Selkärankareuman kanssa on tullut kisailtua viimeiset 15 vuotta. Muutaman vuoden olen saanut lonkkapistoksia (kortisoonia siis) pari-kolme kertaa vuodessa. Nyt taas taitaisi olla sen aika.
Sitäpä kyselisin muilta lonkkavaivaisilta että onko teilläkin lonkkien ollessa tulehtuneet myös reisien lihakset kipeäksi? Siis on tosi vaikea kävellä? Miten pahat kivut/muutokset täytyy olla että laitetaan tekonivelet?
Osaksi varmaan siksi tuntuu että kävelen aina vähän taitoksissa, siis "pehva pitkällään".
Eikun nappia napaan niin pystyy jonkun aikaa nukkumaan.
Lonkkakipu
Linkku-Leena
9
6107
Vastaukset
- Noora
Kipuilua pepusta polveen pahimmillaan. Mulla kipu muistuttaa hyvin paljon fyysisen rasituksen jälkeistä lihaskipua, jota se varmasti jossain määrin onkin. Kävelen 'pökkelösti' kuin todella rankan jalkatreenin.
Lonkan ollessa kipeä 'korjaan' asentoani vähimmän kivuliaaksi,jonka seurauksena kärsin erittäin paljon muiden lihasten ja jänteiden kivusta. Välillä sattuu niin paljon etten voi edes ajatella liikkuvani taikka venytteleväni. Käyn töissä päivittäin joten liikkuminen on pakko (onneksi) ja jossain vaiheessa päivän mittaan se selkeästi auttaa. Samoin venyttely, kunhan pääsen asentoihin, joissa voin venytellä. Se ei kaikkina päivinä ole itsestään selvyys.
Buranalla yleensä nukun kohtalaisesti ja odottelen Trexanin helpottavan ajanmittaan.
Toisaalta on hyvä kuulla, että en ole ainoa, joka kävelee taitoksissa.- pentti71
Lonkkakipu johtuikin minulla pienen selkälihaksen krampista. Se korjaantui akupunktiolla.
- Nainen42
Kivun laadusta en enää oikein osaa kertoa; ikävät asiat nimittäin unohtuvat nopeasti :-)
"Miten pahat kivut/muutokset täytyy olla että laitetaan tekonivelet?"
Pitkäaikaisen reuman seurauksena lonkkaniveleni alkoivat oireilla vuoden 2000 itsenäisyyspäivänä. Siitä alkoi jatkuva kipu; yöt olivat tuskaisia, oikeaa asentoa ei tahtonut löytyä. Röntgenkuvissa näkyi jo pitkälle edennyt kuluminen erityisesti oikeassa lonkassa. 2 vuotta tuosta kipujen alkamisesta lonkkaoireet olivat jo tosi kovat; kävelylenkit jäivät ym. Maaliskuussa 2003 kirurgi vilkaisi röntgenkuvaa ja ehdotti välittömästi leikkausjonoa. Kesällä 2003 ei juuri kävelylenkille päässyt. Onneksi pyöräily onnistui. Nukkuminen oli tosi vaikeaa, koska jos jalka liikahti vähän sivusuuntaan, heräsin tuskaan. Loppujen lopuksi pystyi nukkumaan oikeastaan vain kipeän lonkan kyljellä. Näin lonkka tukeutui patjaa vasten eikä päässyt liikkumaan sivusuunnassa.
Onneksi pääsin keinonivelleikkaukseen jo lokakuussa 2003. Siitä toipuminen oli oma operaationsa mutta kivut lähtivät ja nyt kävelen ja pyöräilen entistä ehommin. Ei tietoakaan vaivoista.
Itselläni siis meni vaivojen alkamisesta leikkaukseen vajaa 3 vuotta. Luulisin, että röntgenkuvan näkymät ratkaisevat leikkauspäätöksen. Ja tietysti kipu ym. haitta normaalille elämälle. Tuon 3 vuoden aikana minulle pistettiin vain yhden kerran kortisonia lonkkaan. Reumalääkäri sanoi, ettei tee sitä mielellään, koska se voi edistää nivelen tuhoutumista (en tiedä ilmaisenko tätä asiaa ihan oikein mutta näin sen ymmärsin).- Linkku-Leena
"Kivun laadusta en enää oikein osaa kertoa; ikävät asiat nimittäin unohtuvat nopeasti :-)"
Nainen42: Totta tosiaan itsekin unohdan ne kivut sen jälkeen kun olen kortisonipiikit saanut ja pari viikkoa huilannut - tosin poskien pyöreydessä kortisoni näkyy pitempään. Toi kortisonin vaikutus tuhoavasti oli mulle uutta, mulle on taas vakuuteltu päinvastaista: tulehduksen vähennyttyä kortisonin avulla nivel ei syöpyisi niin äkkiä.
Onpa yllättävän lyhyt aika - 3 vuotta - jonka jälkeen tekonivel laitettiin. Ehkäpä tuhoutuminen oli alkanut jo ennen suurempaa kipuilua. Mutta oon onnellinen että oot päässyt leikkauksen jälkeen liikkumaan suuremmitta kivuitta.
Itse olen huomannut että kipeinä aikoina nukkuessa tyyny tukemassa jalkaa auttaa edes vähän kipuihin.
Noora: Juu tota venyttelyä harjoitan itekin siinä määrin kuin pystyn (ja viitsin..). Siitä on vissi apu tilanteeseen. Itse tarvitsen Buranan lisäksi Panacodia & Sirdaludia kun tilanne yltyy pahemmaksi, niin että pystyis edes rentoutumaan.
Oli kiva kuulla että muitakin samassa tilanteessa olevia "kärsiviä" on.
Lisääkin kokemuksia ois kiva kuulla. - Nainen42
Linkku-Leena kirjoitti:
"Kivun laadusta en enää oikein osaa kertoa; ikävät asiat nimittäin unohtuvat nopeasti :-)"
Nainen42: Totta tosiaan itsekin unohdan ne kivut sen jälkeen kun olen kortisonipiikit saanut ja pari viikkoa huilannut - tosin poskien pyöreydessä kortisoni näkyy pitempään. Toi kortisonin vaikutus tuhoavasti oli mulle uutta, mulle on taas vakuuteltu päinvastaista: tulehduksen vähennyttyä kortisonin avulla nivel ei syöpyisi niin äkkiä.
Onpa yllättävän lyhyt aika - 3 vuotta - jonka jälkeen tekonivel laitettiin. Ehkäpä tuhoutuminen oli alkanut jo ennen suurempaa kipuilua. Mutta oon onnellinen että oot päässyt leikkauksen jälkeen liikkumaan suuremmitta kivuitta.
Itse olen huomannut että kipeinä aikoina nukkuessa tyyny tukemassa jalkaa auttaa edes vähän kipuihin.
Noora: Juu tota venyttelyä harjoitan itekin siinä määrin kuin pystyn (ja viitsin..). Siitä on vissi apu tilanteeseen. Itse tarvitsen Buranan lisäksi Panacodia & Sirdaludia kun tilanne yltyy pahemmaksi, niin että pystyis edes rentoutumaan.
Oli kiva kuulla että muitakin samassa tilanteessa olevia "kärsiviä" on.
Lisääkin kokemuksia ois kiva kuulla."Onpa yllättävän lyhyt aika - 3 vuotta - jonka jälkeen tekonivel laitettiin. Ehkäpä tuhoutuminen oli alkanut jo ennen suurempaa kipuilua..."
Totta. Muistan, kun olin lääkärillä eka kertaa lonkkavaivani tiimoilta. Reumahoitaja kertoi, että joskus lonkkanivelen tuhoutuminen kestää kauan mutta joskus se saattaa mennä hyvinkin nopeasti. Eipä olisi silloin arvannut, että itse kuului tuohon "nopeaan" ryhmään. Ja hyvä, etten tiennyt. Tosin sitähän en tiedä, milloin tuhoutuminen oli jo alkanut. Kivut vain alkoivat aivan yhtäkkiä.
"Itse olen huomannut että kipeinä aikoina nukkuessa tyyny tukemassa jalkaa auttaa edes vähän kipuihin. "
Jostain kumman syystä en itse älynnyt tuota silloin kipeänä aikana. Leikkauksen jälkeen toki tyynyä täytyikin käyttää.
"Oli kiva kuulla että muitakin samassa tilanteessa olevia "kärsiviä" on."
Haluaisin korostaa sitä, että niistä kärsimyksistä on mahdollista päästä eroonkin monissa tapauksissa :-)
Itse pelkäsin tavattomasti tuota lonkkaleikkausta etukäteen. Kun nyt varmaan väistämätöntä on, että toinenkin lonkka jossain vaiheessa menee leikkauskuntoon, (kulumaa on mutta ei oireita) en ainakaan sitä enää pelkää. - Linkku-Leena
Nainen42 kirjoitti:
"Onpa yllättävän lyhyt aika - 3 vuotta - jonka jälkeen tekonivel laitettiin. Ehkäpä tuhoutuminen oli alkanut jo ennen suurempaa kipuilua..."
Totta. Muistan, kun olin lääkärillä eka kertaa lonkkavaivani tiimoilta. Reumahoitaja kertoi, että joskus lonkkanivelen tuhoutuminen kestää kauan mutta joskus se saattaa mennä hyvinkin nopeasti. Eipä olisi silloin arvannut, että itse kuului tuohon "nopeaan" ryhmään. Ja hyvä, etten tiennyt. Tosin sitähän en tiedä, milloin tuhoutuminen oli jo alkanut. Kivut vain alkoivat aivan yhtäkkiä.
"Itse olen huomannut että kipeinä aikoina nukkuessa tyyny tukemassa jalkaa auttaa edes vähän kipuihin. "
Jostain kumman syystä en itse älynnyt tuota silloin kipeänä aikana. Leikkauksen jälkeen toki tyynyä täytyikin käyttää.
"Oli kiva kuulla että muitakin samassa tilanteessa olevia "kärsiviä" on."
Haluaisin korostaa sitä, että niistä kärsimyksistä on mahdollista päästä eroonkin monissa tapauksissa :-)
Itse pelkäsin tavattomasti tuota lonkkaleikkausta etukäteen. Kun nyt varmaan väistämätöntä on, että toinenkin lonkka jossain vaiheessa menee leikkauskuntoon, (kulumaa on mutta ei oireita) en ainakaan sitä enää pelkää."Oli kiva kuulla että muitakin samassa tilanteessa olevia "kärsiviä" on."
Oops, enpä osannut ilmaista itseäni kovin hyvin. En siis ole innoissani siitä että muut kärsivät vaan mielissäni että kuulin muista samassa tilanteessa olleista. :)
Itsekin pelkään mahdollista lonkan tekonivelleikkausta. Aiemmin polven puhdistusleikkaus oli niin kammottava; tulin tosi kipeeksi sen jälkeen.
Olen kuullut tapauksista joissa tekonivelen laittoa pitkitetään mahdollisimman kauan (varsinkin nuoremman henkilön ollessa kyseessä), jottei laitettaisi vaan "liian aikaisin". Tekonivel kun joudutaan uusimaan tietyn ajan kuluttua (10 vuotta??).
Oon hämmästyneenä katsonut sairaalassa (lonkkapiikeillä ollessani) kun tekonivelleikkauksessa olleet nostetaan ylös kävelemään jo heti leikkauksen jälkeisenä päivänä. Tosin kipulääkkeiden määrä näytti olevan suht suuri. Hattua nostan tuon operaation käyneille. - Nainen42
Linkku-Leena kirjoitti:
"Oli kiva kuulla että muitakin samassa tilanteessa olevia "kärsiviä" on."
Oops, enpä osannut ilmaista itseäni kovin hyvin. En siis ole innoissani siitä että muut kärsivät vaan mielissäni että kuulin muista samassa tilanteessa olleista. :)
Itsekin pelkään mahdollista lonkan tekonivelleikkausta. Aiemmin polven puhdistusleikkaus oli niin kammottava; tulin tosi kipeeksi sen jälkeen.
Olen kuullut tapauksista joissa tekonivelen laittoa pitkitetään mahdollisimman kauan (varsinkin nuoremman henkilön ollessa kyseessä), jottei laitettaisi vaan "liian aikaisin". Tekonivel kun joudutaan uusimaan tietyn ajan kuluttua (10 vuotta??).
Oon hämmästyneenä katsonut sairaalassa (lonkkapiikeillä ollessani) kun tekonivelleikkauksessa olleet nostetaan ylös kävelemään jo heti leikkauksen jälkeisenä päivänä. Tosin kipulääkkeiden määrä näytti olevan suht suuri. Hattua nostan tuon operaation käyneille.Kyllä arvasin, ettet ihan sitä tarkoittanut, mitä sanoit...
"Olen kuullut tapauksista joissa tekonivelen laittoa pitkitetään mahdollisimman kauan (varsinkin nuoremman henkilön ollessa kyseessä), jottei laitettaisi vaan "liian aikaisin". Tekonivel kun joudutaan uusimaan tietyn ajan kuluttua (10 vuotta??)."
Kyllä tekonivelen laittoa tosiaan pyritään viivyttämään mahdollisimman pitkään mutta joskus on meitä tapauksia, että se tosiaan joudutaan laittamaan näin "nuorena". Esim. itse olisin nyt varmaan jo lähes liikuntakyvytön, ellei keinoniveltä olisi laitettu.
Tuo 10 vuotta on nyt vanhaa tietoa. Materiaaleja on kehitelty ja esim. tämä, mikä minulle nyt laitettiin, pitäisi kestää 25 vuotta.
"Oon hämmästyneenä katsonut sairaalassa (lonkkapiikeillä ollessani) kun tekonivelleikkauksessa olleet nostetaan ylös kävelemään jo heti leikkauksen jälkeisenä päivänä. Tosin kipulääkkeiden määrä näytti olevan suht suuri. "
Totta, liikkeelle pannaan heti mutta ei sillä jalalla varata vielä siinä vaiheessa saa.
Kipulääkkeistä sen verran, että itse en saanut niitä tarpeeksi leikkauksen jälkeen ja jouduin kärsimään kivuista päinvastaisista lupauksista huolimatta. - Ukko 43
Nainen42 kirjoitti:
Kyllä arvasin, ettet ihan sitä tarkoittanut, mitä sanoit...
"Olen kuullut tapauksista joissa tekonivelen laittoa pitkitetään mahdollisimman kauan (varsinkin nuoremman henkilön ollessa kyseessä), jottei laitettaisi vaan "liian aikaisin". Tekonivel kun joudutaan uusimaan tietyn ajan kuluttua (10 vuotta??)."
Kyllä tekonivelen laittoa tosiaan pyritään viivyttämään mahdollisimman pitkään mutta joskus on meitä tapauksia, että se tosiaan joudutaan laittamaan näin "nuorena". Esim. itse olisin nyt varmaan jo lähes liikuntakyvytön, ellei keinoniveltä olisi laitettu.
Tuo 10 vuotta on nyt vanhaa tietoa. Materiaaleja on kehitelty ja esim. tämä, mikä minulle nyt laitettiin, pitäisi kestää 25 vuotta.
"Oon hämmästyneenä katsonut sairaalassa (lonkkapiikeillä ollessani) kun tekonivelleikkauksessa olleet nostetaan ylös kävelemään jo heti leikkauksen jälkeisenä päivänä. Tosin kipulääkkeiden määrä näytti olevan suht suuri. "
Totta, liikkeelle pannaan heti mutta ei sillä jalalla varata vielä siinä vaiheessa saa.
Kipulääkkeistä sen verran, että itse en saanut niitä tarpeeksi leikkauksen jälkeen ja jouduin kärsimään kivuista päinvastaisista lupauksista huolimatta.johdosta molemmat lonkat leikattu. Menivät kuolioon, omalta osalta kaikki tapahtui lennossa, toteamisesta leikkauksiin n.8kk. Muuta en voi omalta osalta mainita, kun nyt parin vuoden jälkeen kipulääkkeet vihdoinkin jäämässä pois. Ne mitkä mulle on laitettu on CHR eli pinnoiteproteesit. Tänäpäivänä lähinnä kosmeettinen haitta, saunassa kyselevät mistä noi arvet ovat tulleet.Naiselle 42, mä olin jo liikuntakyvytön, ja sairaalassa ollessa "tupakkaa menee että riittää" tippapullon kanssa kun ei päässyt mihinkään piti sanoa että ottakaa kaikki pois. Tähän asiaan liittyen kohtalotovereita kun hakee, mä olen valmis kertomaan p. 040-7773666 Mikko. Leikkaus kun on iso asia ja minua ainankin alkuun hirvitti, nyt kun tietää, mahdollisuuksien mukaan haluan auttaa ja kertoa operaatiosta. Kipulääkkeistä niistäkin, kaikki mahdolliset on tullut käytyä läpi. Pitkällä aikavälillä ne ei vaan auta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kunpa minä tietäisin
Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv302836- 1432696
- 1372227
Syitä välttelyyn
En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?1162153Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.131910Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0161781450Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu
Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu311246Miksi kaivattunne
ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo951214Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt891182Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno381138