Viesti on vähän pitkä mutta uskon että tässä on yksinkertainen vastaus siihen miksi jotkut miehet ja naiset ei tunnu millään löytävän kumppania ja tuntevat ettei koskaan tapaa ihmistä jonka kanssa natsaisi, ja sitten taas toiset miehet ja naiset alottaa helposti suhteen ja yhtä helposti myös hyppäävät uuteen jos edellinen loppuu.
Uskon että sukupuolet on enimmäkseen ohjelmoitu tietyllä tavalla. Väitän että naiselle on paljon helpompaa ja miellyttävämpää olla rakkauden kohde kuin rakkauden antaja. Ja miehet viihtyvät roolissa jossa he rakastavat naista eikä nainen rakasta heitä.
Jos tuollainen mies tai nainen törmää ihmiseen jossa tämä asetelma uhkaa kääntyä päälaelleen, hän ahdistuu ja pakenee tilannetta.
Nainen haluaa olla objekti (kohde), mies subjekti (tekijä. Tämä pätee siis seksin lisäksi myös rakkauteen ja tätä kuviota ihmiset toistaa koko elämänsä.
Väitän että tähän peruskuvioon perustuu enemmistö kaikista yhden yön jutuista, seksisuhteista, tapailusta, parisuhteista, pettämisestä, niin hyvässä kuin pahassa siis.
Miehet ja naiset jotka ei hae näin mustavalkoista kuviota jää helposti yksin tai sitten eroavat kerta toisensa jälkeen kun toinen ei vaan kolahda. Älyttömällä tuurilla kaksi tällaista ihmistä voi toisiinsa törmätä mutta todennäköisyydet on aika pienet kun ottaa huomioon miten pienissä piireissä ihmiset yleensä liikkuu työssä ja vapaa-ajalla. Ja ei, 300 facebook-kaveria ei tee sun tosielämän kaveripiiristä vielä suurta.
Uskon että sukupuolet on enimmäkseen ohjelmoitu tietyllä tavalla. Väitän että naiselle on paljon helpompaa ja miellyttävämpää olla rakkauden kohde kuin rakkauden antaja. Ja miehet viihtyvät roolissa jossa he rakastavat naista eikä nainen rakasta heitä.
Jos tuollainen mies tai nainen törmää ihmiseen jossa tämä asetelma uhkaa kääntyä päälaelleen, hän ahdistuu ja pakenee tilannetta.
Nainen haluaa olla objekti (kohde), mies subjekti (tekijä. Tämä pätee siis seksin lisäksi myös rakkauteen ja tätä kuviota ihmiset toistaa koko elämänsä.
Väitän että tähän peruskuvioon perustuu enemmistö kaikista yhden yön jutuista, seksisuhteista, tapailusta, parisuhteista, pettämisestä, niin hyvässä kuin pahassa siis.
Miehet ja naiset jotka ei hae näin mustavalkoista kuviota jää helposti yksin tai sitten eroavat kerta toisensa jälkeen kun toinen ei vaan kolahda. Älyttömällä tuurilla kaksi tällaista ihmistä voi toisiinsa törmätä mutta todennäköisyydet on aika pienet kun ottaa huomioon miten pienissä piireissä ihmiset yleensä liikkuu työssä ja vapaa-ajalla. Ja ei, 300 facebook-kaveria ei tee sun tosielämän kaveripiiristä vielä suurta.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tekstisi kuvaa kyllä minun molempia seurustelusuhteita. Edellinen esim lopetti suhteen parin vuoden yhdessä asumisen jälkeen, kun ei "rakastanutkaan".
Mietin vaan voiko kuitenkaan tehdä tuollaista yleistystä.
No, olen ottanut opikseni. Parempi olla yksin kuin kylmässä suhteessa. Vaain nykyään naiselta paljon enemmän. Jos hän ei panosta suhteeseen yhtä paljon kuin minä, niin pistän poikki. Teen havaintoja jo treffeillä. Jos nainen ei itse osoita todella aktiivista kiinnostusta, niin en tapaa toista kertaa. Tarkoitan tällä pientä flirttiä ja aktiivista osallistumista keskusteluun. Kiinnostunut ihminen haluaa tietää toisesta lisää. Tästä on tosin seurannut, että treffaan vain sen kerran :).
Kiinnostunut ei välttämättä halua udella. Eli jos ei kysele niin se ei kerro mitään vielä kiinnostuksen asteesta.
Kyllä kevyellä tasolla liikkuva keskustelu ja kysely on odotettavaa. Ensimmäisillä treffeillä ei tietenkään udella mitä luurankoja toisella on kaapissa. En osaa lukea ajatuksia. Jos ei aktiivisesti kysele ja flirttaile, niin on hyvin vaikea päätellä onko nainen kiinnostunut. Siitä tulee lähinnä välinpitämätön vaikutelma. Tietysti jos haistaa, että toinen on hyvin ujo, niin voi katsoa vähän pidemmälle ja yrittää murtaa jäätä.
En myöskään lähde mihinkään epävarmaan kissa ja hiiri -leikkiin. Siitä tulee aloittajan kuvaama tilanne.
Pitää varmaan paikkansa. Itse olen mies joka teki jo kaksikymmentä vuotta sitten itselleen selväksi, että naisen pitää ensin osoittaa selvä kiinnostuksensa, muuten ei voi syntyä tasapuolista parisuhdetta.
Mitään parisuhdetta ei sitten olekaan sen jälkeen syntynyt, mikä hyvin todistaa aloittajan pohdiskelun oikeaksi. Jos olisin tehnyt itse paljon aloitteita, olisin todennäköisesti suhteessa jossa itse joutuisin antamaan paljon saamatta itse mitään. Ja lisäksi nainen olisi kuitenkin joku tylsimys, jonka kanssa olisin vain koska ympäristön paine pakottaisi olemaan jonkun kanssa.
Nykyinen yksinelämiseni on kuitenkin parempi jotain yksipuolista suhdetta jonkun suurta massaa edustavan naisen kanssa, joten en voi ymmärtää miksi miehet valittavat yksinäisyyttään, kun todennäköisyys kunnon suhteeseen on kuitenkin jokaiselle miehelle minimaalisen pieni.
Vuosi vuodelta olen aina paremmin oppinut ymmärtämään kuinka itsekkäitä naiset loppujen lopuksi ovat, enkä heitä siitä ole kuitenkaan syylllistänyt koska he eivät sitä tee tietoisesti, vaan vaistonvaraisesti kuten eläimet. Miehet pystyvät analysoimaan näitä asioita paljon paremmin, kunhan ensin ottavat itse etäisyyttä asioihin. Sen jälkeen asiat alkavat tulla kristallin kirkkaaksi, ja alkaa arvostamaan itseään paljon paremmin.
Kuule, Jerkku, kommenttisi viimeinen kappale vie pohjan kolmen ensimmäisen synnyttämältä mielenkiinnolta.
Tapailun aikainen yksipuolisuus ei tarkoita välttämättä suhteen yksipuolisuutta. Olen huomannut, että naisten käytös muuttuu usein, kun he ihastuvat tai muuten alkavat vakuuttua miehestä.
Sinun kannattaisi miettiä tuota otsikointia vähän tarkemmin.
No jaa, joskus tuon mustavalkoisen asetelman selkäytimeensä omaksuneita tosiaan kohtaa. Miksei tuo nainen ota tuota miestä, mies välittää naisesta aivan oikeasti (ikään kuin edelläsanottu riittäisi, aukottomana perusteluna, mihinkään).
Mutta toisaalta en siltikään usko, koska nainen on haisteleva, valitseva sukupuoli. Tuohan tarkoittaisi, että nainen helposti päätyisi rooliin, missä hän on epätyydyttävän miehen rakkauden kohde, mikä ei ole biologisesti tyydyttävää ja johtaa parisuhteessa mihin lieveilmiöihin johtaa.. krhm. Mutta sellainen on naiselle helppo, laiska valinta - ja mies saa toteuttaa itseään metsästäessään naista, joka ei pohjimmiltaan häntä niin halua.
Yleensä ne miehet jotka puhuvat metsästämisestä kaipaavat seksiäkin enemmän lämpöä ja läheisyyttä, eivät kykene tositoimiin siksi se onkin täysi kupla, mutta sitähän ei tyhmempi nainen tajua - että on ajanvietettä turhalle miehelle.Oikeastaan ansaitsivat toisensa.
Kömpelösti kirjoitettu, mutta ehkä joku löytää tuostakin jonkun pointin.
Minulle turha on henkilö, joka haluaa väkisin rooliin, missä itse rakastaa toista ja toinen ei rakasta itseä. Aika sama kumpaa noista kaipaa, seksiä vai läheisyyttä
Jokainen toki vastatkoon puolestaan... mutta miksi nainen, joka haluaa olla rakkauden kohde, eikä rakastaa itse, päätyy pettämään miestään?
Yhtä hyvin voisi sanoa, että suurin osa pettämisistä ja seksisuhteista sattuu ja tapahtuu kunkin parisuhteen sille osapuolelle, joka on ollut rakkauden kohde.
että mies on vetäytynyt omiin oloihinsa, ei kiinnitä naiseensa huomiota.. Niin toiset hakevat sen huomion muualta.
Ei vaan siksi, että on pariuduttu tuntematta rakkautta ja himoa toista kohtaan eli siksi, että mies on rakastanut ja halunnut. Sitten kohdataan se, johon tunnetaan voimakasta vetoa ja - bing!
Voi olla myös siksi, että kemiallisen rakkauden tuntemisen vaihe kestää sen pari vuotta, jolloin oksitosiinin määrä (vaimikäseoli) on koholla. Sen jälkeen pitäisi rakastaa toista muista lähtökohdista. Nykyajan kulttuuriin ei välttämättä sovi pääasiassa arvostukseen, henkiseen yhteensopivuuteen ja seksuaaliseen vetovoimaan perustuva suhde. Jos ei ole niitä "kemioita".
Eipä ole ihan noin mustavalkoista. Voisin sanoa samaa miehistä. Eivät halua rakastaa. Mutta mun kohdalla on tainnu mennä alun ajoitus pieleen. Sytyn hitaammin. Miehet uskaltaa heittaytyä, mä tarviin tutustumisvaiheen ja edes jonkunlaisen kehittyneen luottamuksen ennenkuin annan itselleni luvan rakastua. Joten tuloksena on: mies rakastuu ensin, minä vehtaan jälkijunassa (mutta olen erittäin kiinnostunut) ja sitten kun sydämet syttyy silmiin mies luovuttaa. Pidemmässä suhteessa rakastumisen tunne on myös vuorotellut, se on ollut vähän hankalaa. Pitäis olla kärsivällisempi ja puhua, jotta saatais ajoitus samaan aikaan.
Nojaa minä naisena halua olla sekä objekti että subjekti, muuten ei homma tunnu hyvälle. :-)
Ei ole mitään iloa suhteessa jossa toinen on jompaa kumpaa objekti tai subjekti. Omasta tunnepohjasta esitän, että objektina olo ei riitä, jos en saa olla myös subjekti. Eikä riitä sekään, et mies ei osaa olla objektina kun minä haluan subjektina rakkauttani antaa.
Minäkin haluan olla sekä objekti että subjekti, ja erityisesti vetäydyn tilanteista missä olisi pelkkä objektin rooli tarjolla. Ahdistava, epätyydyttävä rooli kaikin tavoin.
vaikutat katkeralta siinä sulle neuvo.
Toi mitä kuvasit on sitä ajanvietettä & siksi epäkelpoihin ei suhtauduta vakavasti.Miten johonkin turhaan typerään äijään voi suhtautua muuten kuin panos-tuotos-ajatuksella, eihän toisaalta ole hyvä yksinkään olla ja jos äijä on yksinkertaisesti niin typerä ja moukka että osoittaa jotenkin voivansa saada naisen joka ilmiselvästi painii älykkyydeltä ja muilta ominaisuuksilta eri sarjassa, tekoja saa todella tehdä tai muuten tulee "henkisesti turpiin".Moukkamaisille miehille on etenkin mukava antaa vähän henkistä tikaria ;)
Tosi Rakkaudelle annetaan kaikki & kaikki on helppoa mut sitä ei kaikki saa!
Miehen valitseminen yleensä on helppoa ja eroon pääseminen yleensä yhtä helppoa.
Tollasella kusipää asenteella kelpaat ehkä juuri ja juuri siemennesteen luovuttajaksi parin vuoden suhteeseen ja sen jälkeen elarien maksajaksi.
Todella mielenkiintoinen pointti sillä kaksi aiempaa naisystävää olivat sanoneet, etteivät ole koskaan rakastaneet ketään.
Edellinen jätti juurikaan selittelemättä vuoden jälkeen.
En tiedä karkoitinko sillä, että rakastin liikaa vai sillä, että aloin vaatimaan myös vastarakkautta tai että sitä osoitettaisiin.
Mielenkiintoinenhan ei tarkoita, että henkilö olisi oikeassa vaan, että hän yleistää helposti omasta kokemuksestaan. Mutta jos teet itse samoin huomaat, ettei yksipuolinen "rakkaus"suhde kestä naisen puolelta aikaa vaan on kovin haavoittuvainen.
Olen itse tällä haavaa sinkku.Usein miehet ovat vajaakiinnostuneita minusta.Olen hetki sitten perääntynyt yhdestä tarjouksesta osallistua ryhmädynamiikkaan jossa olisin itsekseni alastomana meanwhile pariskunta naiskentelee.
Minulle oma koti on projekti jota kutsun elämäksi.Kun olen osannut kaikki siivouksen osa-alueet natsaen, hankin maljakon ja pienen aidon kukan jota katselen ja kastelen.
Verhot ja lakanat, tuoksut ja lattian kiilloke.Ihmisen elämää on periaattees just se et ollaan kotona ja kotoa pois.Haluan olla fyysinen tavalla joka ei olisi autoeroottisuudella sairastutettua.
Härän p***aa.
No jaa, yhtä moni samaisella mustavalkoisuudella varustettu mies on yhä sinkkuna tahdostaan huolimatta. Aiheuttavat pakenemista ja tilanteesta ahdistumista kyllä :)
Ei, ei ole helppoa eikä miellyttävää olla rakkauden kohde ilman rakkauden antamista.
Itse olen kyllä rakastanut kymmeniä miehiä, vastarakkautta olen saanut vain kahdelta koko 6-kymppisen elämäni aikana.