Naimisiin vaikka väkisin

"Yleisimmät syyt rynnätä avioon olivat biologisen kellon tikitys, usko avioliiton suhdetta parantavaan vaikutukseen ja pelko yksin jäämisestä."

Entä rakkaus? No vitsivitsi...

Ei siis iltiskyselyjä..
http://www.suhdesoppa.fi/avioero/yleisimmat-avioeron-syyt/

Mutta onhan se niinkin, että moni nainen tyytyy siihen mitä tarjolla on, vaikkei se unelmien mies olekaan.

Pakko sanoa että ihmisen täytyy olla vähän helvetin tyhmä että menee naimisiin ihmisen kanssa josta ei ole oikeasti sydämmessään 100% varma.
Luulisi sitä miettivät että minkälaisen sopan sitä oikeasti saa keitettyä kun homma vain tiivistyy esim.lapsilla.Sen jälkeen sitä ollaan siinä asuntovellallisena,3 muksun huutaessa lattialla ja kumppanin kanssa joka on "ihan kiva" tai jopa täysi kusipää.

Tähän skenaarioon verrattuna,on PALJON helpompi jättää toinen vaikka vielä vuosien seurustelun jälkeen kun ei ole mitään yhteistä omaisuutta taikka lapsia.
Eihän se yksinään oleminen kivaa ole,mutta siinä säästää loppujen lopuksi itseään ja toista osapuolta.

Olen mies ja itse kuulun siihen selvään vähemmistöön ihmisistä jotka eivät väkisin ala olemaan jonkun kanssa jotta vain olisi joku ettei tartte olla yksin.

Miten sitten pystyn olemaan yksin vuodesta toiseen? Yksinkertaista: koska minua ahdistaa pelkkä ajatuskin alkaa tapailla naista josta tiedän heti etten ole oikeasti kiinnnostunut "sydänverelläni".

Tuhlaan mieluummin 10 vuotta nuoruudestani sinkkuna kuin kahlitsen itseni naiseen josta en välitä.

Samoin täällä,tuntisin käyttäväni toista hyväksi jos alkaisin väkisin olemaan jonkun kanssa ilman minkäänlaista tunnetta.

Englantilainen kaverini (29) tutustui naiseen (19) jolla oli kokemusta paljon vanhemmista miehistä. He muuttivat yhteen ja kaverini osteli hänelle juttuja velaksi, myös sormuksen jonka tyttö myi pois. Tultuaan raskaaksi tyttö muutti 35 miehen kanssa asumaan ja sen jälkeen eri miehen kanssa. Kaverini makselee elareita työttömänä ja elelee häneen ihastuneen ruman naisen nurkissa epävirallisena vuokralaisena.