Suomalaiset laatuveneet - Nautor/Paltic/Finnflier/

Eilinen oli synkkä päivä monelle suomalaiselle. Jos olet yksi potkut saaneista, älä jää tuleen makaamaan. Et ole yksin ja apua on tarjolla: http://www.nyyti.fi/tietoa/itsetunto/.

Jotenkin toi linkitetty video varmaan todistaa sen laatueron. Minä vain olen niin onnettoman tyhmä, etten keksi edes vihjettä siitä, miten.

???? kirjoitti:

Jotenkin toi linkitetty video varmaan todistaa sen laatueron. Minä vain olen niin onnettoman tyhmä, etten keksi edes vihjettä siitä, miten.

http://www.youtube.com/watch?v=uy5O52iftjA

20 kirjoitti:

Eilinen oli synkkä päivä monelle suomalaiselle. Jos olet yksi potkut saaneista, älä jää tuleen makaamaan. Et ole yksin ja apua on tarjolla: http://www.nyyti.fi/tietoa/itsetunto/.

Lue lisää

Tarvitset apua aiheessa pysymisessä:

http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opetustarjonta/StudyUnit.aspx?StyleSuffix=UrlQuery&StudyUnitId=36983882-25b4-4467-be53-52a063b26cbc
"
Tämä jako ei sulje pois esim. tieteellisen artikkelin kirjoittamista
"

..,.,.r kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=uy5O52iftjA

http://drake.ipaperitaly.com/demos/Nautorswan/_SwanLine2011/

..,.,.r kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=uy5O52iftjA

Joo...mutta missä se laatu näkyy, jos ei lasketa onnetonta käsivaralla otetun videon laatua? Kuvaajakin kertoo kommentissa motiivinsa: "so you can see how efficient this company is". Onko tehokkuudella jokin selkeä positiivinen takaisinkytkentä laadun kanssa?

..,.,.r kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=uy5O52iftjA

Automaatiolla saadaan minimoitua vaihtelut laadussa, mutta siitä ei ole apua jos rima on liian alhaalla alusta lähtien. Automaatio takaa vain sen, että jos yhdestä veneestä irtoaa laipiot ja sisämooduulit kovassa kelissä, niin sama tapahtuu jokaiselle samasta tehtaasta tulevalle veneelle samoissa olosuhteissa.

edelleen??? kirjoitti:

Joo...mutta missä se laatu näkyy, jos ei lasketa onnetonta käsivaralla otetun videon laatua? Kuvaajakin kertoo kommentissa motiivinsa: "so you can see how efficient this company is". Onko tehokkuudella jokin selkeä positiivinen takaisinkytkentä laadun kanssa?

Lue lisää

On. Hinta/laatusuhde paranee. Tehoton toiminta nostaa työkustannuksia.

Taloudellinen toimin kirjoitti:

On. Hinta/laatusuhde paranee. Tehoton toiminta nostaa työkustannuksia.

Tehokkaalla ja tasalaatuisella tuotannolla saadaanvarmasti maksimoitua tehtaan voittomarginaali ja pahimmillaan suolletaan sielutonta tasalaatuista paskaa mahdollisimman halvalla. Kyllä kiinostaa...

Taloudellinen toimin kirjoitti:

On. Hinta/laatusuhde paranee. Tehoton toiminta nostaa työkustannuksia.

Varmaankin noin on. Bavat ja penetoot onkin tosi halpoja. Puoli hintaa, hiukan yli puolet laatua ja kas, suhde on parantunut.

6 million flies kirjoitti:

Tehokkaalla ja tasalaatuisella tuotannolla saadaanvarmasti maksimoitua tehtaan voittomarginaali ja pahimmillaan suolletaan sielutonta tasalaatuista paskaa mahdollisimman halvalla. Kyllä kiinostaa...

Lue lisää

Kyllä, automaatio takaa tavoitellun laadun.

Käsipelillä tehtäessä tuotanto ei ole tasalaatuista, välillä tulee tavoitetta parempaa ja välillä tavoitetta huonompaa laatua. Näin se on pikkuveistämöillä. Toivottavasti sinun veneesi ei ole tuollainen maanantaikappale.

Laaduntarkkailija kirjoitti:

Kyllä, automaatio takaa tavoitellun laadun.

Käsipelillä tehtäessä tuotanto ei ole tasalaatuista, välillä tulee tavoitetta parempaa ja välillä tavoitetta huonompaa laatua. Näin se on pikkuveistämöillä. Toivottavasti sinun veneesi ei ole tuollainen maanantaikappale.

Lue lisää

Useinmiten ammattimiesten ongelma on tehdä liian hyvää laatua, jolloin tulee hyvää ja kallista, ammattimiehen paskalaatu on robotin standardikamaa. Tätä ylilaatuongelmaa ei nykyaikaisilla IKEA-veneillä ole.

Älä muuten huolehdi minun veneestäni, se on tehty vanhaan hyvään aikaan, kun ainoa B:llä alkava Suomessa tunnettu venemerkki oli Baltic. Laaduntarkkailija oli lisäksi sen sortin sälli, että sutta tekevät duunarit vietiin saunan taa alta aikayksikön...

tasalaatuinen halpis kirjoitti:

Automaatiolla saadaan minimoitua vaihtelut laadussa, mutta siitä ei ole apua jos rima on liian alhaalla alusta lähtien. Automaatio takaa vain sen, että jos yhdestä veneestä irtoaa laipiot ja sisämooduulit kovassa kelissä, niin sama tapahtuu jokaiselle samasta tehtaasta tulevalle veneelle samoissa olosuhteissa.

Lue lisää

Juuri näin. Tasalaadun määritelmä on kyetä tuottamaan täsmälleen haluntunkaltaista tuotetta ilman poikkeamia. Se, mikä on haluttu taso, ei ole olennaista. Jos tuutista tulee identtistä tuubaa, on se erittäin tasalaatuista. Laadukkaan kanssa sillä ei vaan ole mitään tekemistä.

Käsityöt kunniaan kirjoitti:

Juuri näin. Tasalaadun määritelmä on kyetä tuottamaan täsmälleen haluntunkaltaista tuotetta ilman poikkeamia. Se, mikä on haluttu taso, ei ole olennaista. Jos tuutista tulee identtistä tuubaa, on se erittäin tasalaatuista. Laadukkaan kanssa sillä ei vaan ole mitään tekemistä.

Lue lisää

"Jos tuutista tulee identtistä tuubaa, on se erittäin tasalaatuista. Laadukkaan kanssa sillä ei vaan ole mitään tekemistä. "
Juuri noin. Tehtiin se sitten käsipelillä tai millintarkalla CNC:llä. Kummallahan tavalla sitä tuubaa herkemmin tulee?

CNC-työstö kunniaan kirjoitti:

"Jos tuutista tulee identtistä tuubaa, on se erittäin tasalaatuista. Laadukkaan kanssa sillä ei vaan ole mitään tekemistä. "
Juuri noin. Tehtiin se sitten käsipelillä tai millintarkalla CNC:llä. Kummallahan tavalla sitä tuubaa herkemmin tulee?

Lue lisää

Hmm. Kas siinäpä kysymys.

Toisella tavalla saattaa joskus tulla vahingossa tuubaa, jonka ammattimies sitten tietenkin korjaa, toisella tavalla voipi tulla koko ajan tahallaan, jos ahne tehtaanjohtaja on niin käskyttänyt...

Btw. Voitko valottaa, kuinka tietokonejyrsintä on pääroolissa, kun puhutaan lasikuituveneen laminoinnista?

Käsityöläinen kirjoitti:

Hmm. Kas siinäpä kysymys.

Toisella tavalla saattaa joskus tulla vahingossa tuubaa, jonka ammattimies sitten tietenkin korjaa, toisella tavalla voipi tulla koko ajan tahallaan, jos ahne tehtaanjohtaja on niin käskyttänyt...

Btw. Voitko valottaa, kuinka tietokonejyrsintä on pääroolissa, kun puhutaan lasikuituveneen laminoinnista?

Lue lisää

Veneenteossa on monta vaihetta. En tiennytkään, että puhe oli vain laminoinnista? Ettet kuitenkin erehtynyt.

CNC-työstö kunniaan kirjoitti:

Veneenteossa on monta vaihetta. En tiennytkään, että puhe oli vain laminoinnista? Ettet kuitenkin erehtynyt.

Kerro nyt ihmeessä, kun asiasta niin paljon tiedät, kuinka paljon CNC-työstö, sekä sen tasalatuisuus vaikuttaa veneeseen lopputuotteena?

Meilläpäin maailmaa aikoinaan runko laminoitiin käsin, ja sitten sen sisään rakennettiin puuseppien toimesta sisustus. Minkä osuuden näistä ne sinun CNC:t tekivätkään? Voitko valaista, kiitos?

Käsityöläsmään kirjoitti:

Kerro nyt ihmeessä, kun asiasta niin paljon tiedät, kuinka paljon CNC-työstö, sekä sen tasalatuisuus vaikuttaa veneeseen lopputuotteena?

Meilläpäin maailmaa aikoinaan runko laminoitiin käsin, ja sitten sen sisään rakennettiin puuseppien toimesta sisustus. Minkä osuuden näistä ne sinun CNC:t tekivätkään? Voitko valaista, kiitos?

Lue lisää

Suurissa veistämöissä robotti ruiskuttaa muottiin kamaa ja tekee myös muita rungon töitä.

http://www.compositesworld.com/articles/in-mold-preforming-cost-justifies-closed-molding

Laatu on siten parempaa kuin käsin laminoimalla, jossa styreenin käry saa kovankin jätkän tekemään sutta ja sekundaa.

6 million flies kirjoitti:

Useinmiten ammattimiesten ongelma on tehdä liian hyvää laatua, jolloin tulee hyvää ja kallista, ammattimiehen paskalaatu on robotin standardikamaa. Tätä ylilaatuongelmaa ei nykyaikaisilla IKEA-veneillä ole.

Älä muuten huolehdi minun veneestäni, se on tehty vanhaan hyvään aikaan, kun ainoa B:llä alkava Suomessa tunnettu venemerkki oli Baltic. Laaduntarkkailija oli lisäksi sen sortin sälli, että sutta tekevät duunarit vietiin saunan taa alta aikayksikön...

Lue lisää

Kukaan ei takaa, etteikö vanha baltic olisi samanlainen pommi kuin ruotsalainen oikeistaisteltu hallberg rassy.

6 million flies kirjoitti:

Useinmiten ammattimiesten ongelma on tehdä liian hyvää laatua, jolloin tulee hyvää ja kallista, ammattimiehen paskalaatu on robotin standardikamaa. Tätä ylilaatuongelmaa ei nykyaikaisilla IKEA-veneillä ole.

Älä muuten huolehdi minun veneestäni, se on tehty vanhaan hyvään aikaan, kun ainoa B:llä alkava Suomessa tunnettu venemerkki oli Baltic. Laaduntarkkailija oli lisäksi sen sortin sälli, että sutta tekevät duunarit vietiin saunan taa alta aikayksikön...

Lue lisää

Robotilla ja duunarilla on sellainen iso ero, että robotilla ei ole huonoa päivää. Se joko toimii tai ei toimi. Siispä myöskin maanantaina on mahdollista valmistaa laatua, jos on robotti.

made in Finland kirjoitti:

http://drake.ipaperitaly.com/demos/Nautorswan/_SwanLine2011/

Aloitus koski uppotukkeja, vanhoja veneitä vm < 2000.

kyllä, joo kirjoitti:

Varmaankin noin on. Bavat ja penetoot onkin tosi halpoja. Puoli hintaa, hiukan yli puolet laatua ja kas, suhde on parantunut.

On Bava halpa , 32 jalkainen uusi vene vain 66 keur:

http://www.boatnet.de/data/datenblatt_yacht.php?objekt_id=8569319&lang=fi&bauwerft=Bavaria (DE)&ly=2&p=1

Varmasti saa rahalle vastinetta enemmän kuin volvo xc 60 autosta.

11122 kirjoitti:

Robotilla ja duunarilla on sellainen iso ero, että robotilla ei ole huonoa päivää. Se joko toimii tai ei toimi. Siispä myöskin maanantaina on mahdollista valmistaa laatua, jos on robotti.

Lue lisää

Siinä Jeanneaun tehtaalta otetulla videolla kokoonpanolinjalla veneet oli täynnä ihmisiä. Mitä ne siellä teki, erityisesti maanantaisin? Kuka niistä oli Jeanneau itse ja kuka vain duunissa siellä? Jos nyt satut ymmärtämään sen eron.

CNC-työstö kunniaan kirjoitti:

"Jos tuutista tulee identtistä tuubaa, on se erittäin tasalaatuista. Laadukkaan kanssa sillä ei vaan ole mitään tekemistä. "
Juuri noin. Tehtiin se sitten käsipelillä tai millintarkalla CNC:llä. Kummallahan tavalla sitä tuubaa herkemmin tulee?

Lue lisää

Muuten se robotti ei varmista laatua vaan ihminen.Jos se ihminen tavoittelee mahdollisimman tehokasta tuotantoa on sillä asialla negatiivinen vaikutus laatuun ja laadunvarmistukseen!

Ja itsestään selvää on, että Ikean halppishuonekalut on laadukkaampia kuin ammattilaisen puusepän käsintehdyt viritelmät......

....3223 kirjoitti:

Suurissa veistämöissä robotti ruiskuttaa muottiin kamaa ja tekee myös muita rungon töitä.

http://www.compositesworld.com/articles/in-mold-preforming-cost-justifies-closed-molding

Laatu on siten parempaa kuin käsin laminoimalla, jossa styreenin käry saa kovankin jätkän tekemään sutta ja sekundaa.

Lue lisää

Kyllä se jätkä vaan tuossa laittamassasi linkissä laminoi ihan vanhaan tapaan siellä muotin pohjalla...

mitä sitten kirjoitti:

Siinä Jeanneaun tehtaalta otetulla videolla kokoonpanolinjalla veneet oli täynnä ihmisiä. Mitä ne siellä teki, erityisesti maanantaisin? Kuka niistä oli Jeanneau itse ja kuka vain duunissa siellä? Jos nyt satut ymmärtämään sen eron.

Lue lisää

"Mitä ne siellä teki, erityisesti maanantaisin? "

Asensivat lvis tekniikkaa. Autotellisuudessakkan niitä ei ole automatisoitu, eli putket ja piuhat laitetaan käsin, ks suomi tv:n supertehtaat tv-sarja.

Käsityöläinen kirjoitti:

Kyllä se jätkä vaan tuossa laittamassasi linkissä laminoi ihan vanhaan tapaan siellä muotin pohjalla...

http://www.youtube.com/watch?v=uy5O52iftjA

Kaikissa veneissä oli turkkilevyt paikallaan,joten älä jauha skeidaa.

12354321 kirjoitti:

Muuten se robotti ei varmista laatua vaan ihminen.Jos se ihminen tavoittelee mahdollisimman tehokasta tuotantoa on sillä asialla negatiivinen vaikutus laatuun ja laadunvarmistukseen!

Lue lisää

"os se ihminen tavoittelee mahdollisimman tehokasta tuotantoa on sillä asialla negatiivinen vaikutus laatuun ja laadunvarmistukseen! "

Kääntyisi Henry Ford haudassaa ,jo kuulisi tuollaista skeidaa. Kuten ohjelmistoteollisuudessa on nähty, custom softat kuten verohallinon ja vr:n bugaa ja pahasti, kun taas halvat pelit, ja windowskäyttikset ei. Laaja myynti nostaa tuotteen laatua, ei ole mietä tuottaa paljon paskaa ja jos virheitä saattuu asikkaat huomauttaa.

sokealle kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=uy5O52iftjA

Kaikissa veneissä oli turkkilevyt paikallaan,joten älä jauha skeidaa.

Lue lisää

Opettele sokea Urpå katsomaan, mihin viestiin viitataan!

tumpelotumppi kirjoitti:

Ja itsestään selvää on, että Ikean halppishuonekalut on laadukkaampia kuin ammattilaisen puusepän käsintehdyt viritelmät......

Juuri näin. Eihän se ammattipuuseppä osaa edes tehdä kahta identtistä kappaletta millin kymmenysosan toleransilla. Koneelta se onnistuu leikiten, vaikka lastulevystä...

Itee ottasin mieluummin puusepän tekeleen, kun IKEAN:n lastulevykasan... anytime

53456 kirjoitti:

"Mitä ne siellä teki, erityisesti maanantaisin? "

Asensivat lvis tekniikkaa. Autotellisuudessakkan niitä ei ole automatisoitu, eli putket ja piuhat laitetaan käsin, ks suomi tv:n supertehtaat tv-sarja.

Lue lisää

Kiristivätkö maanataiaamuna läpivientien letkuklemmarit kunnolla ja kiinnittivätkö linjan alkupäässä varmasti laipiot huolella? Mutta ennen kaikkea laadun tekemisessä kyse on omistautumisesta. Ollaanko tekemässä näitä meidän veneitä, vai ollaanko vain duunissa täällä. Robotilla ja CNC-työstöllä voidaan sitten prosessia nopeuttaa.

44533 kirjoitti:

"os se ihminen tavoittelee mahdollisimman tehokasta tuotantoa on sillä asialla negatiivinen vaikutus laatuun ja laadunvarmistukseen! "

Kääntyisi Henry Ford haudassaa ,jo kuulisi tuollaista skeidaa. Kuten ohjelmistoteollisuudessa on nähty, custom softat kuten verohallinon ja vr:n bugaa ja pahasti, kun taas halvat pelit, ja windowskäyttikset ei. Laaja myynti nostaa tuotteen laatua, ei ole mietä tuottaa paljon paskaa ja jos virheitä saattuu asikkaat huomauttaa.

Lue lisää

Hala----- mitä paskaa täällä jauhetaan.
Luuletko että windows on jonkun parin koodarin työtä? Siellä on 100 000 tyyppiä tekemässä sitä, ja silti se on hevon paska käyttää. Esim. joku Vista oli 100x paskempi kuin susikasi, vaikka onkin (melkein) "bugiton".
Peleissä taas on just tuo win taustalla (directX) ja kuitenkin varmaan 100 koodaria per peli (EA:n pelit esim.) tekemässä. Että revi siitä huumoria.
Se että paljonko tyyppejä on tekemässä ja sitä heittääkö se virhettä ruudulle, sillä ei ole paskan vertaa tekemistä sen kanssa, onko softa hyvä.
Tässä on tämä sama totuus, että jos se rima on väärässä paikassa yhdessä, on se väärässä paikassa myös niissä 100 000 000 muussakin myydyssä yksilössä. Joo, tehtaan tietojärjestelmät exceliin, kun windows =ms on niin hyvä!

Tietotekniikassa tuote on vähän eri kuin joku konkreettinen esine jota työstetään kirjaimellisesti viikkokausia. Softassa otat 1/2 sekunnissa 100000 kopiota...

Käsityöläinen kirjoitti:

Juuri näin. Eihän se ammattipuuseppä osaa edes tehdä kahta identtistä kappaletta millin kymmenysosan toleransilla. Koneelta se onnistuu leikiten, vaikka lastulevystä...

Itee ottasin mieluummin puusepän tekeleen, kun IKEAN:n lastulevykasan... anytime

Lue lisää

Itse en ottais ikean materiaalia edes puusepän tekemänä

peruskysymys kirjoitti:

Kiristivätkö maanataiaamuna läpivientien letkuklemmarit kunnolla ja kiinnittivätkö linjan alkupäässä varmasti laipiot huolella? Mutta ennen kaikkea laadun tekemisessä kyse on omistautumisesta. Ollaanko tekemässä näitä meidän veneitä, vai ollaanko vain duunissa täällä. Robotilla ja CNC-työstöllä voidaan sitten prosessia nopeuttaa.

Lue lisää

"Kiristivätkö maanataiaamuna läpivientien letkuklemmarit kunnolla ja kiinnittivätkö linjan alkupäässä varmasti laipiot huolella? "

Sinun käsitehdyssä vempulassa ei olmeisesti tehty näin, koska asia noin plajon huolettaa.

Käsityöläinen kirjoitti:

Opettele sokea Urpå katsomaan, mihin viestiin viitataan!

Ai tämä jätkä:

http://d2n4wb9orp1vta.cloudfront.net/resources/images/cdn/cms/1025-g.jpg

33 33 kirjoitti:

Hala----- mitä paskaa täällä jauhetaan.
Luuletko että windows on jonkun parin koodarin työtä? Siellä on 100 000 tyyppiä tekemässä sitä, ja silti se on hevon paska käyttää. Esim. joku Vista oli 100x paskempi kuin susikasi, vaikka onkin (melkein) "bugiton".
Peleissä taas on just tuo win taustalla (directX) ja kuitenkin varmaan 100 koodaria per peli (EA:n pelit esim.) tekemässä. Että revi siitä huumoria.
Se että paljonko tyyppejä on tekemässä ja sitä heittääkö se virhettä ruudulle, sillä ei ole paskan vertaa tekemistä sen kanssa, onko softa hyvä.
Tässä on tämä sama totuus, että jos se rima on väärässä paikassa yhdessä, on se väärässä paikassa myös niissä 100 000 000 muussakin myydyssä yksilössä. Joo, tehtaan tietojärjestelmät exceliin, kun windows =ms on niin hyvä!

Tietotekniikassa tuote on vähän eri kuin joku konkreettinen esine jota työstetään kirjaimellisesti viikkokausia. Softassa otat 1/2 sekunnissa 100000 kopiota...

Lue lisää

"joku Vista oli 100x paskempi kuin susikasi, vaikka onkin (melkein) "bugiton"

Siinä meillä ohjelmistoexpertti. Win98:ssa ei ollut edes automaattista päivitystä kuten vistassa on, joten päivitysten lataus oli käyttäjien aktiivisuudesta ja osaamisesta kiinni.

Myöskin 32 bittiset sovellukset toimivat selvästi nopeammin XP:ssä ja Vistassa kuin win98:ssa.

Win98 iso ongelma on, ettei uusimmat selaimet enää asennu. Vanhemmilla selaimilla eivät useammat sivustot toimi. Muumi ja alkupolkupelien pelaamisen kuitenkin win98 kelpaa.

++öö kirjoitti:

"Kiristivätkö maanataiaamuna läpivientien letkuklemmarit kunnolla ja kiinnittivätkö linjan alkupäässä varmasti laipiot huolella? "

Sinun käsitehdyssä vempulassa ei olmeisesti tehty näin, koska asia noin plajon huolettaa.

Lue lisää

Sinullapa tuntuu olevan kristallinkirkkaana mielessä se, mitä laatu on.

mitä se on? kirjoitti:

Sinullapa tuntuu olevan kristallinkirkkaana mielessä se, mitä laatu on.

Laatu on sitä, että jokainen tuote on samanlaatuinen, ks supertehtaat suomitv:ltä ja miten heineken olutta valmistetaan. Ostajan ei tarvitse siten peltä, että käsintyöläisellä on ollut huono päivä ostajan tuotetta valmistaessaan.

Käsityöläinen kirjoitti:

Juuri näin. Eihän se ammattipuuseppä osaa edes tehdä kahta identtistä kappaletta millin kymmenysosan toleransilla. Koneelta se onnistuu leikiten, vaikka lastulevystä...

Itee ottasin mieluummin puusepän tekeleen, kun IKEAN:n lastulevykasan... anytime

Lue lisää

Olen myös innokas näpräämään käsillä, silti en voi väittää faktaa vastaan, etteikö robotti valmistaisi tasaisemmin ja laadukkaamiin oikein ohjelmoituna kuin ihminen.

Ikea lookiksi haukuttu Varianta 44 kelpaa aivan hyvin kesämökiksi, Jos terävät pyödänkulmat harmittaa, niin näppärä äkkiä ne pyöristää ja muutenkin sisustaa veneen mieleisekseen. Tämä onkin ollut suunnitelijoiden tarkoitus, tarjota jykevä runko ja matkapurren peruselementit ja asiakas jatkaa sitten siitä.

http://www.varianta.info/home/44/level02/varianta-44.html#/index.php?id=2009

+ö... kirjoitti:

Laatu on sitä, että jokainen tuote on samanlaatuinen, ks supertehtaat suomitv:ltä ja miten heineken olutta valmistetaan. Ostajan ei tarvitse siten peltä, että käsintyöläisellä on ollut huono päivä ostajan tuotetta valmistaessaan.

Lue lisää

Tuo oli tasalaatuisuuden määritelmä. Se Heineken on kelvollista, kun on jano, mutta silti pelkkää tusinatuotetta olueksi, en minä sitä valitse, jos valikoimaa on. Veneitä on edelleen tekemässä suuri joukko ihimisiä omin kätösin.

sokealle kirjoitti:

Ai tämä jätkä:

http://d2n4wb9orp1vta.cloudfront.net/resources/images/cdn/cms/1025-g.jpg

Lue lisää

Just se, lopeta jo jodlari...

0ll,,22 kirjoitti:

"joku Vista oli 100x paskempi kuin susikasi, vaikka onkin (melkein) "bugiton"

Siinä meillä ohjelmistoexpertti. Win98:ssa ei ollut edes automaattista päivitystä kuten vistassa on, joten päivitysten lataus oli käyttäjien aktiivisuudesta ja osaamisesta kiinni.

Myöskin 32 bittiset sovellukset toimivat selvästi nopeammin XP:ssä ja Vistassa kuin win98:ssa.

Win98 iso ongelma on, ettei uusimmat selaimet enää asennu. Vanhemmilla selaimilla eivät useammat sivustot toimi. Muumi ja alkupolkupelien pelaamisen kuitenkin win98 kelpaa.

Lue lisää

Siinä meillä taas on tietotekniikan taitaja.

Oletko kuullut semmosesta kuin käytettävyys?
Käyttöliittymä?
Tuottavuus?

W98 ym ovat aikansa tuotteita. Dos muuten oli huomattavasti nopeampi kuin W98, mutta oliko se parempi?

Itse arvostan ohjelmistoissa ym enemmän käytettävyyttä kuin sitä, että niissä on "hienoja ominaisuuksia" (joilla kukaan ei tee mitään).

+ö... kirjoitti:

Laatu on sitä, että jokainen tuote on samanlaatuinen, ks supertehtaat suomitv:ltä ja miten heineken olutta valmistetaan. Ostajan ei tarvitse siten peltä, että käsintyöläisellä on ollut huono päivä ostajan tuotetta valmistaessaan.

Lue lisää

Sama juttu mäkkärin kanssa kuin Heinekenilla. Maasta riippumatta asiakas voi olla varsin varma, että saa samanlaisen bigmacin joka paikassa. Onko siis mäkkärin laatu parempaa kuin gourmet-ravintolan, jossa kokilla voi olla maanantai?

exper it kirjoitti:

Siinä meillä taas on tietotekniikan taitaja.

Oletko kuullut semmosesta kuin käytettävyys?
Käyttöliittymä?
Tuottavuus?

W98 ym ovat aikansa tuotteita. Dos muuten oli huomattavasti nopeampi kuin W98, mutta oliko se parempi?

Itse arvostan ohjelmistoissa ym enemmän käytettävyyttä kuin sitä, että niissä on "hienoja ominaisuuksia" (joilla kukaan ei tee mitään).

Lue lisää

"Oletko kuullut semmosesta kuin käytettävyys?
Käyttöliittymä?
Tuottavuus?"

Nämä kaikki ovat xp:ssa ja uudemmissa parempia kuin win98:ssa. Esim autopäiovitykset ja että softat toimii. Nykypelit ei edes toimi win98:ssa, joten mitä virkaa käyttiksellä, jos sillä ei ei voi ajaa edes ohjelmia.

Käsityölainen kirjoitti:

Just se, lopeta jo jodlari...

http://www.finnboat.fi/linked/fi/FbN_2_11_LR.pdf

"Ruiskulaminaattia
pidetään
yleensä
ylivoimaisen
edullisena,
elleivät tuotteen
ominaisuudet
muuta vaadi."

"Työn robotisointi
edistäisi tasalaatuisuutta ja työhygieniaa.
Perinteinen käsinlaminointi on
kohtuullisen kokoisissa yksittäiskappaleissa
ja pienissä sarjoissa edelleen
kilpailukykyistä muihin menetelmiin
verrattuna. Työ on kuitenkin hidasta
ja sitä on vaikea automatisoida, joten
työvoiman tuntikustannuksella on
suuri merkitys."

bulkki v. custom kirjoitti:

Sama juttu mäkkärin kanssa kuin Heinekenilla. Maasta riippumatta asiakas voi olla varsin varma, että saa samanlaisen bigmacin joka paikassa. Onko siis mäkkärin laatu parempaa kuin gourmet-ravintolan, jossa kokilla voi olla maanantai?

Lue lisää

"onko siis mäkkärin laatu parempaa kuin gourmet-ravintolan, jossa kokilla voi olla maanantai? "

Voi olla, ks ramsayn karmeat kuppilat telkkarista. Monessa ongelma gourmet raflassa on useamapi kokki, silti tulee sutta ja sekundaa ja asiakkaat palauttavat annoksia. Ramsay pistää menun uusiksi ja sitten alkaa sujua, jos sujuu.

00ik236 kirjoitti:

http://www.finnboat.fi/linked/fi/FbN_2_11_LR.pdf

"Ruiskulaminaattia
pidetään
yleensä
ylivoimaisen
edullisena,
elleivät tuotteen
ominaisuudet
muuta vaadi."

"Työn robotisointi
edistäisi tasalaatuisuutta ja työhygieniaa.
Perinteinen käsinlaminointi on
kohtuullisen kokoisissa yksittäiskappaleissa
ja pienissä sarjoissa edelleen
kilpailukykyistä muihin menetelmiin
verrattuna. Työ on kuitenkin hidasta
ja sitä on vaikea automatisoida, joten
työvoiman tuntikustannuksella on
suuri merkitys."

Lue lisää

Juuri näin. Enpä ostaisi ikinä ruiskulaminoitua venettä.

3485497 kirjoitti:

"onko siis mäkkärin laatu parempaa kuin gourmet-ravintolan, jossa kokilla voi olla maanantai? "

Voi olla, ks ramsayn karmeat kuppilat telkkarista. Monessa ongelma gourmet raflassa on useamapi kokki, silti tulee sutta ja sekundaa ja asiakkaat palauttavat annoksia. Ramsay pistää menun uusiksi ja sitten alkaa sujua, jos sujuu.

Lue lisää

En siitä huolimatta mene mäkkäriin muulloin kuin tarvitessani kiireistä mättöä, koska laatu ei muuhun riitä.

Käsityölainen kirjoitti:

Juuri näin. Enpä ostaisi ikinä ruiskulaminoitua venettä.

Et varmaan myöskään mitään robotin tekemää venettä, no jääpähän swanitkin väliin:

http://www.sail-world.com/photos/Alt_5SwanFactory_CNCMilling.jpg

bulkki v. custom kirjoitti:

En siitä huolimatta mene mäkkäriin muulloin kuin tarvitessani kiireistä mättöä, koska laatu ei muuhun riitä.

"En siitä huolimatta mene mäkkäriin muulloin kuin tarvitessani kiireistä mättöä, koska laatu ei muuhun riitä."

Vähänpä tiedät laadusta, jos käyt macissä, esim. kebabbiloista saa parempaa ruokaa.

å334 kirjoitti:

"En siitä huolimatta mene mäkkäriin muulloin kuin tarvitessani kiireistä mättöä, koska laatu ei muuhun riitä."

Vähänpä tiedät laadusta, jos käyt macissä, esim. kebabbiloista saa parempaa ruokaa.

Lue lisää

Tuohon aikaan yöstä täällä on vain yksi jodlailemassa ja hänen mielipiteidensä arvon jo kaikki muut tuntevat. Mutta kun sattuu niin sopivasti aiheeseen, niin vastataan. Mäkkärin pointtihan on juuri siinä, että asiakas tietää saavansa tietyn näköisen ja tietyn laatuisen tuotteen. Viereisestä kebabbilasta hän ei tiedä. Sieltä saa ehkä kaksin verroin parempaa tai liki syömäkelvotonta, jonka parasta ennen-päivä meni jo viikko sitten. Ja hinta kaikissa vaihtoehdoissa suunnilleen sama. Jos tiedät, mitä on tarjolla, valitset sen hyvän kebabin tilanteessa, jossa vain vatsa pitää saada täyteen. Oikeasti syömään mennessä menetkin sitten aivan muualle ravintolaan, joka tuskin sijaitsee edes samassa korttelissa ja maksat vähintään tuplasti, tuskin riittääkään.

0ööl,, kirjoitti:

Et varmaan myöskään mitään robotin tekemää venettä, no jääpähän swanitkin väliin:

http://www.sail-world.com/photos/Alt_5SwanFactory_CNCMilling.jpg

Lue lisää

Laminointiako tuossa tehdäänkin...minä kun luulin, että mittatarkkaa muottia. Minulle on myös opetettu, että milling tarkoittaa jyrsintää, ei laminointia. Itse asiassa tuokin kuva vain kertoo, mikä asema CNC-työstöllä veneenrakennuksessa on ja kuinka se vaikuttaa tuotteen hintaan.

robobot kirjoitti:

Laminointiako tuossa tehdäänkin...minä kun luulin, että mittatarkkaa muottia. Minulle on myös opetettu, että milling tarkoittaa jyrsintää, ei laminointia. Itse asiassa tuokin kuva vain kertoo, mikä asema CNC-työstöllä veneenrakennuksessa on ja kuinka se vaikuttaa tuotteen hintaan.

Lue lisää

Tehvävä, missä seuraavassa puhutaan laminoinnista:"Et varmaan myöskään mitään robotin tekemää venettä, no jääpähän swanitkin väliin:"

lounas odottaa kirjoitti:

Tuohon aikaan yöstä täällä on vain yksi jodlailemassa ja hänen mielipiteidensä arvon jo kaikki muut tuntevat. Mutta kun sattuu niin sopivasti aiheeseen, niin vastataan. Mäkkärin pointtihan on juuri siinä, että asiakas tietää saavansa tietyn näköisen ja tietyn laatuisen tuotteen. Viereisestä kebabbilasta hän ei tiedä. Sieltä saa ehkä kaksin verroin parempaa tai liki syömäkelvotonta, jonka parasta ennen-päivä meni jo viikko sitten. Ja hinta kaikissa vaihtoehdoissa suunnilleen sama. Jos tiedät, mitä on tarjolla, valitset sen hyvän kebabin tilanteessa, jossa vain vatsa pitää saada täyteen. Oikeasti syömään mennessä menetkin sitten aivan muualle ravintolaan, joka tuskin sijaitsee edes samassa korttelissa ja maksat vähintään tuplasti, tuskin riittääkään.

Lue lisää

"Mäkkärin pointtihan on juuri siinä, että asiakas tietää saavansa tietyn näköisen ja tietyn laatuisen tuotteen. Viereisestä kebabbilasta hän ei tiedä. Sieltä saa ehkä kaksin verroin parempaa tai liki syömäkelvotonta, jonka parasta ennen-päivä meni jo viikko sitten."

Tuossa metsäkansalainen ei tiedä mitään markkinatalouden perusteista. Jos myy pilaantunuttaa ruokaa, nopeasti menee maine ja bisnes.

lukutaito hoi kirjoitti:

Tehvävä, missä seuraavassa puhutaan laminoinnista:"Et varmaan myöskään mitään robotin tekemää venettä, no jääpähän swanitkin väliin:"

Ei siinä tehdä venettä, vaan muottia. Eikä osien valmistuskaan CNC:llä venettä pahenna. Se vain on kummaa, että vaikka Bavarialla osat tekee robotti, se ei osaa tehdä muuta kuin teräviä nurkkia.

,..kku kirjoitti:

"Mäkkärin pointtihan on juuri siinä, että asiakas tietää saavansa tietyn näköisen ja tietyn laatuisen tuotteen. Viereisestä kebabbilasta hän ei tiedä. Sieltä saa ehkä kaksin verroin parempaa tai liki syömäkelvotonta, jonka parasta ennen-päivä meni jo viikko sitten."

Tuossa metsäkansalainen ei tiedä mitään markkinatalouden perusteista. Jos myy pilaantunuttaa ruokaa, nopeasti menee maine ja bisnes.

Lue lisää

Kaikista nurkkakuppiloista saa tuoretta ja maukasta kepappia, ihan varmasti joo. Ja tuolta vinkuintian nurkkakuppilasta vielä varmemmin, koska siellä on paljon laajempi asiakaskunta menetettävänä huonolla tuotteella, eiks niin.

44533 kirjoitti:

"os se ihminen tavoittelee mahdollisimman tehokasta tuotantoa on sillä asialla negatiivinen vaikutus laatuun ja laadunvarmistukseen! "

Kääntyisi Henry Ford haudassaa ,jo kuulisi tuollaista skeidaa. Kuten ohjelmistoteollisuudessa on nähty, custom softat kuten verohallinon ja vr:n bugaa ja pahasti, kun taas halvat pelit, ja windowskäyttikset ei. Laaja myynti nostaa tuotteen laatua, ei ole mietä tuottaa paljon paskaa ja jos virheitä saattuu asikkaat huomauttaa.

Lue lisää

Valtion- ja kuntien softa ongelmat ovat sisäsiittoisia ja rahankeruuta varten kaverien firmoille, ongelma myös noilla se, ettei kunpikaan osapuoli tiedä mitä ovat tekemässä ja mitä tarvittaisiin. Rahastusta ja politikointia koko ongelma.
Vuosikymmenet ollut eri versiot Windowsista käyttiksenä, ja se kaatuilee, tökkii ja päivittelee kokoajan - ei siis kovinkaan laadukas tuote. Paljon on siis tuotakin tuotettu, mutta ongelmat säilyvät ;)

näin just kirjoitti:

Kaikista nurkkakuppiloista saa tuoretta ja maukasta kepappia, ihan varmasti joo. Ja tuolta vinkuintian nurkkakuppilasta vielä varmemmin, koska siellä on paljon laajempi asiakaskunta menetettävänä huonolla tuotteella, eiks niin.

Lue lisää

"Kaikista nurkkakuppiloista saa tuoretta ja maukasta kepappia, ihan varmasti joo. "

Suomessa ja monessa muussa maassa ravitsemusalan kyttä ja kontrolli on sitä luokkaa, että ruoka on turvallista syödä. Laatueroja toki löytyy.

ymmärrys hoi kirjoitti:

Ei siinä tehdä venettä, vaan muottia. Eikä osien valmistuskaan CNC:llä venettä pahenna. Se vain on kummaa, että vaikka Bavarialla osat tekee robotti, se ei osaa tehdä muuta kuin teräviä nurkkia.

Lue lisää

"Ei siinä tehdä venettä, vaan muottia"

Muotin tekeminen liittyy kiinteästi lujitemuoviveneen valmistukseen.

"vaikka Bavarialla osat tekee robotti, se ei osaa tehdä muuta kuin teräviä nurkkia. "

Et voi olla tosissasi:

http://www.navis-yacht-charter.com/thumb/phpThumb.php?w=175&src=/upload/iblock/c01/Bavaria_35_match_croatia_interior_1.jpg

WinniW kirjoitti:

Valtion- ja kuntien softa ongelmat ovat sisäsiittoisia ja rahankeruuta varten kaverien firmoille, ongelma myös noilla se, ettei kunpikaan osapuoli tiedä mitä ovat tekemässä ja mitä tarvittaisiin. Rahastusta ja politikointia koko ongelma.
Vuosikymmenet ollut eri versiot Windowsista käyttiksenä, ja se kaatuilee, tökkii ja päivittelee kokoajan - ei siis kovinkaan laadukas tuote. Paljon on siis tuotakin tuotettu, mutta ongelmat säilyvät ;)

Lue lisää

"Vuosikymmenet ollut eri versiot Windowsista käyttiksenä, ja se kaatuilee, tökkii ja päivittelee kokoajan - ei siis kovinkaan laadukas tuote. Paljon on siis tuotakin tuotettu, mutta ongelmat säilyvät ;) "

Jaa, meillä on kotona aktiivisessa käytössä 5 pc:tä, xp.tä ja vistaa. Kaikki koneet paitsi yksi itse rakennettuja. Eivät kaatuile. Yleensä kaatumisongelmat johtuvat bugisista ajureista ja niitä pitää osata päivittää. Myöskin pitää osata ostaa toimivaa rautaa johon löytyy toimivat ajurit. Tämä päteee mihin tahansa käyttikseen.

Vistan ja Win7 kohdalla ongelma on, että markettikoneet ovat usein liian hitaita niiden pyörittämiseen. Käyttäjät eivät myöskään osaa disabloida tuhria servicejä.

http://www.tomshardware.com/reviews/best-graphics-card-gaming-performance,3042-7.html

Poikkea tuolla ensi kesänä ja vähän kävelemässä laiturilla --->>>
http://prosail.fi/uutiset/regatta/swanit-palaavat-turkuun-tana-vuonna/

Sen jälkeen voit tulla uudelleen tälle palstalle kirjoittelemaan mielipiteitäsi!

plmk33 kirjoitti:

"Kaikista nurkkakuppiloista saa tuoretta ja maukasta kepappia, ihan varmasti joo. "

Suomessa ja monessa muussa maassa ravitsemusalan kyttä ja kontrolli on sitä luokkaa, että ruoka on turvallista syödä. Laatueroja toki löytyy.

Lue lisää

Näin on, eikä kontrolli koskaan löydä mitään huomautettavaa mistään, niin tarkkaan määräyksiä kaikki noudattavat.

loggikka hoi kirjoitti:

"Ei siinä tehdä venettä, vaan muottia"

Muotin tekeminen liittyy kiinteästi lujitemuoviveneen valmistukseen.

"vaikka Bavarialla osat tekee robotti, se ei osaa tehdä muuta kuin teräviä nurkkia. "

Et voi olla tosissasi:

http://www.navis-yacht-charter.com/thumb/phpThumb.php?w=175&src=/upload/iblock/c01/Bavaria_35_match_croatia_interior_1.jpg

Lue lisää

http://www.yachtandboat.com.au/news/new-bavaria-35-cruiser-arrives-in-australia

....3223 kirjoitti:

Suurissa veistämöissä robotti ruiskuttaa muottiin kamaa ja tekee myös muita rungon töitä.

http://www.compositesworld.com/articles/in-mold-preforming-cost-justifies-closed-molding

Laatu on siten parempaa kuin käsin laminoimalla, jossa styreenin käry saa kovankin jätkän tekemään sutta ja sekundaa.

Lue lisää

" Laatu on siten parempaa kuin käsin laminoimalla, jossa styreenin käry saa kovankin jätkän tekemään sutta ja sekundaa. "

Laatuveneissä ei käytetä styreeniä, eikä styreeniä sisältäviä hartseja.
Siitähän ne laatuveneet juurikin tunnistaa.

" Kerro nyt ihmeessä, kun asiasta niin paljon tiedät, kuinka paljon CNC-työstö, sekä sen tasalatuisuus vaikuttaa veneeseen lopputuotteena? "
Useimmiten kölin ja peräsinen muotit on laatuveneissä nykyään tehty CNC:llä
Toisinaan myös voidaan kölin lyijyä työstää CNC:llä paremmin muotoon, jos kyse one-off laatuveneestä, sillä niissä ei kannata liikaa kölimuottiin investoida.
Sama pätee sitten muihinkin metallosiin tai niiden muotteihin jos valuosia, esim dieselkoneen osiin, vinsseihin, peräsin laakereihin, ym, ym.

bulkki v. custom kirjoitti:

En siitä huolimatta mene mäkkäriin muulloin kuin tarvitessani kiireistä mättöä, koska laatu ei muuhun riitä.

MENKÄÄ JONNEKKIN KOKKISIVUILLE KINAAMAAN

.,m0k3 kirjoitti:

"Vuosikymmenet ollut eri versiot Windowsista käyttiksenä, ja se kaatuilee, tökkii ja päivittelee kokoajan - ei siis kovinkaan laadukas tuote. Paljon on siis tuotakin tuotettu, mutta ongelmat säilyvät ;) "

Jaa, meillä on kotona aktiivisessa käytössä 5 pc:tä, xp.tä ja vistaa. Kaikki koneet paitsi yksi itse rakennettuja. Eivät kaatuile. Yleensä kaatumisongelmat johtuvat bugisista ajureista ja niitä pitää osata päivittää. Myöskin pitää osata ostaa toimivaa rautaa johon löytyy toimivat ajurit. Tämä päteee mihin tahansa käyttikseen.

Vistan ja Win7 kohdalla ongelma on, että markettikoneet ovat usein liian hitaita niiden pyörittämiseen. Käyttäjät eivät myöskään osaa disabloida tuhria servicejä.

http://www.tomshardware.com/reviews/best-graphics-card-gaming-performance,3042-7.html

Lue lisää

Hieno homma Teillä, että on mielenkiintoa leikkiä tietotekniikalla, itselle tarkoitus mahdollisimman helppo ja yksinkertainen toimiva systeemi - ei siis saatavissa, mutta silti Windowsia ei voi pitää kovinkaan laadukkaana, siinä olevien lukuisten selvillä olevien ja selvittämättömien ongelmien vuoksi, se että asiaanperehtynyt "harrastaja" selviää sillä päivittäin, ei tee siitä mitenkään hyvää, päinvastoin.

WinniW kirjoitti:

Hieno homma Teillä, että on mielenkiintoa leikkiä tietotekniikalla, itselle tarkoitus mahdollisimman helppo ja yksinkertainen toimiva systeemi - ei siis saatavissa, mutta silti Windowsia ei voi pitää kovinkaan laadukkaana, siinä olevien lukuisten selvillä olevien ja selvittämättömien ongelmien vuoksi, se että asiaanperehtynyt "harrastaja" selviää sillä päivittäin, ei tee siitä mitenkään hyvää, päinvastoin.

Lue lisää

"Windowsia ei voi pitää kovinkaan laadukkaana, siinä olevien lukuisten selvillä olevien ja selvittämättömien ongelmien vuoksi"


No kerroppa mitä ongelmia on esim microXP:n toiminnassa. Sua vaan harmittaa, ettet pääse pelaman esim näitä:

http://www.youtube.com/watch?v=xghdHc6Jidw

http://www.youtube.com/watch?v=HCsNmsnoyEQ&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=INMzXBvWIsQ

niin no... kirjoitti:

http://www.yachtandboat.com.au/news/new-bavaria-35-cruiser-arrives-in-australia

Lue lisää

niin no.. ja vanhalla Vegalla Antarctikselle ja paljon muuallekin http://en.wikipedia.org/wiki/Albin_Vega

;-)

niinpä...entä Vega? kirjoitti:

niin no.. ja vanhalla Vegalla Antarctikselle ja paljon muuallekin http://en.wikipedia.org/wiki/Albin_Vega

;-)

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=MMq_MWgQgXU

:-):-)

++...22 kirjoitti:

"Windowsia ei voi pitää kovinkaan laadukkaana, siinä olevien lukuisten selvillä olevien ja selvittämättömien ongelmien vuoksi"


No kerroppa mitä ongelmia on esim microXP:n toiminnassa. Sua vaan harmittaa, ettet pääse pelaman esim näitä:

http://www.youtube.com/watch?v=xghdHc6Jidw

http://www.youtube.com/watch?v=HCsNmsnoyEQ&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=INMzXBvWIsQ

Lue lisää

Laadukkuun merkitse toisille eri asiaa kuin hyvää pelikokemusta.

Taloudellinen toimin kirjoitti:

On. Hinta/laatusuhde paranee. Tehoton toiminta nostaa työkustannuksia.

Homma alkoi myös venealalla kusemaan sukille ja muuttua laaduttomaksi, kun tulivat nämä "pörssiyhtiöt" ja niiden tyyliset "pääomasijoittajat" veistämöiden omistajiksi. Veneiden tekeminen on sivuroolissa, kuten kaikki tekeminen nykyaikana. Tärkeintä on tehostaa, säästää, vaikka sitten tekemällä paskaa jotta saadaan putiikit näyttämään sellaisilta, että voidaan jakaa osinkoja - vaikka sitten yritystä velkaannuttamalla. Voitothan eivät riitä, vaikka ne olisivat kuinka suuria, kun ne menevät kasvottomille sijoittajilla.

Onneksi on toiveissa, että tämä paskasysteemi kaatuu jo lähivuosina omaan mahdottomuuteensa, ja palataan takaisin siihen, kun mm. erilaisilla venemerkeillä oli "kasvot". Muutenkin on eduksi päästää eroon tästä tuhottoman "tehokkaasta" paskansyytämisestä joka alalla.

Aloituksessa mainittiin sana uppotukki, joten keskustelun pitäisi koskea vanhoja veneitä, vm < 2000.

" Eiköhän sillä joku 40-jalkainen irtoaisi."

Tekeekö Baltic noinkin pieniä veneitä?

Bbbbb kirjoitti:

" Eiköhän sillä joku 40-jalkainen irtoaisi."

Tekeekö Baltic noinkin pieniä veneitä?

Viisikymppinen semi-custom on pienin listalta löytyvä, mutta luulisi sinnekin rahan kelpaavan jos jostain syystä haluaisi pienemmän. Teettää vaikka hiilikuidusta ja epoksihartsista, niin ei käy ammattimiehen ylpeydelle tehdä niin pientä venettä :)

Lotto vetämässä kirjoitti:

Viisikymppinen semi-custom on pienin listalta löytyvä, mutta luulisi sinnekin rahan kelpaavan jos jostain syystä haluaisi pienemmän. Teettää vaikka hiilikuidusta ja epoksihartsista, niin ei käy ammattimiehen ylpeydelle tehdä niin pientä venettä :)

Lue lisää

Kyllä sieltä saa pieniäkin veneitä, esim 43-jalkainen päiväpursi:

http://www.balticyachts.fi/Webroot/1116233/CustomYachtsDetail2010.aspx?id=1116919&venho=14&cat=Custom yachts

7oikein kirjoitti:

Kyllä sieltä saa pieniäkin veneitä, esim 43-jalkainen päiväpursi:

http://www.balticyachts.fi/Webroot/1116233/CustomYachtsDetail2010.aspx?id=1116919&venho=14&cat=Custom yachts

Lue lisää

Viestiketju edustaa sitä samaa vanhaa sinivalkoista ideologiaa kuin 70-luvullakin. Venevalmistajia, jotka tekevät yksittäiskappaleita tai pieniä sarjoja suuria (60/70 jne jalkaisia) veneitä löytyy joka puolelta. Orustissa Etelä-Ruotsissa ja Italiassa mm.

muutama oikein kirjoitti:

Viestiketju edustaa sitä samaa vanhaa sinivalkoista ideologiaa kuin 70-luvullakin. Venevalmistajia, jotka tekevät yksittäiskappaleita tai pieniä sarjoja suuria (60/70 jne jalkaisia) veneitä löytyy joka puolelta. Orustissa Etelä-Ruotsissa ja Italiassa mm.

Lue lisää

Ainakin se ero suomalaisissa ja ruotsalaisissa on, että ruotsalaiset osaavat olla ylpeitä omista tuotteistaan ja ostavat niitä (volvo, arcona, yms). Suomalaiset ovat kateellisia jos täällä joku menestyy, ja ostavat mielummin muualla tehtyä. Toki muuallakin osataan hienoja veneitä tehdä, mutta mikähän se osaamiseltaan Balticin veroinen Orustissa oleva veistämö on ?

Kateellisen panettelua kirjoitti:

Ainakin se ero suomalaisissa ja ruotsalaisissa on, että ruotsalaiset osaavat olla ylpeitä omista tuotteistaan ja ostavat niitä (volvo, arcona, yms). Suomalaiset ovat kateellisia jos täällä joku menestyy, ja ostavat mielummin muualla tehtyä. Toki muuallakin osataan hienoja veneitä tehdä, mutta mikähän se osaamiseltaan Balticin veroinen Orustissa oleva veistämö on ?

Lue lisää

Samaa ihmettelen eli miksi maailmankuuluja suomalaisvalmisteita, Balticia ja Swania, vähätellään täällä ja kehutaan mitä tahansa ulkolaista venemerkkiä. Olisiko se vain perisuomalaista kateutta? Kun ei ole varaa Balticiin, haukutaan p...ksi tai ainakin ulkolaisia huonommaksi.

Miksei voisi tuntea suomalaista ylpeyttä silloin, kun suomalaisella työllä on arvostusta ulkomailla. Minusta Balticit ja Swanit on pirun hienoja myös nykyään, vaikka seilaankin vanhalla halvalla pikkupaatilla.

Kateellisen panettelua kirjoitti:

Ainakin se ero suomalaisissa ja ruotsalaisissa on, että ruotsalaiset osaavat olla ylpeitä omista tuotteistaan ja ostavat niitä (volvo, arcona, yms). Suomalaiset ovat kateellisia jos täällä joku menestyy, ja ostavat mielummin muualla tehtyä. Toki muuallakin osataan hienoja veneitä tehdä, mutta mikähän se osaamiseltaan Balticin veroinen Orustissa oleva veistämö on ?

Lue lisää

Mistä olisin kateellinen? Siitä, että minulla on ruotsalaisvene eikä suomalaista? Kateellinen siitä, että täällä on joku menestynyt-kuka? Nautor? FinnYachts? Finngulf? "Mikähän se osaamiseltaan...?" Katso vaikka CR Yachts.

muutama oikein kirjoitti:

Mistä olisin kateellinen? Siitä, että minulla on ruotsalaisvene eikä suomalaista? Kateellinen siitä, että täällä on joku menestynyt-kuka? Nautor? FinnYachts? Finngulf? "Mikähän se osaamiseltaan...?" Katso vaikka CR Yachts.

Lue lisää

Katsoin tuon CR-yachtsin. Kyse ei olekaan kateudesta, vaan joko tietämättömyydestä tai ymmärtämättömyydestä, jos tuota CR:ää pitää Baltic yachtsin veroisena. Käy katsomassa Balticin sivuilta, millaisia veneitä, miten ja mistä materiaaleista siellä tehdään. Lue vaikkapa uusimmat newsletterit läpi.

Baltic = CR yachts ????? kirjoitti:

Katsoin tuon CR-yachtsin. Kyse ei olekaan kateudesta, vaan joko tietämättömyydestä tai ymmärtämättömyydestä, jos tuota CR:ää pitää Baltic yachtsin veroisena. Käy katsomassa Balticin sivuilta, millaisia veneitä, miten ja mistä materiaaleista siellä tehdään. Lue vaikkapa uusimmat newsletterit läpi.

Lue lisää

En minäkään ymmärtänyt nimimerkki "muutama oikein" pointtia. Ehkä hän tarkoitti, että FinnYachtsilla ja CR-yachtsilla on jotain yhtäläisyyksiä tai tuotteet kilpailevat samoista asiakkaista? Laitan tähän kummankin nettiosoitteet, ettei kaikkea tarvitse hakea googlesta:
http://www.cryachts.eu/
http://www.blur.se/images/ff36-specification-2.5.pdf
(FinnYachtsista tuli googlessa hyvin erilaisia osumia. En tiedä tarkoittiko ruotsalaisveneen onnellinen omistaja juuri tätä mallia)

Yhteistä CR:lle, Finngulfille ym. on kai se, että ne ovat yhtä kaukana Baltic Yachtsista (jonka linkit näkyvät olevan aikaisemmissa viesteissä) eivätkä kilpaile omilla tuotteillaan uusien Balticien kanssa, tuskin Nautorinkaan isompien veneiden kanssa.

"2000-luvun lopun ranskalainen on vakuumilla kevyemmin ja teollisemmin tehty "tasalaatuinen". Kovassa kelissä neitsytmatkalla kaikki laipiot irtosivat,, "

Ilmisesti alusta purjehdiitiin liian kovassa kelissä ja väärin. Hyvä perämies pystyy väistämään aaltoja. Eikä niitä oceaniksia ja muita oikeasti ole tehty ääriolosuhteisiin, harva niillä oikeasti ääriolosuhteissa purjehtii.

Kovaan rynkytykseen pitää valita kilpavene, kuten sun fast 3200.

http://www.seyachting.com.au/main/Portals/0/UltraPhotoGallery/421/21/[1].50__a4r0589.jpg

Kuten kuvasta näkyy laipiot sf 3200 veneessä ovat komposiittia, eivätkä irtoa aallokossa.

väärä väline kirjoitti:

"2000-luvun lopun ranskalainen on vakuumilla kevyemmin ja teollisemmin tehty "tasalaatuinen". Kovassa kelissä neitsytmatkalla kaikki laipiot irtosivat,, "

Ilmisesti alusta purjehdiitiin liian kovassa kelissä ja väärin. Hyvä perämies pystyy väistämään aaltoja. Eikä niitä oceaniksia ja muita oikeasti ole tehty ääriolosuhteisiin, harva niillä oikeasti ääriolosuhteissa purjehtii.

Kovaan rynkytykseen pitää valita kilpavene, kuten sun fast 3200.

http://www.seyachting.com.au/main/Portals/0/UltraPhotoGallery/421/21/[1].50__a4r0589.jpg

Kuten kuvasta näkyy laipiot sf 3200 veneessä ovat komposiittia, eivätkä irtoa aallokossa.

Lue lisää

ranskiksien lisävarusteena on ostettavissa vedenkestävä tushi, jolla merkataan kaikki osat takapuolelta kasauksen helpottamiseksi myrskyn jälkeen.

leegoveneet kirjoitti:

ranskiksien lisävarusteena on ostettavissa vedenkestävä tushi, jolla merkataan kaikki osat takapuolelta kasauksen helpottamiseksi myrskyn jälkeen.

HR:istä ja muista skandeista taas väännettään oikusasteissa kättä, koska runko on täysin surkea jo tehtaalta tullessaan. Myöskin hr:t uppoavat satamassa ja muuta kivaa "laatu"veneille tyypilistä..

samalla mitalla kirjoitti:

HR:istä ja muista skandeista taas väännettään oikusasteissa kättä, koska runko on täysin surkea jo tehtaalta tullessaan. Myöskin hr:t uppoavat satamassa ja muuta kivaa "laatu"veneille tyypilistä..

Lue lisää

Nytkö keskustelu taaskin menee "homeskandi"-tasolle, jossa hr:t uppoavat yhden kipparin huolimattomuuden takia?

Kun katselin Baltic Yachtsin sivuja, näytti että pienin semi-custom malli olisi tämä 50-jalkainen. Kuuluuko sekin niihin "skandeihin", joita täällä mollataan? Mikä Balticeissa ja Swaneissa potuttaa?
Itse luulen perussyyn olevan tämä: "Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista"!

http://www.balticyachts.fi/Webroot/1116233/CustomYachtsDetail2010.aspx?id=1124061&venho=9&cat=Semi-custom

samalla mitalla kirjoitti:

HR:istä ja muista skandeista taas väännettään oikusasteissa kättä, koska runko on täysin surkea jo tehtaalta tullessaan. Myöskin hr:t uppoavat satamassa ja muuta kivaa "laatu"veneille tyypilistä..

Lue lisää

Tästä kohtaa on hyvä palata irtoheitoista pari askelta taaksepäin seppomartin omakohtaisiin kokemuksiin.

palaa kolme askelta kirjoitti:

Tästä kohtaa on hyvä palata irtoheitoista pari askelta taaksepäin seppomartin omakohtaisiin kokemuksiin.

Siis olisi "hyvä palata" 1970-luvulla valmistetun Baltic 33:n varusteiden vikoihin?

Olipa seppomartilla tosiaan surkea vene, koska sen alumiinifoili meni rikki Norjan retkellä ja takastaagin hydraulipumppu petti! Oliskohan ollut Navtecin pumppu?Niitähän Nautor ja Baltic ovat käyttäneet. Jossain vaiheessa 70-luvun Volvoonkin tuli ongelma, joten täytyihän sen olla p...a kone ja p...a vene.

Oikeasti kiinnostaisi tietää millä tavalla ne 70-luvun Baltic 33:n peräsinpinnan lamellit oli "90 astetta väärin liimatut". En osannut hahmottaa. Miksi muuten matka keskeytyi peräsinpinnan takia, eikö ollut katsastusmääräysten mukaista varapinnaa mukana?

Mitenköhän seppomartti oli asentanut/asennuttanut tuuliperäsimensä pinnahelan? Servolavalla varustetuissa tuuliperäsimissä voimansiirto tapahtuu narujen välityksellä peräsinpinnan helaan. Ainakin omassa veneessäni (jossa servolapainen tuuliperäsin) pinnan hela kiinnitettiin neljällä läpipultilla. Sitä ei tuuliperäsimen narut pysty repimään irti eikä "pinnaa palasiksi".

Itselläni on kokemusta useasta Pohjanmeren, Shetlannin ja Norjan reissusta monelaisissa keleissä 80-luvun Baltic 35:llä, jossa ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Oliko sen tanakka, natisematon rakenne jotenkin poikkeus muihin Balticeihin verrattuna? Baltic 35:ssä ei ollut myöskään "Volvon hydraulivetoa", vaan alkuperäinen Yanmarin 3 syl. kone akselivedolla. Ei ollut pinnaohjaustakaan. Foili ja rulla olivat Reckmannin valmistamia niinkuin foilit rullat Balticilla yleensä.

70-luvun Baltic 33:lla en ole purjehtinut, joten en voi ottaa kantaa omien kokemusteni perusteella. En myöskään tunne Volvon hydraulivetoa.

takaisin 70-lukuun? kirjoitti:

Siis olisi "hyvä palata" 1970-luvulla valmistetun Baltic 33:n varusteiden vikoihin?

Olipa seppomartilla tosiaan surkea vene, koska sen alumiinifoili meni rikki Norjan retkellä ja takastaagin hydraulipumppu petti! Oliskohan ollut Navtecin pumppu?Niitähän Nautor ja Baltic ovat käyttäneet. Jossain vaiheessa 70-luvun Volvoonkin tuli ongelma, joten täytyihän sen olla p...a kone ja p...a vene.

Oikeasti kiinnostaisi tietää millä tavalla ne 70-luvun Baltic 33:n peräsinpinnan lamellit oli "90 astetta väärin liimatut". En osannut hahmottaa. Miksi muuten matka keskeytyi peräsinpinnan takia, eikö ollut katsastusmääräysten mukaista varapinnaa mukana?

Mitenköhän seppomartti oli asentanut/asennuttanut tuuliperäsimensä pinnahelan? Servolavalla varustetuissa tuuliperäsimissä voimansiirto tapahtuu narujen välityksellä peräsinpinnan helaan. Ainakin omassa veneessäni (jossa servolapainen tuuliperäsin) pinnan hela kiinnitettiin neljällä läpipultilla. Sitä ei tuuliperäsimen narut pysty repimään irti eikä "pinnaa palasiksi".

Itselläni on kokemusta useasta Pohjanmeren, Shetlannin ja Norjan reissusta monelaisissa keleissä 80-luvun Baltic 35:llä, jossa ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Oliko sen tanakka, natisematon rakenne jotenkin poikkeus muihin Balticeihin verrattuna? Baltic 35:ssä ei ollut myöskään "Volvon hydraulivetoa", vaan alkuperäinen Yanmarin 3 syl. kone akselivedolla. Ei ollut pinnaohjaustakaan. Foili ja rulla olivat Reckmannin valmistamia niinkuin foilit rullat Balticilla yleensä.

70-luvun Baltic 33:lla en ole purjehtinut, joten en voi ottaa kantaa omien kokemusteni perusteella. En myöskään tunne Volvon hydraulivetoa.

Lue lisää

Jossain luetun ymmärryksessä oli nyt vikaa. Seppomartti selväsanaisesti kertoi pinnan hajoamisen olleen ainoa Balticin laatuongelma verrattuna ranskiksen rakenteellisiin heikkouksiin. Baltic teki 70-luvulla erinomaista laatua ja kaikesta päätellen tekee sitä edelleen.

Laadukas tai laaduton vene, kaikenlaisia komponentteja niistä hajoilee, kalliimman veneen parempilaatuisia komponentteja hiukan vähemmän. Monet osat, kuten moottorit ovat kaikilla samoja, halpaan veneeseen vain asennetaan kustannussyistä numeroa pienempi.

takaisin 70-lukuun? kirjoitti:

Siis olisi "hyvä palata" 1970-luvulla valmistetun Baltic 33:n varusteiden vikoihin?

Olipa seppomartilla tosiaan surkea vene, koska sen alumiinifoili meni rikki Norjan retkellä ja takastaagin hydraulipumppu petti! Oliskohan ollut Navtecin pumppu?Niitähän Nautor ja Baltic ovat käyttäneet. Jossain vaiheessa 70-luvun Volvoonkin tuli ongelma, joten täytyihän sen olla p...a kone ja p...a vene.

Oikeasti kiinnostaisi tietää millä tavalla ne 70-luvun Baltic 33:n peräsinpinnan lamellit oli "90 astetta väärin liimatut". En osannut hahmottaa. Miksi muuten matka keskeytyi peräsinpinnan takia, eikö ollut katsastusmääräysten mukaista varapinnaa mukana?

Mitenköhän seppomartti oli asentanut/asennuttanut tuuliperäsimensä pinnahelan? Servolavalla varustetuissa tuuliperäsimissä voimansiirto tapahtuu narujen välityksellä peräsinpinnan helaan. Ainakin omassa veneessäni (jossa servolapainen tuuliperäsin) pinnan hela kiinnitettiin neljällä läpipultilla. Sitä ei tuuliperäsimen narut pysty repimään irti eikä "pinnaa palasiksi".

Itselläni on kokemusta useasta Pohjanmeren, Shetlannin ja Norjan reissusta monelaisissa keleissä 80-luvun Baltic 35:llä, jossa ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Oliko sen tanakka, natisematon rakenne jotenkin poikkeus muihin Balticeihin verrattuna? Baltic 35:ssä ei ollut myöskään "Volvon hydraulivetoa", vaan alkuperäinen Yanmarin 3 syl. kone akselivedolla. Ei ollut pinnaohjaustakaan. Foili ja rulla olivat Reckmannin valmistamia niinkuin foilit rullat Balticilla yleensä.

70-luvun Baltic 33:lla en ole purjehtinut, joten en voi ottaa kantaa omien kokemusteni perusteella. En myöskään tunne Volvon hydraulivetoa.

Lue lisää

nettisurffauksella totesin, että kyseistä pienintä Balticia, Baltic 33:a, valmistettiin vuosina 1975-1980 yhteensä 42 kpl. En löytänyt tietoa hydraulisesta voimansiirrosta. Vakiokone oli Volvo-Penta MD 11 C.
Linkin kaavakuvassa näyttää, että vanhassa pikkubalticissa olisi käytetty Volvon vetolaitetta eikä hydraulista voimansiirtoa.
http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=1699

outo tulkinta kirjoitti:

Jossain luetun ymmärryksessä oli nyt vikaa. Seppomartti selväsanaisesti kertoi pinnan hajoamisen olleen ainoa Balticin laatuongelma verrattuna ranskiksen rakenteellisiin heikkouksiin. Baltic teki 70-luvulla erinomaista laatua ja kaikesta päätellen tekee sitä edelleen.

Laadukas tai laaduton vene, kaikenlaisia komponentteja niistä hajoilee, kalliimman veneen parempilaatuisia komponentteja hiukan vähemmän. Monet osat, kuten moottorit ovat kaikilla samoja, halpaan veneeseen vain asennetaan kustannussyistä numeroa pienempi.

Lue lisää

outo tulkinta ?
kts. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sarkasmi

hydrauliveto?? kirjoitti:

nettisurffauksella totesin, että kyseistä pienintä Balticia, Baltic 33:a, valmistettiin vuosina 1975-1980 yhteensä 42 kpl. En löytänyt tietoa hydraulisesta voimansiirrosta. Vakiokone oli Volvo-Penta MD 11 C.
Linkin kaavakuvassa näyttää, että vanhassa pikkubalticissa olisi käytetty Volvon vetolaitetta eikä hydraulista voimansiirtoa.
http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=1699

Lue lisää

Minä olen kuullut ,että Pikku-Baltic on MP 31, Matti pullin suunnittelema ...no hän suunnitteli myös Baltic veneitä ,että siinä kai yhtäläisyys!

duluuniaapinen kirjoitti:

Minä olen kuullut ,että Pikku-Baltic on MP 31, Matti pullin suunnittelema ...no hän suunnitteli myös Baltic veneitä ,että siinä kai yhtäläisyys!

Olisikohan asia ollut juuri toisinpäin? Kuuluisia venemalleja on aina pyritty kopioimaan. Vanhimmat Balticit olivat kanadalaisen C&C:n piirtämiä, ei Matti Pullin.

duluuniaapinen kirjoitti:

Minä olen kuullut ,että Pikku-Baltic on MP 31, Matti pullin suunnittelema ...no hän suunnitteli myös Baltic veneitä ,että siinä kai yhtäläisyys!

http://mpveneet.wordpress.com/matti-pulli/

MP-veneet kirjoitti:

http://mpveneet.wordpress.com/matti-pulli/

Otsikossa luki Paltic

>>Suomalaiset laatuveneet - Nautor/Paltic/Finnflier/

PullinPaltic kirjoitti:

Otsikossa luki Paltic

>>Suomalaiset laatuveneet - Nautor/Paltic/Finnflier/

Totta! Siirretään keskustelu Pullin vaneriveneisiin ja Finnfliereihin - todellisiin suomalasiin laatuveneisiin(?). Balticin Panamax ym megajahdit ovatkin liian vaikeita meidän tavallisten pulliaisten käsitettäviksi eikä Nautorkaan kuulu joukkoon.

takaisin 70-lukuun? kirjoitti:

Siis olisi "hyvä palata" 1970-luvulla valmistetun Baltic 33:n varusteiden vikoihin?

Olipa seppomartilla tosiaan surkea vene, koska sen alumiinifoili meni rikki Norjan retkellä ja takastaagin hydraulipumppu petti! Oliskohan ollut Navtecin pumppu?Niitähän Nautor ja Baltic ovat käyttäneet. Jossain vaiheessa 70-luvun Volvoonkin tuli ongelma, joten täytyihän sen olla p...a kone ja p...a vene.

Oikeasti kiinnostaisi tietää millä tavalla ne 70-luvun Baltic 33:n peräsinpinnan lamellit oli "90 astetta väärin liimatut". En osannut hahmottaa. Miksi muuten matka keskeytyi peräsinpinnan takia, eikö ollut katsastusmääräysten mukaista varapinnaa mukana?

Mitenköhän seppomartti oli asentanut/asennuttanut tuuliperäsimensä pinnahelan? Servolavalla varustetuissa tuuliperäsimissä voimansiirto tapahtuu narujen välityksellä peräsinpinnan helaan. Ainakin omassa veneessäni (jossa servolapainen tuuliperäsin) pinnan hela kiinnitettiin neljällä läpipultilla. Sitä ei tuuliperäsimen narut pysty repimään irti eikä "pinnaa palasiksi".

Itselläni on kokemusta useasta Pohjanmeren, Shetlannin ja Norjan reissusta monelaisissa keleissä 80-luvun Baltic 35:llä, jossa ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Oliko sen tanakka, natisematon rakenne jotenkin poikkeus muihin Balticeihin verrattuna? Baltic 35:ssä ei ollut myöskään "Volvon hydraulivetoa", vaan alkuperäinen Yanmarin 3 syl. kone akselivedolla. Ei ollut pinnaohjaustakaan. Foili ja rulla olivat Reckmannin valmistamia niinkuin foilit rullat Balticilla yleensä.

70-luvun Baltic 33:lla en ole purjehtinut, joten en voi ottaa kantaa omien kokemusteni perusteella. En myöskään tunne Volvon hydraulivetoa.

Lue lisää

Ehkä ongelmien yksityiskohdat kiinnostavat oppimismielessä. "väärin liimattu" tarkemmin kerrottuna oli lamellit vertikaalisesti. Servolavan narut rajussa kelissä nykivät ihmisvoimia rajummin horisontaalisesti. Läpipultattu hela repeytyi irti ja lamellit toisistaan. Luultavasti 90 astetta poikkeava rakenne olisi ollut vahvempi. 5 viikon soolopurjehduksen viimeinen legi Gdynia - Hanko pitkin silloisen Neukkulan aluevesirajaa ei tähän pysähtynyt. Tuuliperäsimen narut siansorkilla ympäri päreiksi hajonneen pinnan toimi loppumatkan. Varapinnakin varmaan oli mukana. Hydraulipumpun jouduin korvaamaan kahdella vanttiruuvilla ja togleilla koska löysällä etustaagilla ei olisi voinut purjehtia. Alumiinifoili hajosi isoon vasta-aaltoon osuessa 35-40 kts tuulessa eikä mikään keulapurje pysynyt levinneessä urassa. Se vaati paluun Rönnen kalasatamaan parin päivän mittaiseen ruuvipenkkiaskarteluun. Tämän jälkeen olen reissupurjehduksessa suosinut irroitettavaa kutteristaagia ja kovan tuulen jibejä hakasilla. Yllänesitetty ajatus, että venettä ei saa purjehtia väärin, ei liian kovassa kelissä ja aaltoja tulee väistellä ei kuulu matkapurjehdukseen. Keliä ei aina voi valita vaan yritettävä selvitä. Ei kukaan matkapurjehtija väistele aaltoja, autopilotti tai tuuliperäsin vielä vähemmän. Milläs ne isot aallot pimeässä näkyy? Valitettavasti ilmeisesti useat nykyveneet eivät kestä niille määriteltyjä tuuliolosuhteita. Selvyyden vuoksi siis mielestäni Balticia ei saanut hajalle mutta siinäkin jotkin komponentit pettivät 2 v. vesille laskun jälkeen.

pulliaisten paatit kirjoitti:

Totta! Siirretään keskustelu Pullin vaneriveneisiin ja Finnfliereihin - todellisiin suomalasiin laatuveneisiin(?). Balticin Panamax ym megajahdit ovatkin liian vaikeita meidän tavallisten pulliaisten käsitettäviksi eikä Nautorkaan kuulu joukkoon.

Lue lisää

Mihin sitä keskutelua tarttis siirtää. Tosin Finn Flyer-nimen alla on useampia valmistajia, eivätkä siksi laadultaankaan yhteneviä, mutta paremmat eivät juuri noille tunnetummile häviä. Samoin merkittävä osuus Pullin piirtämistä veneistä on niitä korkealaatuisia. Pulli oli yksi Hollmingin pääomistajia ja Hollming puolestaan hyvän aikaa omisti Balticin, siinä niiden yhteys.

16 kirjoitti:

Ehkä ongelmien yksityiskohdat kiinnostavat oppimismielessä. "väärin liimattu" tarkemmin kerrottuna oli lamellit vertikaalisesti. Servolavan narut rajussa kelissä nykivät ihmisvoimia rajummin horisontaalisesti. Läpipultattu hela repeytyi irti ja lamellit toisistaan. Luultavasti 90 astetta poikkeava rakenne olisi ollut vahvempi. 5 viikon soolopurjehduksen viimeinen legi Gdynia - Hanko pitkin silloisen Neukkulan aluevesirajaa ei tähän pysähtynyt. Tuuliperäsimen narut siansorkilla ympäri päreiksi hajonneen pinnan toimi loppumatkan. Varapinnakin varmaan oli mukana. Hydraulipumpun jouduin korvaamaan kahdella vanttiruuvilla ja togleilla koska löysällä etustaagilla ei olisi voinut purjehtia. Alumiinifoili hajosi isoon vasta-aaltoon osuessa 35-40 kts tuulessa eikä mikään keulapurje pysynyt levinneessä urassa. Se vaati paluun Rönnen kalasatamaan parin päivän mittaiseen ruuvipenkkiaskarteluun. Tämän jälkeen olen reissupurjehduksessa suosinut irroitettavaa kutteristaagia ja kovan tuulen jibejä hakasilla. Yllänesitetty ajatus, että venettä ei saa purjehtia väärin, ei liian kovassa kelissä ja aaltoja tulee väistellä ei kuulu matkapurjehdukseen. Keliä ei aina voi valita vaan yritettävä selvitä. Ei kukaan matkapurjehtija väistele aaltoja, autopilotti tai tuuliperäsin vielä vähemmän. Milläs ne isot aallot pimeässä näkyy? Valitettavasti ilmeisesti useat nykyveneet eivät kestä niille määriteltyjä tuuliolosuhteita. Selvyyden vuoksi siis mielestäni Balticia ei saanut hajalle mutta siinäkin jotkin komponentit pettivät 2 v. vesille laskun jälkeen.

Lue lisää

Ihan mielenkiinnon vuoksi: kuka oli helan pinnaan asentanut ? Baltic vai joku muu? Kuullostaa väärin tehdyltä asennukselta, pinnaa olisi pitänyt vahvistaa pultin ympäriltä. Periaatteessa pinnaan tulevat voimat ohjatessa (käsiohjauksessa) ovat horisontaalisia, joten lamellien pitäisikin olla koko pinnan kestävyyden kannalta pystyssä. Sen sijaan tuollaisen läpipultin aiheuttamaa pistekuormaa momenttia ei rakenne kestä ilman vahvistusta.

Väärin asennettu kirjoitti:

Ihan mielenkiinnon vuoksi: kuka oli helan pinnaan asentanut ? Baltic vai joku muu? Kuullostaa väärin tehdyltä asennukselta, pinnaa olisi pitänyt vahvistaa pultin ympäriltä. Periaatteessa pinnaan tulevat voimat ohjatessa (käsiohjauksessa) ovat horisontaalisia, joten lamellien pitäisikin olla koko pinnan kestävyyden kannalta pystyssä. Sen sijaan tuollaisen läpipultin aiheuttamaa pistekuormaa momenttia ei rakenne kestä ilman vahvistusta.

Lue lisää

Eikös lamellit vertikaalisesti tarkoita syiden suuntaa poikittain rasitukseen? Sillä tavalla ei puuta ole tarkoitus kuormittaa. Enkä muista ikinä nähneeni muuta tapaa kiinnittää pinna helaansa kuin läpiåulttaus. Miten sitä yleensä voisi vahvistaa?

mikä väärin? kirjoitti:

Eikös lamellit vertikaalisesti tarkoita syiden suuntaa poikittain rasitukseen? Sillä tavalla ei puuta ole tarkoitus kuormittaa. Enkä muista ikinä nähneeni muuta tapaa kiinnittää pinna helaansa kuin läpiåulttaus. Miten sitä yleensä voisi vahvistaa?

Lue lisää

Nyt ei ollut kysymys pinnan kiinnittämisestä peräsinakselin helaan, vaan tuuliperäsimen ohjausnarujen kiinnittämisestä pinnaan. Siihen on monta mahdollisuutta.
Jos kysymys oli 70-luvun tuuliperäsimestä, silloin ehkä suoosituin tuuliperäsimen merkki oli ARIES.

Arieksessa samoin kuin Monitorissa, peräsinpinnaan kiinnitetään ketjuhela ja narut ovat kiinni ketjun päissä. Laitan kuvalinkin, jotta asia on helpompi ymmärtää.
Aries käyttää "tiller clamp" helaa, joka tulee pinnan ympärille. En ymmärrä, miten pinnan liimauksien suunta vaikuttaisi tällaiseen. Monitorissa on koukulla varustettu tukeva hst-levy, joka pultataan pinnaan (kuva löytynee Monitorin manuaalista, jos joku haluaa katsoa netistä).

http://www.ariesvane.com/howtheywork.html

Tässä videossa näyttäisi olevan narukiinnitys pinnaan
http://www.youtube.com/watch?v=bMui0a5ozR4

Arieksen peräsinpinnan hela näkyy kohdassa “Tiller Kit”
http://www.selfsteer.dk/html/catalogue.html

mikä väärin? kirjoitti:

Eikös lamellit vertikaalisesti tarkoita syiden suuntaa poikittain rasitukseen? Sillä tavalla ei puuta ole tarkoitus kuormittaa. Enkä muista ikinä nähneeni muuta tapaa kiinnittää pinna helaansa kuin läpiåulttaus. Miten sitä yleensä voisi vahvistaa?

Lue lisää

Lamellit pystyssä tarkoittaa, että "viilut" on liimattu pystyyn. Syysuunta tietty pinnan pituussuuntaan. Samaan tapaan kuin hallien kattorakenteiden liimapuupalkeissa, joissa pystykuormalla "lamellit" ovat vaakatasossa, ja syyt pituussuunnassa. Kiinnityshelan pitäisi olla juuri tuollainen ympärille kiinnitettävä.

Hfffjffjjffj kirjoitti:

Lamellit pystyssä tarkoittaa, että "viilut" on liimattu pystyyn. Syysuunta tietty pinnan pituussuuntaan. Samaan tapaan kuin hallien kattorakenteiden liimapuupalkeissa, joissa pystykuormalla "lamellit" ovat vaakatasossa, ja syyt pituussuunnassa. Kiinnityshelan pitäisi olla juuri tuollainen ympärille kiinnitettävä.

Lue lisää

Viilupuupalkeissa, eli esim kerto-S palkeissa viilujen pienin dimensio on vaakasuoraan poikittain pituussuuntaan. Eli syysuunta pitkittäin ja toiseksi suurin viilun dimensio pystysuora, kun kyseessä on vaakasuora palkki johon kohdistuu pystysuoria voimia.
Siis esim 12m * 200mm * 51mm kerto-S palkissa yksittäisen viilun koko on 12m * 200mm* 3mm , ja koko palkki on valmistettu 17 viilusta liimaamalla.
Viilujen väliset saumat siis tarkoitettu pystytasoon, kun käytetään pystysuoria voimia siirtämään. Ts. 200mm on tuolloin ko palkin korkeussuuntainen dimensio.

Tämä on lujin tapa tehdä viiluista palkkeja, koska viilujen heikoin suunta (kasvavassa puussa säteen suuntainen) on silloin poikittain sekä voimiin, että pituussuuntaan.
Suurin lujuus kavavassa puusssa on tietenkin ylhäältä alaspäin eli syysuunta, mutta useimmat eivät ymmärrä että puun tangentin suunta on lähes 2 kertaa lujempi kuin puun säteen suunta sekä kuusella että männyllä, kuten myös suomalaisilla koivulajeilla (hies- & raudus-).

.

Liimapuupalkeissa taas ratkaisevaa on, että mahdollisen kosteuselämisen seurauksena puu ei murru liimauksen vierestä. Lamelleja ei siis voida tehdä kovinkaan leveiksi, joten vastaava 50mm * 200mm palkki joudutaan tekemään 50mm leveistä rimoista. Tosin todellisuudessa tehdäänkin 100mm leveistä laudoista 100mm leveä palkki, mikä halkaistaan liimaamisen jälkeen kahdeksi 50mm leveäksi palkiksi. Suuntausta ei siis tehdä yksittäisen lamellin lujuuden kannalta suinkaan optimaalisesti, vaan koko palkin sisäisten jännitysten minimoiminen määrää valmistustavan.

Missään teollisesti rakenteelliseen käyttöön tehdyssä puupalkissa ei liimauksen lujuus ole heikoin lenkki koko palkin kannalta, vaan päinvastoin se liimakalvo lujittaa palkkia.
Pulttiliitos on aina huono tapa puun lujuuden kannalta. Kaikki reiät ja loveukset heikentävät merkittävästi puuopalkkien lujuusarvoja, sillä ne johtavat erittäin epäoptimaaliseen leikkausjännitysjakaumaan. Ja se on useimmiten puupalkin heikoin lenkki muutenkin käytännössä. Teoriassa vetolujuus poikkisyyhyn on vieläkin huonompi, mutta niitä tilanteita ei käytännössä esiinny, ellei rakennesuunnittelija ole mokannut pahasti.
Puupalkit tulee liittää liimaamalla, naulaamalla, tai ruuvaamalla ilman porauksia tai loveamisia ja sehän ei pulteilla onnistu, ne kun aina vaativat reiän mikäli puupalkin lujuutta ei haluta oleellisesti heikentää.

Naulan kantaan! Juuri tämä on yli 30-vuotiaden veneiden ongelma. Pahin riesa on kaikenlaiset tee-se-itse modifikaatiot, joita veneeseen ilmestyy sitä enemmän mitä useampia omistajia sillä on ollut. Vanhaa Swania ostaessa joutuu matkustelemaan ympäri Europpaa, jos haluaa löytää mahdollisimman hyvin pidetyn ja vähiten pilatun yksilön, jossa hinta on "kohdallaan". Moni on tuonut vanhan Swaninsa USA:n itärannikolta, mutta siellä niihin on saatettu asentaa ilmastointijärjestelmä ja monenlaisia 110 V sähköjärjestelmiä ja tiikkikansi on yleensä loppu tai poistettu. Siksi vanhojen Swanien hintatasoa on aika vaikea määrittää, hintahaitarikin on iso.