Minkä hintainen tuotteen täytyisi olla, jotta kokemasi vahinko ylittäisi häpeän tunteen ja kehtaisit mennä valittamaan siitä sekä vaatimaan rahojasi takaisin?
Onko rahojen takaisin pyytäminen koskaan häpeällistä?
Onko rahojen takaisin pyytäminen koskaan häpeällistä?
Vastaukset 25
Vanhimmat
ole häpeällistä jos tuote on virheellinen. Minä palauttaisin vaikka tulitikkuaskin, enkä häpeäisi. Tosin jaksaisinko niin pienen takia, se on eri juttu..
Mutta kokemusta palauttamisista ei vielä käytännssä ole?
Suuttuiko myyjä? Katsoiko, kuin halpaa makkaraa... tai sossun asiakasta?
kitaran joskus, sen muistan... En muista katsetta.
Riippuu ajan ja vaivan suhteesta. Riippuu millaisen tuntipalkan hommasta saa. Lähikauppaan voin palauttaa 5€:n pilaantuneen tuotteen.
Mutta kokemusta palauttamisista ei vielä käytännssä ole?
Suuttuiko myyjä? Katsoiko, kuin halpaa makkaraa... tai sossun asiakasta?
Onko sinulla kotonasi mitään turhaa, jonka ostamista olet katunut?
Viallisia vaimoja olen palautellut kauppaan. Myyjät olleet asiallisia, mitä nyt vähän hymistelleet.
On minulla kokemusta. Olen palauttanut ainakin pilaantuneen elintarvikkeen, rikkinäisen vaatteen ja vääränlaiset stereot. Lähikaupassa pahoittelivat, mutta stereokauppias oli vittuuntunut sekä minuun että itseensä kun oli luvannut liikoja ymmärtämättä tekniikasta tarpeeksi. Ja ei todellakaan hävettänyt. Palstalta olen ymmärtänyt, että vain köyhiä hävettää. Ei minua hävetä kerätä pulloja tai ostaa punalappuisia elintarvikkeita.
Ja valitettavasti minulla on kotona sellaista turhaa, jonka ostamista olen katunut. Tosin niin käy harvoin ja kun käy, pyrin hankkiutumaan tavarasta eroon mahdollisimman pikaisesti. Pois silmistä, pois mielestä.
Onko mitään eroa, tekeekö asioita pakon vai trendikkyyden vuoksi? Roskalavojen penkomisesta voidaan tehdä trendi, mutta miten esteettistä on katsoa, kun juoppo syö hampurilaisen tähteitä suoraan roskiksesta...? Eikö juopon olisi hyväkin hävetä?
Mielestäni sen juoponkaan ei ole tarvetta hävetä. Mutta sen kauhistelevan hienostotädin sietää hävetä, joka ei kestä katsoa elämän laitapuolta.
En kyllä täysin ymmärrä tuollaista brutalismia.
minä takia ammattitaitoinen myyjä suuttuisi tai katsoisi kuin halpaa makkaraa?
kuka sen juopon häpeästä hyötyy, tai miksi juopon pitää syödessään hävetä?
On olemassa naivistinen taidesuuntaus, mutta itse en kuulu sen ihailijoihin.
Kysymys on estetiikasta! Suomalaisten estetiikantaju ei kenties ole kovin kehittynyt...
no selvähän se
juopot ovat kauniimpi kuin hipit. Etkö tiennyt?
Mitä kaunista on kärpäsessä suussa pörisemässä?
Olkaa joskus kansallisromanttisia...
se on pointillismia
mikään ei ole kansallisromanttisempaa kuin 13 liskoa suomipipot päässä juomassa leijonaa Kaisaniemen puistossa
olen. Mitä häpeämistä siinä minulla on? Ennemmin sillä pyöräfirmalla, joka väittää tarkastaneensa ja kunnostaneensa koko pyörän ennen myyntiä - ja sitten takakappa on paskana eikä jarrut toimi.
Sinut voidaan leimata köyhäksi, jos valitat.
hui. Yksi räkäinen firma jossa on peräti kolme työntekijä, leimaa minut köyhäksi? Vaikka on itse myynyt mulle hengenvaarallisen tuotteen? Olisi kauheaa, jos ne ääliöt luulisivat että olen köyhä ja pääsevät vielä leimaamaan minut.
Minkälaiseen kuponkiin se leima sitten tulee, ja keille kaikille sitä esitellään?
Kukaan ei ala olemaan sinun kanssasi.
ai sellainen kuponki