Olen tässä miettinyt jo jonkin aikaa missä mättää, kun avioelämä ei nappaa ollenkaan. Ei huvita edes olla samaan aikaan miehen kanssa kotona, kun ei muuta tee kun röhnöttää sohvalla ja valittaa kun ei saa tehä omia juttuja (kun on lapsiakin ja töissäkin pitää käydä). Kotitöitä ei tee muuta kun kauheen riitelyn jälkeen, jos sillonkaan. Minulle viitsii kyllä motkottaa jos jotain on jäänyt tekemättä, sellasta minkä voisi ihan hyvin itsekin tehdä.
Muutama vuosi sitten suurin huolen aihe oli miehen haluttomuus,sitten tuli oma, nyt ei vois enää vähempää kiinnostaa onko seksiä vai ei. Ehkä sitä kerran kuussa on, kun mies on humalassa. Läheisyyttä ei ole muutenkaan. Entiset miesystävät on kyllä alkaneet kyllä tulla uniin ja ajatuksiin päivälläkin. Olen alkanut miettiä, että olenko tehnyt virheen mennessäni tälläsen vätyksen kanssa naimisiin.
Tuntuu vaan siltä, että sitä antaa kaikkensa lasten ja miesten eteen, eikä itse saa pahemmin koskaan mitään takas. Ja sittenkin vielä kehdataan valittaa ja vaatia lisää. Olen itse myös yhtälailla työssä käyvä, joten ei sitä itselläkään liikaa omaa aikaa ole, mutta sillähän ei ole merkitystä. Mies valittaa siitäkin, että käyn liikaa töissä (teen lyhennettyä viikkoa), mutta eipä tienaa itsekään kummosesti, eikä ainakaan ole valmis maksamaan yhtään enempää mistään perheen yhteisistä menoista.
Että semmosta. Kyllä vituttaa. Onko muita joilla on/on ollut sama tilanne? Miten selvisitte? Tekeekö avioero onnellisemmaksi?
Muutama vuosi sitten suurin huolen aihe oli miehen haluttomuus,sitten tuli oma, nyt ei vois enää vähempää kiinnostaa onko seksiä vai ei. Ehkä sitä kerran kuussa on, kun mies on humalassa. Läheisyyttä ei ole muutenkaan. Entiset miesystävät on kyllä alkaneet kyllä tulla uniin ja ajatuksiin päivälläkin. Olen alkanut miettiä, että olenko tehnyt virheen mennessäni tälläsen vätyksen kanssa naimisiin.
Tuntuu vaan siltä, että sitä antaa kaikkensa lasten ja miesten eteen, eikä itse saa pahemmin koskaan mitään takas. Ja sittenkin vielä kehdataan valittaa ja vaatia lisää. Olen itse myös yhtälailla työssä käyvä, joten ei sitä itselläkään liikaa omaa aikaa ole, mutta sillähän ei ole merkitystä. Mies valittaa siitäkin, että käyn liikaa töissä (teen lyhennettyä viikkoa), mutta eipä tienaa itsekään kummosesti, eikä ainakaan ole valmis maksamaan yhtään enempää mistään perheen yhteisistä menoista.
Että semmosta. Kyllä vituttaa. Onko muita joilla on/on ollut sama tilanne? Miten selvisitte? Tekeekö avioero onnellisemmaksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ilmeisesti fyysinen olomuotonne, molempien, on muuttunut vuosien saatossa sellaiseksi että ei juurikaan enää natsaa, siis läskistyneet tms.
Näin päätellen kijoituksesi rivien välistä.
Tekeekö avioero onnellisemmaksi, huomaat sen sitten eron jälkeen.
Olet tehnyt ne lapset kymmenenvuotta liian aikaisin ja miehsi ei ole tarpeeksi tehnyt omia juttujaan ja nuoruus jäänyt elämättä eikä osaa perheenä tehdä mitää ja kun miehesi ei osaa perhe-elämää niin valittaa ihan turhasta kun ei olekkaan kivaa. Nostappa kissa pöydälle ja sanot ja kerrot mitä haluat tälät perhe.elämältä ja ei sinun tartte kuunnella miehen valitusta ja laitat miehsikin tekemään kotihommia niin jos ei käy niin eroa. Miehsi voi herätä kun laitat eropaperit pöytää ja kerrot mitä haluat.