Kuntatyöryhmän raportti on siitäkin mukava paperi, että sieltä löytää vaivatta kaikkien Suomen kuntien perustiedot kuten väestötiedot, taloustiedot, työomavaraisuutta koskevat tiedot, pendelöitnitiedot jne. Poimin noista luvuista tiedon kuntien huoltosuhteesta vuonna 2030, mediaani-iästä vuonna 2025 ja valtionosuuden prosenttiosuuden kunnan taloudessa. Karua luettavaa.
Löysin tällä tavoin 32 kuntaa, joissa huoltosuhde heikkenee niin, että yksi kuntalainen joutuu elättämään 1,2 muuta kuntalaista (huoltosuhteen vaihteluväli 120-140). Mediaani-iän (puolet väestöstä alle ja puolet yli ko. iän) osalta jakauma oli näissä 32 kunnassa 57-63 vuotta. Näiden kuntien tuloista valtionosuus oli noin 40 - 55 % vuonna 2010 eli nykyisin, kun huoltosuhde on vielä kohtuullinen. Vain yhdessä näistä kunnista (Kaskinen) valtionosuus oli pieni eli 1 %. Lisäksi löytyi 9 sellaista kuntaa, joissa valtionosuus on yli puolet kunnan tuloista. Näistä Ranualla peräti 61 %.
Edellä mainittua noin 40 kunnan ryhmää voi kutsua hyvällä syyllä pystyyn lahoaviksi kunnissa. Tilanne mutkistuu niissä kaikilla mittareilla mitattuna niin, että Kreikankin tulevaisuus vaikuttaa toiveikkaalta niihin verrattuna. Tämän lisäksi on vielä suurempi joukko kuntia, missä tilanne ei ole ihan näin paha, mutta ei kovin hyväkään. Niissäkin jokaisella kuntalaisella on 20 vuoden sihdillä toinen elätettävänään. Niissä kunnissa, joissa keski-iät ovat korkeita, elätettävien pääjoukko on vanhuksia. Vain joissain Pohjanmaan kunnissa painoa menee myös lapsikatraalle, mikä johtunee lestadiolaisuuden suuresta levinnäisyydestä ko. kunnassa.
Vertailun vuoksi keräsin tiedot myös 7 suuresta kaupungista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu). Huoltosuhde oli näissä kaikissa paras koko maassa (vaihteluväli 53 - 63). Helsinki oli tässä paras ja Jyväskylä huonoin. Mediaani-ikä oli parikymmentä vuotta peinempi kuin pystyyn lahoavissa kunnissa ja vaihteli 37 - 41 vuoden välillä. Oulussa se oli pienin ja Turussa suurin.
Kaikki nämä suuret kaupungit kuuluivat myös valtionosuusmittarilla parhaaseen A-luokkaan. Vaihteluväli oli 1 - 24 %. Pienimmät osuudet olivat Espoossa (1 %), Helsingissä (5 %) ja Vantaalla (9 %). Suurin oli Turussa (24 %), mutta sekin jäi selvästi alhaisemmaksi kuin pystyyn lahoavissa kunnissa.
Samansuuntaisia lukuja saadaan, kun otetaan vielä työpaikkaomavaraisuus ja muut kuntien taloutta koskevat luvut tarkasteltaviksi.
Kysymys kuuluukin, että millä tavoin Kepu aikoo ratkaista tämän synkästi pahenevan kuntatalousongelman, kun hallituksen ja kuntarakennetyöryhmän ehdotukset eivät sille kelpaa. Vastuulliseen politiikkaan kuuluu myös se, että osaa kertoa vaihtoehtoisen tavan ratkaista ongelma, jonka mittaluokka on erittäin suuri. Itse näitä lukuja ja pahenevaa skenaariota Kepu ei ole kiistänyt.
Kuntien perustietoja
115
228
Vastaukset
- Mitähän vielä
KESKUSTA VASTASI JO....
..hallituskaudellaan, sillä kuntaliitoksia tehtiin kuntien keskinäisillä sopimuksilla runsaasti.
Nyt myönteinen kehitys on pysäytetty hallituksen sanelupolitiikalla..
Se tulee kalliiksi veronmaksajille.
-"Kysymys kuuluukin, että millä tavoin Kepu aikoo ratkaista tämän synkästi pahenevan kuntatalousongelman..."- Siinä mielessä..
järkevää tekstiä MPP,ta, että ymmärtää lähettää kysymyksen oikeaan osoitteeseen.
Kakoomuksessa ja SDP,sä ei ole tietoa eikä osaamista kyseisessä asiassa.
- Näin oN
Valtionosuuksiin vaikuttaa merkittävästi se mitä valtio on kunnille määrännyt hoidettaviksi.
Kuvitellaan että Ranua liitetään Rovaniemeen.
Mihin ne valtionosuudet katoavat???
EI MIHINKÄÄN!!!
Koska Ranuan sijasta ne samat Valtionosuudet menee Rovanimelle täsmälleen saman suuruisena ja samoilla kriteereillä kuin nyt menevät Ranualle.
Tuo valtinosuudella propakointi on täysi kupla!!!
Valtionosuudet on väestöryhmille täsmälleen samat on asuuko Hessa tai Ranualla.
Myöskään Huoltosuhteeseen sillä ei ole mitään vaikutusta!!!!- Ongelmahan
tässä on vain mielipuolipunikin loputon tyhmyys?
- kokoomus
Tarkoitus on, että kunta on omavarainen!
- !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
kokoomus kirjoitti:
Tarkoitus on, että kunta on omavarainen!
Mikä kunta on omavarainen millä kriteereillä se täyttyy?
Jokainen kunta on omavarainen Suomessa.
Eri asia miten valtion kunnille sälyttämät tehtävät rahoitetaan. Ne Ei kuulu kunnan omavaisuuskriteereihin. Ne on Valtiolle kuuluvia hommia!! Valtio on luvannut ne rahoittaa!!!! Siis alunperin!!!!
Valtio on vain luistanut vastuustaan. Luistaminen alkoi Lipposen ja Niinistön valtakaudella!!!!
- !!!!!!!!!!!!!!!!!
Keskusta on esittänyt vaihtoehdon!!!
Oletko huomannut? - KauKe
Kepu ja kepu Mpp:llä ei ole muuta mielessä kuin kepu.
Kaikkein suurimmat säästöt tulevat pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymisellä. Sieltä vapautuu tuhansia tyhjäntoimittaja virkamiehiä, kun Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, ja Vihti yhdistyy. Eikä varmasti ole kepu johtoisia kuntia.
Seuraavat suurimmat säästöt saadaan Turun, Tampereen, Jyväskylän, Oulun, ja Lahden ympäristö kuntien yhdistymiesillä. Nuo varsinaiset pienet kepu kunnat ovat kuin pisara merassä euroissa mitattuna, vaikka lukumääräisesti niitä on eniten.
Joten Demari punanutut pankaa Noihin oikeisiin kunta liitoksiin vauhtia että saadaan maa pysymään pystyssä vielä tästä eteenkin päin. Kun nuo kymmen suurinta kaupunkia on yhdistynyt ympäristö kuntiinsa, niin loppu on jo leikintekoa meiltä kepuleilta, jookos!!!!- Demarit lupasi jo
viiden vuoden palkkaturvan liitoskuntien johtajille. Ei auta mitään.
Kepua käsittelevällä palstalla ei kai voi oikein muuta olla mielessä kuin Kepu, jos haluaa pysyä aiheessa. Onhan täällä kyllä sitten myös sellaisia kirjoittajia, jotka vat enemmän perehtyneet ihmisen anatomiaan ja kirjoittavat siitä. Ehkäpä sekin on osa kepulaisuutta.
Kaupunkien ympäristökuntien yhdistämisestä olen samaa mieltä. Maan talouden veturit ovat nuo suuret kaupungit ja päähuomio tulee toki kiinnittää niihin.
Valitettavasti se loppukaan ei ole ollut leikintekoa teiltä kepulaisilta. Aikaa olisi ollut jo kahdeksan vuotta saada asioita kuntoon, mutta taitoa ja halua puuttui. Sen vuoksi ongelmat vain koko ajan pahenevat. Pystyyn lahoavien kuntien osalta käy sääliksi siellä asuvia vanhuksia. Heidät jätetään heitteille, oman onnensa nojaan, sillä eiköhän käy niin, että virkeimmät rotat kyllä hylkäävät uppoamassa olevat paatit. Tämä inhimillinen peruste on tärkeä ja sen vuoksi asiassa on vaikea luottaa teihin kepulaisiin, kun tulokset ei oikein puolla sitä.- ??????????????????
Oulussa on tehty jo ne yhdistymiset jotka vaikuttavat hallintomenoihin. Ehkäpä jo liian paljon yhdistyneitä kuntia. Oulussa on rajalta rajalle jo 100 kilometriä.
Sama kuin tuossa esimerkiksi nostetulla Ranualla.
Otetaanpa vielä tuo Ranua esille. Jos Ranua yhdistetään Rovaniemeen tulee Ranuan laitimmaisesta kolkasta matkaa kuntakeskukseen 200 kilometriä.
Hesalainen.
Olisitko valmis kulkemaan kuntasi Kunnantoimistolla Tampereella?
Tuohon voit verrata Pohjois- ja Itä-suomen kuntien yhdistämissuunnitelmassa.
Jos olet tuohon valmis ole sitten sitä mieltä että kuntauudistus on tehtävä. Mutta jos et ole valmis pistä kuntauudistusta hanttiin hartiavoimin. - 13+17
?????????????????? kirjoitti:
Oulussa on tehty jo ne yhdistymiset jotka vaikuttavat hallintomenoihin. Ehkäpä jo liian paljon yhdistyneitä kuntia. Oulussa on rajalta rajalle jo 100 kilometriä.
Sama kuin tuossa esimerkiksi nostetulla Ranualla.
Otetaanpa vielä tuo Ranua esille. Jos Ranua yhdistetään Rovaniemeen tulee Ranuan laitimmaisesta kolkasta matkaa kuntakeskukseen 200 kilometriä.
Hesalainen.
Olisitko valmis kulkemaan kuntasi Kunnantoimistolla Tampereella?
Tuohon voit verrata Pohjois- ja Itä-suomen kuntien yhdistämissuunnitelmassa.
Jos olet tuohon valmis ole sitten sitä mieltä että kuntauudistus on tehtävä. Mutta jos et ole valmis pistä kuntauudistusta hanttiin hartiavoimin."Olisitko valmis kulkemaan kuntasi Kunnantoimistolla Tampereella?"
Ei ole ikinä tarvinnut käydä kunnantoimistolla (mikäköhän sekin on, tuskin edes stadissa on sellaista?) jote íhan sama vaikka olisi timbuktussa. - Perseaukiset
13+17 kirjoitti:
"Olisitko valmis kulkemaan kuntasi Kunnantoimistolla Tampereella?"
Ei ole ikinä tarvinnut käydä kunnantoimistolla (mikäköhän sekin on, tuskin edes stadissa on sellaista?) jote íhan sama vaikka olisi timbuktussa.ruikut ovatkin asia erikseen ;)))
- Hiohihihihiihih
13+17 kirjoitti:
"Olisitko valmis kulkemaan kuntasi Kunnantoimistolla Tampereella?"
Ei ole ikinä tarvinnut käydä kunnantoimistolla (mikäköhän sekin on, tuskin edes stadissa on sellaista?) jote íhan sama vaikka olisi timbuktussa.Hä?
Nyt taisi tulla sellainen sammakko joka ei pidä paikkaansa:d
No jos olet ala-asteella peruskoulussa voi pitää paikkaansakin. Jos olet aikuinen ja normaali ihminen niin olet takuulla käynyt:D
Ainakin minulla on kunnan virkamiehille asiaa joka vuosi muutaman kerran:D - 8+16
Hiohihihihiihih kirjoitti:
Hä?
Nyt taisi tulla sellainen sammakko joka ei pidä paikkaansa:d
No jos olet ala-asteella peruskoulussa voi pitää paikkaansakin. Jos olet aikuinen ja normaali ihminen niin olet takuulla käynyt:D
Ainakin minulla on kunnan virkamiehille asiaa joka vuosi muutaman kerran:DEn ole koskaan tosiaan käynyt missään "kunnantoimistolla", enkä tosiaan tiedä onko Helsingissä sellaista edes olemassa ja missä se on, Kaupungintalon kyllä tiedän, sielläkään en ole koskaan käynyt, Kaupungintalolla kokoontuu tietääkseni kunnanvaltuusto ja ilmeisesti myös kunannhallitus ja eri lautakunnat.
Enkä tosiaan ole mikään "köyhä" tai "ala-koululainen" vaan normaali työssä käyvä toimihenkilö, työelämässäkin on tullut oltua yli neljännesvuosisata. Kertokaa ihmeessä minulle missä tällainen Helsingin "kunnantoimisto" on ja mitä siellä tehdään, kysyin noin kymmeneltä kolleegalta juuri aamukahvipöydässä ja kukaan ei ollut kuullut mistään "kunnatoimistosta".
Kertokaa ihmeessä myös se mitä asiaa teillä on kunnan virkamiehille jos siellä "kunnantoimistolla" pitää juoksennella alvariinsa, eikä näitä voi hoitaa puhelimitse, kirjeillä tai sähköpostilla. Olisi aika sähinä jos helsingin kaikki asukkaat kävisivät pari kertaa vuodessa jossain "kunnantoimistolla" sehän tietäsi 1,2 miljoonaa kävijää vuodessa eli enemmän kuin esim. Lintsillä, haloo... noin 5000 kävijää joka arkipäivä.
Näihin "kunnantoimistojen" kävijöihinkö ne kunta-avustukset menevätkin siellä susirajan takana? - 20+16
8+16 kirjoitti:
En ole koskaan tosiaan käynyt missään "kunnantoimistolla", enkä tosiaan tiedä onko Helsingissä sellaista edes olemassa ja missä se on, Kaupungintalon kyllä tiedän, sielläkään en ole koskaan käynyt, Kaupungintalolla kokoontuu tietääkseni kunnanvaltuusto ja ilmeisesti myös kunannhallitus ja eri lautakunnat.
Enkä tosiaan ole mikään "köyhä" tai "ala-koululainen" vaan normaali työssä käyvä toimihenkilö, työelämässäkin on tullut oltua yli neljännesvuosisata. Kertokaa ihmeessä minulle missä tällainen Helsingin "kunnantoimisto" on ja mitä siellä tehdään, kysyin noin kymmeneltä kolleegalta juuri aamukahvipöydässä ja kukaan ei ollut kuullut mistään "kunnatoimistosta".
Kertokaa ihmeessä myös se mitä asiaa teillä on kunnan virkamiehille jos siellä "kunnantoimistolla" pitää juoksennella alvariinsa, eikä näitä voi hoitaa puhelimitse, kirjeillä tai sähköpostilla. Olisi aika sähinä jos helsingin kaikki asukkaat kävisivät pari kertaa vuodessa jossain "kunnantoimistolla" sehän tietäsi 1,2 miljoonaa kävijää vuodessa eli enemmän kuin esim. Lintsillä, haloo... noin 5000 kävijää joka arkipäivä.
Näihin "kunnantoimistojen" kävijöihinkö ne kunta-avustukset menevätkin siellä susirajan takana?Kunnantoimistolla hoidetaan tärkeitä asioita kuten juoruillaan naapurin uudesta traktorista ja kylälle tulleesta uudesta aurausmerkistä, lisäksi kunnantoimistolla on tärkeää käydä nyttäytymässä jotta virkamiehet näkevät ketkä ovat pitäjässä vielä hengissä. Siinä olivatkin kunnantoimiston tärkeimmät tehtät ja siksi tuleekin maksaa kepulikunnille miljardeja avustuksina jotta voivat hoitaa näitä tärkeitä tehtäviä. Yli 50 tuhannen asukkaan kaupungeissa ei ole kunnantoimistoja koska siellä ei ole aikaa kulutettavaksi tyhjänpäiväiseen juoruiluun ja maleksimiseen.
- puolueeton...
13+17 kirjoitti:
"Olisitko valmis kulkemaan kuntasi Kunnantoimistolla Tampereella?"
Ei ole ikinä tarvinnut käydä kunnantoimistolla (mikäköhän sekin on, tuskin edes stadissa on sellaista?) jote íhan sama vaikka olisi timbuktussa.Harvoinpa on asiaa kunnantoimistoon tms... Mutta terveisiä pohjois-savosta. Täällä on viime vuosina liittynyt lähikuntia kuopioon mm vehmersalmi ja karttula.
Joku asukas noista kunnista kirjoitti hiljattain että mitä vouhkaatte että palvelut menevät pois jos liittyy tai liitetään. Meillä on ainakin samat palvelut pysyneet, terveydenhoito ym...
Ei kuntaliitos tarkoita sitä että kaikki kasataan suureen keskukseen. Eikä pidä tarkoittaa. Itse ajattelen että suurin säästä tulee ns hallintomenoista. Miksi maksaa johtajille ym päälliköille kun kyetään hoitamaan isommankin väestön asiat suurissa kunnissa. Suomi on ollut hyvin johtajakeskeinen. On jos jonkinlaista johtajaa ja päällikköä. siitä päästä joutaakin karsia. - 19+4
puolueeton... kirjoitti:
Harvoinpa on asiaa kunnantoimistoon tms... Mutta terveisiä pohjois-savosta. Täällä on viime vuosina liittynyt lähikuntia kuopioon mm vehmersalmi ja karttula.
Joku asukas noista kunnista kirjoitti hiljattain että mitä vouhkaatte että palvelut menevät pois jos liittyy tai liitetään. Meillä on ainakin samat palvelut pysyneet, terveydenhoito ym...
Ei kuntaliitos tarkoita sitä että kaikki kasataan suureen keskukseen. Eikä pidä tarkoittaa. Itse ajattelen että suurin säästä tulee ns hallintomenoista. Miksi maksaa johtajille ym päälliköille kun kyetään hoitamaan isommankin väestön asiat suurissa kunnissa. Suomi on ollut hyvin johtajakeskeinen. On jos jonkinlaista johtajaa ja päällikköä. siitä päästä joutaakin karsia.Kun ne kunanjohtajat , kunnansihteerit yms. pikkukuntien virkamiehet sattuvat suomessa olemaan pääosin keskustalaisia, tässä syystä on keskustan syytä vastustaa tätä hanketta.
- Asiaa k-toimistoon?
Hiohihihihiihih kirjoitti:
Hä?
Nyt taisi tulla sellainen sammakko joka ei pidä paikkaansa:d
No jos olet ala-asteella peruskoulussa voi pitää paikkaansakin. Jos olet aikuinen ja normaali ihminen niin olet takuulla käynyt:D
Ainakin minulla on kunnan virkamiehille asiaa joka vuosi muutaman kerran:D"Jos olet aikuinen ja normaali ihminen niin olet takuulla käynyt:D
Ainakin minulla on kunnan virkamiehille asiaa joka vuosi muutaman kerran:D "
Minä olen asunut elämäni aikana Suomessa yhteensä kuudessa kunnassa 5-kymppiseksi ja en ole kertaakaan kunnantalolla asioinut missään kunnassa... Tapavalittavat tietysti erikseen... - !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Asiaa k-toimistoon? kirjoitti:
"Jos olet aikuinen ja normaali ihminen niin olet takuulla käynyt:D
Ainakin minulla on kunnan virkamiehille asiaa joka vuosi muutaman kerran:D "
Minä olen asunut elämäni aikana Suomessa yhteensä kuudessa kunnassa 5-kymppiseksi ja en ole kertaakaan kunnantalolla asioinut missään kunnassa... Tapavalittavat tietysti erikseen...ET OLE KOSKAAN RAKENTANUT:D ET EHKÄ OLEKAAN. ET OLE KOSKAAN OLLUT YRITTÄJÄ:D ET EHKÄ OLEKAAN......
Aktiivisilla ihmisillä on asiaa kunnan virastoon aika usein.
Eri asia tietenkin jos ei ole elämässä mitään aktiivisuuta eikä aktiviteettia. Aamulla duuniin, illalla vuokrakämppään. Aamulla duuniin......
Kunnan palvelut onkin Aktiivisille ihmisille tarkoitettuja. Aktiiviselle nuo liian isot kunnat ja liian pitkät matkat tuottavatkin hankaluuksia. puolueeton... kirjoitti:
Harvoinpa on asiaa kunnantoimistoon tms... Mutta terveisiä pohjois-savosta. Täällä on viime vuosina liittynyt lähikuntia kuopioon mm vehmersalmi ja karttula.
Joku asukas noista kunnista kirjoitti hiljattain että mitä vouhkaatte että palvelut menevät pois jos liittyy tai liitetään. Meillä on ainakin samat palvelut pysyneet, terveydenhoito ym...
Ei kuntaliitos tarkoita sitä että kaikki kasataan suureen keskukseen. Eikä pidä tarkoittaa. Itse ajattelen että suurin säästä tulee ns hallintomenoista. Miksi maksaa johtajille ym päälliköille kun kyetään hoitamaan isommankin väestön asiat suurissa kunnissa. Suomi on ollut hyvin johtajakeskeinen. On jos jonkinlaista johtajaa ja päällikköä. siitä päästä joutaakin karsia.Hallintomenojen osuus on vain kolmisen prosenttia kuntien menoista. Pienissä kunnissa hallintomenoja pienentää se, että virkamiesten tehtävät ovat monialaisia, eikä tarkasti lokeroituja kuten suurissa. Virkamiehet eivät myöskään tarvitse henkilökohtaisia sihteereitä, puhumattakaan pikku apulaisista apulaiskaupunginjohtajasta apulaispuutarhuriin.
- 14+8
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:
ET OLE KOSKAAN RAKENTANUT:D ET EHKÄ OLEKAAN. ET OLE KOSKAAN OLLUT YRITTÄJÄ:D ET EHKÄ OLEKAAN......
Aktiivisilla ihmisillä on asiaa kunnan virastoon aika usein.
Eri asia tietenkin jos ei ole elämässä mitään aktiivisuuta eikä aktiviteettia. Aamulla duuniin, illalla vuokrakämppään. Aamulla duuniin......
Kunnan palvelut onkin Aktiivisille ihmisille tarkoitettuja. Aktiiviselle nuo liian isot kunnat ja liian pitkät matkat tuottavatkin hankaluuksia.Mitä ihmettä höpiset...
Olen itse yrittäjä ja en ole koskaan käynyt missään kunnan virastossa, miksi minun pitäisi käydä siellä. Kävin kyllä aikoinan jättämässä ihan henkilökohtaisesti yrityksen perustamisasiakirjat patentti- ja rekisterihallitukseen vaikka ne olisi voinut ilmeisesti myös postittaa. Myöskään lainojen nostossa, työntekijöiden palkkaamisessa tai muissa toiminnoissa yrittäjänä ei ole tarvinut käydä missään kunnan toimistossa. Olen muuten myös rakennuttanut mutta muistaakseni pääsunnittelija/arkkitehti ja rakennesuunnittelija kävivät rakennusvalvontavirastossa, itse en ole siellä koskaan käynyt. Poliisiasemalla ja nimismiespiirissä olen kyllä käynyt pariin kertaan papereita hakiessani, mutta nehän eivät ole kunnan virastoja. Kalastusluvat olen hommannut nykyään R-kioskilta tai netistä, aikoinaan kyllä ns. yhteispalvelupisteestä kirjaston yhteydessä jossa on myös laajamittainen kaupungin palvelu.
Katson myös olevani melko aktiivinen henkilö muissakin asioissa, mutta politiikkaan en ole koskaan osallistunut äänestämistä lukuunottamatta, senkin olen aina tehnyt postitse tai lähimmällä koululla, kunnan taloa ei siihenkään ole tarvittu.
Olen kyllä joutunut hoitamaan pari kertaa asioita kunnan virkamiehen kanssa mutta nämä asiat ovat hoituneet puhelimitse. - 1+6
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Hallintomenojen osuus on vain kolmisen prosenttia kuntien menoista. Pienissä kunnissa hallintomenoja pienentää se, että virkamiesten tehtävät ovat monialaisia, eikä tarkasti lokeroituja kuten suurissa. Virkamiehet eivät myöskään tarvitse henkilökohtaisia sihteereitä, puhumattakaan pikku apulaisista apulaiskaupunginjohtajasta apulaispuutarhuriin.
Tämä ei nyt ihan mene jakeluun, tämä 3%
Esimerkiksi täällä on ollut esillä tämä Merijärvi jonka verotulot ovat noin 2,4 miljoonaa. Valtionosuuksia kunta saa noin 4,8 miljoonaa joten kunnan tulot ovat yhteensä noin 7,2 miljoonaa. Kunta olisi muuten konkurssissa heti jos saisi keskimmärisesti valtionosuuksia, tällöinhän kunnan budjetti olisi noin 50% alijäämäinen.
No asiaan. 7,2 miljoonasta kun lasketaan 3% saadaan tulokseksi noin 216 000 euroa, tämä siis tuolla laskentavalla on hallintomenojen keskimääräinen osuus. Mutta, kunnassa on seuraavat hallintoa hoitavat henkilöt: Kunnanjohtaja, kunnansihteeri, kirjanpitäjä, yhteispalvelupisteenhoitaja, tekninen johtaja, maaseutusihteeri, ympäristösihteeri, aluearkkitehti, elinkeino(asiamies), talous- ja velkaneuvoja ja lisäksi seuraavat henkilöt hoitavat osittain hallinnon asioita; kirjastosihteeri, rehtori-sivistystoimenjohtaja sekä kanslisti.
Kun näille henkilöille laskee tessin mukaisen palkan ja siihen sivukulut päästään noin 500 000 -600 000 euroon vaikka noille osapäiväisille hallintohenkilöille ei laskisi mitään kuluja, lisäksi hallinnosta tulee mm. kiinteistökulut, valitettavasti en löydä merijärven tilinpäätöstä mutta hallintokulut ovat näin arviolta noin 700 000 - 1 000 000 euroa, ei siis 3% vaan tosiasiassa 10 -15%. - maakaripaakari
1+6 kirjoitti:
Tämä ei nyt ihan mene jakeluun, tämä 3%
Esimerkiksi täällä on ollut esillä tämä Merijärvi jonka verotulot ovat noin 2,4 miljoonaa. Valtionosuuksia kunta saa noin 4,8 miljoonaa joten kunnan tulot ovat yhteensä noin 7,2 miljoonaa. Kunta olisi muuten konkurssissa heti jos saisi keskimmärisesti valtionosuuksia, tällöinhän kunnan budjetti olisi noin 50% alijäämäinen.
No asiaan. 7,2 miljoonasta kun lasketaan 3% saadaan tulokseksi noin 216 000 euroa, tämä siis tuolla laskentavalla on hallintomenojen keskimääräinen osuus. Mutta, kunnassa on seuraavat hallintoa hoitavat henkilöt: Kunnanjohtaja, kunnansihteeri, kirjanpitäjä, yhteispalvelupisteenhoitaja, tekninen johtaja, maaseutusihteeri, ympäristösihteeri, aluearkkitehti, elinkeino(asiamies), talous- ja velkaneuvoja ja lisäksi seuraavat henkilöt hoitavat osittain hallinnon asioita; kirjastosihteeri, rehtori-sivistystoimenjohtaja sekä kanslisti.
Kun näille henkilöille laskee tessin mukaisen palkan ja siihen sivukulut päästään noin 500 000 -600 000 euroon vaikka noille osapäiväisille hallintohenkilöille ei laskisi mitään kuluja, lisäksi hallinnosta tulee mm. kiinteistökulut, valitettavasti en löydä merijärven tilinpäätöstä mutta hallintokulut ovat näin arviolta noin 700 000 - 1 000 000 euroa, ei siis 3% vaan tosiasiassa 10 -15%.tämäkin on kerran selvitetty.
Eli tämä Mari Kiviniemen esittämä lukema 3% tarkoittaa yleishallinnon ylimpiä virkamiehiä, eli kunnan tai kaupunginjohtajaa, kunnanvaltuustoa sekä -hallitusta, lisäksi lukemassa ovet mukana apulaiskaupunginjohtajat ja muut kunnan johatvat virkamiehet. Luvussa ei siis ole koko hallinto vaan ainoastaan yleishallinnon johdon osuus, pienessä kunnassa usein vain valtuusto, hallitus ja kunnanjohtaja. Mitkään sihteerit, päälliköt tai osostojen johtajat tai mitkään kiinteistökulut eiuvät ole lukemassa mukana, siis vaikka ovat normaaleja hallintokuluja esim. yrityksissä. - Osmium 76
20+16 kirjoitti:
Kunnantoimistolla hoidetaan tärkeitä asioita kuten juoruillaan naapurin uudesta traktorista ja kylälle tulleesta uudesta aurausmerkistä, lisäksi kunnantoimistolla on tärkeää käydä nyttäytymässä jotta virkamiehet näkevät ketkä ovat pitäjässä vielä hengissä. Siinä olivatkin kunnantoimiston tärkeimmät tehtät ja siksi tuleekin maksaa kepulikunnille miljardeja avustuksina jotta voivat hoitaa näitä tärkeitä tehtäviä. Yli 50 tuhannen asukkaan kaupungeissa ei ole kunnantoimistoja koska siellä ei ole aikaa kulutettavaksi tyhjänpäiväiseen juoruiluun ja maleksimiseen.
Kunnantoimiston tärkein tehtävä on olla KEPULAISEN JUONITTELUN keskuspaikka. Siellä maataloussihteeri auttaa tukianomusten väärentämisessä.
Siellä kepuisännät ja heidän valitsemansa virkamiehet juonittelevat esimerkiksi miten maanhintaa voidaan vedättää ylöspäin. Jos kunta, tai jokin yritys tarvitsee maata,niin hinnanvedätyksestä sopivat kepulaistet virkamiehet ja kepulaiset maanomistajat juuri kunnantaloilla demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella.
Siellä kepulaiset virka- ja luottamusmiehet sopivat ketkä vatitaan mihinkin virkaan. Puoluekirja tai -kanta ei merkitse mitään, riittää kun on joko kepulainen tai Kepuänkyrä. Älypelin pelaaminen lasketaan suureksi ansioksi....siis Älypeliä Sonnimiehen ohjeiden mukaan.
Kaavoitus- ja tonttipolitiikasta kepulaiset sopivat tietysti täällä pienessä piirissä usein kovan luokan talousrikollisten kanssa kuten mm. Rovaniemellä kelkkatehtaan kohdalla ja "korsimon prosentit" kilahtavat kepulaisten kassaan.
Näissä ympyröissä myös muut kunnalliset urakat kepulaiset sopivat ennen demokraattista käsittelyä.
Nykyinen kuntakartta on kepulaisille ja kepulle välttämätön, muutoin tälläinen meno syöttiläsalueilla saattaisi loppua.
Kepukielellä lähidemokratia tarkoittaa kepuänkyröiden mielivaltaa muita kohtaan. 1+6 kirjoitti:
Tämä ei nyt ihan mene jakeluun, tämä 3%
Esimerkiksi täällä on ollut esillä tämä Merijärvi jonka verotulot ovat noin 2,4 miljoonaa. Valtionosuuksia kunta saa noin 4,8 miljoonaa joten kunnan tulot ovat yhteensä noin 7,2 miljoonaa. Kunta olisi muuten konkurssissa heti jos saisi keskimmärisesti valtionosuuksia, tällöinhän kunnan budjetti olisi noin 50% alijäämäinen.
No asiaan. 7,2 miljoonasta kun lasketaan 3% saadaan tulokseksi noin 216 000 euroa, tämä siis tuolla laskentavalla on hallintomenojen keskimääräinen osuus. Mutta, kunnassa on seuraavat hallintoa hoitavat henkilöt: Kunnanjohtaja, kunnansihteeri, kirjanpitäjä, yhteispalvelupisteenhoitaja, tekninen johtaja, maaseutusihteeri, ympäristösihteeri, aluearkkitehti, elinkeino(asiamies), talous- ja velkaneuvoja ja lisäksi seuraavat henkilöt hoitavat osittain hallinnon asioita; kirjastosihteeri, rehtori-sivistystoimenjohtaja sekä kanslisti.
Kun näille henkilöille laskee tessin mukaisen palkan ja siihen sivukulut päästään noin 500 000 -600 000 euroon vaikka noille osapäiväisille hallintohenkilöille ei laskisi mitään kuluja, lisäksi hallinnosta tulee mm. kiinteistökulut, valitettavasti en löydä merijärven tilinpäätöstä mutta hallintokulut ovat näin arviolta noin 700 000 - 1 000 000 euroa, ei siis 3% vaan tosiasiassa 10 -15%.>>>Mutta, kunnassa on seuraavat hallintoa hoitavat henkilöt: Kunnanjohtaja, kunnansihteeri, kirjanpitäjä, yhteispalvelupisteenhoitaja, tekninen johtaja, maaseutusihteeri, ympäristösihteeri, aluearkkitehti, elinkeino(asiamies), talous- ja velkaneuvoja ja lisäksi seuraavat henkilöt hoitavat osittain hallinnon asioita; kirjastosihteeri, rehtori-sivistystoimenjohtaja sekä kanslisti.
- Osmium 76
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Hallintomenojen osuus on vain kolmisen prosenttia kuntien menoista. Pienissä kunnissa hallintomenoja pienentää se, että virkamiesten tehtävät ovat monialaisia, eikä tarkasti lokeroituja kuten suurissa. Virkamiehet eivät myöskään tarvitse henkilökohtaisia sihteereitä, puhumattakaan pikku apulaisista apulaiskaupunginjohtajasta apulaispuutarhuriin.
Kyllä totisesti. Tämän asian takia pienet kepukunnat eivät, tai oikeammin sanottuna; pienten tukiaisen varassa olevien kuntien keskustalaiset luottamus- ja virkamiehet vastustavat kuntaliitoksia, että he saavat jatkaan kepumafiana, toimia omien etujensa ajajina suurta kuntalaisten enemmisrtöä vasrtaan.
Tämä tapahtuu maanhankinnassa ja sen kaavoituksessa, urakoista sopimisessa, virkoja täytettäessä jne. Pieni piiri sopii niistä mafiamaisesti jo ennen demokraattista käsittelyä.
Väitätkö, ettei näin tehtäisi kepukunnissa?
Toinen asia on se, että esimerkiksi kaavoituksessa, ympäristönsuojelukysymyksissä ja muissa tämän kaltaisissa asioissa kepumafia toimii "itsenäisesti".
Onpa sellaisia kuntia, missä kaavoittaja, siis kunnan virkamies tekee esim. rantakaavoja maanomistajille korvausta vastaa, siis toimii yritäjänä.
tottakai se on kepumafian mielestä "lähidemokratiaa" kun oma klikki päättää kaikesta.
Kepukunnissa voi tosiaan toimia virkamies, jonka tiedot, taidot eivät riitä kuin osaan hänen tehtävistään.
Ympäristönsuojelun perusteet eivät selviä henkilölle, joka ei ole niitä opiskellut. Kemiaa ei opi ellei sitä ole opiskellut. Myrkyistä ja "kasvinsuojeluaineista" lannoiteista, kaatopaikoista ja niistä valuvista vesistä ja niiden vaikutuksista ei voi tietää eikä ymmärtää ilman perustietoja toksilogiasta, kemiasta, biologiaasta, fysiikasta jne. Ei pelkkä kepun jäsenkirja ja kepuänkyräkäytös tee maataloussihteerista pätevää henkilöa muilla aloilla ja tällaisen toiminta ei kestä kriittistä tarkastelua.
Kepumafia, siis kunnassa on vain yksi kunkun alan yritys joka saa urakat ja kaavoitus suosii Keskustan rahoittajia, kuten KMS:n rahoittajia.
Ne jortut ovat nyt oikeudessa, vaikka Ilkka ja muut änkyrälehdet eivät asioista mitään kerrokaan.
- Kysymys
Kun olet noin hyvin perehtynyt asiaan, niin kerroppa paljonko noiden 32 kunnan yhteenlasketut valtionosuudet ovat ja paljonko ne ovat koko maan kuntien saamista valtionosuuksista
En nyt viitsi laskea tarkkaan, mutta yritän arvioida suuruusluokan. Valtionosuuksien yhteismäärä on 10 miljardia vuodessa eli melkoinen summa. Pystyyn lahoavien kuntien valtionosuudet ovat asukasta kohden laskettuna yli kaksinkertaiset kaikkien kuntien keskiarvoon verrattuna ja siis vielä useampikertaiset suurten kaupunkien valtionosuuksiin verrattuna.
Noiden 32 kunnan yhteenlasketut osuudet ovat noin miljardin euron luokkaa eli kymmenesosa koko potista. Todennäköisesti koko Kepulandia kahmaisee potista reilusti yli puolet ja ne alueet, missä taloudellinen toiminta on vireää, jäävät selvästi vähemmälle.- Mitähän vielä
Mielipidepankki kirjoitti:
En nyt viitsi laskea tarkkaan, mutta yritän arvioida suuruusluokan. Valtionosuuksien yhteismäärä on 10 miljardia vuodessa eli melkoinen summa. Pystyyn lahoavien kuntien valtionosuudet ovat asukasta kohden laskettuna yli kaksinkertaiset kaikkien kuntien keskiarvoon verrattuna ja siis vielä useampikertaiset suurten kaupunkien valtionosuuksiin verrattuna.
Noiden 32 kunnan yhteenlasketut osuudet ovat noin miljardin euron luokkaa eli kymmenesosa koko potista. Todennäköisesti koko Kepulandia kahmaisee potista reilusti yli puolet ja ne alueet, missä taloudellinen toiminta on vireää, jäävät selvästi vähemmälle.NOIDEN 32 KUNNAN...
...kuntapalveluja tarvitsevat ihmisarvoiset yksilöt eivät katoa mihinkään pakkoliitoksilla. Sama raha heidän tarvitsemien palvelujen tuottamiseen tarvitaan jatkossakin. Puuttuva raahoitus tapahtuu väestöltään moninkertaistuvan suur- kunnan veronkorotuksilla, tai valtion rahoituksen lisäämisellä.
Ps. Sadan pienimmän kunnan lakkauttaminen säästäisi kuntien 1 miljardin hallintomenoja 4 prosenttia eli 40 miljoonaa euroa. 32 kunnan lakkauttaminen kolmasosa siitä eli 13 miljoonaa.
Virkkusen paska-paperit äkkiä roskakoriin. Keskustan hallituskaudella käynnistämä kuntien paikallisiin sopimuksiin perustuva kehitystyö uudelleen käyttöön, niin kymmenessä vuodessa Suomessa on kuntia puolta vähemmän kuin nyt. - sininen
Mitähän vielä kirjoitti:
NOIDEN 32 KUNNAN...
...kuntapalveluja tarvitsevat ihmisarvoiset yksilöt eivät katoa mihinkään pakkoliitoksilla. Sama raha heidän tarvitsemien palvelujen tuottamiseen tarvitaan jatkossakin. Puuttuva raahoitus tapahtuu väestöltään moninkertaistuvan suur- kunnan veronkorotuksilla, tai valtion rahoituksen lisäämisellä.
Ps. Sadan pienimmän kunnan lakkauttaminen säästäisi kuntien 1 miljardin hallintomenoja 4 prosenttia eli 40 miljoonaa euroa. 32 kunnan lakkauttaminen kolmasosa siitä eli 13 miljoonaa.
Virkkusen paska-paperit äkkiä roskakoriin. Keskustan hallituskaudella käynnistämä kuntien paikallisiin sopimuksiin perustuva kehitystyö uudelleen käyttöön, niin kymmenessä vuodessa Suomessa on kuntia puolta vähemmän kuin nyt.Jäikös sulta nolla pois hallintomenoista?
Kunnissa ne on kylläkin reilu puolet kaikesta rahaliikenteestä, esim.
virkamiesten palkat.
Suomessa on n. puolet alle 5000 as. kuntia, joista n. 40% kepumafian
hallinnassa. Valta on kunnanjohtajan sukulaisilla, kumminkaimoilla jne.
Isommat päätökset tehdään kuntayhtymissä parinkolmen valtuutetun
toimesta.
Pääosa kunnanvaltuutetuista on turhan panttina, kun valtaa käyttää
kunnanjohtaja kuin omaa firmaa johtaisi!
Isommat palvelut, mm. liikunta ja kulttuuri saakin sitten lähellä sijait-
sevista kaupungeista ilmaiseksi, tosin joku pääsylippu voi olla.
Helppo on sitten vielä elvistellä pienellä veroprosentilla - Mitähän vielä
sininen kirjoitti:
Jäikös sulta nolla pois hallintomenoista?
Kunnissa ne on kylläkin reilu puolet kaikesta rahaliikenteestä, esim.
virkamiesten palkat.
Suomessa on n. puolet alle 5000 as. kuntia, joista n. 40% kepumafian
hallinnassa. Valta on kunnanjohtajan sukulaisilla, kumminkaimoilla jne.
Isommat päätökset tehdään kuntayhtymissä parinkolmen valtuutetun
toimesta.
Pääosa kunnanvaltuutetuista on turhan panttina, kun valtaa käyttää
kunnanjohtaja kuin omaa firmaa johtaisi!
Isommat palvelut, mm. liikunta ja kulttuuri saakin sitten lähellä sijait-
sevista kaupungeista ilmaiseksi, tosin joku pääsylippu voi olla.
Helppo on sitten vielä elvistellä pienellä veroprosentillaVastine "siniselle"
-"Sadan pienimmän kunnan lakkauttaminen säästäisi kuntien 1 miljardin hallintomenoja 4 prosenttia eli 40 miljoonaa euroa. 32 kunnan lakkauttaminen kolmasosa siitä eli 13 miljoonaa."
Katso v 2010 tilastotietoja, jos epäilet lukujen todenperäisyyttä. Sieltä esittämäni faktat ovat peräisin.
Kuntien kokonaismenot olivat kyseisenä vuonna 42 miljardia. yleishallintomenojen osuus tästä oli 2,3 prosenttia, eli 1 miljardi.
Onhan selviä tilastotietoja, että pienimmissä kunnissa hallintomenot 1000 asukasta kohti ovat huomattavasti pienemmät, kuin 70 suurimmassa kunnassa.
Suurimmissa kunnissa hallinto on tehotonta.
On totaalinen VALHE, että hallituksen kuntakartta toteutuessaan toisi säästöjä yhteiskuntaan.
- ,.
Kunnan huoltosuhde on hyvä silloin kun sen muuttovoitto on kupattu pienistä kunnista!
Tällöinhän muuttajat ovat työn perässä muuttavia.
Nykyisen sukupolven huoltosuhde ei koskaan tule sen kokoiseksio kuin edellisillä ikäluokilla oli. Heillähän oli lapsia huollettavanaan ja sitä edellisellä vielä enemmän sekä näiden vanhukset.
Nykyisin ei näytetä tietävän edellisen sukupolven huoltosuhteesta yhtikäs mitään.Huoltosuhteiden taso on melko suoraan nähtävissä väestön ikäpyramidista. Suurten ikäluokkien ollessa työikäisiä, huoltosuhde oli luonnollisesti kauttaaltaan hyvä.
Kuntien heikentyvä huoltosuhde on yhteydessä maaltapakoon aivan kuten toteat. Muuttovoiton kuppaaminen on kuitenkin huono ilmaisu tässä yhteydessä. Todellisuus on ollut nimittäin se, että yritykset ovat halunneet toimia taajamissa eikä haja-asutusaleuilla. Näin suuri osa Suomea on ollut vähenevän työntarjonnan alaa ja toisaalla eli väestökeskittymissä on nähty lisääntyvä työntarjonta. Tämä on se, mikä on muuttanut tilanteen ratkaisevasti.
Vapaassa markkintaloudessa yritysten päätöksiä ei kahlia. Niinpä työtä ja toimeentuloa haluavien on ollut pakko alistua yritysten sanelupolitiikan alle ja muuttaa taajaamiin työn perässä. Kun me emme pysty emmäkä varmaan haluakaan muuttaa näitä markkinatalouden reunaehtoja, voimme vain alistua ja rakentaa yhteiskuntaa sellaiseksi, missä symbioosisuhde toimii parhaiten. Vain kommunistinen järjestelmä voisi kyetä muutokseen, kun työntekijä määrittäisi, missä työpaikka sijaitsee. Sellaiseen muutokseen ei ole enää mitään poliittisia edellytksiä, joten tässä kohdin puhumme enää teoreettisesta vaihtoehdosta.
- Tarkkaan lukenut
Mielipidepankin mukaan kunnallisesta demokratiasta ei ole kuin haittaa.
Ymmärrän kyllä tarpeen demokraattiseen päätöksentekoon, mutta tietyssä mielessä voin allekirjoittaa tuon väitteesi.
Minusta Suomessa pitää ajatella koko kansan etua ensisijaisesti. Siis emme voi lähteä siitä, että jokaisessa kunnassa ajatellaan vain kunnan etua, demokraattisesti. Tämä voi johtaa ja on johtanut maan kokonaisedun kärsimiseen. Juuri tämän vuoksi hallitus on nyt ottanut härkää sarvista ja asettaa kaikkien yhteisen edun etusijalle. Se tarkoittaa kermankuorinnan loppua ja se tarkoittaa huonon kehityksen vaihtamista paremmaksi. Näillä toimilla demokratia itse asiassa vahvistuu.
Pystyyn lahoavissa kunnissa se vahvistuu sitä kautta, että niissä asuville tulee uutta toivoa. Saattohoito voi muuttua arvokkaaksi lopuksi osalla tätä aluetta ja uudeksi viriiliksi toiminnaksi uudistuvalla alueella. Kun Nokia ei päjännyt kumisaapas- ja kaapelifirmana, se muuttui huipputeknolgiayritykseksi. Tällaiseen muutosajatteluun pitäisi olla kunnissakin valmiutta. Nyt kepulaisuus on sitä, että puolustetaan vain paikalleen jämähtäneisyyttä ikään kuin ongelmat sillä ratkeaisivat.
Menetyvissä kunnissa luodaan uusia menetysmismahdollisuuksia, kun ympäristökunnat sidotaan keskukseen tiukemmin. Se antaa ennen muuta kaavoitukselle enemmän mahdollisuuksia tarkoituksenmukaiseen ja taloudellisesti tehokkaaseen yhdyskuntasuunnitteluun. Lisäksi se mahdollistaa kermankäärinnä lopettamisen. Minusta on varsin omituista, että kepulaiset haluavat puolustaa Suomen vauraimman kermankäärijäkunnan Espoon sisällä sijaitsevan Kauniaisen itsenäisyyttä. Kysymyshän on puhtaasti ruotsinkielisen hyvätuloisen väestönosan veroparatiisista.
- Ilomantsin tk.
Ilomantsin terveyskeskus on tulevassa suurkunnassa 75 kilometrin päässä Joensuussa. Millä sinne sairas ja köyhä vanhus pääsee kun bussejakin kulkee harvoin ja kallista on kyytti pienistä eläkerahoista?
- sininen
Kepu ei näytä ymmärtävän muuta kuin valtion tulonsiirrot kunnille,
eli valtion pitäisi kaikki kustantaa?!
Se mennään nyt päinvastoin, ne on vuosikymmenet olleet rahanperässä
joka asiassa; valtionosuuksia, maajussitukia jnejne...
Se on loppu nyt! sininen kirjoitti:
Kepu ei näytä ymmärtävän muuta kuin valtion tulonsiirrot kunnille,
eli valtion pitäisi kaikki kustantaa?!
Se mennään nyt päinvastoin, ne on vuosikymmenet olleet rahanperässä
joka asiassa; valtionosuuksia, maajussitukia jnejne...
Se on loppu nyt!Järkevämpi vaihtoehto olisikin, että valtio järjestää ja kustantaa keksimänsä ja kunnille sälyttämänsä palvelut kokonaan itse. Silloin ei tarvittaisi tulonsiirtoja.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Järkevämpi vaihtoehto olisikin, että valtio järjestää ja kustantaa keksimänsä ja kunnille sälyttämänsä palvelut kokonaan itse. Silloin ei tarvittaisi tulonsiirtoja.
Tuota ei Vanhanen äkännyt Rukan lumilla, eikä Kiviriippa toiseksi lyhimmällä naiskepupääministeriurallaan.
Miksi olisi? Pääkaupunkiseudullakin on useita terveyskeskuksia ei puolilla. Ei kaikkien täydy lähteä jonnekin yhteen paikkaan.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Järkevämpi vaihtoehto olisikin, että valtio järjestää ja kustantaa keksimänsä ja kunnille sälyttämänsä palvelut kokonaan itse. Silloin ei tarvittaisi tulonsiirtoja.
Kyllä tämäkin voi olla ihan järkevä vaihtoehto. Kepu taitaa vaan vastustaa sitä vähintään yhtä tiukasti kuin kuntauudistusta. Ko. palvelujen sälyttäminen valtiolle nimittäin tarkoittaisi, että silloin ne vasta keskitetysti päätettäisiinkin. Jos esim. terveyspalvelut siirretään valtiolle, niin silloin lähin terveyskeskus voi tosiaan olla joillakin 200 km päässä.
Tällainen keskittäminen tarkoittaa sitä, että siirretyt asiat tulevat sille tarjottimelle, mistä mm. budjetin leikkauksia valikoidaan. Raimo Sailashan on esittänyt tämänsuuntaista ajattelua. Hän on muun muassa kysynyt, mikä viisaus on siinä, että kerran pari elämässään synnyttämään joutunut saa tehdä sen kotikunnassaan eikä joudu matkaamaan 500 km sijaitsevaan synnytyssairaalaan. Kyllä nämä Sailaksen ajatukset tulevat pian pöydälle, kun valtio alkaisi palveluja hoitamaan. Ihan hyvä malli sekin.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Järkevämpi vaihtoehto olisikin, että valtio järjestää ja kustantaa keksimänsä ja kunnille sälyttämänsä palvelut kokonaan itse. Silloin ei tarvittaisi tulonsiirtoja.
Aivan niin, järkevä vaihtoehtohan se olisi, jos valtio ottaisi hoitaakseen kuntien velvollisuudet. Ongelmia toki tähänkin palvelurakenneuudistuksen jäisi, eräs on kuntien itsemääräämisoikeus, juuri se asia jonka puolesta kunnat nyt taistelevat.
Mikäli valtio ottaisi huolehtiakseen kuntien vastuista suurimman siis Sosiaali- ja terveyspalvelut ja sivistystoimen tehtävät, niin silloinkin törmättäisiin samaan ongelmaan, josta nyt kuntaliitoksia vastustajat ovat erityisesti huolissaan, palvelut olisivat keskuksissa. Keskittäminen olisi jopa helpompaa, jos se tehtäisiin virkamiestyönä valtionhallinnossa ja säästöt myös olisivat mittavampiaMielipidepankki kirjoitti:
Kyllä tämäkin voi olla ihan järkevä vaihtoehto. Kepu taitaa vaan vastustaa sitä vähintään yhtä tiukasti kuin kuntauudistusta. Ko. palvelujen sälyttäminen valtiolle nimittäin tarkoittaisi, että silloin ne vasta keskitetysti päätettäisiinkin. Jos esim. terveyspalvelut siirretään valtiolle, niin silloin lähin terveyskeskus voi tosiaan olla joillakin 200 km päässä.
Tällainen keskittäminen tarkoittaa sitä, että siirretyt asiat tulevat sille tarjottimelle, mistä mm. budjetin leikkauksia valikoidaan. Raimo Sailashan on esittänyt tämänsuuntaista ajattelua. Hän on muun muassa kysynyt, mikä viisaus on siinä, että kerran pari elämässään synnyttämään joutunut saa tehdä sen kotikunnassaan eikä joudu matkaamaan 500 km sijaitsevaan synnytyssairaalaan. Kyllä nämä Sailaksen ajatukset tulevat pian pöydälle, kun valtio alkaisi palveluja hoitamaan. Ihan hyvä malli sekin.En jaksa uskoa, että valtio olisi halukas tai että sillä olisi varakaan ryhtyä investoimaan mammuttimaisiin terveyskeskuksiin ja jättää luultavasti korvauksetta saamansa infra hyödyntämättä, koska flunssapotilaiden ja rutiinitarkastusten keskittämisellä ei saada säästöjä edes käyttökuluissa. Vuodeosastojen yhdistämisiä jonkin verran varmaan tapahtuisi.
Synnytykset Suomessa on jo ajat sitten keskitetty keskussairaaloihin ja muutamaan aluesairaalaan. Luultavasti aluesairaaloiden synnytysosastoista kaiketi Raimo Sailas on puhunut, mitä en ainakaan itse tyrmää. En jaksa edes Sailaksen kuvittelevan, että terveyskeskuksissa synnytettäisiin muuten kuin hätätapauksissa, mitä tapahtuu ilman suunnittelua myös ambulansseissa ja takseissa.niinpa.niin kirjoitti:
Aivan niin, järkevä vaihtoehtohan se olisi, jos valtio ottaisi hoitaakseen kuntien velvollisuudet. Ongelmia toki tähänkin palvelurakenneuudistuksen jäisi, eräs on kuntien itsemääräämisoikeus, juuri se asia jonka puolesta kunnat nyt taistelevat.
Mikäli valtio ottaisi huolehtiakseen kuntien vastuista suurimman siis Sosiaali- ja terveyspalvelut ja sivistystoimen tehtävät, niin silloinkin törmättäisiin samaan ongelmaan, josta nyt kuntaliitoksia vastustajat ovat erityisesti huolissaan, palvelut olisivat keskuksissa. Keskittäminen olisi jopa helpompaa, jos se tehtäisiin virkamiestyönä valtionhallinnossa ja säästöt myös olisivat mittavampiaTuossa juuri Mielipidepankille totesin, ettei valtiollekaan olisi järkevää ainakaan perusterveydenhoidossa jättää ilmaiseksi saamansa infra hyödyntämättä, koska säästöjä ei näin saataisi. Koulupuolella kävisi ehkä toisin, mutta keskittämisen suuntaanhan siellä ollaan menossa nykyiselläkin hallintojärjestelmällä.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
En jaksa uskoa, että valtio olisi halukas tai että sillä olisi varakaan ryhtyä investoimaan mammuttimaisiin terveyskeskuksiin ja jättää luultavasti korvauksetta saamansa infra hyödyntämättä, koska flunssapotilaiden ja rutiinitarkastusten keskittämisellä ei saada säästöjä edes käyttökuluissa. Vuodeosastojen yhdistämisiä jonkin verran varmaan tapahtuisi.
Synnytykset Suomessa on jo ajat sitten keskitetty keskussairaaloihin ja muutamaan aluesairaalaan. Luultavasti aluesairaaloiden synnytysosastoista kaiketi Raimo Sailas on puhunut, mitä en ainakaan itse tyrmää. En jaksa edes Sailaksen kuvittelevan, että terveyskeskuksissa synnytettäisiin muuten kuin hätätapauksissa, mitä tapahtuu ilman suunnittelua myös ambulansseissa ja takseissa.Ei ensi vaiheessa mitään uusinvestointeja tehtäisikään. Ensi katsotaan vanhat puitteet. Terveysasemia voi olla valtion näkökulmasta katsoen kuntakokonaisuudessa yksi tai kaksi liikaa, jolloin palveluja keskitetään suurimpiin yksiköihin. Niihin voidaan sitten tarvittaessa tehdä joitain uusinvestointeja ajan kanssa.
Jos tällaista keskittämispelkoa ei ole olemassa silloin, kun valtio jakaa palvelut, niin ei kai niitä sen paremin ole silloin, kun suurkunta ne jakaa. Väittämäsi eivät kai poikkea toisistaan, olipa palvelun tuottajana ja maksajana valtio tai suurkunta.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Tuossa juuri Mielipidepankille totesin, ettei valtiollekaan olisi järkevää ainakaan perusterveydenhoidossa jättää ilmaiseksi saamansa infra hyödyntämättä, koska säästöjä ei näin saataisi. Koulupuolella kävisi ehkä toisin, mutta keskittämisen suuntaanhan siellä ollaan menossa nykyiselläkin hallintojärjestelmällä.
Eli Kepun pelot kuntauudistuksen keskittävästä vaikutuksesta ovat ihan tuulesta temmattuja.
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei ensi vaiheessa mitään uusinvestointeja tehtäisikään. Ensi katsotaan vanhat puitteet. Terveysasemia voi olla valtion näkökulmasta katsoen kuntakokonaisuudessa yksi tai kaksi liikaa, jolloin palveluja keskitetään suurimpiin yksiköihin. Niihin voidaan sitten tarvittaessa tehdä joitain uusinvestointeja ajan kanssa.
Jos tällaista keskittämispelkoa ei ole olemassa silloin, kun valtio jakaa palvelut, niin ei kai niitä sen paremin ole silloin, kun suurkunta ne jakaa. Väittämäsi eivät kai poikkea toisistaan, olipa palvelun tuottajana ja maksajana valtio tai suurkunta.Terveysasemien osalta pelko keskittämisestä tässä kuntauudistuskeskustelussa lieneekin aiheetonta. Myöskään päiväkotien ja koulujen yhdistämiseen nykyistä nopeammalla tahdilla ei ole perusteita. Aihetta huoleen sen sijaan on virkamiesten tavoittamisen vaikeutumisesta sekä mm. teollisuus- ja asuintonttien keskittämisestä vain yhteen keskukseen. Niiden seurauksena myös kaupan palvelut lähtevät keskittymään samaan keskukseen.
- VastavirranHepo
Hallitus ja kuntarakennetyöryhmä eivät valitettavasti ole esittäneet ratkaisua kuntatalousongelmaan. Ne ovat ainoastaan esittäneet ratkaisua siihen, miten kuntia naitetaan keskenään. Valmistelu on siis ollut luokatonta. Kansalaisilla on luonnollisesti oikeus edellyttää parempaa toimintaa.
Silmäilin tehdyn raportin ensimmäistä osaa. En löytänyt minkäänlaista laskelmaa ainoastakaan ajatellusta liitoksesta siten, että olisi esitetty liitettävien kuntien tilanne nyt ja tulevaisuudessa, esimerkiksi vuonna 2030. On todennäköistä, että huoltosuhteet eivät olennaisesti parane ja että kuntien menot eivät olennaisesti pienene. Tällöin yhdistetyn kunnan veropaine olisi lähes yhtä suuri kuin yhdistettävillä kunnilla.
Jos ministeri Virkkusella on korvat, hän on saattanut kuulla Joensuun tilaisuudessa käytännöllisen esimerkin mahdollisesti toteutuvasta kehityksestä. Monessa pienessä kunnassa opettajat opettavat sekä peruskoululaisia että lukiolaisia. Opettajat hakevat mieluummin sellaisiin pieniin kuntiin, joissa he pääsevät myös lukion opettajiksi. Kun lukio siirretään keskustaajamaan, opettajakato on todennäköinen. Tällöin lukion perässä siirtyisi myös peruskoulu keskustaajamaan.
Vastuulliseen politiikkaan kuuluu se, että valmisteleva taho laatii edellä esittämäni laskelmat. Oppositiolta ei laskelmia voi edellyttää. Sillehän riittää, että se on olemassa. Hallitus sen sijaan joutuu perustelemaan olemassaolonsa, vaikka ketjun avaajalle, tunnetulle valtiokonservatiiville, riittää se, että hallitus on hänen mielestään oikeanvärinen.Tottahan toki hallitus joutuu perustelemaan toimensa. Nythän on vasta valmistunut työryhmän pohjatyö. Seuraava vaihe on kuntien kuuleminen, joka aloitettiin Joensuusta. Tämän lisäksiä kuntia kuullaan kirjallisesti. Kunnat ja alueet ovat erilaisia ja työryhmältä ei voi edellyttääkään tarkkaa paikallistuntemusta. Nyt sitä siis haetaan mukaan päätöksentekoon. Jostain syystä Kepu on vastahakoinen koko prosessin suhteen. Se osoittaa täydellistä vastuuttomuutta. Kiviniemen tapa tehdä politiikkaa on repiä työryhmän papereita. Aika outoa suoraan sanottuna, jopa Kepulta.
Tarkkojen laskelmien esittäminen lienee mahdotonta. Siinä jouduttaisiin tekemään lukuisia ennusteita talouden yleisestä kehityksestä ja työllisyystilanteesta. Tämä on tyypillinen investointiratkaisu, missä heikko ja vanhentunut kone vaihdetaan uuteen ja parempaan. Näin toimii vaikkapa paperikoneyhtiö aika ajoin. Silti se ei voi ennustaa, pelittääkö koko bisnes tulevaisuudessa. Se luo vain itselleen paremmta kilpailuedellytykset. Samantyyppisestä rakenneuudistuksesta on nyt kyse. Minusta on ihan selvää, että tässä luodaan väylää myös asutuksen keskittymiselle. Kyllä se on ideologinen valinta ja hyvä sellainen, kun tuskin uskomme hevostalouden aikojen paluuseen.
Pystyyn lahoavien kuntien opettajakato on itse asiassa vain teoreettinen kysymys. Näissä kunnissa väestö vanhenee vinhaa tahtia. 60 vuoden keski-ikä alkaa tarkoittaa sitä, että kunnassa on mahdollisuuksia enää aikuiskoulutukseen ja työväenopiston harrastekursseihin. Mihin niitä opettajia tarvitaan kouluihin, kun ei ole oppilaitakaan.
- kansalainen
Kuntien alasajo on suorastaan hölmöyttä.
Tuollaiset tilastot antavat ihmisille vääriä mielikuvia
"kuntalainen joutuu elättämään 1,2 muuta kuntalaista (huoltosuhteen vaihteluväli 120-140"
kun tuollaisesta kunnasta siirretään ihmiset suurempaan kuntaa niin yllätys yllätys ongelma muka katoaa. jos katsotaan suuren kunnan tilastoja väkisiirron jälkeen niin sekin arvot ovat muuttuneet hitusen huonompaan suuntaan. hitusen siksi että siellä on nyt enemmän elätettäviä mutta suuressa sakissa se ei näytä tilastossa merkittävää muutosta.
kuitenkin samat ihmiset ylläpidetän kuitenkin ja tuskin oleellisesti halvemmalla.
Pienten kuntien valtion osuudet ovat vain 3% Mari Kiviniemen mukaan eli halpaa hommaa vaikka valtion osuus olisikin 70%
Pienet kunnat ovat palvelukeskuksia myös kaupunkilaisille(kesämökit) jotka tulevat lomillaan rentoutumaan luonnonhelmaan ahdistavasta ja ilma,melu,valo saasteisesta ahtaasta ja ihmisiä pursuavasta kaupunkiympäristöstä.
Pienissä kunnissa osataan hoitaa aluetta paljon tarkemmin kuin kaukaa käsin joten lopputulema pienten kuntien lakkauttamisesta tulee olemaan negatiivismerkkinen ja pahoinvointi ja ääriilmiöt kasvavat.
Luuletteko todellakin että ulkomaalaiset lomalaiset haluaisivat tulla Suomeen kaupunkilomalle??
Myös demokratiamme kuihtuu olemattomiin kun kuntia vähennetään ennen uudistuksia kunnanvaltuutettuja oli 12000 nyt 10000 ja kokoomuslaisten ehdotusten jälkeen 3000?
Kun asia oikein hoidetaan saadaan pienien kuntien väkiluku kasvamaan ja Suomella on jo melkein kaikki valmiina siihen.Kuntaliitosten idea ei tietenkään ole vain siinä, että huoltosuhde parenee tilastollisesti ja ikään kuin häivyttyy suuren kunna luvuissa. Idea on se, että kunnasta tulee vahva. Se tarkoittaa sitä, että ei jämähdetä vain koko ajan huononevaan suuntaan vaan luodaan sellainen kokonaisuus, joka voisi houkuttaa yrityksiä. Suuressa kunnassa tämä on mahdollista monistakin syistä paremmin kuin pienessä. Lisäksi luodaan mahdollisuus asutuksen keskittymiseen pitkällä aikavälillä. Keskittyminen on välttämätöntä, koska paluuta hevostalouden aikakaudelle tuskin on.
Lomakunnissa asia pitäisi näkyä kuntataloudessa. Lomamatkaajat luovat taloudellista kysyntää ja sitä kautta työtä kuntaan. Arvelenpa, että näissä maalaiskunnissa asiat eivät olekaan niin huonosti kuin siinä ryhmässä, jonka toin avauksessani esiin. Kuntien mahdollisuuksia pitää tietysti selvittää valikoiden ja katsoa kunkin alueen vahvuuksia ja heikkouksia. Esim. Kuusamon alue voi olla ihan kohtuuhyvä kunta jo nykyisin. Sellaisia pitäisia vahvistaa eikä niitä, joilla ei ole mitään edellytksiä kehittyä kuin huonompaan suuntaan.
Itse asun pääkaupunkiseudulla ja voin ihan näköhavaintojen perusteella sanoa, että ulkomaalaiset lomalaiset todellakin haluavat tulla ainakin Helsinkiin kaupunkilomalle. Turistien määrä on silmiinpistävän suuri varsin kesäisin ja tammikuun alussa, jolloin kaupoissa puhutaan enemmän venäjää kuin suomea.
Pienten kuntien väkilukua ei saada millän konstein kasvamaan. Kaikki on nimittäin kiinni yritysten tahdosta. Pieniin syrjäseutukuntiin ei vaan löydy sellaista yritystoimintaa, joka pitäisi ne pystyssä. Sen vuoksi kesk-ikä niissä koko ajan kasvaa. Ei 60 vuoden keski-ikä ole kovin hyvä näköala.
- kansalainen
Suomessa tarvitaan kaikenkokoisia kuntia ja kaikkialla Suomessa jotta voimme hyödyntää pinta-alaamme edes melko hyvin.
70 kuntaa on hieman sama tilanne kärjistetysti kuin leikattaisiin pää irti koska se muka on tärkein ja heitettäisiin loput ruumiista pois.
Toki Helsinkin saa laiva turisteja joiden täytyy palata laivaan samana päivänä ja onhan helsinkin liikenteen solmukohta jossa myös asuu turistien tuttuja ja sukuja. mutta ne turistit (Suurin osa) jotka tulevat varta vasten Suomeen lomailemaan haluavat luonnon helmaan.
Marimekossakin laitettiin tai ainakin uhkattiin laittaa johtajat vaihtoon kun se oli menossa konkurssiin ja kas yrityshän heräsi henkiin. tosin johto on jälleen vaihtunut ja taas on alamäki edessä.
Minulla on 3 keinoa joilla saadaan maaseutukunnat kehittymään. sinä et ilmeisesti edes vaivaudu pohtimaan olisiko sellaisia.
Johtajat vaihtoon/uhkan alle on oikea ratkaisu aina kun asiat eivät mene hyvin.Suomi ei elä pinta-alasta. Ne ajat ovat menneet kuin näin oli. Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa pelto- ja metsäpinta-alalle oli suuri merkitys. Nykyisessä yhteiskunnassa kansalaisten aivokapasiteetillä on suurin merkitys. Sitä kautta syntyvät Nokiat. Pidä koko Suomi asuttuna on ihan jonninjoutuva ja perusteeton hokema.
Kaupunkimatkailu ei ole pelkästään pikareissuja. Kun Helsingissä näkee verraten paljon esim. japanilaisia matkaajia, eivät he tänne taida ihan yhdeksi päiväksi tulla. Itsekin käyn kaupunkilomalla esim. Tallinnassa joka vuosi pari kolme päivää kerrallaan, koska matkustaminen on sinne helppoa, vaivatonta, nopeaa ja halpaa. Olen viehättynyt mm. vanhan kaupungin miljööstä ja sen mainioista ruokailupalveluista. Vietän toki myös lomapäiviä synnyinkaupungissani Helsingissä. Ja toki myös maaseudulla. Kaikki vaihtoehdot ovat hyviä enkä sulje niistä mitään pois.
Maaseutukuntien kehittäminen ei onnistu. Mitään yhteistä lääkettä ei valitettavasti ole. Sen sijaan osalla maaseutukunnista on elinmahdollisuuksia. Yhteen ryhmään kuuluvat ne, joilla sattuu olemaan mäkistä maastoa alueellaan. Sellaiset houkuttuvat väkeä talviurheilukohteina. Kun näihin lisätään vielä kesäisiä kylpälä- ym. palveluita, houkutus on sitäkin suurempi. Ongelma on se, miten tehdä niistä kokovuotisia houkutuksia. Toinen on sitten kaivosteollisuus, joka voi pelastaa joitakin kuntia. Kolmas on venäjältä tänne tulevan kysynnän hyödyntäminen.
Mahdollisuuksia on jossakin päin Suomea, mutta jäljelle jää suuri joukko tasamaakuntia, joissa ei ole mitään erityistä koukkua vetää matkailijoita eikä yrityksiä eikä uusia asukkaita.- yyz 22
"Suomessa tarvitaan kaikenkokoisia kuntia ja kaikkialla Suomessa jotta voimme hyödyntää pinta-alaamme edes melko hyvin."
Ihan sekopäinen lause, siis tarvitaanko kuntia jotta voidaan hyödyntää maa-alaa, siis miksi tarvitaan kuntia ja mihin hyödyntämistarkoitukseen?
"70 kuntaa on hieman sama tilanne kärjistetysti kuin leikattaisiin pää irti koska se muka on tärkein ja heitettäisiin loput ruumiista pois."
? En olehuonompaa vertauskuvaa ikinä kuullut.
"Toki Helsinkin saa laiva turisteja joiden täytyy palata laivaan samana päivänä ja onhan helsinkin liikenteen solmukohta jossa myös asuu turistien tuttuja ja sukuja. mutta ne turistit (Suurin osa) jotka tulevat varta vasten Suomeen lomailemaan haluavat luonnon helmaan."
Kuitenkin noin 30% hotelliyöpymisistä tehdään Helsingissä, tuskin nämä yöpymiset tulevat Helsinkiläisiltä itseltään. Muuten Uudellamaalla on puolet (=50%) suomessa olevien ulkomaalaisten hotelliyöpymisistä eli yli 2 miljoonaa yöpymistä. Mekin tutkimusten mukaan suurin osa ulkomaalaisista turisteista tuntee vain ja ainoastaan Helsingin ennen matkaansa suomeen.
"Marimekossakin laitettiin tai ainakin uhkattiin laittaa johtajat vaihtoon kun se oli menossa konkurssiin ja kas yrityshän heräsi henkiin. tosin johto on jälleen vaihtunut ja taas on alamäki edessä."
Siis mitä viddua..??????? mitä tällä' on tekemistä kuntien kanssa
"Minulla on 3 keinoa joilla saadaan maaseutukunnat kehittymään. sinä et ilmeisesti edes vaivaudu pohtimaan olisiko sellaisia."
Kerro ihmeessä
"Johtajat vaihtoon/uhkan alle on oikea ratkaisu aina kun asiat eivät mene hyvin."
Sitähän hallitus suunnittelee, turhat kunnanjohtajat ja virkamiehet karsitaan pois - kansalainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Suomi ei elä pinta-alasta. Ne ajat ovat menneet kuin näin oli. Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa pelto- ja metsäpinta-alalle oli suuri merkitys. Nykyisessä yhteiskunnassa kansalaisten aivokapasiteetillä on suurin merkitys. Sitä kautta syntyvät Nokiat. Pidä koko Suomi asuttuna on ihan jonninjoutuva ja perusteeton hokema.
Kaupunkimatkailu ei ole pelkästään pikareissuja. Kun Helsingissä näkee verraten paljon esim. japanilaisia matkaajia, eivät he tänne taida ihan yhdeksi päiväksi tulla. Itsekin käyn kaupunkilomalla esim. Tallinnassa joka vuosi pari kolme päivää kerrallaan, koska matkustaminen on sinne helppoa, vaivatonta, nopeaa ja halpaa. Olen viehättynyt mm. vanhan kaupungin miljööstä ja sen mainioista ruokailupalveluista. Vietän toki myös lomapäiviä synnyinkaupungissani Helsingissä. Ja toki myös maaseudulla. Kaikki vaihtoehdot ovat hyviä enkä sulje niistä mitään pois.
Maaseutukuntien kehittäminen ei onnistu. Mitään yhteistä lääkettä ei valitettavasti ole. Sen sijaan osalla maaseutukunnista on elinmahdollisuuksia. Yhteen ryhmään kuuluvat ne, joilla sattuu olemaan mäkistä maastoa alueellaan. Sellaiset houkuttuvat väkeä talviurheilukohteina. Kun näihin lisätään vielä kesäisiä kylpälä- ym. palveluita, houkutus on sitäkin suurempi. Ongelma on se, miten tehdä niistä kokovuotisia houkutuksia. Toinen on sitten kaivosteollisuus, joka voi pelastaa joitakin kuntia. Kolmas on venäjältä tänne tulevan kysynnän hyödyntäminen.
Mahdollisuuksia on jossakin päin Suomea, mutta jäljelle jää suuri joukko tasamaakuntia, joissa ei ole mitään erityistä koukkua vetää matkailijoita eikä yrityksiä eikä uusia asukkaita.En ala jankkaamaan yksinkertaisista asioista. Totean vain että kokoomuksen äänestäjistä suuri osa on uppoutunut vain numeroihin ja niin syvästi että papereiden seassa on totuus hämärtynyt. Kaupunkikokoomuslaisella ei todellisuudessa ole juuri minkäänlaista todellisuuteen perustuvaa näkemystä maaseudusta tai sen merkityksistä osana Yhteiskuntamme kokonaisuutta. Etenkin Helsinkiläisissä ja kenties espoolaisissakin tämä piirre konkretisoituu/rikastuu.
Omalla taustallani omaan jo henkilökohtaisen elämänkoikemukseni kautta huomattavasti kokonaisuutta tarkasteltaessa tasapainoisemman kokonaiskuvan johon olen nuo aikaisemmat kommenttini perustanut.
Mikäli keskusta ja perussuomalaiset eivät saa kokoomusta oppositioon
Joudun sivistämään SDP:tä tässä asiassa jotta saadaan oiottua järkevään suuntaan kunta kehittäminen pois kunta alasajosta Samalla kojautuu Demokratin vinoutuma joka nyt vallitsee kun n20 % kokoomuksella on Presidentti,pääministeri sekä suurin hallituspuolue.
Perussuomalaisille kerroin jo 1/3 näistä kunta uudistukisista ja jos sitä ei ala kuulumaan niin kerron kaikki 3 sellaisille poliittisille tahoille jotka varmasti ymmärtävät midtä on kyse.
Kokoomuksen mielestäni konkurssikuntasuunnitelman(ei todellakaan pelkällä taloudella mitattuna) kannattajille en aio yksilöidä ratkaisuehdotuksiani mutta tulennette ne kuulemaan ennemmin tai myöhemmi muilta puolueilta.
En ole varma Suurtenkaan kuntien liittämisen järkevyydestä hallinnoimismielessä jota jouduttaisiin jotenkin oikomaan uuden kokonaisuuden mukaan sopivimmaksi mahdolliseksi. Helsinki,espoo,vantaa. En pitäisi sitä taloudellisessa mielessä kummoisenaankaan ongelmana mutta jos kunnanvaltutettujen määrä alenee niin silloin on menty jorpakkoon.
Kenties tämän Suurimpien kuntien liitoksen Hyödyistä voisitte valaista minua sillä siitä teillä todennäköisesti on parempi mielikuva. - kansalainen
yyz 22 kirjoitti:
"Suomessa tarvitaan kaikenkokoisia kuntia ja kaikkialla Suomessa jotta voimme hyödyntää pinta-alaamme edes melko hyvin."
Ihan sekopäinen lause, siis tarvitaanko kuntia jotta voidaan hyödyntää maa-alaa, siis miksi tarvitaan kuntia ja mihin hyödyntämistarkoitukseen?
"70 kuntaa on hieman sama tilanne kärjistetysti kuin leikattaisiin pää irti koska se muka on tärkein ja heitettäisiin loput ruumiista pois."
? En olehuonompaa vertauskuvaa ikinä kuullut.
"Toki Helsinkin saa laiva turisteja joiden täytyy palata laivaan samana päivänä ja onhan helsinkin liikenteen solmukohta jossa myös asuu turistien tuttuja ja sukuja. mutta ne turistit (Suurin osa) jotka tulevat varta vasten Suomeen lomailemaan haluavat luonnon helmaan."
Kuitenkin noin 30% hotelliyöpymisistä tehdään Helsingissä, tuskin nämä yöpymiset tulevat Helsinkiläisiltä itseltään. Muuten Uudellamaalla on puolet (=50%) suomessa olevien ulkomaalaisten hotelliyöpymisistä eli yli 2 miljoonaa yöpymistä. Mekin tutkimusten mukaan suurin osa ulkomaalaisista turisteista tuntee vain ja ainoastaan Helsingin ennen matkaansa suomeen.
"Marimekossakin laitettiin tai ainakin uhkattiin laittaa johtajat vaihtoon kun se oli menossa konkurssiin ja kas yrityshän heräsi henkiin. tosin johto on jälleen vaihtunut ja taas on alamäki edessä."
Siis mitä viddua..??????? mitä tällä' on tekemistä kuntien kanssa
"Minulla on 3 keinoa joilla saadaan maaseutukunnat kehittymään. sinä et ilmeisesti edes vaivaudu pohtimaan olisiko sellaisia."
Kerro ihmeessä
"Johtajat vaihtoon/uhkan alle on oikea ratkaisu aina kun asiat eivät mene hyvin."
Sitähän hallitus suunnittelee, turhat kunnanjohtajat ja virkamiehet karsitaan poisLue ylemmät uudestaan ajatuksen kanssa.
Hotellit on hyvin kaupunkilainen tapa ajatella.
Tänne tulee paljon väkeä myös omilla kulkupeleillään ja osa vuokraa mökkejä tai valitsevat muita yksityisempiä ja maanläheisempiä vaihtoehtoja.
Tiedätkö itsekkään tuntemattomasta maasta edes pääkaupunkia nimeltä?
yleenä googlaamalla saa jotain etukäteistietoa kohteesta.
Väännelmiisi en puutu - 15+14
kansalainen kirjoitti:
Lue ylemmät uudestaan ajatuksen kanssa.
Hotellit on hyvin kaupunkilainen tapa ajatella.
Tänne tulee paljon väkeä myös omilla kulkupeleillään ja osa vuokraa mökkejä tai valitsevat muita yksityisempiä ja maanläheisempiä vaihtoehtoja.
Tiedätkö itsekkään tuntemattomasta maasta edes pääkaupunkia nimeltä?
yleenä googlaamalla saa jotain etukäteistietoa kohteesta.
Väännelmiisi en puutukaupallisissa palveluisa suoritetut mökkiyöpymiset ovat mukana hotellitilastoissa
- kansalainen
15+14 kirjoitti:
kaupallisissa palveluisa suoritetut mökkiyöpymiset ovat mukana hotellitilastoissa
Vähän helsingissä on mökkejä ja entä yksityinen toimita, lomaosakkeet ja ne kaikki muut vaihtoehdot? varmaan niistäkin jotain tilastoa löytyy jos oikein kaivetaan ja verrataan kaikkiin Virallisesti/laillisesti maahatulleisiin ihmisiin joita ei nykyään edes shengenin takia tarkasteta eikä varmaan lasketakkaan. Huomattava osa tilastoista on parhaimmillaan suuntaa antavia.
NYkyaikainen koulutuskin taitaa olla hieman hakoteillä kun ei opeteta riittävästi ottamaan huomioon asiakokonaisuuksia vaan keskitytään vain nykertämään jotain yksittäistä kohtaa jolloin helposti hukkaantuu Todellisuus ja se mikä oikeasti on olennaista. - 3+16
kansalainen kirjoitti:
Vähän helsingissä on mökkejä ja entä yksityinen toimita, lomaosakkeet ja ne kaikki muut vaihtoehdot? varmaan niistäkin jotain tilastoa löytyy jos oikein kaivetaan ja verrataan kaikkiin Virallisesti/laillisesti maahatulleisiin ihmisiin joita ei nykyään edes shengenin takia tarkasteta eikä varmaan lasketakkaan. Huomattava osa tilastoista on parhaimmillaan suuntaa antavia.
NYkyaikainen koulutuskin taitaa olla hieman hakoteillä kun ei opeteta riittävästi ottamaan huomioon asiakokonaisuuksia vaan keskitytään vain nykertämään jotain yksittäistä kohtaa jolloin helposti hukkaantuu Todellisuus ja se mikä oikeasti on olennaista.Niin, sinulta näyttää hukkuneen kokonaan todellisuus noissa lomaosake ja mökkihöperyyksissä, valitettavasti se vain on niin että Helsinki on myös turismin kannalta tärkein kohde. Muistaakseni myös New York Times valitsi Helsingin kakkkoseksi maailman matkakohteista, valituksi ei tullut Takakihniö jossa on kolme vuokramökkiä ja kaksi turistia vuodessa.
- kansalainen
3+16 kirjoitti:
Niin, sinulta näyttää hukkuneen kokonaan todellisuus noissa lomaosake ja mökkihöperyyksissä, valitettavasti se vain on niin että Helsinki on myös turismin kannalta tärkein kohde. Muistaakseni myös New York Times valitsi Helsingin kakkkoseksi maailman matkakohteista, valituksi ei tullut Takakihniö jossa on kolme vuokramökkiä ja kaksi turistia vuodessa.
on kummaa että sinun on vaikea hyväksyä sitä seikkaa että kaikki Suomeen tuleva varallisuus on meille hyödyksi ja en ole väittänyt Helsinkiä hyödyttömäksi vaan että kaikki sopan osaset ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta.
Palvelujen monimuotoisuudesta on kyse jos mietitään pelkästään turismia/matkailua.
Kärjistäen Suomeen ei Singaporen malli kannata koska meillä on enemmän lääniä jota kannattaa ja voi käyttää.
- Järjettömille
Kovasti täällä ajetaan kuntien alasajao. Kun kysytään mitä se maksaa niin vastataan en osaa laskea. Hohhoijaa..
Kuntien liittäminen ei maksa pitkässä juoksussa mitään. Päinvastoin sillä pyritään tietysti säästöihin ja ennen kaikkea kunnan virkistämiseen niin, että yrittäjätkin alkavat pitää kuntaan sijoittumista järkevänä.
Eihän kuntia ole tietenkään pakko vähentää, jos auringonlaskun kunnissa ollaan sitä mieltä, että kuntaveroprosentti voidaan huoletta nostaa vaikka 50 prossaan. Toki se kunnan alasajo voi sitäkin kautta tapahtua, mutta se on kivuliaampi tie.- 16+8
En tiedä ketään joka ajaisi kuntien alasajoa tai palveluiden alasajoa kuten kepulit väittävät. Kyseessä on kuntien tuottamien palveluiden turvaaminen sekä kuntien kehittäisen varmistaminen, yhtenä ratkaisuna tulevaisuuden haasteisiin on kuntien yhdistäminen, eikä mikään alasajo. Kuntien yhdistämisellä siis pyritään turvaamaan palvelut eikä alasajamaan kuten jouduttaisiin tekemään monissa kunnissa mikäli kepulien mielipidettä noudatettaisiin.
- Valtionosuudet...
Aika karua kertomaa on tuo
http://www.veronmaksajat.fi/File/c1d5bd10-17a4-404d-8aef-a207847ffb47/Kuntien_verot_2011.pdf
sivulla 12 Kuvio 8 Kuntien verotulot ja valtionosuudet maakunnittain.
Uusimaa verotulot 4.005 ja valtionosuudet 427 per asukas.
Pohjois-Karjala verotulot 2.667 ja valtionosuudet 2.091 per asukas.
Kyllä se aika selvää on että mihin päin se veroraha virtaa... - 1+3
Niin, tässä pari esimerkkiä
Kunnan saamat valtionosuudet henkilöä kohden
Espoo 98,-€
Helsinki 425,-€
Vantaa 645,-€
Tampere 988,-€
Turku 1765,-€
Enontekiö 4090,-€
Ranua 4735,-€
Salla 4335,-€
IValtimo 3607,-€
Rautavaara 4126,-€
Johtopäätelmä:
Mitä pienempi kunta sen enemmän tarvitsee muiden maksamia verorahoja- kansalainen
väärä johtopäätös sillä pienten kuntien osuus on vain 3 % kaikista valtion osuuksista Mari Kiviniemen mukaan.
Tuosta selviää vain että pienemmissä kunnissa on vähemmän väkeä.
Rautavaarassa n2000 x 4126e = n8 milj.
Helsingissä 588 549 x 425e = n250 milj
Yritätkö tahallasi harhaanjohtaa ihmisiä?
Mistä nuo lukusi ovat?
Ja eikö olekkin ihmeellistä että kaikki kunnat näyttävät saavan valtion tukia? - 15+8
kansalainen kirjoitti:
väärä johtopäätös sillä pienten kuntien osuus on vain 3 % kaikista valtion osuuksista Mari Kiviniemen mukaan.
Tuosta selviää vain että pienemmissä kunnissa on vähemmän väkeä.
Rautavaarassa n2000 x 4126e = n8 milj.
Helsingissä 588 549 x 425e = n250 milj
Yritätkö tahallasi harhaanjohtaa ihmisiä?
Mistä nuo lukusi ovat?
Ja eikö olekkin ihmeellistä että kaikki kunnat näyttävät saavan valtion tukia?Olet näkäjään taas päässyt ovohoitoon...
Ehkä pitää pilkkoa sitten Helsinki 320 kuntaan joissa on saman verran asukkaita kuin rautavaarassa, tällöin ilmeisesti kaikki nämä Helsingistä lohkotut kunnat saisivat 8 miljoonaa / kunta valtionapuja, sehän kyllä maksaisi valtiolle 2560 miljoonaa (2,56mrd) mutta sitten olisi keskustallakin paikkoja kunnanvaltuustoissa, olen nimittäin havainnut että mitä pienempi kunta sen enemmän kepulisteja ja sen enemmän valtionosuuksia. - Näin oN
Espoossa ja helsingissä pitää alkaa synnyttä lapsia niin kyllä ne valtionosuudet kasvaa:D
NImittäin...
Valtionosuudet tulevat pääasiassa opetustoimen perusteella. Suuremmat osuudet tarkoittaa että nuoria ja lapsia on enemmän kuin niillä alueilla joissa valtionosuudet ovat pienet.
Sitten kun nuoret on koulutettu niin sen HYÖDYN saa se kunta jossa ihminen asuu työikänsä.
Eli valtionosuudet EI pienen millään kuntauudistuksella eikä ihmisten keskittämisellä. - kansalainen
15+8 kirjoitti:
Olet näkäjään taas päässyt ovohoitoon...
Ehkä pitää pilkkoa sitten Helsinki 320 kuntaan joissa on saman verran asukkaita kuin rautavaarassa, tällöin ilmeisesti kaikki nämä Helsingistä lohkotut kunnat saisivat 8 miljoonaa / kunta valtionapuja, sehän kyllä maksaisi valtiolle 2560 miljoonaa (2,56mrd) mutta sitten olisi keskustallakin paikkoja kunnanvaltuustoissa, olen nimittäin havainnut että mitä pienempi kunta sen enemmän kepulisteja ja sen enemmän valtionosuuksia.jospa jättäisit suosiolla nuo "ovo" viittaukset kokonaan pois.
kyllä 8 miljoonaan tarvitaan paljon vähemmän verorahaa kuin 250 mijoonaan
jos rautavaaralla asuisi 588 549 niin ei sielläkään joutuisi maksamaan 4126e henkeä kohti. Pelkkiä valtion osuuksia katsottaessa syntyy kovasti vajaa käsitys asiasta.
Helsingissä ei harjoiteta metsä ja maataloutta eikä monia muitakaan asioita mitä rautavaarassa, Eli pitäisi ennemminkin miettiä mitä kaikkea sillä rahalla saadaan rautavaarassa ja mitä helsingissä kun kaikkia asiat listattaisiin niin voitaisiin ryhyä arvioimaan taloudellisia vaikutuksia. kumulatiiviset vaikutukset tulisi myös huomioida. - 14+9
kansalainen kirjoitti:
jospa jättäisit suosiolla nuo "ovo" viittaukset kokonaan pois.
kyllä 8 miljoonaan tarvitaan paljon vähemmän verorahaa kuin 250 mijoonaan
jos rautavaaralla asuisi 588 549 niin ei sielläkään joutuisi maksamaan 4126e henkeä kohti. Pelkkiä valtion osuuksia katsottaessa syntyy kovasti vajaa käsitys asiasta.
Helsingissä ei harjoiteta metsä ja maataloutta eikä monia muitakaan asioita mitä rautavaarassa, Eli pitäisi ennemminkin miettiä mitä kaikkea sillä rahalla saadaan rautavaarassa ja mitä helsingissä kun kaikkia asiat listattaisiin niin voitaisiin ryhyä arvioimaan taloudellisia vaikutuksia. kumulatiiviset vaikutukset tulisi myös huomioida.No, nyt kirjoitit järkeviäkin, eli kuten mainitset kunnan saamat valtionosuudet ovat riippuvaisia myös kunnan koosta, eli valtionosuuksien tarve vähenee kun kuntia yhdistetään.
Olet myös täysin oikeassa että maa- ja metsätalousvaltaiset kunnat vaativat valtion tukea eniten. Mielstäni kuitenkin sitä maksetaan aivan liikaa, rahat eivät vain tulevaisuudessa riitä näihin syrjäseututukiin kun on huolehdittava vanhenevasta väestöstä.
Viimeisin lauseesi on kyllä niin sekava että siinä ei kyllä ole taaskaan mitään järkeä. - 6+19
Näin oN kirjoitti:
Espoossa ja helsingissä pitää alkaa synnyttä lapsia niin kyllä ne valtionosuudet kasvaa:D
NImittäin...
Valtionosuudet tulevat pääasiassa opetustoimen perusteella. Suuremmat osuudet tarkoittaa että nuoria ja lapsia on enemmän kuin niillä alueilla joissa valtionosuudet ovat pienet.
Sitten kun nuoret on koulutettu niin sen HYÖDYN saa se kunta jossa ihminen asuu työikänsä.
Eli valtionosuudet EI pienen millään kuntauudistuksella eikä ihmisten keskittämisellä.Ei muuten pidä paikkaansa, siis väite "pääasiassa opetustoimen perusteella"
Espoossa on alle 14 vuotiaita 19,5% väestöstä, se on merkittävästi enemmän kuin koko maan lukema 16,5% mutta Espoo saa kuitenkin vähiten suomen kunnista valtionosuuksia vaikka Espoossa on lapsia kaikista kaupungeista eniten suhteessa asukaslukuun. Myös kouluikäisiä on Espoossa eniten kaikista kaupungeista.
ps. valtionosuujärjestelmä on erittäin monimutkainen, siellä on otettu huomioon kymmeniä eri kriteereitä kuten syrjäseutulisät ja harvaanasutuslisät yms. Käytänössä kunta saa sitä enemmän valtionosuuksia mitä pienempi se on ja mitä syrjemmessä se on, lisäksi summaa nostaa eläkeläisten määrä (eniten) sekä mm. työttömyys mutta ihmeellisesti suurimpia osuuksia saavat kunnat jotka ovat hoitaneet taloutensa huonosti. - kansalainen
14+9 kirjoitti:
No, nyt kirjoitit järkeviäkin, eli kuten mainitset kunnan saamat valtionosuudet ovat riippuvaisia myös kunnan koosta, eli valtionosuuksien tarve vähenee kun kuntia yhdistetään.
Olet myös täysin oikeassa että maa- ja metsätalousvaltaiset kunnat vaativat valtion tukea eniten. Mielstäni kuitenkin sitä maksetaan aivan liikaa, rahat eivät vain tulevaisuudessa riitä näihin syrjäseututukiin kun on huolehdittava vanhenevasta väestöstä.
Viimeisin lauseesi on kyllä niin sekava että siinä ei kyllä ole taaskaan mitään järkeä.Näkisin mieluumminkin niin että koko lähestymistapa kuntauudistukeen on väärä. Se jopa muistuttaa hieman Singaporen mallia jossa lopulta kaikki ihmiset kannattaa siirtää asumaan merenranta keskuksiin ja mieluiten kaikki yhteen eli SuurHelsinkiin. Suomessa kuitekin on maata aivan eritavalla kuin Singaporessa ja se on meille Suuri etu heihin verrattuna. Siksi Nykymallin kehittäminen ja elvyttäminen ovat parempia vaihtoehtoja. Johon on olemassa hyviä keinoja toisin kuin Nykyehdotuksen kannattajat koittavat Erittäin kyseenalaisesti uskotella.
Juu riippuvaisia ovat eli mitä enemmän kuntalaisia sitä enemmän tukia tarvitaan.
Ihmettelinkin aiemmin että miksi ihmessä kaikki kunnat tuntuvat tarvitsevan noita valtion tukia.
saatat toki tarkoittaa väkilukuunsuhteutetun osuuden vähenemistä mutta kuten aiemmin totesinkin niin luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia koska näillä valtion osuuksilla saadaan hyvin erilaista kansantaloudellista hyötyä jota tarkastelemalla voitaisin pohtia hintalappujen merkitystä.
Kansantaloudellisesti pikkukuntien merkitys voi olla Väkilukuun Suhteutettuna huomattavan suuri josta sinunlaisesi kommentoija voisi heittää takaisin että eikö kannattaisi tehdä kaikista kunnista pikkukuntia mihin vastaus olisi ei sillä kaikenlaisia tarvitaan. Eli ketjussa on monta lenkkiä joita kaikkia tarvitaan.
Joku tuolla mainisti että metsätälouden vaikutus Suomen vientiin on 19% myös tämä on mahdollista siksi että pikkukunnissa on ihmisiä jotka vieläpä parantavat katetta. pikkukunnilla on monia muitakin oleellisia merkityksiä joita kaupunki keskuksissa ei vastaavasti ole. Viennistä Suomi elää.
ilmeisesti kumulatiiviset vaikutuksen kuulostavat sinusta sekavalta ja vähä järkiseltä. en ole kanssasi samaa mieltä.
- Mietikää kokonaisuut
Valtionosuudet kertovat vain osan totuudesta.
Aivan, valtionosuudet kertovat vain osan totuudesta. Ne kuvaavat nykytilaa ja menneisyyttä. Avauksessa toinkin esille myös huoltosuhtteen ja keski-iän kehittymisen 15-20 vuoden ajanjaksolla. Se puolestaan kertoo siitä, että tilanne muuttuu vain koko ajan huonompaan suuntaan maaseutukunnissa. Nämä muutokset luovat lisää paineita kuntaveron korotuksella ja valtionosuuksien lisäämisellä. Tässä kohdin voikin kysyä, miltä alkaisi tuntua 25-30 % kuntavero ja minkälaista vipinää sellainen saisi aikaan kunnassa.
Jos tällaisen nouspaineen maksajiksi pannaan menestyvät ja omillaan toimeen tulevat kunnat, se tarkoittaa, että näivetään koko Suomi samaan kurjuuteen. Siinä on sinulle sitä kokonaisuutta mietittäväksi.
- Ratkaisun avaimet
Guzenina esittää toimivaa mallia ratkaisuksi. Ei kuntia tarvitse yhdistää vaan hoitaa sote kuntoon. Se vaan on kepukaunaisille vaikea myöntää.
Jos asia on kerran näin yksinkertainen ja helppo, mikseivät kepulaiset panneet asiaa kuntoon, kun siihen oli 8 vuotta hallituksessa aikaa?
On valitettava nähdä, että osa demareistakin liittyy näiden pölhöpopulistien joukkoon halumatta nähdä ja tunnustaa realiteetteja.
Maaseutukuntien todellinen ongelma on väestön raju vanheneminen ja sitä kautta huoltosuhteen huonontuminen. Veronmaksajat loppuvat näistä kunnista. Se tarkoittaa jatkossa ns. hyvien veronmaksajien joukkopakoa, koska kukapa haluaisi maksaa veroja tuhansia euroja enemmän kuin jossain muualla Suomessa.Mielipidepankki kirjoitti:
Jos asia on kerran näin yksinkertainen ja helppo, mikseivät kepulaiset panneet asiaa kuntoon, kun siihen oli 8 vuotta hallituksessa aikaa?
On valitettava nähdä, että osa demareistakin liittyy näiden pölhöpopulistien joukkoon halumatta nähdä ja tunnustaa realiteetteja.
Maaseutukuntien todellinen ongelma on väestön raju vanheneminen ja sitä kautta huoltosuhteen huonontuminen. Veronmaksajat loppuvat näistä kunnista. Se tarkoittaa jatkossa ns. hyvien veronmaksajien joukkopakoa, koska kukapa haluaisi maksaa veroja tuhansia euroja enemmän kuin jossain muualla Suomessa.>>>Jos asia on kerran näin yksinkertainen ja helppo, mikseivät kepulaiset panneet asiaa kuntoon, kun siihen oli 8 vuotta hallituksessa aikaa?
- Tapa?
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
>>>Jos asia on kerran näin yksinkertainen ja helppo, mikseivät kepulaiset panneet asiaa kuntoon, kun siihen oli 8 vuotta hallituksessa aikaa?
"Järkevintä tapa "myydä" asia paikallistasolle on kuitenkin käyttää porkkanaa, eikä keppiä. "
Kun sillä porkkanalla ei ole kahteenkymmeneen vuoteen saatu mitään merkittävää aikaiseksi niin olisiko mahtaa nyt olla sen kepin vuoro?
- Ratkaisun avaimet
Eikä siihen auta kuntien yhdistäminen vaan soten ratkaiseminen. Ne siirretään valtion kontolle kuten kuulukin.
Maaseudun tilanne voi muuttua radikaalisti, kun väestökasvun ja viljelymaiden kuivumisen aiheuttamat ongelmat muuttavat maanviljelyn asemaa oleellisesti. Lapissa on näkyvissä kaivostoiminnan vaikutukset.
Pääkaupunkiseudu kurjistuu, kun konttorityöt siirrtetään halvempiin maihin. Metsäliitto jo on avaamassa tämän tien. Asuminen on siellä niin kallista, että tavallisella palkalla se käy mahdottamaksi.
jne jne...
PS. Guzeninan ja koko SDP:n tie on todennäköisin ratkaisu.Oho. Vai että pitäisi Suomea alkaa nyt sitten rakentaa uudelleen maatalousvaltioksi, kun muualla alkaa mahdollisesti kuivuus vaivata. Pohjois-Korealla on ollut tällaista yritystä jo pitkään. Pol Pot yritti samaa myös Kamputseassa. Toistaiseksi tulokset ovat jääneet laihoiksi ja oma kansakin on nähnyt nälkää.
On teillä kepulaisilla kuvitelmat. Toivottavissa Kokoomuksessa ollaan nyt hereillä ja valitaan jatkossakin sellaiset hallituskumppanit, joilla on valmiutta rakentaa maata tosiasioiden eikä haavekuvien pohjalta.- Sellainen ol pankki
Mielipidepankki kirjoitti:
Oho. Vai että pitäisi Suomea alkaa nyt sitten rakentaa uudelleen maatalousvaltioksi, kun muualla alkaa mahdollisesti kuivuus vaivata. Pohjois-Korealla on ollut tällaista yritystä jo pitkään. Pol Pot yritti samaa myös Kamputseassa. Toistaiseksi tulokset ovat jääneet laihoiksi ja oma kansakin on nähnyt nälkää.
On teillä kepulaisilla kuvitelmat. Toivottavissa Kokoomuksessa ollaan nyt hereillä ja valitaan jatkossakin sellaiset hallituskumppanit, joilla on valmiutta rakentaa maata tosiasioiden eikä haavekuvien pohjalta.Et sitten löytänyt mitään asiaperustetta. Neuvoksi pelkkä ideologia ei riitä edes kepukaunaiselle pitkälle.
- kansalainen
Sellainen ol pankki kirjoitti:
Et sitten löytänyt mitään asiaperustetta. Neuvoksi pelkkä ideologia ei riitä edes kepukaunaiselle pitkälle.
Suomessa on niin paljon työttömiä että kyllä sillä joukolla pidettäisiin jo melkoista määrää pieniä maatiloja pystyssä.
- ilkka*
Hoh hoi
Mielipidepankki on viisas mies. Jokainen asukoon missä haluaa, vaikka utsjoki kevolla. Itse haluan asua kaupungissa missä on teatterit, museot, kirjastot ,kapakat, kaupat, ja muut palvelut. Ei Suomea ole pakko asuttaa erämaita myöten. - Asu missä vaan!
"Jokainen asukoon missä haluaa, vaikka utsjoki kevolla."
Samaa mieltä. Se on jokaisen oma valinta. Maalla on mahdollista asua vaikka siinä omakotitalossa järven rannalla. Mutta. Se mikä on väärin että jonkun yksilön valintojen maksumieheksi laitetaan muut. Jokainen vastatkoon omista kustannuksistaan ja sen jälkeen saa asua ihan missä lystää! Mutta kun yhteiskunnan pitäisi kustantaa vedet ja viemärit ja valokuidut ja muut, maksoi mitä maksoi.Lopetettaisiinko saman tien verotus? Se on mahdollista, jos myös yhteiskunta luopuu kaikista ihmisille säätämistään velvollisuuksista.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Lopetettaisiinko saman tien verotus? Se on mahdollista, jos myös yhteiskunta luopuu kaikista ihmisille säätämistään velvollisuuksista.
Ei tässä kannata sotkea asiaan sitä, mitä velvollisuuksia yhteiskunnalla on jäseniään kohtaan. Kysymyshän oli siitä, pitääkö noissa reunaehdoissa roikottaa mukana sitä, että ihmisillä on samat oikeudet asuinpaikkavalinnastaan riippumatta.
Minusta on täysin ymmärrettävää ja oikein, että niille ihmisille, jotka ovat aikoinaan johonkin paikkaan muuttaneet, tulla olla oikeus siellä edelleen asua. Yhteiskuntaa ei voi muuttaa tietenkään hetkessä joka osaltaan, vaikka talousrakenne onkin muuttunut radikaalisti koko itsenäisyytemme ajan. Mutta pitkällä aikavälillä asutuksen pitää tietenkin mukautua yhteen toimeentuloedellytysten kanssa. Hyvää politiikkaa on mukauttaa tätä kehitystä hallitusti eikä pyrkiä jarruttamaan sitä niin, että vahinkoa aiheutetaan koko maalle. Tämä on juuri se Kepun synti. Se on jarruttanut koko ajan ja aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa pitämällä johtoajatuksenaan sitä, että koko maa pitää olla asuttuna sen sijaan, että olisi tähdätty siihen, että jokaisen työikäisen ja työhön kelpaavan pitää olla työllistettynä.
Nyt hallitus on lähtenyt oikealle tielle, kun tavoitteena on maan asuttuna pitämisen sijaan kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä on se hallituspuolueiden ideologinen tavoite, mistä Kepu on puhunut ja mitä se siis vastustaa.
Suurkunnat mahdollistavat sellaisen kaavoituspolitiikan, mikä ei tähtää maan asuttuna pitämiseen, vaan järkiperäisempään talouden hoitoon, mitä kautta sitten voidaan turvata niitä hyvinvointipalveluita. Avauksessani toin esille joitain tärkeitä mittareita. Näillä kaikilla mittareilla ylivoimaisesti paras tilanne on suurissa kaupungeissa. Ne ovat esimerkkejä siitä, että hyvinvoinnin turvaaminen on mahdollista. Minun on kyllä vaikea ymmärtää, mikä olisi tärkeämpää kuin se. Aivan kuin kepulaisten ihanteena olisi jokin Ryysyrannan Jooseppi, joka pysyy aloillaan ja kyntää routaista peltoaan hampaat irvessä ja odottaa sitten, kun halla korjaa sadon.- Kapt evp H K
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei tässä kannata sotkea asiaan sitä, mitä velvollisuuksia yhteiskunnalla on jäseniään kohtaan. Kysymyshän oli siitä, pitääkö noissa reunaehdoissa roikottaa mukana sitä, että ihmisillä on samat oikeudet asuinpaikkavalinnastaan riippumatta.
Minusta on täysin ymmärrettävää ja oikein, että niille ihmisille, jotka ovat aikoinaan johonkin paikkaan muuttaneet, tulla olla oikeus siellä edelleen asua. Yhteiskuntaa ei voi muuttaa tietenkään hetkessä joka osaltaan, vaikka talousrakenne onkin muuttunut radikaalisti koko itsenäisyytemme ajan. Mutta pitkällä aikavälillä asutuksen pitää tietenkin mukautua yhteen toimeentuloedellytysten kanssa. Hyvää politiikkaa on mukauttaa tätä kehitystä hallitusti eikä pyrkiä jarruttamaan sitä niin, että vahinkoa aiheutetaan koko maalle. Tämä on juuri se Kepun synti. Se on jarruttanut koko ajan ja aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa pitämällä johtoajatuksenaan sitä, että koko maa pitää olla asuttuna sen sijaan, että olisi tähdätty siihen, että jokaisen työikäisen ja työhön kelpaavan pitää olla työllistettynä.
Nyt hallitus on lähtenyt oikealle tielle, kun tavoitteena on maan asuttuna pitämisen sijaan kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä on se hallituspuolueiden ideologinen tavoite, mistä Kepu on puhunut ja mitä se siis vastustaa.
Suurkunnat mahdollistavat sellaisen kaavoituspolitiikan, mikä ei tähtää maan asuttuna pitämiseen, vaan järkiperäisempään talouden hoitoon, mitä kautta sitten voidaan turvata niitä hyvinvointipalveluita. Avauksessani toin esille joitain tärkeitä mittareita. Näillä kaikilla mittareilla ylivoimaisesti paras tilanne on suurissa kaupungeissa. Ne ovat esimerkkejä siitä, että hyvinvoinnin turvaaminen on mahdollista. Minun on kyllä vaikea ymmärtää, mikä olisi tärkeämpää kuin se. Aivan kuin kepulaisten ihanteena olisi jokin Ryysyrannan Jooseppi, joka pysyy aloillaan ja kyntää routaista peltoaan hampaat irvessä ja odottaa sitten, kun halla korjaa sadon.Suurkunnat mahdollistavat myös laajamittaisen tavallisen ihmisen kuppaamisen kalliimpien kustannusten kautta ja rahan valumisen mm. rakentamisen kautta rikkaille ja keinottelijoille.
Yhteisten varojen käytön kontrollointi on helpompaa pienissä yksiköissä, kuten myös varojen ohjaaminen oleelliseen.
On kauheaa katsella miten lähekkäin rakennetaan esim Kannelmäessä. Jos ei ennen ole ollut klaustrofofian oireita niin siellä niitä ainakin tulee.
Ihminen vaatii ympärilleen fyysistä tilaa, voidakseen hyvin. Sitä ei ahneen tiukkaan rakennettu ympäristö tarjoa vaan siellä ihminen voi pahoin. - kansalainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei tässä kannata sotkea asiaan sitä, mitä velvollisuuksia yhteiskunnalla on jäseniään kohtaan. Kysymyshän oli siitä, pitääkö noissa reunaehdoissa roikottaa mukana sitä, että ihmisillä on samat oikeudet asuinpaikkavalinnastaan riippumatta.
Minusta on täysin ymmärrettävää ja oikein, että niille ihmisille, jotka ovat aikoinaan johonkin paikkaan muuttaneet, tulla olla oikeus siellä edelleen asua. Yhteiskuntaa ei voi muuttaa tietenkään hetkessä joka osaltaan, vaikka talousrakenne onkin muuttunut radikaalisti koko itsenäisyytemme ajan. Mutta pitkällä aikavälillä asutuksen pitää tietenkin mukautua yhteen toimeentuloedellytysten kanssa. Hyvää politiikkaa on mukauttaa tätä kehitystä hallitusti eikä pyrkiä jarruttamaan sitä niin, että vahinkoa aiheutetaan koko maalle. Tämä on juuri se Kepun synti. Se on jarruttanut koko ajan ja aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa pitämällä johtoajatuksenaan sitä, että koko maa pitää olla asuttuna sen sijaan, että olisi tähdätty siihen, että jokaisen työikäisen ja työhön kelpaavan pitää olla työllistettynä.
Nyt hallitus on lähtenyt oikealle tielle, kun tavoitteena on maan asuttuna pitämisen sijaan kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä on se hallituspuolueiden ideologinen tavoite, mistä Kepu on puhunut ja mitä se siis vastustaa.
Suurkunnat mahdollistavat sellaisen kaavoituspolitiikan, mikä ei tähtää maan asuttuna pitämiseen, vaan järkiperäisempään talouden hoitoon, mitä kautta sitten voidaan turvata niitä hyvinvointipalveluita. Avauksessani toin esille joitain tärkeitä mittareita. Näillä kaikilla mittareilla ylivoimaisesti paras tilanne on suurissa kaupungeissa. Ne ovat esimerkkejä siitä, että hyvinvoinnin turvaaminen on mahdollista. Minun on kyllä vaikea ymmärtää, mikä olisi tärkeämpää kuin se. Aivan kuin kepulaisten ihanteena olisi jokin Ryysyrannan Jooseppi, joka pysyy aloillaan ja kyntää routaista peltoaan hampaat irvessä ja odottaa sitten, kun halla korjaa sadon.Jos Maaseutua halutaan käyttää työttömyytemme hävittämiseen:
Kyllä minusta olisi parempi jos Satojen tuhansien työttömien sijaan meille synyisi kymmeniä tuhansia pientiloja ja Suuri osa työkykyisistä työttömistä pystyisi edes osittain työllistämään itsensä ja vähentäisi samalla Suomen kauppavajetta lisäten ruokaomavaraisuuttamme.
Kaikki se raha joka ei virtaisi ulkomaille Ruokaan voitaisiin käyttää toiminnan tukemiseen samoin kaikki se raha jota tarvitsisi vähemän maksaa työttömyyskorvauksina. Tämä toisi elinvoimaa ja verotuloja pieniinkin kuntiin joka vähentäisi valtion osuuksien suhteelista tarvetta. Tämä on 1 kuntien elinvoima ruisku jolla saadaan kuntien väkiluku kasvamaan maaseudulla.
Mitä Työttömät voivat tehdä kaupunkikeskuksissa? Töitä kun ei kaikiell ole. kun laskette tarjotutjen työpaikkojen ja työttömien määrän erotuksen niin lopputulos on 6 numeroinen.
Näin elinvoimaisemmaksi muuttuva maaseutu hyödyntää tehokkaammin ja tarkemmin koko pinta-alaamme. maaseutu on myös terve ympäristö lapsille joista osa siirtyy koulutuksen jälkeen myös kaupungeissa tarjottaviin töihin. Joskus kun harpotaan monta askelta kovaa vauhtia eteen päin niin mennään liian pitkälle nyt näin on käynyt ja pitää ynnärtää ottaa askel taakse välillä. Järkevä toiminta on Koko kansamme etu ja vie meitä kaikkia siten eteenpäin.
Maaseutua todella tarvitaan. - sekoitetaan välillä
Nuo vedet ja viemärit ovat vain kaupungeissa tarpeen, joten olet ilmeisesti yksi niistä, jotka tuota tarvitsevat.
Maaseudulle ne on tuotu pakolla bisnismiesten tulonsiirrroksi yhteiskunnalta itselleen.
Mihin autioituva maaseutu viemäröintejä tarvitsee? Eli tuohan jo osoittaa mistä on kysymys, eli maasudun pitämisestä kuitenkin joidenkin asuttavana.
Paska kompostoituuu, ja veden saa omasta kaivosta, ne jotka vielä maaseudulla asuvatkin. Kylät on koko ajan rakennushommien ja uudistusten alla, muissa, kuin pienrakennusrakennus ja hoito, kunnallispalveluiden osalta. Niitä ajetaan alas, jotta ihmiset saadaan häädettyä slummeihin.
Yksi juttu vain on se, että sitä omaa kaivoakaan, et saa kohta rakentaa.
rakennetaan kalliita jätteenkäsitelylaitoksia pikkukaupungeissa, tai sanoisko kyläpahasissa, jossa hyvävelipiriaatteela yksi pyhimys myy kunnalle hehtaarin suonsa, ja saa ketkukaavoituksella siitä tuhatkertaisen voiton itselleen, maa ja metsäomaisuutena ja rahana.
Yhteiskunta on velvollinen kustantamaan valokuitunsa, jos kerran se niitä pakoitta käyttämäänkin, mutta nythän onkin taas vain yhteiskunnan tulonsiirrota bisnismiesten taskuun, koska eihän nuo ilmaisia ole.
???-ketjua kun seuraa, niin tietää mihin on tulossa uusi lähiö.
Ensin sen toki lunastaa joku pikkunilki hämäyksen vuoksi halvalla harhautusmielessä, ja sitten siihen aletaan junttaamaan jo tietä, ja seuraavaksi koko asuinaluetta, ja ninpä kohta siinä seisoo ensimmäinen ??? tai vastaava.
muut alueet jätetään huonokuntoisten teiden varaan, ja sitten ne järvenranta alueet, ketkut hyödyntää taas rakentamalla yhteiskunnan tuella.
Noin tuo peli etenee, ja aina vain köihien määrä kasvaa.
Ihminen on itse liian mukavuuden haluinen, ja siksi köyhä.
Jos ei ole mukavuuden haluinen vapaaehtoisesti, niiin hänestä tehdään sellainen pakolla, ja taas hän on yhtä köyhä, ja oikeastaan vieläkin köyhempi, kun on menettänyt jopa oikeutensa luontoon, ja hengittämäänsä ilmaan, ellei maksa siitä jollekin ketkusakille.
Noin se melko karkeasti sanottuna on.
toki siitä voisi vääntää lobbari näköistäkin poliittista makaroonia, mutta sehän ei tavallisen kansan ymmärrystä muuta kuin sekoittaa.
Palstan tukkiminen oikeilta mielipdekeskusteluilta, ja normaalia puolueetonta ajatusten vaihtoa ei näytetä sallittavan enää näillä palstoilla.
Joka palstalla on aivan samaa mielipidevaikuttaja porukkaa viemässä keskusteluja jos mihinkin suntaan.
Jos tarjotaan euron tonttteja, niinkuin aikoinaan tehtiin, niin eipä tuokaan ketään kiinnostanut, koska toisaalta hävitettiin työpaikat.
Kohta käykin niin, että tontteja jaetan sitten sitten joilekin ilmaiseksi, ja niihin on sellaise varausmekanismit sitten laitettu, jotta sinulla on oltava rahaaa, jotta sinä täytät niille asetetut ehdot. Siis täytät ja täytät, mutta rahaa pitää olla, ja sitten sinä tulet sinne kyllä kiltisti maatöihin, kun kaupungeissa ei ole, etkä pysty siellä asumaan.
Vuokralle pääset sitten jonka maksat työtunneillasi.
Saa sitä noinkin asiaa pähkäillä, kun se on kuitenkin melkolailla samaa, kuin rahaton yhteiskunta, johon on tähtäin.
ei se raha kaikilta lopu, se vaan muuttune muuksi, jota ei kaikilla sitten olekkaan. - Kommenttia
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei tässä kannata sotkea asiaan sitä, mitä velvollisuuksia yhteiskunnalla on jäseniään kohtaan. Kysymyshän oli siitä, pitääkö noissa reunaehdoissa roikottaa mukana sitä, että ihmisillä on samat oikeudet asuinpaikkavalinnastaan riippumatta.
Minusta on täysin ymmärrettävää ja oikein, että niille ihmisille, jotka ovat aikoinaan johonkin paikkaan muuttaneet, tulla olla oikeus siellä edelleen asua. Yhteiskuntaa ei voi muuttaa tietenkään hetkessä joka osaltaan, vaikka talousrakenne onkin muuttunut radikaalisti koko itsenäisyytemme ajan. Mutta pitkällä aikavälillä asutuksen pitää tietenkin mukautua yhteen toimeentuloedellytysten kanssa. Hyvää politiikkaa on mukauttaa tätä kehitystä hallitusti eikä pyrkiä jarruttamaan sitä niin, että vahinkoa aiheutetaan koko maalle. Tämä on juuri se Kepun synti. Se on jarruttanut koko ajan ja aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa pitämällä johtoajatuksenaan sitä, että koko maa pitää olla asuttuna sen sijaan, että olisi tähdätty siihen, että jokaisen työikäisen ja työhön kelpaavan pitää olla työllistettynä.
Nyt hallitus on lähtenyt oikealle tielle, kun tavoitteena on maan asuttuna pitämisen sijaan kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä on se hallituspuolueiden ideologinen tavoite, mistä Kepu on puhunut ja mitä se siis vastustaa.
Suurkunnat mahdollistavat sellaisen kaavoituspolitiikan, mikä ei tähtää maan asuttuna pitämiseen, vaan järkiperäisempään talouden hoitoon, mitä kautta sitten voidaan turvata niitä hyvinvointipalveluita. Avauksessani toin esille joitain tärkeitä mittareita. Näillä kaikilla mittareilla ylivoimaisesti paras tilanne on suurissa kaupungeissa. Ne ovat esimerkkejä siitä, että hyvinvoinnin turvaaminen on mahdollista. Minun on kyllä vaikea ymmärtää, mikä olisi tärkeämpää kuin se. Aivan kuin kepulaisten ihanteena olisi jokin Ryysyrannan Jooseppi, joka pysyy aloillaan ja kyntää routaista peltoaan hampaat irvessä ja odottaa sitten, kun halla korjaa sadon.Asuinpaikan merkitys kunnallisten tai ylipäätään julksiten palvelujen hintaan ei ole merkittävä tekijä. Yksikkökustannus on usein pienissä kunnissa jopa pienenpi kuin suurissa byrokratian vähemmyyden ja päällekkäisyyksien puuttumisen vuoksi.
Ongelma on ikäjakauman erilaisuus eri kunnissa. Kun kunnan väestön huoltosuhde heikkenee, tulopohja kapenee vaikka menot senkun lisääntyy. Kuntaliitokset helpottavat tilannetta vain siten, että kustannus jakautuu laajemmalle pohjalle, keskuskunta ottaa kokonaisvastuun joten palvelut voidaan ylläpitää edes kohtuullisina
Pienten kuntien yhditely ei säästä mutta mahdollistaa vähäväkisten ja vanhusvoittoisten alueiden palveluiden säilymisen. Vaihtoehtona olisi terveys- ja sosiaalitoimen siirtäminen valtiolle.
Säästöä kuntaliitoksissa syntyy isoilla kaupunkiseuduilla, eritoten pääkaupunkiseudulla. Helsingin kankea, byrokraattinen ja erittäin kallis palvelutuotanto voidaan ajaa alas ja korvata Espoon ja Vantaan tehokkaammilla malleilla, kuten vaikkapa Osmo Soininvaara tuossa esittää.
http://www.soininvaara.fi/2012/02/15/puhe-valtuustossa-talousarvion-lahetekeskustelussa/ Mielipidepankki kirjoitti:
Ei tässä kannata sotkea asiaan sitä, mitä velvollisuuksia yhteiskunnalla on jäseniään kohtaan. Kysymyshän oli siitä, pitääkö noissa reunaehdoissa roikottaa mukana sitä, että ihmisillä on samat oikeudet asuinpaikkavalinnastaan riippumatta.
Minusta on täysin ymmärrettävää ja oikein, että niille ihmisille, jotka ovat aikoinaan johonkin paikkaan muuttaneet, tulla olla oikeus siellä edelleen asua. Yhteiskuntaa ei voi muuttaa tietenkään hetkessä joka osaltaan, vaikka talousrakenne onkin muuttunut radikaalisti koko itsenäisyytemme ajan. Mutta pitkällä aikavälillä asutuksen pitää tietenkin mukautua yhteen toimeentuloedellytysten kanssa. Hyvää politiikkaa on mukauttaa tätä kehitystä hallitusti eikä pyrkiä jarruttamaan sitä niin, että vahinkoa aiheutetaan koko maalle. Tämä on juuri se Kepun synti. Se on jarruttanut koko ajan ja aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa pitämällä johtoajatuksenaan sitä, että koko maa pitää olla asuttuna sen sijaan, että olisi tähdätty siihen, että jokaisen työikäisen ja työhön kelpaavan pitää olla työllistettynä.
Nyt hallitus on lähtenyt oikealle tielle, kun tavoitteena on maan asuttuna pitämisen sijaan kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä on se hallituspuolueiden ideologinen tavoite, mistä Kepu on puhunut ja mitä se siis vastustaa.
Suurkunnat mahdollistavat sellaisen kaavoituspolitiikan, mikä ei tähtää maan asuttuna pitämiseen, vaan järkiperäisempään talouden hoitoon, mitä kautta sitten voidaan turvata niitä hyvinvointipalveluita. Avauksessani toin esille joitain tärkeitä mittareita. Näillä kaikilla mittareilla ylivoimaisesti paras tilanne on suurissa kaupungeissa. Ne ovat esimerkkejä siitä, että hyvinvoinnin turvaaminen on mahdollista. Minun on kyllä vaikea ymmärtää, mikä olisi tärkeämpää kuin se. Aivan kuin kepulaisten ihanteena olisi jokin Ryysyrannan Jooseppi, joka pysyy aloillaan ja kyntää routaista peltoaan hampaat irvessä ja odottaa sitten, kun halla korjaa sadon.Mitä tekemistä asutuksella ja kaavoituksella on toimeentuloedellytysten kanssa? Työpaikalle ihminen pääsee kohtuullisen matkan päästä autolla, missä kumpikin sitten sijaitseekin. Sen sijaan terveysasemien on syytä sijaita lähellä asukkaita ja päivähoitopaikkojen mielellään työmatkareittien varrella, mikä ei ole kovinkaan vaikeaa, jos vain halua on. Järkevään kaavoitukseen pystyvät sekä pienet että suureet kunnat.
Kuinka syrjäseudut voisivat kuntauudistuksella muuttua suuriksi kaupungeiksi ja millä lailla kuntauudistus ylipäätään toisi uusia työpaikkoja? Sellaista ei ole väittänyt edes Henna Virkkunen.
Onko sinulla esittää todennettuja tai edes teoreettisia laskelmia siitä, että kuntauudistus perustuu järkiperäiseen taloudenhoitoon ja pystyy turvaamaan hyvinvointipalvelut?- Omavaraisuus?
kansalainen kirjoitti:
Jos Maaseutua halutaan käyttää työttömyytemme hävittämiseen:
Kyllä minusta olisi parempi jos Satojen tuhansien työttömien sijaan meille synyisi kymmeniä tuhansia pientiloja ja Suuri osa työkykyisistä työttömistä pystyisi edes osittain työllistämään itsensä ja vähentäisi samalla Suomen kauppavajetta lisäten ruokaomavaraisuuttamme.
Kaikki se raha joka ei virtaisi ulkomaille Ruokaan voitaisiin käyttää toiminnan tukemiseen samoin kaikki se raha jota tarvitsisi vähemän maksaa työttömyyskorvauksina. Tämä toisi elinvoimaa ja verotuloja pieniinkin kuntiin joka vähentäisi valtion osuuksien suhteelista tarvetta. Tämä on 1 kuntien elinvoima ruisku jolla saadaan kuntien väkiluku kasvamaan maaseudulla.
Mitä Työttömät voivat tehdä kaupunkikeskuksissa? Töitä kun ei kaikiell ole. kun laskette tarjotutjen työpaikkojen ja työttömien määrän erotuksen niin lopputulos on 6 numeroinen.
Näin elinvoimaisemmaksi muuttuva maaseutu hyödyntää tehokkaammin ja tarkemmin koko pinta-alaamme. maaseutu on myös terve ympäristö lapsille joista osa siirtyy koulutuksen jälkeen myös kaupungeissa tarjottaviin töihin. Joskus kun harpotaan monta askelta kovaa vauhtia eteen päin niin mennään liian pitkälle nyt näin on käynyt ja pitää ynnärtää ottaa askel taakse välillä. Järkevä toiminta on Koko kansamme etu ja vie meitä kaikkia siten eteenpäin.
Maaseutua todella tarvitaan."vähentäisi samalla Suomen kauppavajetta lisäten ruokaomavaraisuuttamme. "
Lisäten? Noin niin kuin tiedoksi että kaikissa muissa paitsi naudanlihassa meillä omavaraisuus on yli 100%. Pitää siis viedä, ei tuoda. Ja kun tietysti toteat että "tulee valuuttatuloja" niin mietipä sitä että kun vaikkapa maitotuotteita viedään niin jokaista vietyä maitolitraa kohti (kilo juustoa=10 litraa maitoa) on maksettu veronmaksajien rahoista 10 c/l maitotukea, jos lasketaan muutkin tuet niin vähän enemmänkin. Tuemme siis omilla verorahoillamme ulkomaalaisten ruokailua. - kansalainen
Omavaraisuus? kirjoitti:
"vähentäisi samalla Suomen kauppavajetta lisäten ruokaomavaraisuuttamme. "
Lisäten? Noin niin kuin tiedoksi että kaikissa muissa paitsi naudanlihassa meillä omavaraisuus on yli 100%. Pitää siis viedä, ei tuoda. Ja kun tietysti toteat että "tulee valuuttatuloja" niin mietipä sitä että kun vaikkapa maitotuotteita viedään niin jokaista vietyä maitolitraa kohti (kilo juustoa=10 litraa maitoa) on maksettu veronmaksajien rahoista 10 c/l maitotukea, jos lasketaan muutkin tuet niin vähän enemmänkin. Tuemme siis omilla verorahoillamme ulkomaalaisten ruokailua.voi sentään
jostain syystä tänne tuodaan paljon erilaisia valmisteita ulkomailta sellaisiakin joita täällä tuotetaan itse. tämä tulisi minimoida jotta olisimme omavaraisempia.
Toki muualta voi tuoda sellaista mitä täällä ei voi itse tuottaa mutta siitä aiheutuva taloushaitta tulisi paikata viemällä täältä vähintäin vastaavati muualle. missä on sitä tilastoa ruoantuotannon omavaraisuudestamme eri aloittain?
Jokatapauksessa Suomi Taitaa olla nykyään Maailman suurin kuminan tuottaja 20% osuudellaan jota voi lisätä reilustikkin sillä meillä on pohjolan tuottama kilpailuetu moniin tuottajiin nähden. Vastaavia tuotteita löytynee muitakin jossa tätä etua voi hyödyntää. kymmenet tuhannet pienet maatilat voisivat erikoistua lukuisiin eri tuotteisiin jotka rikastavat ruokakulttuuriamme tai voivat toimia vienti tuotteinakin. oikein organisoituna tämä vähentää rajusti työttömyyttä, elvyttää maaseudun ja parantaa kansantalouttamme kuitenkaan heikentämättä oleellisesti muita jo olemassaolevia aloja.
- Ei tietoa sano mpp
Kerro kuinka paljon kuntauudistuksesta tulee todellisuudessa säätöjä? Et taida tietää? Kas kun suurta kaupunkia ei tule vaikka kuinka pinta-alaa lisättäisiin.
Minä väitän suurten kaupunkien tulevan liian kalliiksi tavallisen ihmisen asua.
Pelkkä kepukaunalla ei pitkälle pötkitä.- Kuis käy
SDP voi valita romahtaako sen kannatus vai eikö se hyväksy Virkkusen mallin.
- kansalainen
Kuis käy kirjoitti:
SDP voi valita romahtaako sen kannatus vai eikö se hyväksy Virkkusen mallin.
SDP:n ei kannata hyväksyä Virkkusen kok mallia sillä se on SDP:n puolueohjelman vastainen.
"organisaatioiden koon kasvaessa syntyy vaara sekä tiedon että päätösvallan keskittymisestä." Kunta toimii organisaationa tässä tapauksessa.
niin että hyvää matkaa kohti oppositiota Kokoomus.
- Eri kulmia
Kuntien huoltosuhteeseen tai valtionapujen osuuteen budjetista vetoaminen on harhaanjohtavaa. Oikean kuvan saa, kun vertaa kunnallisten palvelujen tuottamisen kustannuksia per henkilö. Siinä erottuu kaksi ääripäätä. Pienissä kunnissa yksikkökustannus nousee koska palvelujen käyttöaste jää matalaksi. Kunnan terveyskeskuksessa on oltava pari lääkäriä vaikka potilaita ei olisi kuin kymmenen päivässä, luokanopettajalla saattaa olla vain kuusi oppilasta luokassaan jne. Isoissa kunnissa yksikkökustannus kasvaa byrokratian ja tehottomuuden lisääntymisen vuoksi. Luokassa onkin 25 oppilasta ja joka luokkaan tarvitaan erityisopettajia tai muita avustajia jotta kaikki lapset saadaan pysymään mukana opetuksen tahdissa. Terveydenhuollossa on osastonhoitajia, johtavia lääkäreitä, suunnittelevia virkamiehiä ja ties mitä porukkaa jotka lisäävät yksikkökustannuksia.
Rikkailla kunnilla on näennäisesti varaa tuhlata kun suhteellinen valtionosuus on pieni. Mutta absoluuttisena rahana summat ovatkin isoja. Helsinki saa kaikkien yhteisöveron tasaustenkin jälkeen valtionosuuksia saman määrän kuin 50 pienintä kuntaamme yhteensä. Kun katsotaan kolme eniten absoluuttiisia valtionosuuseuroja saavaa kuntaa, niin kärki on Turku (!), Helsinki ja Tampere. Noiden kolmen yhteenlaskettu valtionosuus on sama kuin 115 vähiten euromääräisesti valtionosuuksia saavan kunnan yhteensä saama potti.
Nuo absoluuttiset summat osoittavat, että säästöjä on saavutettavissa isoissa kaupungeissa. Pienten kuntien kanssa näpertely ei juuri säästä euroja. Olkookiin että pienten kuntien per kapita saama valtionosuus on monta kertaluokkaa suurempi kuin vaikka Espoon tai Kauniaisten.- Obs!
Joku vaivautuu kirjoittamaan jotain järkevääkin!?
Kiitokset siitä. - Kulmia?
"Kuntien huoltosuhteeseen tai valtionapujen osuuteen budjetista vetoaminen on harhaanjohtavaa. Oikean kuvan saa, kun vertaa kunnallisten palvelujen tuottamisen kustannuksia per henkilö."
Mutta eikös kuitenkin noiden valtionosuuksien osuus kunnan budjetista kerro sen että rahoittavatko kuntalaiset itse omat palvelunsa vai rahoitetaanko ne muualta siirretyllä rahalla? Se on helppo olla itsenäinen toisten rahoilla... - kansalainen
Obs! kirjoitti:
Joku vaivautuu kirjoittamaan jotain järkevääkin!?
Kiitokset siitä.Eri kulmia
kirjoittajan kommentti ohjaa huomaamaan yhden oleellisen näkökulman. hienoa.
- Kustannusvastaavuus
Kustannusvastaavuus on hyvä asia.
Joku on laskenút, että yhteiskunnan panostus nuoreen tulee maksettua keskimäärin 17 vuoden työssäolovuoden aikana, vasta sen jälkeen veronmaksaja on kuitannut lasuuden neuvolat, koulutuksen ja muun verovaroin kustannetun.
Kustannusvastaavuus saadaan siis myös sillä, että nuori aloittaessaan työelämässä maksaisi 17 vuoden ajan kunnallisverot siihen tai niihin kuntiin joissa on aiemmin asunut. Senjälkeen verotus siisrtyisi uudelle asuinpaikkakunnalle. Vai oletko sitä mieltä, että lapsensa kasvattaneet ja kouluttaneet vanhukset joutuvat kustantamaan vielä oman vanhuutensa kulut kun lapset ovat siirtyneet maksamaan helsinkiläisten tai espoolaisten vanhusten kuluja?- Juuri tämä on se
syy, miksi minäkin haluan kaikkea hyvää entiseselle kotikunnalleni siellä raukoilla rajoilla.
- Mitä ihmettä???
"Joku on laskenút, että yhteiskunnan panostus nuoreen tulee maksettua keskimäärin 17 vuoden työssäolovuoden aikana, vasta sen jälkeen veronmaksaja on kuitannut lasuuden neuvolat, koulutuksen ja muun verovaroin kustannetun.
Kustannusvastaavuus saadaan siis myös sillä, että nuori aloittaessaan työelämässä maksaisi 17 vuoden ajan kunnallisverot siihen tai niihin kuntiin joissa on aiemmin asunut. Senjälkeen verotus siisrtyisi uudelle asuinpaikkakunnalle."
Kun eikös juuri näihin tule ne valtionavut. Eli valtio antaa rahaa x euroa jokaista peruskoululaista kohti, x euroa neuvoloihin, hammashoitoon ja niin edelleen. Että eikös nimenomaan nuo tule kuitattua valtion toimesta eli ei ole tarvetta tuollaiseen "viivästettyyn" verotukseen? - Juuri noin
Mitä ihmettä??? kirjoitti:
"Joku on laskenút, että yhteiskunnan panostus nuoreen tulee maksettua keskimäärin 17 vuoden työssäolovuoden aikana, vasta sen jälkeen veronmaksaja on kuitannut lasuuden neuvolat, koulutuksen ja muun verovaroin kustannetun.
Kustannusvastaavuus saadaan siis myös sillä, että nuori aloittaessaan työelämässä maksaisi 17 vuoden ajan kunnallisverot siihen tai niihin kuntiin joissa on aiemmin asunut. Senjälkeen verotus siisrtyisi uudelle asuinpaikkakunnalle."
Kun eikös juuri näihin tule ne valtionavut. Eli valtio antaa rahaa x euroa jokaista peruskoululaista kohti, x euroa neuvoloihin, hammashoitoon ja niin edelleen. Että eikös nimenomaan nuo tule kuitattua valtion toimesta eli ei ole tarvetta tuollaiseen "viivästettyyn" verotukseen?"Kun eikös juuri näihin tule ne valtionavut. Eli valtio antaa rahaa x euroa jokaista peruskoululaista kohti, x euroa neuvoloihin, hammashoitoon ja niin edelleen. Että eikös nimenomaan nuo tule kuitattua valtion toimesta eli ei ole tarvetta tuollaiseen "viivästettyyn" verotukseen? "
Kyllä kyllä. Juuri tuota tarkoitin kun joku tuossa edellä sanoi, että kuntalaisten on maksettaa itse omat palvelunsa. Muuttotappiokunnissa tilanne on se, että kuluja tulee lapsista ja nuorista, ja kun he tulevat siihen ikään että alkaisivat tienata verotuloja, he häipyvätkin. Kunta ei saa satsaukselleen takaisinmaksua suoraan tuolta poismuuttajalta, joten se kierrätetään valtionapuina. Näin saadaan ajantasainen järjestelmä. Vaihtoehto olisi tuo viivästety verotus. Tuo oli siis vain vastaus siihen, miksi kuntien välillä joudutaan tekemään tasauksia.. - kansalainen
Juuri noin kirjoitti:
"Kun eikös juuri näihin tule ne valtionavut. Eli valtio antaa rahaa x euroa jokaista peruskoululaista kohti, x euroa neuvoloihin, hammashoitoon ja niin edelleen. Että eikös nimenomaan nuo tule kuitattua valtion toimesta eli ei ole tarvetta tuollaiseen "viivästettyyn" verotukseen? "
Kyllä kyllä. Juuri tuota tarkoitin kun joku tuossa edellä sanoi, että kuntalaisten on maksettaa itse omat palvelunsa. Muuttotappiokunnissa tilanne on se, että kuluja tulee lapsista ja nuorista, ja kun he tulevat siihen ikään että alkaisivat tienata verotuloja, he häipyvätkin. Kunta ei saa satsaukselleen takaisinmaksua suoraan tuolta poismuuttajalta, joten se kierrätetään valtionapuina. Näin saadaan ajantasainen järjestelmä. Vaihtoehto olisi tuo viivästety verotus. Tuo oli siis vain vastaus siihen, miksi kuntien välillä joudutaan tekemään tasauksia..Hieno pointti tämäkin
- MItä ihmettä?
Juuri noin kirjoitti:
"Kun eikös juuri näihin tule ne valtionavut. Eli valtio antaa rahaa x euroa jokaista peruskoululaista kohti, x euroa neuvoloihin, hammashoitoon ja niin edelleen. Että eikös nimenomaan nuo tule kuitattua valtion toimesta eli ei ole tarvetta tuollaiseen "viivästettyyn" verotukseen? "
Kyllä kyllä. Juuri tuota tarkoitin kun joku tuossa edellä sanoi, että kuntalaisten on maksettaa itse omat palvelunsa. Muuttotappiokunnissa tilanne on se, että kuluja tulee lapsista ja nuorista, ja kun he tulevat siihen ikään että alkaisivat tienata verotuloja, he häipyvätkin. Kunta ei saa satsaukselleen takaisinmaksua suoraan tuolta poismuuttajalta, joten se kierrätetään valtionapuina. Näin saadaan ajantasainen järjestelmä. Vaihtoehto olisi tuo viivästety verotus. Tuo oli siis vain vastaus siihen, miksi kuntien välillä joudutaan tekemään tasauksia.."Tuo oli siis vain vastaus siihen, miksi kuntien välillä joudutaan tekemään tasauksia.. "
Miksi tasauksia??? Jos kerran valtio jo kustantaa 90% mm noista nuorten kustannuksista niin eikö riitä että jokainen kunta saa saman euromäärän per nuori? Sillähän se on kuitattu? Miksi pitää "tasata" eli antaa toisille kunnille enemmän kuin toisille ja vieläpä siirtää paremmin toimeentulevilta kunnilta niiden omilta asukkailtaan keräämiä veroja heikommille kunnille? Eikös ennemmin pitäisi miettiä miksi se nuori muuttaa pois? - 20+18
Juuri noin kirjoitti:
"Kun eikös juuri näihin tule ne valtionavut. Eli valtio antaa rahaa x euroa jokaista peruskoululaista kohti, x euroa neuvoloihin, hammashoitoon ja niin edelleen. Että eikös nimenomaan nuo tule kuitattua valtion toimesta eli ei ole tarvetta tuollaiseen "viivästettyyn" verotukseen? "
Kyllä kyllä. Juuri tuota tarkoitin kun joku tuossa edellä sanoi, että kuntalaisten on maksettaa itse omat palvelunsa. Muuttotappiokunnissa tilanne on se, että kuluja tulee lapsista ja nuorista, ja kun he tulevat siihen ikään että alkaisivat tienata verotuloja, he häipyvätkin. Kunta ei saa satsaukselleen takaisinmaksua suoraan tuolta poismuuttajalta, joten se kierrätetään valtionapuina. Näin saadaan ajantasainen järjestelmä. Vaihtoehto olisi tuo viivästety verotus. Tuo oli siis vain vastaus siihen, miksi kuntien välillä joudutaan tekemään tasauksia..Kun asia valitettavasti ei mene näin vaan kuntien saamissa valtionosuuksien laskentaperiaatteissa on myös täysin typeriä ja passivoivia sekä myös huonosta taloudenpidosta palkitsevia kohtia. Valtionoussudet tulisikin muuttaa siten että maksetaan tuotetuista palveluista eikä jostain syrjäseutuun kuulumisesta tai keskimääräisestä pienemmästä yhteisöverotuotosta. Muutoksen jälkeen kunnat oikeasti alkaisivat tuottaa palveluita edullisesti eivätkä vain hoitaisi talouttaan surkeasti sillä ajatuksella että tämä lisää valtionosuuksia. Onhan se käsittämätöntä että joku kunta saa valtionosuuksia 60% tuloistaan ja vastaava samankokoinen toinen kunta saa 20% tuloistaan valtionosuuksina vaikka kunnilla ei ole mitään peruseroja. Kunnissa on myös sellaisia jotka saavat enemmän valtionosuuksia kuin toisella kunnalla on käytössään verotulojen ja valtionosuuksien jälkeen. No, Keskusta on aina vastustanut tällaista tuolosvastuullista kuntapolitiikkaa.
- VastavirranHepo
Mielipidepankki vertaa aiempana kuntauudistusta paperikoneinvestointiin. Hän väittää, että kukaan ei voi ennustaa, onko liiketoiminta kannattavaa tulevaisuudessa. Tuohan on järjetön lausuma, sillä jokainen paperiyhtiö miettii tulevaisuuden tuottoja ennen investointia. Parhaimmillaan kilpailija ostetaan ylimääräisen kapasiteetin poistamiseksi markkinoilta.
Nyt on puheena kuntauudistus, jossa monia kohtuullisesti toimivia kuntia ollaan saattamassa yhteen tietämättä, alentuvatko yhteenliittyvien kuntien kustannukset merkittävästi. Se, että työryhmältä ei voi edellyttä edes kauppakoulutasoisen matematiikan osaamista, on hämmästyttävää. Lähes jokainen liikelaskentaa perehtynyt merkantti osaisi laskea yhteen kuntien kustannukset nyt ja miettiä, miten kustannukset kehittyisivät erillisinä kuntina ja yhteenliitettynä kuntana. On kohtuullista olettaa, että tällaisia laskelmia ei ole tehty, koska ne osoittaisivat yhteenliittämisen hyödyttömyyden.
Todellinen kuntauudistuksen motiivi siis salataan. Mielipidepankki hekumoi asutuksen keskittämisellä. Se voi hyvin olla todellinen motiivi. Pakkoliitoksille on vaihtoehtoja. On syytä pohtia, voidaanko ihmisten terveydentilaan liittyvät palvelut hoitaa maakuntatasolla tai voidaanko nämä palvelut hoitaa osuuskuntapohjaisesti, kuten lääkäriliitto on esittänyt.
Sanotaan, että Suomessa vain kateus voittaa kiiman. Kun noita Mielipidepankin ajatuksia miettii, tuota voi pitää totena, sillä hänellä kiima voittaa järjen kirkkaasti. Kerrassaan naurettavaa höpötystä huoltosuhteesta. Suoranaista populismia. Porvarien ikiomaa ymmärtämättömyyttä, kansankiihotusta, pelottelua ja ties mitä kaikkea kansakunnan hyvin toimivan rakenteen sekaisin saattamiseksi. Kohta Kreikka näyttää peräti lattealta esimerkiltä Suomeen verrattuna sikäli mikäli porvarit hännystelijöineen pääsevät mestaroimaan valtakuntaamme lyhytnäköisine ja harkitsemattomine päännousemineen. Ei huoltosuhde siitä mihinkään parane, vaikka kuntarajoja siirreltäisiin miten päin tahansa. Mutta ilmeisesti hölmöläisten peitonjatkamistemppu peittoa toisesta päästä leikkaamalla ja leikatun palan toiseen päähän littämällä porvarit uskovat ratkaisevansa liian lyhyen peiton ongelman. Kysymys on oikeastaan samasta asiasta kuin paroni von Münchausenilla, kun hän yritti nostaa itsensä tukastaan ilmaan.
Olenkin sitä mieltä, että hallitus pitäisi hajottaa pikimmin ja joutavat ja asiaansa
hallitsemattomat ministerit pitäisi panna syrjään Henna Virkkunen etunenässä. Seuraavaksi erotettavat olisivat Stefan Wallin, joku Kyllönen ja Heidi Hautala. Tähän maahan ei nyt kertakaikkiaan tarvita enempää kyttäämistä jonkin alkoholipromillen murto-osan laskemisella eikä mitään räyhääviä ja uhkailevia diktaattoreita eikä pöntöstä huutelijoita, jotka sitten seuraavassa lähetyksessä jo autuaasti pyörtävät sanansa. Jos kerran sanottavaa on, niin ministerin soisi sanovan sen kerralla ja riittävän selkeästi. Joukosta unohtui vielä Guzenina, jonka sekoilut ovat aivan omaa luokkaansa.
Myös itse Jyrki Katainen näyttää jo niin stressaantuneelta, että epäilen jo hänen
jaksamistaan. Mieshän toistelee lauseita kuin automaatti ikään näköjään yhtään edes näyttämältä siltä, että ymmärtäisi sanomansa. Nähdäkseni ministereiksi pitäisi valita hyvin koulutettuja ja iäkkäämpiä henkilöitä, joilla olisi näkemystä ja elämänkokemusta sen verran, etteivät asiat aivan näpeistä karkailisi. Niin sanottu kuntauudistusehdotus on kyllä vuosisadan feelu. Oikein buli sellainen.- VastavirranHepo
Otteita Savon Sanomista 19. helmikuuta 2012
Jyrki Katainen:
- Keskusta ja perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että mitään ei saa muuttaa. Hallitus taas katsoo, että hyvinvointiyhteiskunta romahtaa, jos ei tehdä vahvempia kuntia.
- Oppositio on kieltäytynyt osallistumasta kuntauudistukseen. Olen yrittänyt tarjota heille mahdollisuutta, että he tulisivat edes kuntalain uudistamiseen mukaan.
Osmo Soininvaara (Iltalehti edellisviikolla):
- Pystyyn lahoavissa ja vanhenevissa maalaiskunnissa, joista väki muuttaa hautausmaalle, uudistus ei ole yhtä kiireellinen kuin kasvavilla kaupunkiseuduilla.
Oulun yliopiston maantieteen professori Sami Moisio:
- Ennen pitkää konflikti nousee suurkaupunki- ja metropolikehityksen kannattajien ja keskisuurten kaupunkien kehittämistä haluavien välille. Silloin metropolisoitumista kannattavat alkavat kysellä, miksi esimerkiksi Jyväskylään pitäisi investoida julkisia varoja.
* * * * * * * * *
Todettakoon, että Jyrki Katainen ei ole esittänyt ainoatakaan perustella sille, miksi yhteenliitetyistä kunnista tulisi vahvempia. Huoltosuhde ei paranisi. Kunnallisveron nousupaine säilyy entisellään. Hyvinvointiyhteiskunnan perusteet eivät siis vahvistuisi.
Jos taas väestö pyritään siirtämään keskustaajamaan esimerkiksi keskittämällä koulutus niihin, keskustaajamissa joudutaan rakentamaan lisää tilaa uusille oppilaille, ja samalla aiemmat tilat jäisivät tyhjilleen. Kaiketi Kataisen mielestä tällainen toiminta pitää hyvinvointiyhteiskunnan perusteita yllä.
Osmo Soininvaaran mielestä kuntauudistuksen tärkein tavoite on täsmälleen päinvastainen kuin ketjun avaajalla. Kuntauudistus näyttää olevan täyttä sekoilua, joka yritetään peittää virtuoosimaisella virtuaalitodellisuudella. Kiire on suunnaton siksi, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen tuleva hallitus ei kenties toimi Kokoomuksen Dream Teamin (Matti Viialaisen lanseeraama termi tarkoittaen triumviraattia Katainen, Häkämies, Stubb) haluamalla tavalla. Suosittelen tutustumaan Matti Viialaisen tämänpäiväiseen kolumniin Savon Sanomissa.- Jyrki Rocks
Hey, Jyrki Rocks!
- sinne risut jne
kepulainen virka(nainen) on suurin pomo virkamiestyöryhmässä.
Hieno avaus! Eipä ihme, että on herättänyt paljon keskustelua. Kun en ole moniin päiviin palstalla käynyt, en siihen keskusteluun ole voinut osallistua, eikä se nyt ole enää tarpeen, kun asia on näköjään monelta kantilta läpi keskusteltu. Mutta ilman huomiotani en halunnut noin erinomaista avausta jättää.
- Onko kieli ruskea?
No tulithan sitten kuitenkin nuolemaan MPP:n perseen
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1811248
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän132867- 84803
- 51748
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?47654Martinan tarve valehdella.
Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t235569Olisitko oikeasti valmis rikkomaan
Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk55569Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla
Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä305566- 51539
Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,7520