Ilmanottoaukon suojaaminen talvella

höpö höpö! kyllä normaalilämpöisessä koneessa on välykset juuri ne mitkä pitää olla ja mitä nopeammin kone lämpiää on välyksetkin kohdillaan ja pitkässä juoksussa se tuo kilometreja lisää!!!

muutaman pakkastalven jälkeen on autonvalmistajat ruvenneet suosittelemaan viimasuojia ja niitä saa myös kaikkiin merkkeihin

mitä termareihin tulee oli ennen vielä lämpöisempiä termareita esim. 92c ja nykyään tuo 89c on se mikä on vakiona ja juuri lämpöisempiä ei saa liekö siitä johtuvaa, et alumiini johtaa huonommin lämpä, kuin kupari

Mitenköhän noilla samoilla autoilla pärjätään tropiikissa, kun ne jo täälläkin keittelee vähän väliä. Tuntuukin enemmän siltä, että ainoa mikä keittää on muutamien henkilöiden korvien väli, niin sekavia tuntuu väitteet olevan.
Vaikka laittaa suojan säleikön eteen, niin ei se tarkoita, että jäähdytin olisi kääritty elmu tuorekelmuun, vaan flekti saa tarvittaessa kylmää ilmaa virtaamaan monestakin rakosesta ylä- tai alakautta. Kyllä kärsii seisoskella vaikka ruuhkassa.
Ainoa tapaus 40 vuoteen missä auto kuumeni oli kesällä vaunun vedossa, kun pienellä koneella vedätin 30 asteen kelissä. Tuolloin asfaltti on 55-60 C ja siitä jäähdyttimeen menevä ilman samanlämpöistä. Silloin piti laittaa lämppäri päälle ja ikkunat auki, että saa tarpeeksi jäähdytystä. Viisari ei vielä tuolloinkaan noussut punaiselle vaikka olikin korkealla .
On toki joitakin automerkkejä, missä jäähdytin on alamittainen koneen kokoon ja tehoon nähden, mikä saattaa johtaa kuumentumiseen. JOs talvella keittää, niin kannattaisi tarkastaa vesikseoksen määrä tai vesipumpun toiminta ensin.

hinattu on kirjoitti:

Mitenköhän noilla samoilla autoilla pärjätään tropiikissa, kun ne jo täälläkin keittelee vähän väliä. Tuntuukin enemmän siltä, että ainoa mikä keittää on muutamien henkilöiden korvien väli, niin sekavia tuntuu väitteet olevan.
Vaikka laittaa suojan säleikön eteen, niin ei se tarkoita, että jäähdytin olisi kääritty elmu tuorekelmuun, vaan flekti saa tarvittaessa kylmää ilmaa virtaamaan monestakin rakosesta ylä- tai alakautta. Kyllä kärsii seisoskella vaikka ruuhkassa.
Ainoa tapaus 40 vuoteen missä auto kuumeni oli kesällä vaunun vedossa, kun pienellä koneella vedätin 30 asteen kelissä. Tuolloin asfaltti on 55-60 C ja siitä jäähdyttimeen menevä ilman samanlämpöistä. Silloin piti laittaa lämppäri päälle ja ikkunat auki, että saa tarpeeksi jäähdytystä. Viisari ei vielä tuolloinkaan noussut punaiselle vaikka olikin korkealla .
On toki joitakin automerkkejä, missä jäähdytin on alamittainen koneen kokoon ja tehoon nähden, mikä saattaa johtaa kuumentumiseen. JOs talvella keittää, niin kannattaisi tarkastaa vesikseoksen määrä tai vesipumpun toiminta ensin.

Lue lisää

Tropiikissa käytetään laimeampia seoksia jäähdyttimessä, parhaitenhan jäähdyttäisi puhdas vesi, mutta sen käyttöä ei voi suositella missään.

Omassa autossani pidän pahvia jäädyttimen edessä talvella ja se voi olla normaaliajossa paikallaan vaikka olisi kymmenen astetta lämmintä. Sehän ei tietnkään peitä koko jäähdytintä, joten ilma kulkee riittävästi, vaikka olisikin säät plussan puolella.

"JOs talvella keittää, niin kannattaisi tarkastaa vesikseoksen määrä tai vesipumpun toiminta ensin."

Joissain tapauksissa myös termostaatti on voinut jäädä jostain syystä jumiin eli kiinni.

Peltisäleikkö oli jo 1960 mallin Moskvits Scandinaviassa , tosin käsikäyttöisenä.

> Siksi myös pakkaskestävyys jäähdytin nesteessä pitää
> olla reilusti enemmän kuin pelkkä ilman lämpötila.

Ei, viima vain aiheuttaa lämmön siirtymisen nopeammin - molempiin suuntiin. Lämpö siirtyy periaatteessa aina kuumasta kylmään (doh, kylmää ei ole olemassakaan :D). Jos siis ulkona on -30 astetta ja auto ajaa 200 km/h ja jäähdytinneste on yön jäljiltä -35 asteista, lämpenee jäähdytinneste nopeasti -30 asteeseen. Sen jälkeen moottorin tuottamalla lämmöllä (tai jollain muulla tuotetulla lämmöllä) pitää voittaa ilmavirran viilentävä vaikutus.

PIstin muuten itsekin maskin keulille. Aiemmin vaivoin saavutin 80 asteen lämpötilan ajossa, nyt nousee 90 asteeseen varsin ripeästi. Täytyy vain tarkkailla, ettei ole liian tiiviiksi tehty, eli tuosta ei saisi enää nousta (noh, reikien tekeminen on onneksi helppoa).

Toin vaimolleni -95 vuosimallia olevan Polon Saksasta. Siinä lämpömittarin neula tapissa Lokakuusta lähtien.Tosin siinä vasemmassa tapissa, joten Syys-Toukokuun välisenä aikana saa maskit olla huoletta peitettynä. Ja nimenomaan molemmat säleiköt, ylä sekä ala.

Polle kirjoitti:

Toin vaimolleni -95 vuosimallia olevan Polon Saksasta. Siinä lämpömittarin neula tapissa Lokakuusta lähtien.Tosin siinä vasemmassa tapissa, joten Syys-Toukokuun välisenä aikana saa maskit olla huoletta peitettynä. Ja nimenomaan molemmat säleiköt, ylä sekä ala.

Lue lisää

Termari vaihtoon, niin lämpeniskin.

a kirjoitti:

Termari vaihtoon, niin lämpeniskin.

Vaihdoin termarin ennen kuin rupesin kikkailemaan noiden maskipeitteiden kanssa,Ei vaan auttanut. Sitä minäkin ensin LUULIN.

Peräti merkillistä tuo keittämisellä pelottelu. Kerron elävän esimerkin:
Muutamana vuonna on ollut poikkeuksellisen lämmin pääsiäinen, jolloin mulla on vielä ollut maskipeite kiinni. Silloin kun lämpöä on 15-20 astetta on mittari noussut normaalin käyttölämpötilan yläpuolelle, mutta ei ole vieläkään keittänyt, sillä flekti hoitaa sen homman pois. Pitää muistaa, että vaikka maski on peitetty, niin sähköinen puhallin saa edelleen ilmaa alhaalta ja ylhäältä, sillä onhan siellä rakoja. JOs joku on ollut niin nerokas, että on liimannut sen pahvin kiinni jäähdyttimen säleikköön, niin sitten voi tulla ongelmia, mutta ei muuten.
p.s. on toki autoja, missä on tajuttoman pieni jäähdytin. Niiden kanssa saa tietysti olla tarkkana lämpöjen suhteen varsinkin kehä III sisäpuolella, mutta sehän ei meitä haittaa.