Kuinka tästä voi selviytyä, miten kauan tätä surua vaan jatkuu?
Pitkä suhde loppui, toisen aloitteesta, mulle lähes täydellisenä yllätyksenä. Ei mistään kunnon syystä, eikä mun puolelta olisi mitään syytä ollutkaan lopettaa. Toinen kyllä itseään syyllistää.
Mutta eipä se mun oloa paranna, vaikka kuinka toinen on pahoillaan. Elämä on pysähtynyt täysin. Enää en niin paljon itke, mutta paha olo vainoaa koko ajan ja tätä vain miettii ja miettii. Kuinka kauan täytyy odottaa että elämä voittaa, vai voittaako se?
Pitkä suhde loppui, toisen aloitteesta, mulle lähes täydellisenä yllätyksenä. Ei mistään kunnon syystä, eikä mun puolelta olisi mitään syytä ollutkaan lopettaa. Toinen kyllä itseään syyllistää.
Mutta eipä se mun oloa paranna, vaikka kuinka toinen on pahoillaan. Elämä on pysähtynyt täysin. Enää en niin paljon itke, mutta paha olo vainoaa koko ajan ja tätä vain miettii ja miettii. Kuinka kauan täytyy odottaa että elämä voittaa, vai voittaako se?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mullakin erosi pari ystävää ihan yllättäen...
En vieläkään tiedä miksi... Kai joskus saan tietää..
Vaikka he erosivat ystävinä, tunnen heidän surunsa...
Aika parantaa haavat!
Runoilija Ville Valo :
"From lashes to ashes
And from lust to dust
In your sweetest torment
I'm lost
And no heaven can help us
Ready, willing and able
To lose it all
For a kiss so fatal
And so worn
Oh it's heartache every moment
From the start 'til the end
It's heartache every moment
With you
Deeper into our heavenly suffering
Our fragile souls are falling
It's heartache every moment
Baby with you
And we sense the danger
But don't wanna give up
'Cause there's no smile of an angel
Without the wrath of god
Oh it's heartache every moment
From the start 'til the end
It's heartache every moment
With you
Deeper into our heavenly suffering
Our fragile souls are falling
It's heartache every moment
Baby with you
My darling with you "
Ihminen on yllättävän hyvä sopeutumaan uusiin tilanteisiin ja tapahtumiin. Mitään poppakonstia ei ole, vain ajan kanssa olo helpottaa. Mulla vuosi sitten morsian lähti lapsen kanssa toisen miehen matkaan.
Ensimmäiset 4kk meni vi***ksen ja katkeruuden merkeissä. Sitten tuli pakonomainen tarve tapailla mahdollisimman useaa naista... Nykyisin ero on vain uusi elämänkokemus muiden rinnalla.
Tottakai joskus on ikävä lasta silloin kun on äidillänsä, mutta tiedän, että on siellä hyvässä hoidossa. Taloudellinen tilannekkin on palautunut normaaliksi *Eli aina PA =o)*
Kyllä ajan kanssa elämä jälleen voittaa, toisilla se kestää kauemmin kuin toisilla, mutta parissa kuukaudessa se tuskin käy. Tsemppiä!
Mulla ei oo sulle mitään selviytymiskeinoa.Mut halusin vaan sanoo et oon samassa tilanteessa.Mulle ero tuli yllätyksenä ja välit katkes kokonaan.En oikeen ymmärrä vieläkään mitä tapahtu eikä toinen vaivautunu sitä selittämään.Nyt on tosi tyhjä olo.Erosta on vain muutama päivä.En jaksa enää itkee.Välillä kuitenki kyyneleet täyttää silmät.Yritän keskittyä vaan kaikkeen muuhun.Ensin vihasin kyseistä henkilöä.Nyt viha alkaa muuttua kaipaukseks.Tää on inhottavin fiilis.Syytän kaikesta itteäni koska en saanu kunnon selityksiä erolle.Tuntuu mahdottomalta ajatukselta et elämä oikeesti vois voittaa jossain vaiheessa.Kumpa voisin vaan kelata muutaman viikon eteenpäin.Mielialat vaihtelee.Välillä tuntuu et selviin tästä.Välillä taas voisin vaan käpertyä ja jäädä nukkumaan.Onneksi ystävät ja perhe on tukena ja he pakottavat mut liikkeelle.Ilman heitä en tulisi toimeen!