Keskustelua parisuhteesta

Salli jotain kirjoitti:

Tässä ihan tänään keskustelimme puolison kanssa siitä, kuinka nuorten ihmisten ajatusmaailma on suvaitsematon ja itsekeskeinen

Naiset yhtenään kirjoittavat täällä kuinka mies ei tee kotitöitä ja harrastaakin muita asioitaja kohta toinen kirjoittaa että jätä se heti ja etsi kotona pysyvä.

Tämä lienee ikuisuuskysymys, itselläni on mies joka tahtoo tätä omaa tilaa aika paljonkin, hän on aina harrastanut omia harrastuksiaan, nuorempana olisn lasten kanssa mukana toiminnassa, jotta olimme sentään samassa paikassa, mutta nyt en enää viitsi lähteä mukaan sinne. Samoin hänen täytyy päästä joka päivä menemään jonnekin puuhastamaan milloin mitäkin, käy kansalaisopiston kurssilla, haluaa olla mukan näissä harrastuksissa jopa siellä hallituksissa, joten menoa riittää jatkuvasti.
No kotona än ei todellakaan osaa pyykkiä pestä, ei silitä koskaan. Tiskikoneen osaa täyttää ja purkaa, mutta ruuanlaittoon ei koske, murisematta syö voileipiä, jos en ole ruokaa joutanut tekemään. Ei hänelle merkitse minllaiset verhot meillä on ikkunoissa, tai minkälaiset huonekalut huoneissa, eikä se onko pihassa istutuksia vai ei.

Nämä asiat, että koti on järeastyksessä, ja siellä kaikki tarvitta kunnossa, samoin pihaan laitto on minulle tärkeitä, joten teen ne yksin, joskus kyllä komennan hänet raskaita asioita tekemään, sillä selkäni vuoksi en voi enää kaikkia tehdä.

Annan hänen mennä, sillä tiedän että sitten hän olisi kaikkea muuta kuin kiva kotona olija, riittäisi murjotusta. Nyt hän tulee kiltisti aina kotiin suoraan harrastuksistaan, ja koettaa jopa omaaloitteisesti jotain tehdäkin, keittää teetä iltaisin ja aamulla monesti kahvit, se ei ole paljoa se, mutta kuitenkin jotain.
Tiedän että hän ei ymmärtäisi millään tiukkoja rajoja elämäänsä, se aiheuttaisi heti ja varmasti pettämisen.

Joten menkäähän avio- ja avovaimot itseenne ja miettikää teettekö itse elämänne vaikeaksi vaatimalla mieheltä liikaa, sillä mies on erilainen ihminen psyykeltään kuin nainen, testosri jyllää ja tarvitsee purkautumista tavalla tai toisella, jos ennergia purkaantuu tekemiseen, silloin mies ei petä.

Miehessäni on kyllä paljon hyvää, hän ei juopottele, ei polta ja on ahkera, ikuinen pikkupoika, kuten luultavasti useat miehet ovat, kuuntelin omalla työpaikallni johdon puheita, jotka olivat mieheia varsin usein ja samnalaisia olivat asemastaan huolimatta, melkein vielä enemmän. Siellä vertailtiin autoja ja tehtiin selväksi, mitkä kuuluivat köyhälistölle, siellä kerrottiin kaikki kotiin hankitut koneet sun asiat, niin merkkinimeltä, että kova oli poikein kehumisen kilpailu, suorastaan neurettava. Puhuivat kaksimielisiä juttuja ruokatauolla, saimme ne kuitenkin lakkaamaan, kun joku uskalsi tehdä valituksen toki nimettömänä.
Golfia pelattiin, olihan nyt jokaisen vähintännkin pelattava golfia, jotta olisi oikean porukan mukana. Naisistan kuuluivat puhuvat, milloin kuului ai brunettiko, mutta yleensä sotivat naisia puheissaan, joten te salarakkaat, jos tietäisitte miten teitä nimitellään. Vaimoista ei ksokaan sanottu pahaa sanaa ja perhe oli kuitenkin tärkeä lomilla, jota sitten oli suuniteltu miten mennään mökille tai matkalle.
Lapsetkin oli täektitä, heidän koulunkäyntiään seuraavat kyllä.

Joten onkohan nyt niin, että naiset ajavat miehet loukkoon ja eroon. pettämään sillä että eivät ymmärrä miehen tilan tarvetta.
Ja nainen ei voi olla mies. joka on aina kotoa pois, toki ymmärärän, että naisetkin menevät yhdessä harrastuksiin, teatteriin, mutta aviovaimon en ymmärärä menevän baariin en edes toisten naisten kanssa.
Tosin en ymmäärä miestenkään sinne menevän, baarit ovat ysksin elävien paikkoja, tosin aviopari voi yhdessä käydä tanssimassa tai ruokailemassa , täytyyhän sitä vapaa yhteistä aikaakin olla, kun olisi edes kerran kuukaudessa, luultavasti näitä eroja olisi huomattavasti vähemmän.

Eli suvaitsevaisuutta elämään.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä