Kuolemanrajakokemuksessa kun väitetään kokijan tapaavan läheisiään rajan tuolla puolen, niin onko niillä läheisillä päällä vaatteet, silmälasit jos käytti sellaisia, koruja kenties?
Vai ovatko tuonpuoleiset aivan alasti?
Ja minkähän ikäisiltä mahtavat vaikuttaa?
Vai ovatko tuonpuoleiset aivan alasti?
Ja minkähän ikäisiltä mahtavat vaikuttaa?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Erilaiset kokijat näkevät sukulaisiaan persoonansa filtterin läpi. Tarkoittaa sitä, että sinun täytyy kuvitella tuntemasi henkilö jonkinlaiseksi ennenkuin näet hänet sellaisena kuin olet tottunut näkemään. Tavallisesti tämä kuvittelu on niin automaattista, ettei tiedosta kuvittelevansa.
Normaali tuonpuoleinen, mihin tottumaton ihminen joutuu, on täydellinen mielikuvatodellisuus. Siksi kai Buddhakaan siitä ei liiemmin kertonut, koska se on suurelta osin subjektiivinen kokemus. Tuttavat ovat kyllä, mutta heidän muotonsa on sinun kuvittelema. Näet heidät sellaisena kuin haluat nähdä tai olet tottunut näkemään. Tuonpuoleisessa ihmismuodot vähitellen muuntuvat sen ikäisiksi, mikä edustaa heidän parasta aikaansa tässä dimensiossa.
Jonkun paras aika on ollut vanhana, jolloin hän näyttää vanhalta. Useimpien paras aika on ajoittunut nuoruuteen, jolloin he näyttävät vähän nuoremmilta kuin 40 v. Tuonpuoleisessa on ero siinä, millaisena henkilö näkee itsensä ja millaiseksi toinen kuvittelee hänet.
On sitten henkilöttömiäkin sfäärejä, missä ei olla enää henkilöitä vaan valotietoisuuksia ilman muotoa. Tähän voi päästä kyllä jo tässä dimensiossa kehon ollessa. Tuonpuoleisessa ihminen aloittaa aluksi suurinpiirtein siitä mihin hän on tottunut.
Siis se kaikki on pelkkää aivojen luomaa harhaa.
Ihminen näkee tämänkin maailman saman filtterin läpi. Tämä maailma ei eroa tuonpuoleisesta olennaisesti.
Yleisesti ottaen ihminen on tuonpuoleisessa ilon täyttämä ja inspiroitunut. Fiilis merkitsee, muodot alkavat menettää itsetarkoituksellisen merkityksensä. Toki niitäkin on. Kauneus sävyttää asioita enenevässä määrin. Tuonpuoleinenkaan ei ole staattinen kokemus vaan elävä.
Kun alamme näkemään, näemme millainen kauneus ja hienosti järjestynyt kokonaisuus maailma monine tasoineen todella on. Ja kukapa näitä tasoja loppuun asti olisi kolunnut, aina riittää tutkittavaa.
Aivan ja siitä syystä kun meille kristityille on syntynyt tietynlainen mielikuva esim. Jeesuksen ulkonäöstä ja jos hän ilmestyisi jollekin, se ilmestys olisi täysin sen mielikuvan näköinen.
Näin sen itsekin koen, että harhaksi tää kaikki eläminen maailmankaikkeudes ja eri dimensiois on.
>>Ihminen näkee tämänkin maailman saman filtterin läpi. Tämä maailma ei eroa tuonpuoleisesta olennaisesti.
Siis tuonpuoleisessa minä näkisin jonkun ns. läheisen nakuna ja vanhana, ja joku toinen näkee sen saman henkilön siellä nuorena ja vaatteet päällä.
Mutta tämänpuoleisessa minä ja se toinen tarkkailija näemme kyllä sen kolmannen ihmisen koko lailla samoin: näemme että onko hän vanha vai nuori, vaatteet päällä vai alasti, ja olemme samaa mieltä siitä mitä olemme nähneet.
Epäilen kyllä että kuvailemasi tuonpuoleinen on pelkkää harhaa.
" Epäilen kyllä että kuvailemasi tuonpuoleinen on pelkkää harhaa. "
Juurihan se todettiin.
LAINAUS kokija 19.2.2012 14:50 Ihminen näkee tämänkin maailman saman filtterin läpi. Tämä maailma ei eroa tuonpuoleisesta olennaisesti. / LAINAUS
Todettiin myös tämänpuoleinen harha.
kokija 19.2.2012 11:31: " Normaali tuonpuoleinen, mihin tottumaton ihminen joutuu, on täydellinen mielikuvatodellisuus. "
Tämä puoli on täsmälleen samanlainen perusrakenteeltaan, aine on vain tiiviimpää harhaa. Jolloin muodonmuutokset tapahtuvat näennäisen ajan mukaan hitaammin. Näennäisen ajan, sillä aikaa ei ole sellaisena lineaarisena kuin ihminen kuvittelee. Kuviteluissa on kyllä lineaarisena, mutta ne kuvittelut ovart harhaa.
Kuvitteleeko esim. vastaaja olevansa olemassa? Ja mikä osuus mahdollisesti olisi hänessä olemassa, jos on?
Todettiin? Esität tyhjiä väitteitä vailla todisteita.
Jos tarkoitat vastaajalla minua, voisin helposti ainakin sinun olevan olemassa, eikä mitään harhaa.
En tarvitsisi siihen muuta kuin puunuijan... :-D
Itseni olemassaoloa en kyllä sellaisella antaisi todistaa.
Piti olla: "Jos tarkoitat vastaajalla minua, voisin helposti todistaa ainakin sinun olevan olemassa, eikä mitään harhaa."
"Jos tarkoitat vastaajalla minua, voisin helposti todistaa ainakin sinun olevan olemassa, eikä mitään harhaa."
Ei tarkoittanut vastaajalla minää, sillä minää ei ole olemassa. Ei ollut myöskään tarkoittajaa.
"En tarvitsisi siihen muuta kuin puunuijan... :-D"
Harhalla koettaa todistaa harhan?? Samaa logiikkaa kuin että usko mielikuva-Jeesukseen mielikuva-Jeesus auttaa. Mutta "auttaahan" usko harhan maailmassa harhan tasolla, sillä se tuo harhakuvan mieleen jolla voi operoida harhaa.
Niinpä, kyseessä on harhan keventämisestä. Voimme kyllä keventää unta, sillä tiedämme unen eri asteita. Unen syvin aste on ihmisen päivätajunta, ns. uni on unen kevyempi vaihe. Voimme sukeltaa vähempään harhaan, jolloin suurempi harha jää taakse.
Todisteita eli suomeksi lisää harhan pyöritystä. Harha kaipaa lisää harhaa jotta voisi todistaa harhaa. Samanlainen logiikka kuin ääriuskovaisella.
Ateismi ja ääriuskovaisuus ovatkin toistensa sukulaisia. Seuraavassa elämässä ateisti voi olla ääriuskovainen ja toisinpäin. Lisäksi kristitystä tulee monesti muslimi ja tappajasta pyhimys. Esim. Albert Schweitzer oli aiemmin kuuluisa diktaattori-lahtari. Sovitti äskeisessä elämässään lähes kaiken minkä aiemmin teki. Toisinkinpäin kävi: Hitler oli eräässä elämässä kuuluisa Pyhimys. Äskeisessä elämässään meni ex-pyhimys sohlaamaan. Mutta tällä taas oli positiivinen kollektiivinen vaikutus: monet lopettivat sotimisen ja alkoi kuulumaan enempi pasifistisia äänepainoja. Seuraukset voivat olla joskus yllättäviä, kun katsomme syy-seurausketjuja.
Koskaan ei voi tietää mihin mikäkin teko johtaa. PAha teko voi johtaa hyvään ja toisinpäin. Motiivi on aina tietenkin se tärkein asia.
Loogisesti voisi ajatella, että mitä pahempi ihminen, sitä suurempi karma ja sitä suurempi opetus. Ehkä kaikkein pyhimmät ovat olleet joskus todella pahoja ihmisiä ja sen tähden oppineet muita enemmän. Itse en kyllä usko pyhimyksiin. Mielestäni kaikki ihmiset ovat loppujen lopuksi yhtä pahoja ja hyviä.
Osoittaahan se suurta sielullista rohkeutta, että uskaltaa syntyä pahaksi diktaattoriksi. Itselläni on tapana todeta, että jonkunhan se on ne paskaduunitkin täällä tehtävä. Nekin kehittävät tätä ihmiskuntaa oikeaan suuntaan. Virheethän opettavat aina eniten. Muiden virheet, mutta varsinkin ne omat virheet.
Koulutuksessamme pitää olla myös todella rankkoja oppitunteja. Onneksi ketään ei kuitenkaan pidetä ikuisesti hyvän ja pahan kierrätyksessä. Nähdäkseni meidät palkitaan kärsimyksistämme. Miten muuten voisimme tehdä pesäeron siitä kuka saa syntyä hyvinvointiin ja kuka taas puutteeseen ja kärsimykseen. Olemme ansainneet hyvän elämämme, mutta jos heitämme sen hukkaan elämällä itsekkäästi, vailla nöyryyttä olemme tuomitut piinaan seuraavassa elämässämme. Hyvästä elämästä pitääkin olla todella kiitollinen ja nöyrä.
>>Esim. Albert Schweitzer oli aiemmin kuuluisa diktaattori-lahtari. Sovitti äskeisessä elämässään lähes kaiken minkä aiemmin teki. Toisinkinpäin kävi: Hitler oli eräässä elämässä kuuluisa Pyhimys.
Mitenkähän sinä tämänkin todistat?
>>Ei tarkoittanut vastaajalla minää, sillä minää ei ole olemassa. Ei ollut myöskään tarkoittajaa.
Sinä siis et ole naputellut tämänkään ketjun viestejäsi tietokoneella, niitä ei kerta kaikkiaan ole olemassa? Luulenpa että esim. suomi24:n ylläpito ja tämän palstan lukijat ovat asiasta eri mieltä.
>>Harhalla koettaa todistaa harhan?
Kipu poistaa tehokkaasti harhaiset käsitykset siitä mikä on harhaa, mikä ei...
Jepsistäkukkuu kaikesta voi olla eri mieltä näin näennäisesti ja kuitenkaan ei ole mitään mieltä eikös olekin hassua?
Lukijan mielikuva on naputellut, jos lukija on kuvitellut kirjoittajan olemassaolevaksi ja kuvitellut kirjoitettavan
Känni on muuten pelkkä mielikuva. Ihminen tulee känniin juodessaan mielikuvapullosta mielikuvajuomaa, kun kuvittelee mtulevansa humalaan.
Tuon kun huomasin näin mielikuvana, niin tämä mielikuva onnistui tulemaan känniin ilman juomia. Helppoa ja vaivatonta :)
Nyt on lomapäivä eikä tarvitse olla mielikuvatöissä. Voi mielikuvahuvitella :)
Ainakin mun kokemuksessa kaikki esi-isät tuli munasillaan vastaan...
On teilläkin pohtimisen aiheet. Siis mitäs v***n väliä sillä on?
Haluan vain todistaa rajakokemuksen harhaksi. Ja kyllä se harhaa on jos rajantakainen "läheinen" voi ottaa minkä hyvänsä hahmon.
Kaikki tämähän on vain aivojen luoma harha. Niinkö haluat itsellesi uskotella?
Eiköhän se ole ihan loogista, että kun ihminen "siirtyy rajan taakse" niin vastassa on jotain sellaista joka tuntuu heti tutulta ja turvalliselta. Meikäläistä vastaan tulee varmaan tupu, hupu ja lupu avaruuspuvuissa. Se olis ainakin hauskaa ja rentouttavaa. Olis heti kotoinen olo.
Otetaanhan mekin täällä maanpäällä jatkuvasti erilaisia hahmoja. Vaihdetaan vaikka kalsarit tai otetaan tatuointi. Kuka jaksais aina olla samanlainen tylsimys? Monet diggailee muutenkin roolileikkejä.
Elämästä tulee kyllä aika kuivaa jos uskoo kaiken olevan pelkkää harhaa. No, omahan on tylsä elämänsä. Ketä siitä syyttää kuin omaa itseään. Elämä on paljon hauskempaa kun uskoo yliluonnolliseen. Se tuo edes jotain järkeä tähän olemassaoloon.
Kyllä NDE:t todistavat selvästi sen puolesta, että me olemme henkiä näissä kehoissamme. Jos ne olisivat pelkkää harhaa, niin miten on mahdollista, että ne ovat niin loogisia kokemuksia. Sen kokeneet kertovat sen olevan paljon todellisempi kokemus kun arkipäivänkokemuksemme. Mehän elämme täällä maan päällä lähinnä unessa. Päivätajuntamme on paljon enemmän harhainen, kuin NDE.
No, jokaisella on oikeus olla ihan mitä mieltä tahansa. Täälläkin on joskus kirjoitellut erittäin fiksu ihminen, joka oli ateisti ennen kuin koki NDE:n. Sen jälkeen hän ei enää ollut ateisti.
NDE:t eivät todista kuolleena olemisesta yhtään mitään koska kukaan sellaisen kokenut ei ole oikeasti ollut kuollut.
Niin ne väittää että se olis todellisempaa. Selkeämpää, keveämpää. Uni on keventynyt yhden pykälän verran, sillä fyysinen keho on poissa. Muut kehot ovat edelleen olemassa. Se on vähäinen ero. Mutta onhan se toinenkin kuolema, jossa voi heittää pois toisenkin kehon ja näin monta kehoa sisäkkäin. Ihminen kuoriutuu kuin sipuli. Ja mitä jää jäljelle? Se ei-mitään, mitä ollaan kuvailtu pyhissä kirjoissa valoksi, taivaankaareksi (taivaaksi), avaruudeksi ja moneksi muuksi.
Tähän pyrkii myös meditaatio, että saa hetkellisen kosketuksen tuohon ei-mihinkään. Siltä pohjalta voi alkaa tunnistaa unen asteita, kun hetkellinen tarkkaavuus/tietoisuus tai mytologisesti sanottuna henki on saavutettu.
Haluatko tietää jotain? Kerron joka tapauksessa. Esitin tänään mielessäni kysymyksen Pyhälle Hengelle. Kysymys kuului: ”Mitä minä olen?” Vastaukseksi sain: ”Valo, Taivas, Avaruus.” Ja ihan ekana sanana oli rakkaus. Hauskaa, eikö? Et sinä siis ihan väärässä voi olla tässä asiassa…
Sanotaan näin että käyttämäni persoona on aina väärässä. Se vain heijastaa mitä oikeasti on, vajavaisilla ja erehtyväisillä katoavaisilla käsitteillä. Persoonan ja sanan tasolla voi erehtyä ja niin tapahtuukin melko useastikin. Kokemus voi olla toisinaan jopa identtinen, mutta voi silti olla sanallisesti erimieltä.
Olen valottanut erottelukykyä. Oleellisen erottamista epäoleellisesta. Sana rakkaus viittaa johonkin toteen kaikilla tasoilla. Tässä maailmassa on vain vähän totta. Rakkaus on 100-varmasti totta karkean materiankin tasolla.
Se rakkausvalo taivas ja avaruus on oikein. Siinä me elämme, liikumme ja olemme. Se toimii oikein. Persoona on vajavainen ja tietää kuolevansa. Valo, taivas ja avaruus säilyy. Kunnia valoisalle taustalle joka me olemme pohjimmiltamme, ei kunniaa persoonalle joka luulee olevansa erillinen. Sitä se luulee aina, sillä se koostuu materiasta joka on saanut alkunsa erillisyyden alku-ideasta.
Eräässä tapauksessa tehtiin leikkauksessa niin, että ihmisen elintoiminnot lakkautettiin leikkauksen ajaksi ja tämä leikattava potilas koki silti NDE:n.
Ihmisen pitää aina pitää mielensä avoimena. Ainakin minä uskon näiden ihmisten kertomuksia koska niissä on paljonkin järkeä, eikä oikeastaan mitään harhaan viittaavaa.
Sinusta on ilmeisen mukavaa vastustaa kaikenlaista yliluonnollista. Olet eräs ihmistyyppi, jonka kanssa ei näistä asioista saa oikein kunnon keskustelua aikaiseksi. Olet ilmiselvästi materialisti.
Ja tottakai minäkin epäilen ihan kaikkea, ihan varmaan jopa hulluuteen saakka. En kuitenkaan liian jääräpäisesti. Ja mielummin vaikka hullu, kuin tylsistynyt materialisti. Elämä on paljon ihmeellisempi kuin ihmiset voivat kuvitellakaan. Olen kokenut niin paljon "yliluonnollisia" asioita, että en enää voi sanoa mikä on harhaa ja mikä ei. Ehkä kaikki on harhaa. Olen mm. puhunut kielillä, enkä ole edes hihhuli. Ja voin sanoa, että ne kielet joita puhuin ovat todellisia kieliä, eivätkä mitään siansaksaa mitä uskovaiset puhuu.
Olen nähnyt visioissa ihmiskuntaa kehittyneempiä sivilisaatioita, jotka ovat kuitenkin olleet aika samanlaisia kuin ihmiskunta. Kaikki elämän kirjot iloineen ja suruineen on löydettävissä kaikkialta maailmankaikkeudesta. Ihmiskunta ei ole tuonut siihen mitään lisää. Näin on aina ollut ja tulee aina olemaankin.
”Sanotaan näin että käyttämäni persoona on aina väärässä.” Hyvin sanottu! Minun persoonani taas kuvittelee olevansa aina oikeassa :) Mutta ainahan voi syyttää muka oikeassa olemisesta egoa, eli mielen sitä puolta joka tekee niitä virhearviointeja ja elää harhassa. Niin, elikkäs minusta ego on vajavainen, ”vajaamielinen” ja egon vallassa oleva ihminen siis uskoo ja pelkää kuolevansa. Erehtyminen on inhimillistä… Sitä vastoin persoonasta voi välittyä, heijastua jotain ”todellisempaa”…näin ajattelen. Itse asiassa itse tykkään mieluummin lukea esim. sinulta sellaisia kirjoituksia, joissa se persoona on näkyvämmin läsnä. Paitsi siis että sinua ei ole olemassa kuin kuvitelmissa :)
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin egon vaikutuksesta myös kuvitellaan, että ollaan erillisiä. Jumalasta…toisista mielistä. Taas siis vain kuvitellaan. Mutta, egon voi syrjäyttää. Aluksi ihan hetkittäin, hiljaisuudessa, jolloin tietoisuus laajenee. Ja ajattelen, että laajenee nimenomaan Pyhän Hengen suosiollisella avustuksella. En itse voi olla uskomatta johonkin suurempaan.
Onhan se harmi ettei kokemusta pysty pukemaan sanoiksi siten, että se välittyisi sellaisenaan. Sitä paitsi ei kaikki ole niin hyviä kirjoittamaankaan…
enkä nyt tarkoita sinua.
Käytännössä se joka syyttää egoa on egoa myös. Ei-ego ei kykene syyttämään, sillä se kokee olevansa yhtä syytetyn kanssa.
Käytännösssä "oma" sisempi persoona on neutraali tyyppi. Nämä jutut mitkä ovat vaikuttaneet eläväisemmiltä ovat kanavoituja hurmosheittoja. Sisäinen minä, ainoa todellinen olemuksessa, ei pysty kirjoittamaan. Se on täysin liikahtamaton ja puhumaton olemus, pelkkä tarkkailija. Erehtyminen on inhimillisen lisäksi puolijumalallista. Opettajani sanovat että he erehtyvät monestikin. Jopa arkkienkelit erehtyvät. Ihmiskunnan eräs harha on, että he luulevat ohjaajiaan erehtymättömiksi. Sitä he eivät ole.
Egoa tarvitaan jotta voisi elää maailmassa ja käydä töissä. Parhaillaan kirjoitan töistä. Voi olla ettei siitä pääse ikinä eroon, niinkuin Ramana Maharshi antoi ymmärtää. Se kultivoituu puolijumalalliseksi, positiiviseksi. Aina on joku fragmentti joka on jollain lailla yksikkö, vaikkakin esim. nirvanassa hyvin aavistuksenomaisia nuo fragmentit. Sieltä saa alkunsa erillisyyden alkuajatus. Nirvanassa tehtiin ensimmäinen "synti", eli ainioa "synti" mikä on, on erillisyyden ajatus.
Sitä korkeammalla tasolla, jota sanotaan parinirvanaksi, erillisyys on haihtunut Pyhäksi Hengeksi. Siellä olijat muodostuvat Pyhästä Hengestä. Pyhän Hengen oma taso on vielä 1 tai 2 tasoa sisempänä. Pyhän Hengen tasolla olija on kaikki, nirvanassa voi saada siitä aavistuksen, sillä rauha on järisyttävän intensiivistä.
Suurempaan uskominen avittaa matkalla koska se kehitttää ihmisen jumalaa. Tämä Jumalakin kehittyy ja auttaa ihmistä matkalla. Se on YYA-sopimus, tiesi ihminen siitä tai ei. Ateistilla jumala ei kehity niin, koska ateisti-ihminen ei usko korkeampaan, jolloin hänen jumalansa ei saa ravintoa. Ravitkaamme taivaallista joukkoa ajattelemmalla välillä heistä hyvää, niin yhteistyö sujuu mutkattomammin. Voi tietysti kehittyä täysin ilman uskoa suurempaan, mutta ilman apuja kehittyminen on todella hidasta.
Enkelit ja jumalat katsovat silmiemme läpi ja me annamme heille syitä kehittyä. Näin kehittyy myös henkinen universumi, myös meidän kauttamme. Ajatustemme kautta. Materiaalisista halu-ajatuksista ei heille ole hyötyä, hyväntahtoisista iloisista ajatuksista he iloitsevat.
Ai mutta nyt täytyy lisätä tähän huumorijuttu. Kun persoonassa herää sisäinen nauru, joka tulee yllättäen odottamatta, sellainen veikeä humoristisuus. Se on sitä sisäistä persoonaa myös. Sitä ei voi pakottaa tai laittaa tulemaan. Brittihuumori on lähellä tätä huumorilaatua mitä tarkoitan.
Se tyhjä ajaton tarkkailija on raamit tuolle, ja se sisäinen nauraja tai myhäilijä on itse asiassa tuon raamin täyte. Se on jotain tuoretta virkeää ja aina uutta.
Mietin pitkään mitä tarkoitit persoonalla tässä yhteydessä ja ehkä pääsin siitä nyt hajulle.
Niin, egon olemassaolo on vissiin elinehto elämiselle ja toimimiselle tässä harhojen ja muotojen maailmassa. Ilman egoa ei yksinkertaisesti olisi maailman harhaa. Muuten mietinkin ennen vastaustasi, kuka taas viittasi nimenomaan tuohon työssäkäyntiin, ja sinäkin siis teet töitä...
Minusta on ihan luonnollista ajatella, että Pyhä Henki toimii kommunikaatiovälineenä mielten välillä. Tästä johtuen PH:n avulla saa kokea ihmeitä, mistä sitten myös seuraa, että synnin uni muuttuu vähitellen lempeämmäksi ja hyväntahtoisemmaksi uneksi. Silti sitä elää edelleen harhojen maailmassa, mutta maailmassa joka on muuttunut monella tapaa miellyttävämmäksi. (PH myös antaa vastauksen Jumalasta eroamiselle.)
Onko se sisempi persoona mieleltään puhdistuneempi versio persoonasta? Henkilö joka jo elää lempeämpää unta? Elää tässä ja nyt, eli on läsnä juuri tässä hetkessä? Vai onko se lähinnä sielu tai henki ihmisessä? Muistaakseni sisältä pulppuavaa iloakin on joskus luonnehdittu PH:n ilmenemiseksi muotojen maailmassa…
Muuten eikös kaikki aste-erotkin kuulu lopulta mielenavaruuden harhoihin..? Sanoit tuolla ylempänä, että aine on tiiviimpää harhaa. Asteiden avulla kyllä varmastikin lähestytään ikuisuutta tai ajattomuutta ja Tietoa, mutta todellista Tietoa ei voi saavuttaa ennen kuin saa suoran yhteyden Jumalaan. Jos ihminen/henki uskoo asteisiin tai ulottuvuuksiin, niin eikö se vain kerro siitä, että jotain suurta ja olennaista on vielä oivaltamatta…mutta suunta on oikea… Voisiko asia mahdollisesti olla näin? Eli koko henkinen universumikin on lopulta mielen harhaa…
Minulle Jumala edustaa täydellisyyttä, joten Hänellä ei ole tarvetta kehittyä. Jumala ei myöskään auta, koska Hän ei tunne tarpeita. Hän kuitenkin antaa auttajia…herättääkseen uneksijan tästä unesta. Näin olen ymmärtänyt… Ja muuten miksi Jumalalla olisi tarve tai halu kokea asioita ihmisen kautta?? En käsitä sitä sitten millään. Mikä saa ihmisen ajattelemaan noin? Missä näin opetetaan ja miksi? Kysynpähän vaan :)
Muuten ne kirjoitukset, jotka ovat miellyttäneet minua, ovat lähinnä sisältäneet muotoja ”ajattelen”, ”minusta”…subjektiivisuutta…ei niitä kyllä kovin paljon ole silmiini osunut, valitettavasti, enemmän ilmeisesti kirjoittelet sitten niitä kanavoituja ”objektiivisia” hurmosheittoja... Kyllä sitä tulee suhtauduttua kanavointeihin melko kriittisesti, lueskelen niitä silti siinä missä moni muukin henkisistä asioista kiinnostunut. Minulla kun on tarve ymmärtää asioita.
Sisempi "persoona" on se, joka ei sano mielestäni, minä, tai vastavaa niin minä-muotoista. Se on oleminen, ilman mitään minuja. Se toteaa niinkuin asiat on ja sillä siisti. Se ei perustele, sillä se näkee. Näkemisiä on erilaisia, joku näkee tarkemmin kuin toinen.
Ja sanoisin, että PH:n viesteiksi monet luulevat kuvitelmiaan ja kollektiivisessa avaruudessa olevia ajatusjäänteitä. Pyhä Henki ei nimittäin puhu sanallisesti käsitykseni mukaan. Se on käsitteellisyyden ulkopuolella.
On puhuttu subjektiivisuudesta ettei uskottaisi liian herkästi. Nämä ovat vain virikkeitä. Pitää todistaa itse miten asiat on. Ulkonaista tekstiä ei pidä uskoa sokeasti.
Se joka uskoo liian herkästi, sille annetaan harhautuksia, jotta oppisi luottamaan itseensä eikä ulkopuoliseen. Matto vedetään jalkojen alta mielistelijöiltä varsinkin.
Pyrkimys ei ole miellyttää eikä niin tehdä nytkään. Pysytään siinä mikä nähdään kulloisessakin tilanteessa riittävänä.
Voitte miettiä aste-eroja, mitä ne ovat. Ovatko ne totta vai ei. Saatte päättää itse. Siinä erottelukyky kehittyy. Toinen asenne on ykseyden asenne erottelukyvyn lisäksi.
Voiko Tietoa saavuttaa? Siinä toinen kysymys. Ja onko tarpeellista saavuttaa Tietoa? Mitä tarkoitetaan Tiedolla? Siinä lisäkysymys. Onko tarpeellisempaa olla saavuttamatta, jolloin saavutus tulee luokse?
Täydellisyyskin kehittyy. Tätä voi tutkia. Täydellistä on vain sellainen joka kehittyy. Mikään staattista täydellisyyttä ei voi olla edes olemassa, sillä staattisuus itsessään on olemattomuuden tuntomerkki. Näin näkyy tällä hetkellä.
Tässä sanotaan niin, että enkelit ja jumalat kehittyvät kauttamme. Absoluutista en puhu mitään.
"Muuten ne kirjoitukset, jotka ovat miellyttäneet minua, ovat lähinnä sisältäneet muotoja ”ajattelen”, ”minusta”…subjektiivisuutta…"
Juuri sitä karmeinta harhaa mitä voi olla :) Se EI ainakaan ole sisäisen olemuksen ääni.
Kanavoin käytännössä ajatus avaruudesta tuleviahajatelmia, ei sen kummempia viisauksia. Nämähän ovat aivan arkipaiväistä ja tuulesta temmattuja juttuja, eivät totuuksia niinkuin monta kertaa ollaan sanottu.
Nämä ovat virikkeitä hyvin suurelle joukolle, eivät yksittäiselle keskustelijalle. En tuhlaa aikaani yhteen ihmiseen, vaan kohderyhmäni on kaikki. Aivan kaikki jotka tätä palstaa lukevat ja tulevat lukemaan.
Hyvät kanssalukijani, lukekaan muitakin tekstejä, eivät nämä mitään erikoistapauksia ole :)
Ettekö tajua että tämä on harhaa??
HUOM.
Täydennetään: ajattomuudella tarkoitetaan ihmisen päivätajunnan käsityskyvyn mukaisen ajan päättymistä subjektiivisessa aika-avaruudessa.
Järjestystä on ns. ajattomuudessakin, missä on ajan korkeampi vastine. Sanon tuota korkeampaa vastinetta Järjestykseksi. Se ilmenee päivätajunnalle ajattomuutena.
Aikaa on siis aina kun otetaan huomioon sen korkeampi transsendentti vastine.
No, kiitos ajan tuhlaamisesta joka tapauksessa :)
Vitsikkyys on hyvä. Toivottavasti nauru maittaa, ainakin välillä?? Hyvä, sillä silloin on opittu jotain. Me ollaan kaikki opiskelijoita elämässä.
>>Olen nähnyt visioissa ihmiskuntaa kehittyneempiä sivilisaatioita...
Visioissa? Olen minäkin nähnyt televisioissa :-D
Totuus on ettemme tiedä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, mutta se myös tarkoittaa ettei mikään tietty uskonto pysty sinulle antamaan vastausta, tai muuten he valehtelevat sinulle ja itselleen.
Jokaisella on näistä asioista, oma totuudensa, jota ei voi , eikä tarvitsekaan todistaa. Hänellä on todistus isessään, ja se riittää hänelle.
Kaiken Kokenut on oivaltanut sen.
Minulle oli järkytys, että kuolemarjakokemuksissa monet ihmiset kohtaavat kuolleita sukulaisiaan. Eikö siitä paskasakista pääse eroon edes kuoltuaan? Vai onko niin, että sitä näkee vain niitä, joita haluaa nähdä?
"Eikö siitä paskasakista pääse eroon edes kuoltuaan?"
Haha =) tuo oli hyvä!!
Tuo voi tietysti kuulostaa vitsikkäältä, mutta tämä kertonee asiasta jotain: iloisin lapsuusmuistoni on se, kun olin kitarisaleikkauksessa. Sai kerrankin olla rauhassa siltä paskasakilta.
>>että sitä näkee vain niitä, joita haluaa nähdä
Minusta tuokin todistaisi että kyseessä on aivojen tuottama harha. "Uni on toiveiden toteutuma" sanoi Freud.