Olen tavannut yhtä ihanaa ja komeaa miestä; tavattiin pari viikkoa sitten yökerhossa. Enkä ole varma, uskallanko aloittaa suhteen tämän miehen kanssa. Ensitapaamisella hän oli kaikin puolin mahtava ja mukava.... JA hän on viittomakielinen. Tarkemmin sanoen hän on kuuro ja käyttää viittomakieltä äidinkielenään. Mitäs muut ajattelisivat minusta, kun seurustelisin kuuron kanssa...?
Aluksi en tiennyt hänen olevan viittomakielinen. Katselin tätä miestä tämän ollessaan tanssimassa ja en voinut mitenkään arvata, että hän olisi kuuro, koska hän tanssi niin hyvin ja vaikutti siltä, että kuulee rytmejä. Katseltiin välein toisiamme ja hänkin hymyili takaisin.. Joten päätin uskaltaa mennä juttelemaan hänelle ja olin ihan ihmeissäni kun hän otti kännykkänsä esille ja kirjoitti sillä mulle. Hoksasinkin sitten, että hän ei kuule mitään.
No tietenkään en voinut häipyä, sehän olis ollu epäkohteliasta. Niin jäin juttelemaan kirjoittaen kännykällä ja ymmärrettin myös eleillä. Kommunikointi oli hieman vaivolloista, muttei se ollut mitään. Harmitti vähän, etten osannut viittoa kuin nimeäni aakkosilla.
Mutta juttelun myötä huomasin olevani kiinnostunut hänestä enemmän, koska tämä mies on niin mukava. Olen kuvitellut ajoittain, että voisin tapailla häntä jatkossa ja opiskella jopa viittomakieltä, joka on mielenkiintoinen kieli. Hoksasin myös, että viittomakielellä onkin oma kieli- ja kulttuuriryhmä, minkä vuoksi kirjoitin tänne monikulttuurinen suhde- keskusteluun.
Minua ei häiritse, että hän on erikielinen eli viittomakielinen, mutta minusta tuntuu, että kuuroihin suhtaudutaan vähän epäsuvaitsevaisesti ja ennakkoluuloisesti. Niin, mietin miltä näyttäisin seurustellessani viittomakielisen/kuuron kanssa.. No, tulee varmasti jotain uusia kokemuksia ja sopeutumisia kun alkaa seurustelemaan viittomakielisen kanssa.
Onko kellään vastaavia kokemuksia?
Aluksi en tiennyt hänen olevan viittomakielinen. Katselin tätä miestä tämän ollessaan tanssimassa ja en voinut mitenkään arvata, että hän olisi kuuro, koska hän tanssi niin hyvin ja vaikutti siltä, että kuulee rytmejä. Katseltiin välein toisiamme ja hänkin hymyili takaisin.. Joten päätin uskaltaa mennä juttelemaan hänelle ja olin ihan ihmeissäni kun hän otti kännykkänsä esille ja kirjoitti sillä mulle. Hoksasinkin sitten, että hän ei kuule mitään.
No tietenkään en voinut häipyä, sehän olis ollu epäkohteliasta. Niin jäin juttelemaan kirjoittaen kännykällä ja ymmärrettin myös eleillä. Kommunikointi oli hieman vaivolloista, muttei se ollut mitään. Harmitti vähän, etten osannut viittoa kuin nimeäni aakkosilla.
Mutta juttelun myötä huomasin olevani kiinnostunut hänestä enemmän, koska tämä mies on niin mukava. Olen kuvitellut ajoittain, että voisin tapailla häntä jatkossa ja opiskella jopa viittomakieltä, joka on mielenkiintoinen kieli. Hoksasin myös, että viittomakielellä onkin oma kieli- ja kulttuuriryhmä, minkä vuoksi kirjoitin tänne monikulttuurinen suhde- keskusteluun.
Minua ei häiritse, että hän on erikielinen eli viittomakielinen, mutta minusta tuntuu, että kuuroihin suhtaudutaan vähän epäsuvaitsevaisesti ja ennakkoluuloisesti. Niin, mietin miltä näyttäisin seurustellessani viittomakielisen/kuuron kanssa.. No, tulee varmasti jotain uusia kokemuksia ja sopeutumisia kun alkaa seurustelemaan viittomakielisen kanssa.
Onko kellään vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
itse en ainakaan kummaksuisi, jos joku tuttuni seurustelisi viittomankielisen kanssa päin vastoin minusta se olisi tosi herttaista, jos joku opettelisi viittomankieltä voidakseen seurustella jonkun kanssa.
jos sinua kuitenkin hävettää mitä yhteiskunta sinusta/teistä ajattelee ei kannata aloittaa suhdetta miehen kanssa. mies varmasti kokee muutenkin monia haasteita elämässä hän ei tarvitse tyttöystävää joka häpeää häntä.
Oletpa pienessä tynnyrissä saanut kasvaa. Hienoa, että uskaltauduit sieltä yökerhoon.
Sinua ei haittaa, mutta sinusta tuntuu, että muita haittaa. Eli sinua haittaa, mitä muut ajattelevat. Kyllä mä antaisin muiden ajatella ihan mitä vaan. Miehessä voi olla paljon isompiakin vikoja kuin kuurous.
Itse tapasin kahden lapseni (nyt 12 ja 14v.) isän 1993. Itse olen viittomakielen taitoinen ja kieli ongelmaa meillä ei ollut. 1996 menimme naimisiin ja lapset syntyivät tämän jälkeen. Mies oli laiska etsimään itselleen töitä. Pelihimoinen, eli pelasi rahapelejä, joka oli todella rasittava ongelma. Alkoholia piti olla joka viikonloppu kotona, 6 pack ja mäyräkoiraa. Olimme olleet 10v naimisissa, miehen ongelmat olivat siinä pisteessä, että päätin lähteä lasten kanssa. Agressiivisuus, väkivaltaisuus olivat hirveitä ja kun ihminen on kuuro, mielialat vaihtelee laidasta laitaan.
Ei tarvii olla kuin pienen pieni ongelma, niin se voi olla niin iso ongelma ihmiselle, joka on kuuro, että huonekalut lentää jne. Valitettavan paljon on alkanut näkyä mielenterveys ongelmia, koska jos ja kun elämää ei halua laittaa järjestykseen, niin se vie mehut ihmiseltä. Tätä ei pidä tietenkään yleistää, mutta itseni kohdalla olen törmännyt hänen kavereihin, joilla samat ongelmat. Toivottavasti tämä näkemäsi mies ei kärsi näistä ongelmista. Tutustu ihmiseen kunnolla, älä tee hätiköityjä johtopäätöksiä, niin et kadu.
Ai että kuurous takaa sen, että ihmisellä on huimat mielialanvaihtelut. Huhhuh!
Ei kuurous tee ihmisestä väkivaltaista.
t. Kuurojen vanhenpien kuuleva lapsi
Anna palaa vaan! Itse olen joskus kuurojen kanssa pyörinyt ja mukavaa porukkaa ovat! Tutustu ajan kanssa mieheen, ethän mitään menetäkkään vaan saat ainakin hyvän ystävän.
Tuo väkivaltaisuus ym. on todella ikävää yleistämistä. Kuurot ovat yksilöitä siinä missä kuulevatkin. Mikäli pidät miehestä niin tutustu ihmeessä! Omat kuurot ystäväni ovat ihania ihmisiä. Tietenkään kaikki kuurot eivät ole, en tykkää kaikista kuulevistakaan. Mutta kuulolla tai sen puuttumisella ei ole tekemistä kemioiden yhteensopivuuden kanssa.
Älä sitten naura sängyssä. Äänet ei ole ihan tavalliset. Tai mistä minä tietäisin, en ole koskaan ollut sängyssä kuuron miehen kanssa, mutta kuuron naisen kanssa kyllä.
olen vasta eroneet kuulevien kanssa 22 v. liitossa, kyll kuulevien kans kivaa riippuu luonest, alkuu rakastumimme vaimo rullantuu minuun, kunnes hänen mielenala tempuilee , oli pakko pulla elää hänen kans lasten takia, alan huomaan kuuron naisen kans mahtava fiilis kun kuulevaa, vasta viime kevänä vaimo alkoi salaa seurustella toisen miehen kans joilla sama sigaalit, helppo jutella , osalt miua harmitaa vaimo ei mukana kuurojen maailmass paljon myöskää kavereita kans, aina vaa iso vanhempien luo. jos rakasttte tosia paras vuorotelee seurustelee kuurojen ja kuulevien maailmass
Miksi sinä mietit, miltä sinä näytät seurustellessasi kuuron kanssa? Mitä se kelleen kuuluu ja mitä sinuun muiden ajatukset vaikuttavat? Mitä väliä jos on kuuro?
Kuurous ei ole mikään este seurustelulle. Jos pidätte toisistanne, niin jutelkaa kuuroudesta ihan avoimesti. Sinulla voi olla ennakkoluuloja, joita voitte yhdessä miettiä.
JOS kuurous häiritsee (kyse on siis aistivammaisesta ihmisestä), niin ihan turhaan alat itseäsi edes pakottamaan suhteeseen. Pidä kaveri kaverina, ja nauttikaa ystävyydestä ilman seurustelua.
Älä anna muiden mielipiteen olla esteenä! :) itselläni on myös ulkomaalainen kuuro ystävä.