Mieheni kärysi syksyllä suhteesta toiseen naiseen. vannoi ja vakuutti, että suhde ja yhteydenpito tähän kakkoseen loppuu heti, koska olen lasten kanssa tärkein asia hänen maailmassa. Kuinka kävi sinisilmäsyyttäni annoin anteeksi ja uskoin. Olin sanonut miehelleni pienikin yhteydenotto tavalla tai toisella tuohon toiseen naiseen niin ero tulee. Nyt siivotessa löysin mielen kiintoisia asioita mieheni vaatekaapin perukoilta. On ilmeisesti unohtanut ne sinne. Sieltä löytyi puhelimen ostokuitti/takuulappu sekä prea peid liittymä kortin kuori ( ei sim korttia). Nämä ovat hankittu juuri kärymisen jälkeen eli noin puoli vuotta sitten. Nyt tunnen itseni erittäin hölmöksi:Minua on vedetty nenästä ja naurettu hyväuskoisuudelle selkäni takana. Ei odottaakaa vaan kostoni tulee olemaan suloinen. Mieheni tiputan kulta jalustalta alas niin ettei hän huomaakkaan mitä on tapahtunut. Nyt minun pitää koota itseni ja miettiä miten toimin. Tuntuu niin tyhjältä yli 20 vuotta elämästäni siirtyy nyt arkistoon. Tähän suhteeseen en enää jää, mutta miten jatkaa.. onko kellään kokemuksia vastaavasta..
Kiitos kakkonen ja tuleva ex-mieheni....
Petetty!!!
18598
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei se kyllä koston avulla käy, sen verran kova juttu ero on. Itsellä oli sama tilanne. Riippuu tietenkin henkilöstä, mutta ex-mieheni ei suostunut keskustelemaan mistään, kielsi vain kaiken. Yritin ihan liian kauan saada aikaan parannusta, pyysin pariterapiaan, pyysin että keskusteltaisiin mikä vika minussa on että pitää vieraisiin mennä. Mikään ei auttanut, hän vain pyysi että antaisin hänen olla rauhassa, siis tämän vieraan naisen kanssa. Nyt tuntuu että olisi pitänyt samantien laittaa pillit pussiin ja toimia noin kuin sinä aiot. Siinä kuitenkin on se että yrittää toimia niin ettei tarvitsisi katua. Toisaalta olen iloinen että itse yritin ihan kaikki parisuhteen hyväksi joskin onnistumatta. Nyt on tuossa sohvalla toinen mies, ihan mukava, mutta kauan oli ahdistusta, ikävää ja pahaa oloa. Usein tuntui, että ei jaksa yhtään eteenpäin, mutta kun muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin elää kolmiodraamassa (mies ei siis olisi halunnut erota, mutta ei jättää vierasta naistakaan) niin pakko oli jaksaa. Viisautta ja voimia toivon sinulle!
Olen käynyt läpi vastaavan. Minä lykkäsin arkistoon "vain" reilut 15 vuotta, mutta siinäkin oli ihan riittävästi.
Olet oikeassa, sinun pitää nyt koota itsesi. Älä tee mitään hätiköityä äläkä anna miehesi edes huomata että tiedät asioita.
Mainitsit lapset. Ovatko ne kuinka pieniä vielä?
Valmistele ja suunnittele erosi rauhassa etukäteen, sitten kun olet valmis, ilmoitat vain asian miehellesi ja lähdet.
Lapsemme ovat jo yli 15 vuotiaita, joten eivät ole pieniä. Olen puhunut heidän kanssaan ja ovat 100 % sitä mieltä, että pitää erota. Kyllä olen suunnitellut lähteväni opiskelmaan ja aloittavani kokonaan uuden elämän lasten kanssa. Tosin vanhin valmistuu tänä keväänä, joten voi olla, ellei jatka opintojaan niin muuttaa pois kotoa. Mies varmasti tietää, että tiedän ja ajattelen eroa. Hän jankuttaa nykyään joka päivä kuinka ihana olen ja miten hän rakastaa minua jne.. Niitä sanoja en ole kuulunut moneen vuoteen, joten pelko on hänelle varmasti tullut kuvioihin mukaan. En niinkään ajatellut tuota kostoa sanan tuossa muodossa vaan lähinnä niin, että sitä saa mitä tilaa. Ajattelin lähinnä, että kerron erosta juuri sellaisella hetkellä kuin hän on haavoittuvimmillaan. Itse valmistaudun jo nyt eroon sillä tiedän, että se ei tule olemaan helppo, mutta onneksi on niitä jotka työnsä puolesta hoitavat omaisuuden jaon puolestani. Niin se vaan on kun luottamus menee ei se palaa enää milloinkaan ja ilman luottamusta ei ole myöskään parisuhdetta.
Musta tuntuu oudolta se, että lapsesi tietää, että tiedät, mutta miehesi ei. Kyllä aikuisten pitäisi selvittää asiat keskenään ja vasta sitten kertoa asia lapsille. Aika paljon tuossa nyt olet laittanut lapsien, isojenkin, harteille. Ja sanon tämän ihan kokemuksesta, olen ollut lapsi perheessä, jossa äiti on toiminut samoin.
Muilta osin, fiksua on jättää tuollainen mies, tsemppiä!
nyt tuntuu niin tutulta.Oletko pohjois-savosta?
tuo puolisosi.
Itsesi kannalta ero lienee paras vaihtoehto, koska puolisosi ei annettuasi uuden mahdollisuuden osoittautunut luottamuksesi arvoiseksi. Pettäjä pettää aina uudestaan, vain aikajana on muuttuva tekijä. Usein, ikävä kyllä, paikkansa pitävä sanonta.
Erosta on turha tehdä elokuvaa ja dramatisoida tapahtunutta. Itsekunnioituksen kannalta huomista ajatellen on kuitenkin parempi, ettet haudo kostoa ja vajoa yhtä alas kuin puolisosi. Kyllä se on fiksumpi konsti nostaa vaan tavarat kynnyksen yli ja lähteä kohden uusia tilanteita kuin miettiä miten sille puolisolle kostaa. Se reppana kyllä tajuaa tapahtuneen kun suljet oven perässäsi, eikä hänelle jää edes tunnetta "tasapelistä" kostosi vuoksi. Kyllä hänelle löytyy uusi petettävä.
Se aika siirtyy arkistoon joka tapauksessa erosit tai et. ERon aiheuttamat surut on surtava ja jatkettava. Pärjäät varmasti ja löydät ihmisen johon voit luottaa ja joka luottamuksesi ansaitsee. Tuo prepaid-puoliso ei sellainen ollut.
Olen ihan etelä-suomesta.. Joten samanlaisia asioita tapahtuu ympäri suomea ja aina näitä tulee lisää...
Miten joku voi yllättyä ja pettyä, kun mies jatkaa touhujaan käryn jälkeen. Jos mies on sitä tyyppiä ja vaimo ei ole riittänyt ennen käryä, niin kuinka riittäisi käryn jälkeen. Jos mies joudutaan pakottamaan olemaan uskollinen, niin mitä mieltä sellaista suhdetta on jatkaa?
Ei mitään. Mieheni kärysi joulukuussa toisesta naisesta, jonka jälkeen päätin vielä yrittää. Nyt mies kärysi jo kolmannestaan ja tämä toinen nainen vain odottaa, että eroaisin miehestäni, jotta hän saisi tuon kusipään itselleen. Tietämättä mikä odottaa... Vai joko arvaat, että panemassahan se sinua vain käy?
Sinua ihmettelen eniten: mies käryää ja käryää mutta jatkat vain tuollaisen kanssa!
No mulla on kyllä jo toinen mies hankittuna.
Nimenomaan! Yhden käryn jälkeen mies ulkoruokintaan, tuollaiset jatkavat aina. Mutta sitten on niitä jotka eivät edes halua tietää: pääasia että on joku joka valehtelee nätisti.
Mutta miten se teiltä muilta on pois jos kaikki ei todellakaan halua tietää?
Eihän kaikki olla samallaisia miehetkin ovat erilaisia ja kaikki miehet ei petä.
Tätä minäkin ihmettelen, kauhea haloo ja haukkuminen, jos joku haluaa jatkaa uskottomuuden jälkeen. Eikö se vain ole osoitus siitä, että on oikeaa rakkautta olemassa? Pystyy rakastamaan toista tämän virheistä huolimatta. Ei kaikki uskottomat miehet ole hirviöitä puolisoilleen ja suhde voi uskottomuuden jälkeen muuttua paremmaksikin, kun revitään kaikki kunnolla auki ja sen jälkeen parannetaan yhdessä.
Tuollatavoin minun salarakkaani vaimokin sanoi kun mies kärähti. Asiat puhuttiin halki "rehellisesti" , suhde "muuttui paremmaksi", ollaan "avoimia"..paitsi että kaikki tämä on vain silmänlumetta. Mies pettää yhä..saman henkilön kanssa vieläpä mutta pitää huolta nyt siitä ettei enää kärähdä. Oikeaa rakkautta se ei ole ainakaan miehen taholta..eikä ainakaan vaimoa kohtaan.
Mä olen kuullut katkerista kakkosista, jotka yrittää syöttää juuri tuommoista narunköyttä vaimoille, jotka eivät otakaan eroa...
Yksikin kuulemma yritti uskotella vaimolle olleensa miehen kanssa samaan aikaan, kun vaimo oli ollut miehensä kanssa. Sellainen ei kyllä herätä mitään muuta, kuin huvittuneisuutta.
Täällä kävi niin että vaimo antoi anteeksi miehelle lukemattomia kertoja, aina ehto jatkamiselle oli että jos pettää niin ei ainakaan minun kanssani. No, kielletty hedelmä houkuttelee varmaan eniten. Mies nimenomaan minua yhä yrittää (voihan hänellä olla muitakin, uskon että onkin), mutta en häntä huoli. Taas sama virsi että on kyllästynyt puolisoonsa jne. vaimolle leikkii olevansa muuttunut mies. Niin ja todisteita miehen roikkumisesta olisi, mutta en jaksa sotkea kenenkään kuvioita, huojentunut olo että itse pääsin eroon valehtelijasta. Jos joku haluaa uskoa että tapapettäjä muuttuisi niin uskokoon rauhassa, ihmetyttäähän se vaan että mistä tuota uskoa riittää..
Meillä kakkonen halusi miestäni niin paljon, ettei uskonut mitään mitä sanoin. Mieheni nimittäin hoiti avioelämää kotona aina kuin mahdollista ja sitten kävi tätä kakkosta panemassa aina kun baariin meni. Kakkoselle oli kerrottu, että avioliitto oli vain kulissi. Sitä se ei ollut minun puolelta ja miehellenikin seksi maistui mutta yksi nainen ei vain riittänyt hänen tarpeita tyydyttämään.
Minä en sitä kestänyt ja luovutin. Rankka avioero kaikkine kuvioineen ja 6 lapsen kasvattaminen jäi minulle. Exä on yhä hoitonsa kanssa ja tapaa lapsiaan tosi tosi harvoin.
Olen selvitellyt yhteiselämää. Miehelläni oli ollut muutama muukin suhde ennen tätä hoitoa. Niistä aiemmista hän ei jäänyt kiinni. Yli 20 v meni osaksi arkistoon ja osa muistoista tuhkaksi. Nimittäin moni muisto paloi leivinuunissa komeasti. Kierrätys sai myös osansa.