Kaipaisin kipeästi neuvoja ja kokemuksia.
Viikko sitten minulle selvisi, että aviomieheni meni naimisiin kanssani
Vain lapsen takia, eikä kuulemma edes rakasta minua. Tai siis tämän
Riidan päätteeksi kysyin, että rakastatko edes minua ja hän vain murahti,
Että en...
En ole osannut edes epäillä tälläistä, sillä välillämme ei mikään ole muuttunut.
Läheisyyttä, seksiä yms ihan normaalisti.
Seuraavana päivänä sitten kysyin, että haluaako erota, ei kuulemma halua.
Ja ei ole toisesta naisesta kyse, tai ei ainakaan myönnä.
Mieheni on tämänkin jälkeen käyttäytynyt ihan normaalisti, tulee lähelle, halailee yms, eli olen nyt hieman ymmälläni että miten pitäisi toimia. En ole nyt ottanut asiaa puheeksi, vaan ajattelin että selkeytän ensin oman pään ja sitten yritän puhua. Vai mitä helvettiä tässä nyt pitäisi tehdä???
Itse rakastan miestäni hyvin paljon ja tunnen itseni niiin tyhmäksi, kun en ole tälläistä huomannut... Vinkkejä, neuvoja? Pariterapiaa vai antaako ajan vain kulua?
Olemme olleet 8 vuotta yhdessä, lapsi on pian 2 ja naimisissa vähän alle vuosi.
Viikko sitten minulle selvisi, että aviomieheni meni naimisiin kanssani
Vain lapsen takia, eikä kuulemma edes rakasta minua. Tai siis tämän
Riidan päätteeksi kysyin, että rakastatko edes minua ja hän vain murahti,
Että en...
En ole osannut edes epäillä tälläistä, sillä välillämme ei mikään ole muuttunut.
Läheisyyttä, seksiä yms ihan normaalisti.
Seuraavana päivänä sitten kysyin, että haluaako erota, ei kuulemma halua.
Ja ei ole toisesta naisesta kyse, tai ei ainakaan myönnä.
Mieheni on tämänkin jälkeen käyttäytynyt ihan normaalisti, tulee lähelle, halailee yms, eli olen nyt hieman ymmälläni että miten pitäisi toimia. En ole nyt ottanut asiaa puheeksi, vaan ajattelin että selkeytän ensin oman pään ja sitten yritän puhua. Vai mitä helvettiä tässä nyt pitäisi tehdä???
Itse rakastan miestäni hyvin paljon ja tunnen itseni niiin tyhmäksi, kun en ole tälläistä huomannut... Vinkkejä, neuvoja? Pariterapiaa vai antaako ajan vain kulua?
Olemme olleet 8 vuotta yhdessä, lapsi on pian 2 ja naimisissa vähän alle vuosi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hyvä Särkynyt Mieli. En usko tai ainakaan arvele tuon miehesi hetken vihastuksissaan olleen lausahduksen olevan totta. Hän on vain yhtä epävarma kun me kaikki. Milloin voi täysin olla varma, että rakastaa? Rakkauden ensi huumassa ehkä. Tuollaisia tokaisee silloin tällöin omakin mieheni, joka sitten myöhemmin väittää ettei edes sanonut niin tai jos, niin niin se oli sellainen hetki. Tietysti ihannetapauksessa olisi kyllä oltava aina varma...
Mitä rakkaus nyt edes tarkoittaa? Todennäköisesti sinä tunnet miestäsi kohtaan eri tunteita kuin hän sinua kohtaan. Oli kurja temppu häneltä mennä tokaisemaan tuollaisia totuuksia, jotka eivät takuulla auta pitämään perhettä yllä. Mitenkähän olet mahtanut hänet noin suututtaa.
Jatka miehesi rakastamista mutta tärkeintä teille nyt on lapsenne. Miehesi on ainakin päättänyt, että hoitaa velvollisuutensa lasta kohtaan. Seuraa hänen esimerkkiään.
Sinun tapauksesi ei ole mitenkään epätavanomainen. Täällä iso määrä ihmisiä julistaa liittonsa onnea tajuamatta, että julistukset ovat yksipuolisia. Olet nyt tullut viimein toteamaan, että onni on mahdollista vain kusipäille ja herkkäuskoisille.
"Mitenkähän olet mahtanut hänet noin suututtaa."
Niin, että vaimonhan vika tuokin sitten...?
"Olet nyt tullut viimein toteamaan, että onni on mahdollista vain kusipäille ja herkkäuskoisille."
Onneksi olen sitten jompikumpi noista! Ja mieheni myös!
Tosin itse emme olisi tuollaista diagnoosia itsestämme tehneet, muttei haittaa kun vain saamme olla onnellisesti yhdessä.
Aloittajalle sanoisin, että olen tosi pahoillani puolestasi!
En tiedä, että mitä pariterapiassa tehdään, mutta tuskin siitä haittaakaan on.
Kai miehesi sinua edes vähän on rakastanut, koska olette olleet pitkään yhdessä joten yrittää kannattaa!
Jaksamista!