Ongelma on siis seuraava, että silloin kun poikaystäväni menee kaverien kanssa baariin (ehkä kerran tai kaksi kk:ssa), hän on niin kännissä ettei "löydä" tai halua tulla kotiin yöksi. Pettämisestä ei ole kyse, vaan siitä että se oikeasti sammuu jonnekin tai kaverit houkuttelevat sen luokseen jotta ne voisi heti aamusta aloittaa kännäämisen uudelleen. Sama homma jos itse olen mukana mutta lähden aikasemmin kotiin. "raskas työ vaatii raskaat huvit etkä sä mun antais kaks päivää ryypätä putkeen. pakko siis tehdä näin"...ei saatana. Enhän mä nyt tietenkään tykkää että en näe äijää koko viikonloppuna, mutta jos etukäteen sanoisi että haluasi nyt mennä niin ja näin, niin ei ainakaan tarvitsisi luottamusta rikkoa!
Kotiin poikaysäväni tulee suosiolla yöksi ehkä joka kolmas kerta. Mua suunnattomasti vituttaa kun ollaan esim. suunniteltu että mennään jonnekin seuraavana päivänä. Sitten poikaystäväni jääkin kännäämään jonnekin tai on niin krapulassa että menee suunnitelmat mönkään. Onhan tämä aika yleistä (kai?) tässä iässä (ollaan 21), ja poikaystäväni sanookin että haluaa vielä mennä kun ei ole lapsia jne...kuvitteleeko se että se muuttuisi naps vaan sitten kun olen vaikka raskaana..yksin varmaan kököttäisin maha pystyssä kotona ja sittenkin kun lapsi olisi syntynyt...tästäkin on näyttöä kaveripiiristä..
Muita ongelmia ei oikeastaan ole..on vain todella helvetistä kun ei koskaan voi luottaa tuleeko kotiin vai ei jos menee jonnekin juomaan. Kyllä se ainakin joka toinen vkonloppu on kiltisti, mutta en haluaisi olla mikään äiti. Onko mahdollista että se iän myötä rauhottuu? ollaan oltu 3 vuotta yhdessä, ja on se jo siitä muuttunut kun joskus ryyppäsi joka viikonloppu molemmat päivät. Menee vaan silti hermot...sitten kun on pilannut mun päivän niin en voi edes keskittyä mihinkään muuhun, esim lukea tenttiin tai jotain...auttakaa!
Kotiin poikaysäväni tulee suosiolla yöksi ehkä joka kolmas kerta. Mua suunnattomasti vituttaa kun ollaan esim. suunniteltu että mennään jonnekin seuraavana päivänä. Sitten poikaystäväni jääkin kännäämään jonnekin tai on niin krapulassa että menee suunnitelmat mönkään. Onhan tämä aika yleistä (kai?) tässä iässä (ollaan 21), ja poikaystäväni sanookin että haluaa vielä mennä kun ei ole lapsia jne...kuvitteleeko se että se muuttuisi naps vaan sitten kun olen vaikka raskaana..yksin varmaan kököttäisin maha pystyssä kotona ja sittenkin kun lapsi olisi syntynyt...tästäkin on näyttöä kaveripiiristä..
Muita ongelmia ei oikeastaan ole..on vain todella helvetistä kun ei koskaan voi luottaa tuleeko kotiin vai ei jos menee jonnekin juomaan. Kyllä se ainakin joka toinen vkonloppu on kiltisti, mutta en haluaisi olla mikään äiti. Onko mahdollista että se iän myötä rauhottuu? ollaan oltu 3 vuotta yhdessä, ja on se jo siitä muuttunut kun joskus ryyppäsi joka viikonloppu molemmat päivät. Menee vaan silti hermot...sitten kun on pilannut mun päivän niin en voi edes keskittyä mihinkään muuhun, esim lukea tenttiin tai jotain...auttakaa!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Poikaystäväsi ei oikein osaa ajatella tätä elämää. Tosin hän on vielä niin nuori. Itse olen 27-v ja muistan myös, että tuossa 18-24 vuotiaana tuli tehtyä vastaavanlaisia kännijuttuja kavereiden kanssa. Kuitenkin tulin aina kotiin rakkaani luokse. Olemme olleet yhdessä nyt kaikkiaan 5 vuotta.
Poikaystäväsi ei oikeasti välitä sinusta, vaikka se pahalta tuntuukin. Hän hyvin todennäköisesti etsii toista naista baarireissuiltaan. Jos mies oikeasti välittää sinusta, hän ei käyttäydy tuolla tavalla. Luottamus ja yhteisten sovittujen asioiden pitäminen on kaiken a ja o.
Ei hän miksikään tuosta muutu. Kyllä mies tykkää koko ikänsä kavereiden kanssa oluella silloin tällöin istuskella. Poikaystäväsi yrittää vielä olla kunnollinen, koska ei juo joka viikonloppu. Kuitenkin vanhemmiten hyvin toidennäköisesti, eri ongelmatilanteissa (parisuhteen, lapsien, työelämän paineen) juominen vain lisääntyy, jos ihminen ei osaa ajatella asioita järkevästi. Miksi hänen ylipäätänsä täytyy juoda? Ettekö voisi tehdä yhdessä jotain kivaa? Esimerkiksi mennä ravintolaan syömään ja ottaa ehkä hieman viiniä, mutta ei mitään tuollaista tolkutonta ryyppäämistä. Varmasti hän ryyppääkin monen ravintolahetken rahat omilla keikoillaan kurkusta vain alas.
Tuollainen käytös lapsellista. Kaikkein pahinta on kuitenkin se, että hän valehtelee sinulle. Rakkaan luoksi on halu palata yöksi. Aamulla hieman krapulaisena miehen tekee yleensä myös mieli rakastella, joten miksi jäädä kaverin luokse?
odota muutosta, vaan toimi. Jos mies ei kunnioita sinua sen vertaa, että haluaa ehdontahdoin pettää luottamuksesi muina miehinä muutaman kerran kuukaudessa, niin tee selväksi se, että vaihtoehdot ovat joko sinä tai venähtäneet kännäämisviikonloput kavereiden kanssa. Ei kai mies ole tahdoton olio, joka ei voi muuttaa toimintatapaansa, jos vaan niin itse haluaa.
Äläkä tosiaan hanki lapsia, ennenkuin muutos on tapahtunut ja kestänytkin esim. vuoden. Muutoin saat todellakin istua kotona lapsen kanssa miehen bailatessa. Sehän vasta helppoa olisikin miehelle, kun tietäisi, että olet vankina kotona, ja hänellä on mahdollisuus "irrotella" ilman minkäänlaista vastuuta.
Voit tietysti itsekin viettää muutaman pitkän viikonlopun esim. tyttökaverisi luona, vois pistää miehesi miettimään...
"Esimerkiksi mennä ravintolaan syömään ja ottaa ehkä hieman viiniä, mutta ei mitään tuollaista tolkutonta ryyppäämistä."
Sen mielestä viinitissuttelu on naisten hommaa..ei se ole yhtään kultivoitunu eikä sitä kiinnosta mikään kultturihomma tai ravintola ellei saa kunnon pihviä ja isoa tuoppia. Joko yksi tai kaksi kaljaa, tai sitten kunnolla. Välimaastoa ei tunneta koska alkaa vain väsyttämään tms...
"Poikaystäväsi ei oikeasti välitä sinusta, vaikka se pahalta tuntuukin. Hän hyvin todennäköisesti etsii toista naista baarireissuiltaan"
En usko että asia on noin. Hän kyllä rakastaa minua täysin sydämin, eikä hän ennen minuakaan ole naisia baarista etsinyt, juonut vaan kaverien kanssa. Jos tietäisit millaisessa maalaisseudulla asutaan, niin tietäisit että täällä suurimman arvon miesten juhlimisessa saavat hauskanpito ja viina. Siihen ei naiset kuulu, koska ne ovat "kälättäviä viirupyllyjä"...että tuollaista miesten hauskaa..
On mieheni huomattavasti parantanut tapojaan. Hän vain juodessaan menettää kontrollin, eikä tajua mitään. Onkin selvästi verrannolista hänen juomismääräänsä tuleeko yöksi kotiin vai ei. jos hän ei ole kaatokännissä, niin hän tulee aina yöksi kotiin. Tottakai minua kadehdittaa sellaiset pariskunnat joilla näitä ongelmia ei ole, mutta tiedän täältäkin useita pareja joilla mies on vielä pahempi alkoholinkulutuksen yms osalta. Minä kyllä olen onnellinen muuten poikaystäväni kanssa, ja hän on pohjimmiltaan hyvä ihminen. Kyllä hän minusta välittää, mutta hän ei vain osaa ehkä ajatella naisen aivoilla...hän ei tajua kuinka paljon loukkaannun kun ei tule kotiin. Hänen mielestä se on ihan ok jos minä joskus jään yöksi jonnekin kun menen juhlimaan, koska kuitenkin luottaa minuun. Niin, mutta minä aina sanon ennalta jos mahdollisesti jään...välillä kyllä tekisi mieli kostaa...
Ja tosta krapulaseksistä...se onnistuu jos mies ei ole olut ihan övereissä...muuten sillä ei seiso muan tai se on niin heikossa kunnossa ettei jaksa. Enkä mä yleensä halua krapulaseksiä ellen oo itekki krapulassa...koska se viinanhaju on muuten niin kuvottava..kai se tästä. Jos mieheni tämän takia jättäisin, luulen että aktuisin koska rakastan häntä niin paljon. Toisen miehen kohdalla voisi olla ihan eri ongelmat. Minun mieheni ei koskaan luokkaisi sanoilla minua tai fyysisesti, eikä hän petä (vaikka ei saisi sokeasti luottaa). Viinanjuontia hän puolustelee juuri nuoruudellaan. Että vielä parisen vuotta haluaa ottaa ilon irti elämästä..hänelle viikonlopun iloa on kaverien kanssa hauskanpito ja mielellään että minäkin olen mukana...
oikeastaan kirjoitit "ongelmastasi", kun kuitenkin itse vastineessasi puolustelet miehen tekemiset??!!
Jos hän nyt sitten on hyvä ja mukava, niin ummista silmäsi ryyppäämiseltä... jos pystyt... sitähän ei tiedä, miten juomistavat muuttuu ajan funktiona. Jos nyt maistuu, maistuu todennäköisesti jatkossakin, voi ehkä lisääntyäkin. Jotain kummallista juomistavassa kuitenkin on, kun pitää ottaa pikku putki vastineeksi arjelle. Ei hyvää ennusta.
kun ongelma on olemassa, mutta silti pakko puolustaa...sen siis tiedän että hän ei petä jne, kyse on vain tosta juomisesta.
Ehkä sen takia puolustan kun en halua että tämä päättyy eroon. En halua sellaisia neuvoja että jätä se jne..
Miehellä on myös henkilökohtaisia ongelmia, hänellä on kuollut lähimmäinen tapaturmaisesti eikä vieläkään pysty hyväksymään sitä. Luulen että silläkin on yhteys tuohon viinanhimoon.
Pari ystävääni, jotka kestävät huomattavasti pahempia tilanteita, yrittävät vain sanoa että toi on vielä pientä ja mieheni rakastaa kuitenkin minua. Mutta miksi pitäisi kestää? Miksi hekin kestävät...heillä on vielä lapsia. no ehkä sen takia..On vain ehkä vaikeaa lähteä. Välillä tuntuisi että luovutan liian vähäisestä syystä jos tämän takia lähden. Ihan kuin siinä erossa pitäisi olla jokin dramaattisempi syy. Sekin on valitettava tosiasia, että jos asuisin yksin, se ei olisi kauan edes mahdollista varallisuuteni takia. Opintotuki on yhteensä 400 euroa ja yksiön vuokrat alimmillaan 300. Töissä en voi käydä mikäli haluan edetä opinnoissani samaa tahtia kuin muut. Ennen kävin myös töistä ja sain sellaisen stressin että ruumiini voi huonosti..Eikö kellään ole samanlaista tilannetta? Onko kaikilla asiat niin hyvin parisuhteessa, ettei ole muuta kuin jotain pientä kränää?
No omalla poikaystävällä ei ole mitään halua resuta tuolla tavalla. Kerran sanoikin kaverilleen että ei kiitos, hän on teininä mennyt aivan tarpeeksi eikä tollanen sekoilu enää kiinnosta. se käy baarissa n. 1 kerran kuukaudessa tai kahdessa.
miehestäsi kehittyy alkoholisti.
Siis kertakaikkiaan. Luuleeko joku, että tuo on normaalia käytöstä???
Ei minusta ainakaan.
Ja noin käyttäytyy vissiin vaan pääasias suomalaiset äijät. Meneppä jonnekkin Keski-Eurooppaan, niin ei sielä viinalla noin tarvitse läträtä.
Minusta kannattaa jättää tuollainen idiootti, mutta jos sen kanssa olet onnellinen (mitä en kyllä usko) niin jatka suhdetta.
Puhu sen miehes kanssa, ja jos ei asiat muutu, niin lähde. Eiköstä joo?
Miehelläsi on alkoholiongelma.
Alkoholiongelma on jo se, että mahdolliset pienet ja suuret "ongelmat" pyritään unohtamaan tai ratkaisemaan alkoholin avulla.
Alkoholi on jo tehnyt miehestäsi ongelman.
Miehesi ei ilmeisesti tule muuttumaan, vaan jatkaa entiseen malliin, jopa pikkuhiljaa antautuu enemmän, jopa kokonaan, alkoholin vietäväksi.
Sinä et mahda mitään.
Alkoholismia vastaan ei voi taistella muut kuin juoja itse.
Kaksi vaihtoehtoa:
1. Hyväksyt ongelman ja seuraat sivusta miehesi itsetuhoista elämäntyyliä (Vaatii suunnattomasti sisua ja ennnenkaikkea rakkautta mieheesi)
2. Otat etäisyyttä mieheesi (Vaatii suunnattomasti sisua ja rohkeutta sekä ennenkaikkea itsensä ja oman mielenterveytensä laittamista etusijalle)
Aivan samanlainen tilanteemme ei ole ollut, mutta muutama vuosi takaperin poikaystäväni (silloin 23v.) oli pakko päästä viihteelle ainakin kerran viikossa. Piti kuulemma elää ainutlaatuista opiskelijaelämää, että voi sitten kolmekymppisenä maatua kotona. Kirjoittelin tännekin, että mitä teen, kun en kestä tuollaista bilettämistä. Vastaukseksi sain lähes poikkeuksetta, että "jätä se alkoholisti, tuo ei lopu koskaan".
Onneksi en jättänyt. Nyt käymme noin kerran kuussa yhdessä baarissa. Muuten vietämme rauhallista kotielämää ja suunnittelemme tulevaisuutta.
Sen voin lisätä, että kyllä meillä monet riidat käytiin ryyppäämisestä. Jälkikäteen mies on sanonut, että tuskin olisi rauhoittunut, jollen olisi kiukutellut asiasta jatkuvasti. :) Välillä pelkäsin, että tätä menoa mies jättää mut, kun aina järjestin kohtauksen.
Mielestäni nuorena ei vielä voi ketään leimata alkoholistiksi. Opiskeluelämää osaksi velvoittaakin juhlimaan, ja parempi sitä on nuorena mennä, kun ei ole vielä perhettäkään. Enemmän riippuu siitä, että pitääkö asioistaan muuten huolta, ja ymmärtääkö parissa vuodessa rauhoittua. 21-vuotiaana itselläni menojalka vipatti, vaikka nykyään mieluiten käperryn sohvan lämpöön. On ollut helpompi vakiintua, kun opiskelijabileet on jo koluttu ja baarin meteliin kyllästytty.
taisikin olla yksi ainoita tässä viestiketjussa...ihmeen moni meinaa että miehestäni on tulossa alkoholisti ja tuo käytös ei ole normaalia. Minun tuttavapiirissä taas lähes kaikki viettävät samanlaista elämää, paitsi ehkä tulevat kotiin aina yöksi..mutta silti lähtee aamulla uudestaan juhlimaan. Kai se aika normaalia vielä tässä vaihessa on, kaikki opiskelee tms..
Nyt taas tuntuu paremmalta kun juteltiin pitkään ja hartaasti. Voi olla että poikaystäväni jaksaa olla kuukausiakin taas kunnolla mutta pakko sen on aina jossain vaiheessa "nollata" tilanne. Hänelle alkoholi ei merkitse mitään ilman seuraa. Kotona jos on (arkena tai viikonloppuna), hyvä jos hän haluaa juoda yhden kaljan...että kotijuoppoa hänestä tuskin niin helposti tulee..Ollaan muuttamassa toiselle paikkakunnalle, niin varmasti sitten tämäkin ongelma lievenee kun miehen kaverit jäävät tänne ja mies siis näkee niitä harvemmin. Kiitos vastauksista, ehkä minä sinnittelen enkä luovuta niin kuin nykyään moni liian helposti tekee! :)
Olin lukenutkin tätä juttusi. Aika sama meininki.
Kerran poikaystäväni oli laivalla kavereidensa kanssa ja lupasi tulla sieltä suoraan kotiin, eipä tullut vaikka lupasikin kohta kun soittelin hänelle.
Sitten meni puhelin välillä kiinni, etten saa yhteyttä yms.
Olimme sopineet, että teemme yhdessä jotain sinä päivänä, niin tottakai olin vihainen!
Sitten hän tuli joskus alkuyöstä järkyttävässä kunnossa, oli jotain 80%:sta juonut. Riehui ja raivosi minulle vaikka en ollut tehnyt mitään. Lähdin siitä kaverille yöksi samantien. Tälläistä ei ole toiste tapahtunut ja tästä on kohta vuosi, mutta pelko kalvaa, että tälläista sattuu vielä joskus..