Minä haluan sanoa täällä, missä kaikki muut kirjoittaa kuinka kamala anoppi heillä on ja mitä kaikkea pahaa on tehnyt ja jne jne.
Minun anoppi on ihana...hän on minulle hyvin läheinen ja en voi sanoa pahaa hänestä.
Olen onnellinen ja en tajua tätä anopin haukkumis palstaa ollenkaan, missä on se, missä on ne miniät, ne on aina syyttömiä, niinkö ?
Minun anoppi on ihana...hän on minulle hyvin läheinen ja en voi sanoa pahaa hänestä.
Olen onnellinen ja en tajua tätä anopin haukkumis palstaa ollenkaan, missä on se, missä on ne miniät, ne on aina syyttömiä, niinkö ?
Vastaukset 13
Vanhimmat
EIJA15
Ihanaa että niitä on normaalejakin miniöitä jotka eivät katso asiakseen källätä ihmistä joka on synnyttänyt heidän miehensä joskus. Niin paljon on miniöitä joilla on kummallinen pakko haukkua ja ihmetellä anoppinsa olemusta ja tapoja, ja jotka tulkitsevat TAHALLAAN väärin kaiken mitä anoppi sanoo. Näillä miniöillä on ihmeellinen tapa olla karvat pystyssä anoppiaan vastaan, kun oikeastaan normaalisti sitä yritetään ymmärtää toistakin ihmistä ja yritetään hyväksyä ihmiset sellaisina kun he ovat. Minun anoppinikin on ihana ihminen ja meillä on omat elämät molemmilla ja silti tapaillaan ja meillä on hauskaa yhdessä
Niin on anoppi on yhtä kiva kun poikansakkin---- mutta hänhän se on pojan kasvattanut, joten onnen pekka kun löysin mieheni jolla on maailman paras äiti.
Jep..anoppi on tehnyt meille hyvän miehen, miksi moittia !!!
VAI NIN
Kyllä..anoppiin oikein tyytyväinen ja pidän hänestä ja meillä on todella hyvät välit.
Minäkin olen tosi tyytyväinen anoppiini. Hän aikoinaan opetti talon tavoille fiksusti. Hyväksyy oman lemattomuuteni, eli ei vaadi liikoja. Pidän häntä äidin korvikkeena, omani kun menetin pienenä.
Nyt hänen vanhettuaan olen avittanut erilaisissa asioissa. Asutaan sen verran lähekkäin, että onnistuu.
Varmaan on usein miniän omista asenteista kiinni, millaiseksi suhde muodostuu.
Toistensa huomioiminen on tärkeää ja kunnioitus. Niin makaa, kuin petaa.
Totta, olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa, eli niin makaa kuin petaa ja myös itselleni anoppi on kuin äiti.
Kuule Eija, kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin sinä.
Surusilmä...kerro...yritän neuvoa jos haluat .....
Eija
Sinä voit hyvin suhteessasi anoppiin etkä ole pikkumainen ihminen joka takertuu joka asiaan jonka anoppi sanoo ja et vääntele hänen sanomisiaan oman tyylisi mukaan. Minä olin myös tyytyväinen anoppiini silloin kun hän vielä eli. Ja minulla ei ollut koskaan halua alkaa kukkoilemaan jos anopin mielipide erosi minu mielipiteestäni. Meillä oli salaisuuksia joita me juteltiin kun oltiin kahdestaan, ja kun olin nuori ja taitamaton niin hän opetti, ja siitä olin vaan hyvilläni. Kaipaan häntä suunnattomasti.
Kulkaas, kaikilla ei ole onni suosinut anopin suhteen, vaikka hänen poikansa onkin mieheni. Anoppeja ja miniöitä on yhtäpaljon kuin esim. työkavereita. Anoppeja ja miniöitä, appeja..jne. on erilaisia jotkut ilkeitä ja jotkut kivoja. Minulla oli edellinen anoppi ihana (mieheni kuol) ja tämä uusi, voi kiessus sentään avan eriplaneetalta jolla ei ole edes pienintä käytöstapaa. Harvinaisen ilkeä ja juonitteleva hyväksikäyttäjä, todella välinpitämätön muita kuin itseään kohtaan. Ei miniän syy aina ole jos anopin kanssa sukset ristissä. Itsekunnioituksen omaava ihminen olipa se sitten miniä, niin hänen ei tarvitse sietää huonoa kohtelua anopin tai kenenkään muunkaan taholta. Anoppien kannattaa katsoa itse peiliin miksi lapset ja lapsenlapset ei käy.
Kiva kuulla.
Minullakin oli hyvät välit anoppiin kunnes tämä tuli meille passattavaksi kolmeksi viikoksi ja kertoi joka päivä mitä vikaa ruuissani on. Kiitin kohteliaasti ja olin hiljaa.
Myös minä olen onnellinen nyt kun anoppi muutti lentokoneella tavaransa Välimerelle.
JAA, Miten VOI OLLA....