Tuomio adventistikoulutuksen saaneelle pedofiilille

Adventistisen kasvatuksen hedelmiä?

Iltalehti kertoi 24. toukokuuta 2010 Salosen hypänneen Viking Linen Isabella-aluksen 10. kannelta Turun Ruissalon kohdalla. Ohi ajaneen moottoriveneen matkustajat poimivat Salosen merestä kyytiinsä. Hän sai tästä syytteen, ja 6. lokakuuta 2010 hänet tuomittiin käräjäoikeudessa liikenteen häirinnästä. Lisäksi hän oli huhtikuussa jäänyt kiinni rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, joista hänet myös tuomittiin. Tuomioksi tuli 50 päivää ehdollista vankeutta, 25 päiväsakkoa ja ajokielto kesäkuun 2011 loppuun.

Elokuussa 2010 Salosen kerrottiin olleen osallisena joukkotappelussa Turun keskustassa. Salosen mukaan häntä lyötiin, jonka jälkeen hän menetti tajuntansa, ja että häneltä myös katkesi kylkiluu.

24. syyskuuta 2010 uutisoitiin, että Salosta epäillään Kimi Räikkösen vaimon Jenni Dahlman-Räikkösen kiristämisestä alastonkuvilla.

Niin mitä nyt yrität änkyttää?

Onko pointtisi puolustella jotain latinotanssinopettaja pedofiilejä sillä, että niin joku Salonenkin on tehny jo kauan aikaa sitten?

Hei

On olemassa todellisia rikoksia.

Paholainen tekee kaikkensa tehdäkseen kristinuskon naurettavaksi.

Katolinen kirkko antaa tässä esimerkkiä. Siellä selibaattilupaukseen sitoutuneet papit sitten sekaantuvat seurakuntalaisten poikiin ilmeisesti aika tiuhaan tahtiin mitä maailma on seurannut uutisia.
Sitäkin sitten tahdotaan yleistää aitoon hengellisyyteen ja aitoon kristillisyyteen.

Juoni on taas onnistunut. Paholaisen taktiikka on juuri vaikuttaa johtomiesten kautta jolloin pääsee tekemään aina isompaa porukkaa naurunalaiseksi.

On aina syytä huomioida että on olemassa aitoa hengellistä kristillisyyttä josta siitäkin voi langeta pois, että myös uskonnollisuutta jolla ei ole mitään tekemistä aidon hengellisyyden ja aidon uskon kanssa. Pelkkiä kulisseja ja muotomenoja.
Sellaisenkin keskellä on yksilöitä jotka etsivät Jumalaa, uskoa ja Jeesusta.
Isojenkin kirkkojen penkeillä istuu jokunen hurskaskin aina, Jumalan omia on kaikissa raamattua lukevissa piireissä yksilöinä. Ovat niitä jotka ovat vilpittömiä sen tiedon määrän mukaan minkä omistavat. Sitä mukaa jos ruoho näyttää vihreämmältä ja hurskaammalta jossakin muualla ja ihminen ristiriidassa uskonsa kanssa suhteessa ryhmän tapoihin, kutsuu Ilm 18:4 vihreämmille niityille hurskaampaan seuraankin.

Ei ole mitään väliä kuinka monta kertaa on lukenut raamatun kun on uskosta pois langennut asialla ei ole mitään merkitystä.

Ei ole mitään väliä missä hengellisessä liikkeessä on ollut, sitä ei kuitenkaan ole enää vähääkään kun on kokonaan kaiken hyljännyt.

Aivan samalla kun ihminen tulee uskoon katoaa kokonaan vanha entinen minä, uudet tuulet puhaltavat ja ihmisen persoonallisuus muuttuu kokonaan.
Samalla tavalla kun hengestä irti päästää on viikossa sama vanha aatami kuin ennen uskoon tuloa. Ihmisellä on näin aina kaksi personallisuutta uskovaisilla joista jompikumpi on vallalla riippuen elääkö Jumalan Hengen varassa vai ei.
Hebr 8:10, Jer 31:31-34, Hes 36:25- Uusi liitto jossa Jumala itse on henkensä voimassa läsnä. Ei väkisin kuitenkaan. vaan valinnan vapauden ja ihmisen oman tahdon mukaan jos haluaa orientoitua rakastamaan Jumalaa ja -periaateita. Hebr 12:14.

Jos etsit poliittista liikettä itsellesi, ja menet sitten äärioikeistoliikkeeseen ja jätät sen, voidaanko Sinua kutsua enää äärioikeustolaiseksi ?
Jos sitten menet äärivasemmistoon ja loikkaat äärioikeistoon, voidaanko Sinua enää kutsua äärivasemmistolaiseksi ?
Ei voi.

On olemassa kuitenkin sellaisikin ihmisiä "jotka eivät ole tästä lammastarhasta" eli eivät ole seurassa, ovat inhimillisistä syistä mm. maantieteellisistä tai henkilökohtaisista inhimillisistä syistä seurakuntien ulkopuolelella mutta saattavat elää uskossakin ja jumalasuhde on aina ihmisen ja Jumalan välinen asia. Seurakunnat ovat uskoville tarkoitettuja kuitenkin, uskovien yhteisö jossa vertaistuki ja samoin ajattelevat ystävät, Niin on tarkoitus. Jotkut inhimillisistä syistä eivät voi elää seurakunnissa, aina missä on ihmisiä, syntyy ristiriitojakin.


yst. jari

Lisäys;

Kannattaa asiayhteydessä huomioida että jotkut ihmiset jo yleistävät pedofilian kuuluvan uskovaisuuteen, perkele on onnistunut melkoisen hyvin.

On olemassa todellisia rikoksia, joissa täyttyy hyväksikäytön ja seksuaalisuuden kriteerit.

Pitää kuitenkin huomioida mistä on kysymys lasten seksuaalisesta hyväksikäytössä;

1. Sukupuoliyhdyntä alle 16 vuotiaaseen
2. Seksuaaliset hyväilyt
3. Seksuaaliset puheet

Näissä lainsäätäjä katsoo että lapsen kehitykselle on haittaa.

Lisäksi huomioidaan vanhemman mahdollinen hallitseva asema, esim. ammatti (opettaja, lasten päivähoitaja, holhoaja, tms)

Noissa kun on täyttymystä ollaan rikoksessa.

Lapset tarvitsevat rakkautta kun ovat holhottavina, huollettavina ja hoidettavina.
Ilman rakkautta lapset eivät tule toimeen. Niistä tulee mieleltään häiriintyneitä ja on tehty kokeitakin joskus antiikin aikana joku mielenvikainen hallitsija, muistan lukeneeni jostakin joskus- jolloin lapsi eristetään kokonaan, lapset kuolevat ilman rakkautta.
Rakkaus on lapselle elinehto ja henkisen kehityksen ehto.
Seksuaalisuus kuuluu aikuisuuteen ja siinäkin rajat ihmisen hyvinvoinnin vuoksi. Paritus ja hyväksikäyttö on laitonta aina, ja seksuaalinen vapaaehtoinen vapaamielisyys sekin tuo ajan mittaan kärsimystä. Ihmisen nautinnon halu- himot koko ajan kasvat niitä ei lopuksi sitten tyydytä enää juuri mikään kun himoja ryhtyy jumaloimaan. Nautintoaineet alentavat kynnystä ja stimuloivat hermosta vaatimaan lisää jotakin kiihoketta joka sitten "tyydytetään" pois.
Ihminen voi olla lopuksi eläimen tasolla.

Kunhan pitää housut jaloissa, ja taputtelee päähän ja olkapäälle, ei intiimeihin alueille intiimin luonteista, halata saa, nukkua vieressä.
Silloin kun ollaan laittomassa mennään siis seksuaalisiin puheisiin, seksuaalisien alueiden hyväilyyn tai sukupuoliyhdyntään.

Seksuaalisuuden raja siis kulkee asioissa joita ei ole vaikeata tulkita.

Vihamielisyys uskovaisia kohtaan joskus kannustaa ko. alueella syyttämään ilman juridisia perusteita tai syytöksien yrityksiä.

Laki on noin yksinkertainen pähkinänkuoressa mitä tässä kerron, sitä ei ole vaikea tulkita kun sen ymmärtää.

yst. jari

Lisäys; -"Yleistä filosofiaa"

Uskovaisia on jahdin kohteena jossakin määrin ko. asioissa.

Rikokset ovat rikoksia joista saa sitten raastuvassa tuomioita, mutta monenlaisessa räksytyksessä on ollut jotakin muuta taustalla.

Lisään edelleen mitä kirjoitin että silloin kun lähdetään epäilemään rikoksesta kannattaa aina huomioida minkälainen vaikutin on asiassa;

1. Sensaationhaku
2. Viha uskovaisuuden vuoksi
3. Jotakin todellista argumenttia syytöksien tueksi ?

Lapset jotka ovat hyväksikäytön uhreja ovat apaattisia ja sulkeutuneita, eristäytyviä. Jos lapsi on iloinen ja leikkii eikä mitään poikkeavaa näy, asiat todennäköisesti ovat kotona kunnossa.
Jos lapsi edistyy ongelmistaan ei ainakaan mitään ikävää tapahdu, eli siis jos koulu alkaa mennä paremmin, jne.
Lapsi aina taantuu jos joutuu väärin kohdelluksi, mutta kestää elämää ja jaksaa elää, mutta potee sitten lapsuuden kolhut tiedostamattaankin aikuisena.

Osaavat varmasti jo poliisilla kokemuksien rikastamana selvittää ko kysymyksiä millä vaikuttimilla jotakin uskovaista esim. halutaan ahdistaa.

Vaikuttimet aina syytä selvittää, näimme miten paljon sensaation haku saa aikaan, yms viha.
Minäkin sain paljon ketjukirjeitä asioissa noissa joskus, ja vastasin aina niihin samalla tavalla lyhyesti;
- "Luotan maamme oikeusjärjestelmään."

Meillä ei tuomita syyttömiä. On hyvin koulutettu polisiikunta ja lojaali virkamieskunta.

Rikoskynnys on ylittynyt enimmäkseen lähinnä kunnian loukkauksien osalta tavallisesti. Rikos on aivan eri asia kuin luulo tai viha esim. vakaumuksen vuoksi.

Monet uskovaisetkin luulevat että he saavat räksyttää ihmisiä "huoriksi, homoiksi, runkkareiksi, mielisairaiksi, juopoiksi, jne"
Yksikin tuollainen sana voi maksaa paljon raastuvassa kunnianloukkauksena tuloista riippuen riippumatta kenenkään tavoista.

Elinkautisvankeja vapautyy yksityiskäytössä oleviin huoneistoihin, ja kun menneet on sovitettu, kaduttu ja parannus tehty seuraa jokaista anteeksiantamisen velvollisuus unohtamisen velvollisuus.

jatkuu.....................

että totuus on se että adventistien keskuudessa on KAIKISTA VÄHITEN rikollisuutta.

VLL:äläinen lastensa hyväksikäyttäjäkö siinä yrittää työntää omaa paskaansa adventistien niskaan?

Adventistit eivät harrasta minkäänlaista sexiä lasten kanssa.

LIsäys vielä;


Anteeksisaamisen ehtona on aina katumus, parannus ja sovitus, kun ollaan hengellisissä asioissa.
Jumalan anteeksiannon halveksunta on syntiä, ihminen ei saa itsekään syyttää itseään menneistä, saati toista sen jälkeen kun on sovitus ja parannus tehty.

Aito synnin suru Jumalan edessä merkitsee vasta katumusta joka voi johtaa anteeksiantoon.
Ihminenhän voi katua syntejään itsekkäistä syistä esim. että mitähän naapuri mahtaa ajatella. Naapurien synnit on monille ihmisille aina muiden ihmisten syntejä korkeammat, heh. Monet eivät sitten omassa navassa näe mitäänn nöftää kun naapurin uskovaisuus vie kaiken huomion.

Uskovaisia kohtaan joskus syntynyt viha leimahtaa pelkästä uskovaisen ihmisen läsnäolosta pihan toisella puolella. Miksi?
Siksi kun ihminen tulee ajatelleeksi syntiä ja Jumalaa, huomaa jokainen ihminen itsensä vajavaiseksi ja ylpeän ihmisen on vaiketa tätä hyväksyä että itsessä olisi jotakin vikaa, vikaa, vikaa.
Nän tapahtuu vaikka uskovainen parka ei mitään ikinä puhuisi, mutta tietoisuus uskovaisen läsnäolosta on kiusallinen koska ihminen tulee ajatelleeksi syntiä ja omaa taivallustaan.

Jumalan Hengen puhuttelua on aina kun ihminen ajattelee Jumalaa ja syntiä.
Ihminen joka kerta tekee oman ratkaisunsa, kieltäytyy Jumalan puhuttelusta tai harvemmin vastaa siihen myöntävästi ja säikähtää omaa syntiään ja ryhtyy nöyrästi tekemään parannusta.

Uskovien ihmisten pelkkä läsnäolo on siksi monille tuskallinen, vaikka asuisi pihan toisella puolella. "Tuo saatanan hihhuli siellä taas himaa tulee, yms" jne. on monien repliikkiä vaikka uskovainen parka ei koskaan puhuisi mitään, eikä uskoaan "tyrkyttäsi" Aidosti hengellinen ihminen ei voi katsoa surutta lähimmäsitensä menoa kohti helvetin portteja vaan rakkaudessa jotakin toimii usein. "Jätelö hyvää kun yksin syö" ei päde hengellisyyteen, vaikka on niitäkin jotka sanovat itseään kristityiksi mutta eväkään ei liiku lähimmäistensä eteen niin että kaivaisi pulleaa lompsaansa, tai tekisi jonkun evankeliumin työtä hyödyttävän teon.
Joidenkin aika on mennyt siinä että kerran vuodessa käy katsomassa onko papilla housut vai hame päällä.

Uskonnollisuus on raadollista puuhaa, siellä on ankeat oltavat, eikä edes hengelliseksi tarkoitettu seurakuntakaan säästy ristiriidoilta ja riidoilta.
Seurakunnat koostuvat ihmisistä joilla on monenalaisia vaiheita meneillään.
Onpa niitä maalmanhistoriassa jotka ovat luulleet tekevänsä palvelusta Jumalalle tappamalla toisia ihmisiä ja pakottamalla uskon asioihin.
Usko on aina omantunnon kysymys, koskaan ei voi aivopestä eikä pakottaa ketään eikä saada edes uskoon ketään ihmistä. Jumalan Henki itse voi mitä voi.
Hengen hommia, ei kenenkään ihmisen ansioita. Ihminen voi korkeintaan rakastaa ja kertoa mitä on kirjoitettu, ei koskaan ryhtyä kasvattajaksi eikä tuomariksi aikuiselle ihmiselle. Jumalalle kuuluu paikka sydämessä, ei kenellekään ihmiselle.

'
'jatkuu vielä......

Salonen on kyllä adventistikodista, mutta ei ole koskaan itse ollut adventisti, vaan päinvastoin koko ikänsä sotinut vanhempiensa uskoa vastaan.

Se että Timpe Salonen on kasvanut adventtikodista ja opiskellut Toivolinnassa ei tarkoita että adventistien,siis Ellen Whiten kautta tulleet, kasvatussysteemit olis vääriä.
Toki seurakuntaan on päässyt henkilöitä jotka sinne ei kuuluisi.näinhän Paavalikin kirjoitti raatelevista susista jotka pyrkivät seurakuntaa.ja näitähän ikävä kyllä on lähes joka seurakunnassa.ne pitäis ajaa pois seurakunnista,vaikka olisivat aivan seurakunnan ylintä johtoa. muutoin ne tahraavat koko seurakunnan maineen.

Olen naimisissa 32v miehen kanssa. Hänet on kasvatettu adventistiperheeseen niiden oppien pohjalta. Hänet pakotettiin 12-vuotiaana LAPSENA muuttamaan pois kotoa satojen kilometrien päähän vanhemmistaan, Piikkiön Toivonlinnan sisäoppilaitokseen. Mieheni muistaa ettei olisi halunnut jo silloin kuunnella tai olla mukana kyseisessä toiminnassa. Hän siis ei ole itse koskaan liittynyt adventtikirkkoon. Sen sijaan hänen elämäänsä on siivittänyt moninaiset mielenterveyden oikut, psykooseja, maniaa, depressiota ym. Myös nuorempana hänelle on kertynyt pieniä rötöksiä listalleen. Psykoterapiat ovat tulleet aivan liian tutuiksi ja monien psykiatrian ammattilaisen mukaan tämän kaiken suurin aiheuttaja on mieheni kokema "kasvatus". Olen seurannut tätä pitkään ja niin läheltä, että kenenkään on turha tulla minulle selittämään mitään hyvää adventismista tai mistään muustakaan uskonnosta, jossa nimenomaan usko hämärtää todellisuuden ihmisen ajatusmaailman. On todella surullista, että mieheni on jätetty lapsena heitteille, hänen lapsuutensa ja normaali kehityksensä on katkaistu vain, koska vanhempien luotto jumalaan on ollut niin suuri. Nykypäivänä jo sosiaalitoimi puuttuisi tuollaiseen, toivottavasti. Uskonnot eivät kuulu lapsille, jotka eivät niitä pysty edes kunnolla käsittämään!

nimimerkki "jssss"

Kertomasi oli tuiki tavallista näissä uskonlahkoissa ja valitettavasti täysin totta.

Itselläni on aivan vastaava kokemus tuttavaperheen osalta, jossa 13-vuotias lapsi lähetettiin Toivonlinnaan toisten kasvatettavaksi ja vastuu vanhemmilta siirrettiin uskonnon ja opetetun vakaumuksen vuoksi ulkopuoliselle taholle.

Ko. nuori kasvoi Toivonlinnan konservatiivisessa ja ahdasmielisessä ilmapiirissä ja koki Toivonlinnan koulun vapautensa riiston kohdallaan. Toivonlinnan oppilaat olivat lähes vankilalaitokseen verrattavassa ympäristössä, jossa heitä kohdeltiin eriarvoisesti ja nokkimisjärjestys oli täysin selvä.
Mm. pastoreiden ja adventtiseurakunnan työntekijöiden lapset saivat aivan eri kohtelun kuin ne, jotka olivat vain. ns. tavallisen adventtikirkon jäsenen lapsia.
Jopa todistuksen arvosanoja jaettiin opettajien toimesta ns. pärstäkertoimen mukaan. Kuinka uskonnollista nimeä kantava koulu voi menetellä näin?

Eräskin Toivonlinnan oppilas jätettiin luokalle, vain koska hän oli tehnyt jonkun kepposen, joka oli kohdistunut koulun rehtoriin ja hänen arvovaltaansa oli mukamas loukattu.
Oppilas vaihtoi koulua ja uudessa koulussa oppilaan uusi opettaja oli lukenut aineen, joka oli ollut syynä luokallejättöön ja hän oli ollut aivan ymmällään.
Aine oli toisen koulun opettajan mielestä hyvä ja vähintään yhdeksikön arvoinen, mutta Toivonlinnan opettajaa oli rehtorin toimesta käskytetty hylkäämään aine ja tekaisemaan aineesta mahdollisiman paljon virheitä, jotta oppilas olisi mahdollista jättää luokalleen.

Kaveripiiri koulussa ei luonnollisesti ollut mitään uskonnollista ja pyhää, vaan suurin osa vain esitti olevansa uskovainen ja keräsi näin "sädekehää" päänsä päälle henkilökunnan silmissä, mutta todellinen käytös oli aivan muuta. Eräänlainen teatteriesitys oli aina käynnissä Toivonlinnassa.

En siis yhtään ihmettele, että hyvin monelle Toivonlinnan koulun käyneelle on käynyt elämässä hyvin huonosti ja useat nuoret ovat riistäneet jopa ahdistuksissaan henkensä itseltään.

Tuttavaperheeni nuori ajautui myös pitkälti Toivonlinnan vaikutuksesta johtuen ns. sivuraiteille ja koki myös elämässään mm. alkoholismin ja mielenterveyden ongelmat. Olipa hänen elämässään aikoja, jolloin juomat oli etsittävä kemikaliosaston partavesien joukosta ja sain jopa itse olla ajoittain todistamassa entisen Toivonlinnalaisen toimia hyllyjen lomassa, jossa tämä poloinen otti huikkaa suoraan kaupan partavesistä ja mitään ei ollut enää tehtävissä.
Mitä kuitenkin tapahtui Toivonlinnassa, jossa iloinen ja aina reipas nuori muuttui sulkeutuneeksi ja ahdistuneeksi nuoreksi.
Oliko kenties taustalla Toivonlinnan henkilökunnan harrastamaa hyväksikäyttöä ja syrjintää? Monien Toivonlinnan koulua käyneiden nuorten mielipiteitä kuulleena olen vakuuttunut siitä, että Toivonlinna ei ole lapselle paras kasvualusta, vaan pikemminkin päinvastoin.

Yksi on kuitenkin varmaa. Oppilaiden kohtelu opettajien taholta yleisissä kunnallisissa kouluissa on paljon tasavertaisempaa ja inhimillisempää, kuin mitä se koskaan voi olla ko. vahvasti uskonnollisissa ja sisäänpäin toimivissa sisäoppilaitoksissa, joissa oppilaiden välinen eriarvoisuus korostuu sukujuurien mukaan. Veri on siis Toivonlinnassakin vettä paljon sakeampaa.

Minä kävin Toivonlinnan koulua aikanaan 6 vuotta ja täytyy sanoa, että en kadu mitään muuta niin paljon kuin sitä, että olin siellä niin kauan.
Yksi päivä Toivonlinnassa olisi ollut ihan riittämiin.
Minkäs kuitenkin teet ahdasmilisten adventistivanhempiesi suhteen? Tosin hekin kuolivat onnettomina ja katkerina itseensä, parisuhteeseensa ja omaan seurakuntaansa. Hekin olivat uhranneet kaiken aikansa USA:sta syntynsä saaneen kirkkokunnan hyväksi ja mitä he itse siitä saivat? Kauniita katteettomia lupauksia kyllä annettiin, mutta ne olivat yhtä tyhjän kanssa.
Onneksi aika parantaa haavat ja voin nyt jo nauraa koko Toivonlinnan koululle.
Sääliksi käy niitä poloisia, jotka joutuvat viettämään aikaansa Toivonlinnassa ja luulevat sen olevan jotain erityistä.

Hei !


Kuule- jos kieltää hyvän kasvatuksen ja ryhtyy rikoksen teille, niin älä hyvä ihminen syytä kotikasvatusta asiassa.''Tämän verran pitää järki sanoa.

Aivan sama asia jos jättää uskon- tai jos perhe on uskovainen ja jättää hyvän kasvatuksen asiat, niin älä syytä uskovaista lapsuudenkotia taikka kasvatusta.
Tämänkin verran pitää järki sanoa.

Hyvää kesää
jari

Toivonlinna on hyvä kasvualusta erilaisille perversioille, alkoholismille, huumeille jne.
Kun laitat lapsesi jonnekin sisäoppilaitokseen, luovutat myös samalla kasvatusvastuusi jollekkin toiselle taholle, jolla välttämättä ei ole minkäänlaista kokemusta lasten kasvatuksesta ja pahimmassa tapauksessa koulun työntekijä saattaa olla seksuaalisesti kieroutunut lasten hyväksikäyttäjä, koska esim. kaikki pedofiliaan taipuvaiset hakeutuvat juuri sellaisiin tehtäviin, joissa saa olla lähellä lapsia.
Kasvatusvastuusta luopuminen on suuri virhe, jota saatat katua koko loppuelämäsi.
Monet ovat katuneet raskaasti sitä, että laittoivat uskonlahkonsa painostuksesta ja kehoituksesta lapsensa Toivonlinnaan.
Toivonlinna ei ainoastaan tuhoa lasten elämiä, vaan myöskin kokonaisien perheiden.

Älä siis laita lapsiasi sisäoppilaitoksiin!

Kaikki pedofili- ja raiskaustapukset tulevat uudelleen syyniin, koska eduskunnassa valmistellaan uutta lakia, jossa raiskaukset ja lapsiin kohdistunut törkeä seksuaalinen väkivalta eivät vanhenisi koskaan. Ne tulevat siis tuomioidensa osalta samalle viivalle murhien kanssa.

Vapiskaa siis kaikki ne, jotka luulivat pääsevänäsä kuin koira veräjästä, koska tapaukset olivat silloin vanhentuneet.

Toivonlinnankin tapaukset tullaan käsittelemään uudestaan lakiin tulevan muutoksen vuoksi.
Hyvä niin!

Näin on.

Adventtikirkkoon pesyityneet pedofilit ovat paraikaa pakkaamassa laukkujaan ja muuttamassa sellaiseen valtioon, jolla ei ole luovutussopusta Suomen kanssa.
Ainakin ne pakenevat, jotka ovat jääneet jo kiinni touhuistaan housut nilkoissa.

Kyllä kasvatus on ihmmisen kehityksen a ja o. En tiedä miten Jari voit tulla ja lytätä tuosta vaan psykiatrien ja psykologien tutkimukset siitä mikä vaikuttaa mieheeni mitenkin. Mielestäni olisi JÄRKEVÄÄ olla hiljaa silloin kun ei asiasta mitään tiedä. Olen itse seurannut tätä monta vuotta ja keskustellut mieheni kanssa kaikesta asiaan liittyvästä. Hänen päällimmäiset ajatuksensa ovat, että "Aivopesua, väkisin, liikaa, liian nuorena...Ei mitenkään normaalia". Hänmyös tiedostaen välttelee välillä koko aiheesta puhumista, koska se tuo huonoja muistoja. Ja vielä yksi huomio, ne jotka ylistävät toivonlinnaa ja joiden mielestä kehityksen katkaiseminen 12-vuotiaana on hyvä juttu, taitavat kaikki olla itse juuri niitä Jessen ylistäjiä, joilla ei riitä suvaitsevaisuus ihmisiin joiden aivopesu ei aikoinaan onnistunut. Kova yritys esim mieheni vanhemmilla aina jonkun heikon hetken tullessa aina tuputtaa miehelleni uskon voimaa. Sairasta hulluutta, kaukana realismista!

Ahdasmielisyyttä,tekopyhyyttä,epäluottamusta ja uskonnollista paatosta.Topilaa parhaimmillaan.Tätä kaikkea sain kokea 70-luvulla ollessani 15 vuotias.Koulun ilmapiiri oli aivan,jotain muuta,kuin olin kuvitellut.En jäänyt ihmettelemään,vaan otin ritolat .3kk:n oli liikaa.

Toivon hidasta ja tuskallista loppua teille jessenne kanssa. Säälin jälkikasvuanne siitä mihin ikinä heidän viattomuutta tulettekaan hyväksikäyttämään. Peace OUT!!!!!

Mm.adventisteille tarkoitettu, jos "pyh!" et sattunut ymmärtämään.
Nimimerkki "jssss" viittasi myös ilmeisemmin myös siihen pakkosyöttöön, jota mm. Toivonlinna tarjoaa lapsille, enkä nyt välttämättä tarkoita vain pelkästään pakkosyötöllä Toivonlinnassa tarjottavaa ruokaa tai adventismin opinkohtia.

Unohtui kertoa, että myös minua järkytti Toivonlinnassa eräs tapaus, jossa eräs isä kertoi tyttärensä aikuisena joutuneen mielisairaalaan ja kun tytärtä hoidettiin, niin havaittiin, että hän oli joutunut hyväksikäytön uhriksi. No isä joutui ensimmäisenä epäiltyjen listalle, mutta sitten todettiinkin, että syyllinen oli ollut joku seurakunnan luotettu vastuuhenkilö, joka avuliaasti tarjoutui aina viemään tyttären kotiin koulun jälkeen.

Yritin udella silloin, kuka tämä pedofiili oli, mutta hän ei suostunut kertomaan sitä, vaan sanoi vaan, että tältä pedofiililtä oli otettu sittemmin kaikessa hiljaisuudessa kaikki luottamustoimet pois. Eli johtopäätökseni tästä on, että seurakunnan johto sai tietää tästä asiasta, mutta mitään rikosilmoitusta ei tehty, jottei seurakunnan putipuhtoinen maine menisi, vaikka kyseessä oli aivan selvä rikos, josta olisi pitänyt tehdä rikosilmoitus poliisille.

Mutta sama henkihän tässä on kyseessä niin kuin Jeesuksenkin aikana - "parempi, että yksi ihminen kärsii kuin että koko kansa tuhoutuu" tai jotenkin näin se meni. Ihmisiä vaaditaan tunnustamaan syntejään, mutta seurakunta ei niitä kyllä ikinä tunnusta (tässä tarkoitan seurakunnalla organisaatiota), koska jos johto on ollut tietoinen tästä tapauksesta eikä ole tehnyt poliisille ilmoitusta, niin se on kyllä selvästi syyllistynyt mitä hirvittävimpään syntiin oman julkisivunsa varjelemiseksi.

Joten käsi sydämelle kaikki seurakunnan johtohenkilöt: oletteko olleet tietoisia näistä tapauksista ettekä ole tehneet rikosilmoitusta? Nyt voisi puhdistaa omaatuntoaan ja tunnustaa synnit ihan julkisesti, eikä sälyttää omia syntejään uhrien niskoille. Tässäkin tapauksessa uhrina oli koko perhe ja omakin uskoni horjui tämän tapauksen johdosta pahasti.

Silloin en voinut uskoa, että koko systeemi olisi näin mädäntynyt, mutta nyt, kun näitä tapauksia on tullut enemmänkin julki kaikenlaisissa seurakunnissa,eikä yhdenkään johto näytä ottavan vastuuta mistään, vaikka on ollut tietoinen asiasta, niin täytyy vaan todeta, että portto Babylonia odottaa kovat ajat.

Eihän adventismin johdon kepposet Suomessa rajoitu vain seksuaalirikollisten suojeluun yhteisössään, vaan he suojelevat myös jopa palkkamurhaajia.
Lahkon sisälle on niin helppo kätkeä kaikki taparikolliset, koska kukaan ei osaa epäillä sitä, että uskonnollista nimeä kantava järjestö voisi olla niin läpensä mätä.

Muituu mielleeni aika, jolloin Oskar Salosen huikea omaisuus tuhlattiin adventtikirkon toimesta ja kun Oskar Salonen itse huomasi tilanateen oikean laidan ja vakavuuden ja aikoi passittaa koko adventistipoppoon pois Salosen säätiöstä, niin kas kummaa, samana päivänä kun Salonen oli ollut menossa Monrepos kylpylään (joka oli ollut Salosen säätiön omistuksessa ja jotenkin adventistipäättäjät olivat senkin itselleen omineet) niin hän sai surmansa liikenne onnettomuudessa kun sopimus adventtikirkon kanssa oli määrä purkaa. Kukapas muu siellä ratin takana oli ollut kuin adventtikirkon eräs päättäjistä, joka suoralla tiellä oli ohjammut auton vastaantulijan kaistalle sillä seurauksella, että Oskar Salonen sai surmansa.

http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/oskar salosen saatio/01168649

Adventistien valtaama Oskar Salosen säätiö menestyi bisneksissään aluksi mainiosti. Säätiön omaisuuden arvo nousi parhaimmillaan toiselle sadalle miljoonalle ja yksin pankkitileillä oli rahaa parikymmentä miljoonaa markkaa.

Tällä hetkellä säätiön tilillä on 95 markkaa ja velkaa on kolme miljoonaa. Omaisuudesta on jäljellä enää tämä pronssilaatta. Säätiötä ollaan saattamassa konkurssiin.

Nousunsa päivinä säätiön omaisuus oli kiinnitettynä kivitaloihin eri puolilla Helsinkiä. Säätiö omisti lisäksi mm. lomahotellikylpylän, leirikeskuksen ja maaseutukiinteistöjä. Mutta ruokahalu kasvoi menestyksen myötä. 80-luvun puolivälissä säätiö ryhtyi keinottelemaan lainamarkkinoilla myöntämällä korkealla korolla ja heikoilla vakuuksilla luottoja epämääräisille yrityksille.

Kaikki säätiön ottamat riskit toteutuivat. Lainoitetut yritykset menivät yksi toisensa jälkeen konkurssiin ja säätiö upposi lisäksi epätoivoisesti lukemattomiin vahingonkorvausoikeudenkäynteihin, jotka se hävisi kaikki.

Oskar Salosen pojanpoika Juha Salonen vaati isoisänsä kuoleman jälkeen selvitystä siitä, mihin säätiön omaisuus on hävinnyt:

Salonen: "No ei mulle kyllä koskaan sanottu minne omaisuus on hävinny, mutta mä oon kerran silloisen toiminnanjohtajan kanssa kävellyt Koskenpäällä semmoisessa mäntymetsässä kahdestaan ja kysyin häneltä, tälleen face to face, että hyvin ootte Oskarin rahat putsanneet, niin hän vastasi mulle aivan pokkana, että kyllähän mä ymmärrän, että eiväthän ne kenkään rahoja olleet. Mä sitten ymmärsin ihan loistavasti".

Kymmeniä miljoonia menettänyt säätiö nosti vahingonkorvauskanteen adventtikirkkoon kuulunutta toiminnanjohtajaansa, yhtä hallituksen jäsentä sekä näiden kanssa yhteistyössä toiminutta pankinjohtajaa vastaan. Virallinen syyttäjä vaati kolmikolle rangaistusta jatketusta epärehellisyydestä, mutta syyte hylättiin vanhentuneena.

Lainaseikkailun ja 90-luvun alun laman jäljiltä säätiöllä oli vielä hallussaan miljoona markkaa. Uusi toiminnanjohtaja päätti pelastaa säätiön huikealla uhkapelillä. Hän sijoitti omin lupinensa säätiön viimeiset rahat salaperäiseen hankkeeseen, josta oli luvassa niin suuret voitot, että säätiö niiden avulla nousisi jälleen jaloilleen. Säätiön hallitukselle kerrottiin, että projekti liittyy keksintöjen hyödyntämiseen

Hallitus tyytyi selitykseen, kun toiminnanjohtaja pelotteli, että raha menetetään varmasti, jos asiassa ryhdytään pullikoimaan. Hallituksen vakuuttamiseksi väläyteltiin vielä entisen puolustusministerin Ingvar S. Melinin nimeä bisneksen luotettavuuden takuuksi.

Mutta tässä ei ole koko totuus, jos totuus ollenkaan.

Todellisuudessa säätiön toiminnanjohtaja oli ryhtynyt hallituksen selän takana keinottelemaan entisen, erotetun ja epärehellisyydestä syytetyn toiminnanjohtajan kanssa. Kuviokin oli tutunoloinen. Toiminnanjohtaja lainasi jälleen säätiön rahat ilman vakuutta, vaikka se on säätiölain vastaista. Rahoituksen kohde oli vaan entistäkin riskipitoisempi, kansainvälinen asekauppa.

jatkuu....

Huhhuh..miten yksi uskonto muiden joukossa voikaan ottaa päähän näin palon..mutta kyllä se vain voi!! Olen kestänyt ja katsonut vierestä adventistien sokeutta reaalimaailmaa, nähnyt miten he eivät TODELLAKAAN osaa kasvattaa lapsia tähän maailmaan. Järkyttävää aivopesua mikä ei vain tule loppumaan, ahdistavaa!!! Olen todennut että vaikka kyseessä ovat aviomieheni vanhemmat, niin en ikinä voisi vapaaehtoisesti sietää sitä epärealismia saati katsella vierestä miten hekin ovat uskostaan seonneet. Ollaan valmiita vaikka hylkäämään oma poika, kunhan vain toimitaan oppien mukaan. Yhdenkään uskiksen on turha tulla mulle selittää ettei asiat yleisesti ole näin!!! Kun todellisuus hämärtyy liian syvästä uskomisesta, niin on syytä hakeutua psykologisiin tutkimuksiin. Syy sairaalloiseen uskontouhuun löytyy yleensä helposti ja aiheuttajaksi saadaan jokin trauma,vastoinkäyminen tms tai sitten taustalla on se vielä pahempi lapsena aloitettu aivopesu vanhemmilta "rakkaudella". Sääliksi käy.

Yleisesti kannabiksen käyttäjät sairastuvat psykoosiin normaaliväestöä useammin.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6956575