tehtävä on physica-kirjasta, s. 73. t. 24
omena pudotetaan 9,5 metriä korkealta parvekkeelta. alemmalta parvekkeelta ammutaan luoti niin, että se osuu vaakasuorassa suunnassa omenaan 4,75 metrin korkeudella nopeudella 10 m/s. nuolen massa on sama kuin omenen ja nuoli jää kiinni omenaan. kuinka kauaksi sivulle nuoli ehtii kuljettaa omenaa ennen kuin ne yhdessä osuvat maahan?
oikea vastaus olisi 2,0m.
tämähän tehtävä pitää jakaan kolmeen osaan: omenan tippuminen, törmäys ja heittoliike. ensin ratkaisin omenan nopeuden nuolen kohdalla energian säilymislailla, ja sain vastaukseksi 9,6538 m/s. no, sitten mulla tuleekin jo ongelma. miten ihmeessä teen liikemäärän säilymislain kun nopeudet ovat toisiaan vastaan kohtisuorassa? jos saisin yhteisen nopeuden törmäyksen lopussa, niin uskoisin osaavani ratkaista tehtävän loppuun.
tehtävä heittoliikkeestä, liittyen lukion kurssiin fy5
28
538
Vastaukset
- dsfhdfz
Oletko tyhmä, kun et noin helppoa tehtävää osaa ratkaista?
- toinen tohelo?
m*10i-m*9,6538j=2m(xi yj)=> x=5 ja y=-4,827
4.75=4.827t ½gt^2, tuosta t , ja kysytty matka on 5*t
tästä nyt kuitenkin tuli 3 m, laske sää - tyhmako
dsfhdfz, kyllä ilmeisesti olen. itse olet varmaan sen verran fiksu että voisit vähän valottaa?
toinen tohelo?, joo mäkin sain x:ksi ja y:ksi noi kun koitin. ja vastaus kuitenkin kusi, eli sama juttu? :D mikä tässä mättää. kiitos kuitenkin yrityksestä!- tyhmako
tarkoitin, että vastaus kuitenkin meni väärin.. :D
- Helmitaululla ennen
Oon paappa vain, enkä fysiikasta mitään ymmärrä, mutta ihan vain ajattelin... kun mielenkiinnolla joskus seurailen...tai niin...
Törmäyshetkellähän molempien kappaleiden suunta muuttuu ja suuntahan ei ole 90 astetta omenan putoamissuunnasta eli siis nuolen suunta. Koska kappaleiden nopeudet ovat eri, ei uusi suunta myöskään ole 45 astetta, mutta aika lähellä. - tyhmako
joo, tossa on laskettu että uuden suunnan x-komponentti on 5m ja y-komp. 4,827 m. sen yhteissuunnanhan ja suuruuden saa tosta laskettua mutta sitä ei oikeastaan tarvi. :D
- 16+1
Oletetaan väliaineen vastus ja muut hankaluudet merkityksettömäksi & omenan tippuvan suoraan alaspäin.
Merkitään omenan putoamiskorkeutta h, osumakorkeutta d ja annetaan omenan tippua x=0.
1) Omenan (2d) putoamisrata kun a=g, r(0)=(0,h), v(0)=(0,0)
a = (a_x,a_y) = (0,-g)
v = (v_x,v_y) = (0,-gt)
r = (r_x,r_y) = (0,h-½gt²)
2) Ratkaistaan törmäyshetki t_C ja nopeus sillä hetkellä.
y(t_C) = d => h-½g(t_C)² = d => ½g(t_C)²=h-d => t_C = sqrt(2Δr/g), mistä Δr=h-d
v(t_C) = (0,-g(t_C)) = (0, -g*sqrt(2Δr/g))
3) Törmäys oletetaan täysin kimmottomaksi -> liikemäärä säilyy (p:t ja v:t vektoreita, hankala tällä muotoilulla). Alaindeksi _O on omena, _N on nuoli, _S on niiden muodostama systeemi. m on molempien massa erikseen.
Ratkaistaan törmäyksessä saatu nopeus v_S
p_O p_N = p_S => m*v_O m*v_N = (m m)*v_S => v_S = ½(v_N,v_O) (½ koska massakerroin, v_N,v_O koska 90 asteen kulma)
Missä v_N on siis 10 m/s.
4) Systeemin rata törmäyksen jälkeen
a = (a_x,a_y) = (0 , -g)
v = (v_x,v_y) = (0 , -½v_0-gt)
r = (r_x,r_y) = (½v_Nt,d-½v_Ot-½gt²)
5) Ratkaistaan toinen törmäyshetki t_G ja x-koordinaatti sillä hetkellä
y(t_G) = 0 => d-½v_Ot-½gt² = 0 => solveriin / 2. asteen yhtälön ratkaisukaavaan, ei kiinnosta niin paljon että jaksaisin itse.
=> t_G ~ -1.592 s tai t_G ~ 0.6081 s, joista ensimmäinen on negatiivisena fysikaalisesti epäjärkevä
=> x(t_G) = ½v_N*t_G ~ 3.0405 m
Hmm... en omaan vastaukseeni luottaisi, mutta kun näin monella on se mennyt väärin.. Olisikohan mahdollista, että kirjassa on painovirhe?
Tietysti saattaa olla, että teemme kaikki jonkin virheen. - tyhmako
kiitos paljon! tosiaan outoa, jos kaikki saa väärän vastauksen.. hmm.
- E.d.K.
Jos lasket aikojen erotuksen kun omena on 4.75 m ja 9.5m kohdilla näin:
½Gt^2=4.75m -> t= 0.98 s
½Gt^2=9.5 m - > t= 1.39 s
Erotus on likimain 0.4 s ja liikemäärän mukaan saat omenan ja luodin nopeudeksi sivusuuntaan 5 m/s joten sivusuuntaan se kulkee 0.4s x 5m = n.2m- EEH siis !
Piti sanomani että tätä ilmeisesti tehtävässä haettiin, joskaan se ei pidä paikkaansa koska ei huomioi kokonaismassan muutosta.
- tarkkuutta
EEH siis ! kirjoitti:
Piti sanomani että tätä ilmeisesti tehtävässä haettiin, joskaan se ei pidä paikkaansa koska ei huomioi kokonaismassan muutosta.
Kyllä se pitää paikkansa, ja kokonaismassan muutos huomioidaan.
Se mitä ette ole huomioineet on, ettei nuolen nopeus suihkaan ollut 10 m/s suhteessa parvekkeeseen eikä havaintokoordinaatistoon.
Vaan nuolen nopeus suhteessa omenaan oli 10 m/s vaakasuorassa suunnassa. Myös tuon kliikkeen suunta on annettu suhteessa siihen putoavaan omenaan. Osuessaan omenaan nuoklella on siis jo ennestään saman verran pystynopeutta kuin omenalla kyseisellä hetkellä, ja vaakanopeutta tuon 10 m/s verran
Verratkaapa tilanteeseen, jossa auto ajaa toisen auton perään 10m/s kovempaa, etummaisen kulkiessa 20 m/s. Ei teistä kukaan siinäkään tilanteessa tulkitse peräänajajan nopeudeksi 10 m/s, vaan ymmärtää sen olevan 30 m/s suhteessa tiehen.
Sanamuotohan oli ketjun avauksen perusteella seuraava :" se osuu vaakasuorassa suunnassa omenaan 4,75 metrin korkeudella nopeudella 10 m/s "
Ainoa virhe on siinä, että ainakin ketjun avauksessa puhuttiin luodista, eikä koko ajan nuolesta. Vähän sama jo kysytään, että jos heitä sinua tennispallolla nopeudella 5 m/s ja törmäys on täysin kimmoinen, niin millä nopeudella koripallo kimpoaa takaisin ? - Tarkkuutta myös
tarkkuutta kirjoitti:
Kyllä se pitää paikkansa, ja kokonaismassan muutos huomioidaan.
Se mitä ette ole huomioineet on, ettei nuolen nopeus suihkaan ollut 10 m/s suhteessa parvekkeeseen eikä havaintokoordinaatistoon.
Vaan nuolen nopeus suhteessa omenaan oli 10 m/s vaakasuorassa suunnassa. Myös tuon kliikkeen suunta on annettu suhteessa siihen putoavaan omenaan. Osuessaan omenaan nuoklella on siis jo ennestään saman verran pystynopeutta kuin omenalla kyseisellä hetkellä, ja vaakanopeutta tuon 10 m/s verran
Verratkaapa tilanteeseen, jossa auto ajaa toisen auton perään 10m/s kovempaa, etummaisen kulkiessa 20 m/s. Ei teistä kukaan siinäkään tilanteessa tulkitse peräänajajan nopeudeksi 10 m/s, vaan ymmärtää sen olevan 30 m/s suhteessa tiehen.
Sanamuotohan oli ketjun avauksen perusteella seuraava :" se osuu vaakasuorassa suunnassa omenaan 4,75 metrin korkeudella nopeudella 10 m/s "
Ainoa virhe on siinä, että ainakin ketjun avauksessa puhuttiin luodista, eikä koko ajan nuolesta. Vähän sama jo kysytään, että jos heitä sinua tennispallolla nopeudella 5 m/s ja törmäys on täysin kimmoinen, niin millä nopeudella koripallo kimpoaa takaisin ?Omaperäinen tulkintasi on hanurista.
Jos nuoli ammutaan siinä kulmassa että sen nopeus alaspäin on sama kuin omenan, niin nuolen kärjen osuessa omenaan sen muu osa jatkaa liikettään poikkisuuntaan ja osa liike-energiasta menee rotaatioenergiaksi, eli ei pidä paikkaansa.
Siis tarkkuutta, ei mutua ja mielipiteitä tai alkeiden kertausta. - tarkkuutta
Tarkkuutta myös kirjoitti:
Omaperäinen tulkintasi on hanurista.
Jos nuoli ammutaan siinä kulmassa että sen nopeus alaspäin on sama kuin omenan, niin nuolen kärjen osuessa omenaan sen muu osa jatkaa liikettään poikkisuuntaan ja osa liike-energiasta menee rotaatioenergiaksi, eli ei pidä paikkaansa.
Siis tarkkuutta, ei mutua ja mielipiteitä tai alkeiden kertausta.älä pelleile.
Liikemäärä säilyy, samoin kuin liikemäärän vaakasuorakomponentti sekä pystysuorakomponenttikin.
Liike-energian muuttuminen lämmöksi ( tai mahdollisesti rotaatio-energiaksi ) ei vaikuttaisi yhtään mitään tehtävässä, jossa ilmanvastusta ei huomioida.
Toisin sanoen kaikki mitä aiemmin jo sanoin piti paikkansa. - 8+14
tarkkuutta kirjoitti:
Kyllä se pitää paikkansa, ja kokonaismassan muutos huomioidaan.
Se mitä ette ole huomioineet on, ettei nuolen nopeus suihkaan ollut 10 m/s suhteessa parvekkeeseen eikä havaintokoordinaatistoon.
Vaan nuolen nopeus suhteessa omenaan oli 10 m/s vaakasuorassa suunnassa. Myös tuon kliikkeen suunta on annettu suhteessa siihen putoavaan omenaan. Osuessaan omenaan nuoklella on siis jo ennestään saman verran pystynopeutta kuin omenalla kyseisellä hetkellä, ja vaakanopeutta tuon 10 m/s verran
Verratkaapa tilanteeseen, jossa auto ajaa toisen auton perään 10m/s kovempaa, etummaisen kulkiessa 20 m/s. Ei teistä kukaan siinäkään tilanteessa tulkitse peräänajajan nopeudeksi 10 m/s, vaan ymmärtää sen olevan 30 m/s suhteessa tiehen.
Sanamuotohan oli ketjun avauksen perusteella seuraava :" se osuu vaakasuorassa suunnassa omenaan 4,75 metrin korkeudella nopeudella 10 m/s "
Ainoa virhe on siinä, että ainakin ketjun avauksessa puhuttiin luodista, eikä koko ajan nuolesta. Vähän sama jo kysytään, että jos heitä sinua tennispallolla nopeudella 5 m/s ja törmäys on täysin kimmoinen, niin millä nopeudella koripallo kimpoaa takaisin ?Et ilmeisesti ole tästä tietoinen tai haluat esittää fiksua, mutta lukiossa ei ole olemassa muita koordinaatistoja kuin laboratoriokoordinaatisto, ei ainakaan ennen kurssia 8, jolloin joissain kirjoissa käydään pikaisesti läpi Lorentz- ja Galilei-muunnokset.
- CNC-poraaja
tarkkuutta kirjoitti:
Kyllä se pitää paikkansa, ja kokonaismassan muutos huomioidaan.
Se mitä ette ole huomioineet on, ettei nuolen nopeus suihkaan ollut 10 m/s suhteessa parvekkeeseen eikä havaintokoordinaatistoon.
Vaan nuolen nopeus suhteessa omenaan oli 10 m/s vaakasuorassa suunnassa. Myös tuon kliikkeen suunta on annettu suhteessa siihen putoavaan omenaan. Osuessaan omenaan nuoklella on siis jo ennestään saman verran pystynopeutta kuin omenalla kyseisellä hetkellä, ja vaakanopeutta tuon 10 m/s verran
Verratkaapa tilanteeseen, jossa auto ajaa toisen auton perään 10m/s kovempaa, etummaisen kulkiessa 20 m/s. Ei teistä kukaan siinäkään tilanteessa tulkitse peräänajajan nopeudeksi 10 m/s, vaan ymmärtää sen olevan 30 m/s suhteessa tiehen.
Sanamuotohan oli ketjun avauksen perusteella seuraava :" se osuu vaakasuorassa suunnassa omenaan 4,75 metrin korkeudella nopeudella 10 m/s "
Ainoa virhe on siinä, että ainakin ketjun avauksessa puhuttiin luodista, eikä koko ajan nuolesta. Vähän sama jo kysytään, että jos heitä sinua tennispallolla nopeudella 5 m/s ja törmäys on täysin kimmoinen, niin millä nopeudella koripallo kimpoaa takaisin ?Tässä nyt syntyy sellainen mielikuva, että nuolen pitäisi lävistää omena, tai ainakin lävistää omenaa keskipisteeseen asti. Siihen vaaditaan nuolelta pystysuuntaista suhteellista nopeutta omenaan nähden. Tässä kun vaakanopeus on suurinpiirtein sama kuin omenan pystynopeuskin, niin nuolelta vaaditaan tuon omenan absoluuttisen pystynopeuden lisäksi myös suhteellista pystynopeutta omenaan nähden noin 10 m/s. Nuolen nopeusvektori on siis oltava 5i-20j, jotta se lävistää omenaa. Jos sitä suhteellista pystynopeutta ei ole, niin kuin tehtävässä sanotaan, niin nuoli ei lävistä omenaa, vaan yrittää mennä vinossa asennossa kyljestä sisään,(niinkuin kolmiakselisen työstökeskuksen käyttäjät tietävät).
- CNC-poraaja
CNC-poraaja kirjoitti:
Tässä nyt syntyy sellainen mielikuva, että nuolen pitäisi lävistää omena, tai ainakin lävistää omenaa keskipisteeseen asti. Siihen vaaditaan nuolelta pystysuuntaista suhteellista nopeutta omenaan nähden. Tässä kun vaakanopeus on suurinpiirtein sama kuin omenan pystynopeuskin, niin nuolelta vaaditaan tuon omenan absoluuttisen pystynopeuden lisäksi myös suhteellista pystynopeutta omenaan nähden noin 10 m/s. Nuolen nopeusvektori on siis oltava 5i-20j, jotta se lävistää omenaa. Jos sitä suhteellista pystynopeutta ei ole, niin kuin tehtävässä sanotaan, niin nuoli ei lävistä omenaa, vaan yrittää mennä vinossa asennossa kyljestä sisään,(niinkuin kolmiakselisen työstökeskuksen käyttäjät tietävät).
Korjataan tuo nopeusvektori
Tässä nyt syntyy sellainen mielikuva, että nuolen pitäisi lävistää omena, tai ainakin lävistää omenaa keskipisteeseen asti. Siihen vaaditaan nuolelta pystysuuntaista suhteellista nopeutta omenaan nähden. Tässä kun vaakanopeus on suurinpiirtein sama kuin omenan pystynopeuskin, niin nuolelta vaaditaan tuon omenan absoluuttisen pystynopeuden lisäksi myös suhteellista pystynopeutta omenaan nähden noin 10 m/s. Nuolen nopeusvektori on siis oltava 10i-20j, jotta se lävistää omenaa. Jos sitä suhteellista pystynopeutta ei ole, niin kuin tehtävässä sanotaan, niin nuoli ei lävistä omenaa, vaan yrittää mennä vinossa asennossa kyljestä sisään,(niinkuin kolmiakselisen työstökeskuksen käyttäjät tietävät). - onsiinämuutakin
CNC-poraaja kirjoitti:
Korjataan tuo nopeusvektori
Tässä nyt syntyy sellainen mielikuva, että nuolen pitäisi lävistää omena, tai ainakin lävistää omenaa keskipisteeseen asti. Siihen vaaditaan nuolelta pystysuuntaista suhteellista nopeutta omenaan nähden. Tässä kun vaakanopeus on suurinpiirtein sama kuin omenan pystynopeuskin, niin nuolelta vaaditaan tuon omenan absoluuttisen pystynopeuden lisäksi myös suhteellista pystynopeutta omenaan nähden noin 10 m/s. Nuolen nopeusvektori on siis oltava 10i-20j, jotta se lävistää omenaa. Jos sitä suhteellista pystynopeutta ei ole, niin kuin tehtävässä sanotaan, niin nuoli ei lävistä omenaa, vaan yrittää mennä vinossa asennossa kyljestä sisään,(niinkuin kolmiakselisen työstökeskuksen käyttäjät tietävät).Nuoli ammutaan alemmalta parvekkeelta ja se osuu vaakasuorassa suunnassa omenaan nopeudella 10 m/s
Mistä se nuoli saa sen saman pystynopeuden kuin omenakin , jos sillä ei saa olla muuta suhteellista nopeutta omenaan nähden kuin se vaakanopeus ?
Jos se on saman painoinen ja ammutaan alempaa sillä ei ole sama pystynopeus kuin omenallakin 4,75m korkeudella. Se täytyisi ampua hyvin kaukaa samalta tasolta vaakanopeudella 10 m/s kuin omenakin, jotta sillä olisi sama pystynopeus kuin omenallakin 4,75 korkeudella.
Jos se ammutaan korkeudelta 4,75, niin se osuu vaakasuorassa suunnassa omenaan, niin kuin pitikin, mutta sillä ei ole vielä sitä samaa pystynopeutta kuin omenalla, itse asiassa sillä ei ole mitään pystynopeutta.
Jos se ammutaan vinoon omenan perään, tarvittavalla lähtönopeudella, se ei osu vaakasuorassa suunnassa omenaan.
Vaatimukset ovat ristiriidassa, ja tehtävää ei voi ratkaista. - nohyväon
onsiinämuutakin kirjoitti:
Nuoli ammutaan alemmalta parvekkeelta ja se osuu vaakasuorassa suunnassa omenaan nopeudella 10 m/s
Mistä se nuoli saa sen saman pystynopeuden kuin omenakin , jos sillä ei saa olla muuta suhteellista nopeutta omenaan nähden kuin se vaakanopeus ?
Jos se on saman painoinen ja ammutaan alempaa sillä ei ole sama pystynopeus kuin omenallakin 4,75m korkeudella. Se täytyisi ampua hyvin kaukaa samalta tasolta vaakanopeudella 10 m/s kuin omenakin, jotta sillä olisi sama pystynopeus kuin omenallakin 4,75 korkeudella.
Jos se ammutaan korkeudelta 4,75, niin se osuu vaakasuorassa suunnassa omenaan, niin kuin pitikin, mutta sillä ei ole vielä sitä samaa pystynopeutta kuin omenalla, itse asiassa sillä ei ole mitään pystynopeutta.
Jos se ammutaan vinoon omenan perään, tarvittavalla lähtönopeudella, se ei osu vaakasuorassa suunnassa omenaan.
Vaatimukset ovat ristiriidassa, ja tehtävää ei voi ratkaista.Onhan se mahdollista. Siinähän on ampujan vaan hypättävä samaan aikaan, samalta korkeudelta, noin kolmen metrin päässä olevalta vierekkäiseltä parvekkeelta alas seuraavalle parvekkeelle, ja laukaistava jousipyssynsä vaakasuoraan nuolen lähtönopeudella 10 m/s, juuri ennen kuin tömähtää sen alemman parvekkeen lattialle.
Silloin nuoli saa saman pystysuoran nopeudenkuin omenakin, ja nuoli osuu vaakasuorassa omenaan 4,75 metrin korkeudella. - 14 + 7 = 21
8+14 kirjoitti:
Et ilmeisesti ole tästä tietoinen tai haluat esittää fiksua, mutta lukiossa ei ole olemassa muita koordinaatistoja kuin laboratoriokoordinaatisto, ei ainakaan ennen kurssia 8, jolloin joissain kirjoissa käydään pikaisesti läpi Lorentz- ja Galilei-muunnokset.
1980 luvulla galilein muunnos kuului peruskoulun fysiikan oppimäärään.
Väitätkö ettei sitä nyt ole peruskoulussa eikä lukiossa, vaiko vain ettei sitä kerrata lukiossa enne nkurssia 8 ? - miettikää nyt
CNC-poraaja kirjoitti:
Tässä nyt syntyy sellainen mielikuva, että nuolen pitäisi lävistää omena, tai ainakin lävistää omenaa keskipisteeseen asti. Siihen vaaditaan nuolelta pystysuuntaista suhteellista nopeutta omenaan nähden. Tässä kun vaakanopeus on suurinpiirtein sama kuin omenan pystynopeuskin, niin nuolelta vaaditaan tuon omenan absoluuttisen pystynopeuden lisäksi myös suhteellista pystynopeutta omenaan nähden noin 10 m/s. Nuolen nopeusvektori on siis oltava 5i-20j, jotta se lävistää omenaa. Jos sitä suhteellista pystynopeutta ei ole, niin kuin tehtävässä sanotaan, niin nuoli ei lävistä omenaa, vaan yrittää mennä vinossa asennossa kyljestä sisään,(niinkuin kolmiakselisen työstökeskuksen käyttäjät tietävät).
Nuolen pystynopeus ei muuta vinoa asentoa mihinkään.
Joko nuoli lentää ilmaan nähden vinossa ja lävistää omenan kärki edellä nopeudesta riippumatta , tai sitten lentää ilmaan nähden suorassa ja lävistää omenan vinosti. Jälkimmäisessä tapauksessa nuoli tietysti kääntyy omenaan törmätessään suorempaan, muttei täysin suoraaksi asti.
Tehtävässä nuoli liikkui omenaan nähden vaakasuoraan 10 m/s törmäyshetkellä.
" se OSUU vaakasuorassa suunnassa omenaan 4,75 metrin korkeudella nopeudella 10 m/s "
Kaikki nuo arvot kertovat tilanteesta nuolen osuessa omenaan, eivät siitä mikä nuolen liike on ollut heti jousesta ammuttuna.
Tottakai nuoli on siinä välissä ollut painovoimanvaikutuksessa ja kiihtynyt alaspäin.
Nuoli ammuttiin yhtä parveketta alempaa kuin omena tiputettiin, siis yleensä noin 3m alempaa. Koska nuoli osui 4.75m alempana, niin nuoli tippui suunnilleen 1.75m ennen osumaa, edellyttäen nuolen lähteneen parvekkeen lattiasta samalta korkeudelta kuin omena ylemmän parvekkeen lattiasta. Näin ei tietenkään tarvinnut olla, joten laskettu arvo 1.75m on hyvin epätarkka.
4.75m ei tosiaankaan voi tarkoittaa kahden kerroksen korkeuseroa, joten kyse on nimenomaan päällekkäin olevista parvekkeista. - 5+19
14 + 7 = 21 kirjoitti:
1980 luvulla galilein muunnos kuului peruskoulun fysiikan oppimäärään.
Väitätkö ettei sitä nyt ole peruskoulussa eikä lukiossa, vaiko vain ettei sitä kerrata lukiossa enne nkurssia 8 ?Sitä ei käydä lukiossa, törmäsin itse termiin Galilei-muunnos (ja myös koordinaatistomuunnoksiin yleensä) vasta nyt syksyllä yliopistossa, ensimmäisellä (mekaniikan) kurssilla.
Kun palasin kahdeksannen kurssin kirjaani, huomasin, että asia oli siellä esitetty ekstrana ja niin piilossa, etten ollut sitä lukiossa huomannut.
Niin ne ajat muuttuvat. - 14 + 7 = 21
5+19 kirjoitti:
Sitä ei käydä lukiossa, törmäsin itse termiin Galilei-muunnos (ja myös koordinaatistomuunnoksiin yleensä) vasta nyt syksyllä yliopistossa, ensimmäisellä (mekaniikan) kurssilla.
Kun palasin kahdeksannen kurssin kirjaani, huomasin, että asia oli siellä esitetty ekstrana ja niin piilossa, etten ollut sitä lukiossa huomannut.
Niin ne ajat muuttuvat.Eikö nykyään peruskoulussa tai lukiossa puhuta mitään esim maan liikkeestä auringon ympäri ?
Jos, niin esitetäänkö sekin maapallon mukana pyörivässä laboratoriokoordinaatistossa ?
Vai olisko kuitenkin edes suhteellinen liike jotenkin käsitelty, vaikkei koordinaatistomuunnoksia tehtäisikään ?
Joka tapauksessa mitä ilmeisimmin tuon tehtävän laatija on ajatellut tehtävän tehtäväksi siten, että nuolen nopeudet on annettu omenan suhteen törmäyshetkellä, kyse ei siis ole painovirheestä.
Kirjan tekijä on tietysti voinut ottaa vanhan tehtävän jostain ajalta, kun galileinmuunnos vielä opetettiin kouluissa.
Taas kerran malliesimerkki siitä, etteivät kirjantekijät juuri mieti (tai tiedä) oppilaiden lähtötasoa tehtäviä laatiessaan. - 11+8
14 + 7 = 21 kirjoitti:
Eikö nykyään peruskoulussa tai lukiossa puhuta mitään esim maan liikkeestä auringon ympäri ?
Jos, niin esitetäänkö sekin maapallon mukana pyörivässä laboratoriokoordinaatistossa ?
Vai olisko kuitenkin edes suhteellinen liike jotenkin käsitelty, vaikkei koordinaatistomuunnoksia tehtäisikään ?
Joka tapauksessa mitä ilmeisimmin tuon tehtävän laatija on ajatellut tehtävän tehtäväksi siten, että nuolen nopeudet on annettu omenan suhteen törmäyshetkellä, kyse ei siis ole painovirheestä.
Kirjan tekijä on tietysti voinut ottaa vanhan tehtävän jostain ajalta, kun galileinmuunnos vielä opetettiin kouluissa.
Taas kerran malliesimerkki siitä, etteivät kirjantekijät juuri mieti (tai tiedä) oppilaiden lähtötasoa tehtäviä laatiessaan.Ei puhuta niin, että siinä tarvittaisiin koordinaatistojen käsittelyä.
Suhteellinen liike tulee esille
a) Doppler-ilmiössä (termiä suhteellinen liike ei tosin käytetä, puhutaan vain liikkuvasta aaltolähteessä, ainakin käyttämässäni kirjasarjassa doppler-ilmiön taajuus oli tosin johdettu suhteellisen liikkeen pohjalta)
b) Siinä, että kahdeksannella kurssilla kerrotaan erityisen suhteellisuusteorian tärkeimmät postulaatit (usein ohimennen ja pikaisesti, koska niitä ei koskaan kysytä yo-kokeissa).
Eli ei, suhteellista liikettä ei lukiossa käytännöllisesti katsoen ole olemassa.
Nyt kun mietin asiaa, niin taisin tosin joskus jollain fysiikan työkurssilla törmätä tilanteeseen, jossa jouduttiin suhteellinen liike ottamaan huomioon, mutta silloinkaan sitä ei sen kummemmin selitetty. Eivätkä työkurssit kuulu valtakunnalliseen aineistoon, vaan kyseessä oli puhtaasti koulun oma kurssi.
- aeija
Minä tässä yritin laskea tuota ampumistapahtumaa, siis tarvittavaa nuolen lähtönopeutta, lähtökulmaa ja lähtöhetkeä, ja tulikin yllättävä lopputulos, vaikkakin tehtävän tekijä oli sen huomioinut kysymyksen sanamuodossa. Laitan tämän nyt tähän. Parvekkeiden korkeuseroa oletetaan 3 m.
http://aijaa.com/007789679968- WilleTell
Ei kannata kokeilla kotona. Jos nimittäin kaaripyssyä pitää noin päin, niin tulee nuoli silmään.
- 5 + 15 = 20
Niin, tai sitten nuoli ammuttiin 10 m/s alkunopeudella vaakasuoraan samalta korkeudelta kuin omena tiputettiin, ja täsmälleen samaan aikaan. Molemmat kiihtyivät alaspäin painovoiman vaikuttaessa ja huomioimatta ilman vastusta tai nostetta, tai nostovomaa, joten molemmat liikkuivat koko ajan samalla pystysuoralla nopeudella, ja olivat siis koko ajan samalla korkeudella aina maahan saakka.
Omenasta katsoen nuoli siis liikkui koko ajan vaakasuoraan sitä kohti samalla 10 m/s nopeudella, kunnes täysin kimmottomassa törmäyksessä pysähtyi ja juuttui kiinni.
- pohdiskelija.
tässä tehtävässä ei varmaan ole tarkoitus saivarrella osumisen laadusta ja tarkkuudesta. Mielestäni tässä pitää laskea ensin omenan liikemäärä törmäyshetkellä, joka siis suuntautuu alaspäin, ja törmäyksen jälkeen massa tuplaantuu joten nopeus alaspäin puolittuu josta se jatkaa normaalilla kiihtyvyydellä kasvuaan (putoamisliike). Liike sivusuunnassa johtuu ainoastaan nuolen liikemäärästä, ja törmäyksen jälkeen tietysti pitää ottaa massa tuplana huomioon. Lasket kauanko omenalta kestää pudota maahan törmäyksen jälkeen, ja siitä saat ajan, ja siitä sitten voit laskea kuinka pitkälle sivusuunnassa ne ehtivät liikkua tässä ajassa.
- Kakkaa lapsille.
"omena pudotetaan 9,5 metriä korkealta parvekkeelta. alemmalta parvekkeelta ammutaan luoti niin, että se osuu vaakasuorassa suunnassa omenaan 4,75 metrin korkeudella nopeudella 10 m/s. nuolen massa on sama kuin omenen ja nuoli jää kiinni omenaan. kuinka kauaksi sivulle nuoli ehtii kuljettaa omenaa ennen kuin ne yhdessä osuvat maahan?"
Siis.
Kysytään nuolen ja omenan vuorovaikutuksen ominaisuuksia, vaikka kuvailussa selkeästi annetaan luodin tiedot joista ei enää myöhemmin kerrota mitään.
Minusta tehtävä on näillä tiedoilla:
A: Paska
B: Ratkaistamattomissa, pitäisi saada lisää informaatiota nuolen ominaisuuksista.
Eikö jo peruskoulussa opetata lukemaan tehtävänanto huolellisesti?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2083336Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2401673Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus971523- 921419
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461354Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1601286Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121218Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231039Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89952Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.55882