Mitä Ruotsi edellä sitä Suomi perässä

Etkös lukenut otsikkoa. Ruotsissa monet asiat tapahtuvat ensin ja sitten meillä pikkuviipeellä. Suomessakin puoluekannatusten suunnat ovat olleet jo samansuuntaisia Ruotsin tapahtuneen kehityksen kanssa. Kyse on siis jonkinlaisesta kristallipallosta, mistä voimme nähdä tulevan kehityksemme. Siinä ei esim. Kepulle aukene kovin kummoista tulevaisuutta, kun kannatuksessa on reilusti eli kolmanneksen pudotusvara nykytasostakin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Etkös lukenut otsikkoa. Ruotsissa monet asiat tapahtuvat ensin ja sitten meillä pikkuviipeellä. Suomessakin puoluekannatusten suunnat ovat olleet jo samansuuntaisia Ruotsin tapahtuneen kehityksen kanssa. Kyse on siis jonkinlaisesta kristallipallosta, mistä voimme nähdä tulevan kehityksemme. Siinä ei esim. Kepulle aukene kovin kummoista tulevaisuutta, kun kannatuksessa on reilusti eli kolmanneksen pudotusvara nykytasostakin.

Lue lisää

Kyllä se vain niin on, että kepu nousee Ruotsissakin hyvinkin pian.

Mielipidepankki kirjoitti:

Etkös lukenut otsikkoa. Ruotsissa monet asiat tapahtuvat ensin ja sitten meillä pikkuviipeellä. Suomessakin puoluekannatusten suunnat ovat olleet jo samansuuntaisia Ruotsin tapahtuneen kehityksen kanssa. Kyse on siis jonkinlaisesta kristallipallosta, mistä voimme nähdä tulevan kehityksemme. Siinä ei esim. Kepulle aukene kovin kummoista tulevaisuutta, kun kannatuksessa on reilusti eli kolmanneksen pudotusvara nykytasostakin.

Lue lisää

Mutta Suomessahan punikeilla ei olisi mitään sanomista mihinkään asiaan, jos kahteen blokkiin mentäisiin.
Alkaako mielitolloa hirvittämään sossupunikkien alamäki?

Iso komea kepulainen kirjoitti:

Mutta Suomessahan punikeilla ei olisi mitään sanomista mihinkään asiaan, jos kahteen blokkiin mentäisiin.
Alkaako mielitolloa hirvittämään sossupunikkien alamäki?

Äkkiä laskien Ruotsin nykyistä oppositiota vastaavien puolueiden kannatus on Suomessa noin 50 %. Ja siinä on siis vain näitä punavihreitä puolueita eli SDP, PS, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Meillä persut ovat kaiken lisäksi selkeä vasemmistopuolue toisin kuin Ruotsissa, missä Ruotsidemokraatit ovat äärioikeistolainen puolue.

Eli tämän laskutoimituksen perusteella punikeilla voisi olla paljonkin sanomista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Äkkiä laskien Ruotsin nykyistä oppositiota vastaavien puolueiden kannatus on Suomessa noin 50 %. Ja siinä on siis vain näitä punavihreitä puolueita eli SDP, PS, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Meillä persut ovat kaiken lisäksi selkeä vasemmistopuolue toisin kuin Ruotsissa, missä Ruotsidemokraatit ovat äärioikeistolainen puolue.

Eli tämän laskutoimituksen perusteella punikeilla voisi olla paljonkin sanomista.

Lue lisää

Soiniko meni vasurina äänestämään Niinistöä.
Olet sinä varsinainen ketku.
No ymmäretään, kun teet tätä palstasuttaamistasi demareiden piikiin.
Sinun juttusi kun volttaa toisinpäin, niin totuus löyty just sieltä.
Samanlainen demarivalehtelija kuin koko puoluekin, on tämä punapankki.

Mielipidepankki kirjoitti:

Äkkiä laskien Ruotsin nykyistä oppositiota vastaavien puolueiden kannatus on Suomessa noin 50 %. Ja siinä on siis vain näitä punavihreitä puolueita eli SDP, PS, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Meillä persut ovat kaiken lisäksi selkeä vasemmistopuolue toisin kuin Ruotsissa, missä Ruotsidemokraatit ovat äärioikeistolainen puolue.

Eli tämän laskutoimituksen perusteella punikeilla voisi olla paljonkin sanomista.

Lue lisää

Perrrkele minä Ruotsin punikkeja tarkoita vaan Suomen. Töttöröö, mielitollo, nauran sinulle ja punikkihaaveillesi perrsettäni repien. Hoh, hoh, hooooooooooo, nostakaa mi...

Mielipidepankki kirjoitti:

Äkkiä laskien Ruotsin nykyistä oppositiota vastaavien puolueiden kannatus on Suomessa noin 50 %. Ja siinä on siis vain näitä punavihreitä puolueita eli SDP, PS, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Meillä persut ovat kaiken lisäksi selkeä vasemmistopuolue toisin kuin Ruotsissa, missä Ruotsidemokraatit ovat äärioikeistolainen puolue.

Eli tämän laskutoimituksen perusteella punikeilla voisi olla paljonkin sanomista.

Lue lisää

Sinua voi hyvin onnitella siitä, että olet onnistunut sijoittamaan perussuomalaiset oikeaan sijaintiin perinteiselle puoluekartalle. Puolueen keskipiste sijaitsee jossakin Keskustan ja SDP:n välissä, lähempänä demareita kuin Keskustaa. Olet myös onnistunut sijoittamaan Vihreät vasemmistoon, mistä joutuu antamaan täydet pisteet.

Jos vielä unohtaisit valtiokonservatismin ja loppumattoman kepukaunakiimasi, saattaisit jopa ajatella järkevästi. Vaikka noin ei tapahtuisikaan, olet ansainnut kymmenen pistettä kerrankin oikeaan osuneesta kannanotostasi.

Kepu on ollut jo noin 15 vuoden ajan jakautumassa kahtia. EU-jäsenyysäänestys oli tässä suhteessa ratkaiseva vedenjakaja. Toki aiemminkin puolueessa oli eriseuraisuutta (valtapoliittinen K-linja ja perinteinen maatalouspuoluelinja).

2000-luvulla Kepussa on vaikuttanut maataloudesta enemmän irrallaan oleva puoliliberaaliryhmä, jonka kantaisänä voidaan varmaankin pitää Olli Rehniä. Vanhanen ja Kiviniemi ovat olleet puoluejohdossa tämän linjan edustajia. Entinen K-linja (Väyrynen) ja maatalous-aluepoliittinen siipi ovat yhdistyneet liberaalien vastavoimaksi. Tämä on sitä änkyräkepulaisuutta, impivaaralaisuutta ja aitovieriläisyyttä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Väyrynen on ennustanut, että Kepusta tulee pienpuolue, mikäli liberaalivalta Kepussa jatkuu. Tässä kohdin Värynen lienee kovasti oikeassa. Miksi libreaali äänestäisi jotakin Kepua, kun on olemassa paljon aidompia vaihtoehtoja eli Kokoomus tai Vihreät.

Hääppöistä kannatusta ei voi ennustaa myös änkyröille umpikepulaisille. Tässä suhteessa Ruotsin kannatus edustaa juuri tulevaisuutta. Jos sitten halutaan nähdä nämä kaksi kepulaista linjaa erillisenä ja yhteenlaskettuna, Ruotsissa Kansanpuolue voisi olla tuon liberaaliryhmän vastike. Silloinkin yhteenlaskettu kannatus jää alle 10 %:n.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kepu on ollut jo noin 15 vuoden ajan jakautumassa kahtia. EU-jäsenyysäänestys oli tässä suhteessa ratkaiseva vedenjakaja. Toki aiemminkin puolueessa oli eriseuraisuutta (valtapoliittinen K-linja ja perinteinen maatalouspuoluelinja).

2000-luvulla Kepussa on vaikuttanut maataloudesta enemmän irrallaan oleva puoliliberaaliryhmä, jonka kantaisänä voidaan varmaankin pitää Olli Rehniä. Vanhanen ja Kiviniemi ovat olleet puoluejohdossa tämän linjan edustajia. Entinen K-linja (Väyrynen) ja maatalous-aluepoliittinen siipi ovat yhdistyneet liberaalien vastavoimaksi. Tämä on sitä änkyräkepulaisuutta, impivaaralaisuutta ja aitovieriläisyyttä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Väyrynen on ennustanut, että Kepusta tulee pienpuolue, mikäli liberaalivalta Kepussa jatkuu. Tässä kohdin Värynen lienee kovasti oikeassa. Miksi libreaali äänestäisi jotakin Kepua, kun on olemassa paljon aidompia vaihtoehtoja eli Kokoomus tai Vihreät.

Hääppöistä kannatusta ei voi ennustaa myös änkyröille umpikepulaisille. Tässä suhteessa Ruotsin kannatus edustaa juuri tulevaisuutta. Jos sitten halutaan nähdä nämä kaksi kepulaista linjaa erillisenä ja yhteenlaskettuna, Ruotsissa Kansanpuolue voisi olla tuon liberaaliryhmän vastike. Silloinkin yhteenlaskettu kannatus jää alle 10 %:n.

Lue lisää

ovat nämä mielitollon yritykset vaikuttaa Suomen Keskustan tulevaisuuteen ;)

Sitä vain jää ihmettelemään, mistä tuollakin ääliöllä tulee tuo puhti kaunaamiseen viikosta toiseen?

Ilmiselvä maaseututausta pässillä.

Jotenkin söpöjä kirjoitti:

ovat nämä mielitollon yritykset vaikuttaa Suomen Keskustan tulevaisuuteen ;)

Sitä vain jää ihmettelemään, mistä tuollakin ääliöllä tulee tuo puhti kaunaamiseen viikosta toiseen?

Ilmiselvä maaseututausta pässillä.

Lue lisää

Söpöjä yrityksiä? Mitähän mahdat tarkoittaa?

Kepun tulevaisuuteen ei tällä kirjoituksellani vaikuteta mitenkään eikä edes ollut tarkoitus vaikuttaa. Halusin vain tuoda sen näkymän, joka Kepua puolueena odottaa. Kun me kuljemme niin monessa muussakin asiassa Ruotsin vanavedessä, pikkusen aina jäljessä, niin miksipä emme tässäkin.

Pässillä on varmaan maaseututausta niin kuin teillä kepulaisillakin. Toki sellainen minullakin, jos mukaan lasketaan vanhempani ja esivanhempani. Itse olen ihan paljasjalkainen stadilainen, mutta viihdyn toki maaseudulla. Nykyisin asunkin vähän kapungin ja maaseudun välimaastossa, mutta kuitenkin ihan hujauksen päässä kaikesta tarpeellisesta. Maaseutuun tulee kosketusta myös sen kautta, että siellä on muutama mökki käytössä ja Lapissa käyn vuosittain sekä talvella että kesällä ja joskus syksylläkin. Eli hyödytän böndeä sitäkin kautta ja markkinaehtoisesti teenkin sen erittäin mieluusti.

Se on mahdollinen ja todennäköinen tulevaisuudenkuva riippumatta siitä, millä linjalla Kepu jatkaa. Lopulta jäljelle jää kuitenkin maalaisliittolainen puolue, jonka kannatus kumpuaa maaseutuelinkeinojen harjoittajista. Tällä hetkellä puolueen kannatus on näinkin suurta juuri sen vuoksi, että Kepu on kyennyt säilyttämään liberaalit kannattajansa. Kun nämä alkavat kysyä itseltään, miksi äänestä Kepua kuin voi äänestää paremmin liberaaliaatetta toteuttavaa Kokoomusta suoraan, niin Kepusta jää jäljelle vain sen synkkä ydin.

Kokoomuksella on kasvupotentiaalia juuri sen vuoksi, että se on hylkäämässä porvarillisuuden ja ottamassa sen sijaan haltuunsa suurta keskiluokkaa. Itse asiassa Kokoomuksen johto tekisi viisaasti, jos irtisanoutuisi porvarillisuudesta. Tällainen ajatus sisältyi jo Sauli Niinistön johtamaan Kokoomukseen, kun hän alkoi puhua Kokoomuksesta työväenpuolueena. Kokoomuksen meenstyksen saloista oli joku päivä sitten erinomainen analyysi, jonka teki tomittaja Jankkari (nimi ehkä ei ole ihan oikein, kun en nyt muista sitä tähän hätään).

Kepu on taustaltaan niin selvästi maatalousvaltainen puolue, ettei se voi missään nimessä saavuttaa valtaväestön suosiota. Perussuomalaisillakin on paremmat eväät koko valtakunnan puolueeksi, kun se ei ole sitoutunut minkään pienen elinkeinoryhmän edunvalvojaksi kuten Kepu on tehnyt.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kokoomuksella on kasvupotentiaalia juuri sen vuoksi, että se on hylkäämässä porvarillisuuden ja ottamassa sen sijaan haltuunsa suurta keskiluokkaa. Itse asiassa Kokoomuksen johto tekisi viisaasti, jos irtisanoutuisi porvarillisuudesta. Tällainen ajatus sisältyi jo Sauli Niinistön johtamaan Kokoomukseen, kun hän alkoi puhua Kokoomuksesta työväenpuolueena. Kokoomuksen meenstyksen saloista oli joku päivä sitten erinomainen analyysi, jonka teki tomittaja Jankkari (nimi ehkä ei ole ihan oikein, kun en nyt muista sitä tähän hätään).

Kepu on taustaltaan niin selvästi maatalousvaltainen puolue, ettei se voi missään nimessä saavuttaa valtaväestön suosiota. Perussuomalaisillakin on paremmat eväät koko valtakunnan puolueeksi, kun se ei ole sitoutunut minkään pienen elinkeinoryhmän edunvalvojaksi kuten Kepu on tehnyt.

Lue lisää

Huomaa nyt kumminkin, että valtaosa suomalaisista on nimenomaan melko läheistä sukua maalaisille, joten Keskustallehan tämä mandaatti suurena yleispuolueena kuuluu kaikkein selvimmin.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Huomaa nyt kumminkin, että valtaosa suomalaisista on nimenomaan melko läheistä sukua maalaisille, joten Keskustallehan tämä mandaatti suurena yleispuolueena kuuluu kaikkein selvimmin.

Lue lisää

Ihminen on melko läheistä sukua myös apinoille, mutta emme me silti apinoita tahdo johtajiksemme. Kun olemme aikoinamme puusta alas astuneet, ei sinne enää takaisin ole paluuta. Ainahan ihmiskunnan taantuminenkin on mahdollista, jolloin maaseutuelämä alkaa taas kukoistaa ja maalaisliittolaiset puolueet kannatusta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ihminen on melko läheistä sukua myös apinoille, mutta emme me silti apinoita tahdo johtajiksemme. Kun olemme aikoinamme puusta alas astuneet, ei sinne enää takaisin ole paluuta. Ainahan ihmiskunnan taantuminenkin on mahdollista, jolloin maaseutuelämä alkaa taas kukoistaa ja maalaisliittolaiset puolueet kannatusta.

Lue lisää

Uusi CIDY-APINALAJI....

..Suomessa joihin sinäkin yliaktiivisena höppänänä selvästi lukeudut. Varsinainen kantaisä asustaa Helsingin Katajanokalla ja on Soininvaara nimeltään.

Blokkijako on meillä täysin mahdollinen visio. Kaiken lisäksi se olisi tervetullut, sillä silloin äänestäjä pääsisi vaaleissa ratkaisemaan myös tulevan hallituspohjan. Näin järjestelmä olisi demokraattisempi kuin mitä on ollut. Suomen järjestelmä on mahdollistanut Väyrysen kikkailun kassakaappisopimuksilla.

Soinin puolue on ilmeeltään vasemmistolainen. Soini on pyrkinyt lähinnä korostamaan sitä, ettei hänen puolueensa ole sosialistinen ja tässä mielessä vasemmistolainen. Persujen vero- ja sosiaalipolitiikka ovat kuitenkin pitkälti linjassa vasemmiston kanssa. Vasemmistosta persut erottaa heidän arvokonservatiivinen aatetaustansa ja impivaaralaisuus, joten mikään täysin luonteva hallituskumppani persut eivät vihervasemmistolle olisi.

Kepu on meillä selkeämmin aluepolitiikkapuolue kuin Ruotsissa. En näe mitään syytä siihen, etteivätkö meilläkin äänestäjät maaseudulla ja pohjoisemmassa Suomessa järkiintyisi. Suomessa on historiallista painolastia sisällisodan ajoilta, mikä on pitkään pidätellyt vasemmiston äänestämistä Kepulandian Suomessa.

Suurin yhteiskunnallinen muutos on elintason huima nousu ja väestön vahva keskiluokkaistuminen sekä elinkeinorakenteen täydellinen muuttuminen. Tämä on ohjannut niin väestön muuttoliikettä kuin poliittisten näkemsyten uusjakoa. Kuntauudistukset ja muut päivän politiikkaan liittyvät kiistat ovat luonteeltaan väliaikaisia tähän suureen murrokseen verrattuna. Ja juuri tässä suhteessa Ruotsin poliittinen tila on meille se kristallipallo, johon voidaan katsoa. Siellä murros tapahtui aiemmin ja tilanne on pysynyt vakiintuneena jo pitempään.

Ero Suomen ja Ruotsin välillä on lähinnä se, että Ruotsi maantieteellisen asemointinsa vuoksi suuntautuu luonteenomaisesti kohden Eurooppaa. Ei heillä tule silloin mielenkään mikään sellainen aluepolitiikka, missä pohjoiseen pitäisi erityisesti panostaa tasaisen alueellisen kehityksen nimissä. Jokainen ruotsalaisen älyää, mistä päin heidän leipänsä tulee.

Suomessa taas ei oikein tiedetä, mihin suuntautua. Siitä kilpailevat Eurooppa ja Venäjä ja kolmantena sisäänpäin suuntautuminen, mitä meillä Kepu ja persut mielellään edistävät. Suomessa on kuitenkin elintason ja koulutuksen noustua yhä enemmän suuntauduttu talous edellä asioihin, mikä on tarkoittanut mallin ottamista Ruotsista. Mitään järkevää syytä sille, etteikö tätä linjaa kannattaisi jatkossakin voimistaa, ei ole. Ja puolueolot kyllä peesaavat tätä kehitystä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Blokkijako on meillä täysin mahdollinen visio. Kaiken lisäksi se olisi tervetullut, sillä silloin äänestäjä pääsisi vaaleissa ratkaisemaan myös tulevan hallituspohjan. Näin järjestelmä olisi demokraattisempi kuin mitä on ollut. Suomen järjestelmä on mahdollistanut Väyrysen kikkailun kassakaappisopimuksilla.

Soinin puolue on ilmeeltään vasemmistolainen. Soini on pyrkinyt lähinnä korostamaan sitä, ettei hänen puolueensa ole sosialistinen ja tässä mielessä vasemmistolainen. Persujen vero- ja sosiaalipolitiikka ovat kuitenkin pitkälti linjassa vasemmiston kanssa. Vasemmistosta persut erottaa heidän arvokonservatiivinen aatetaustansa ja impivaaralaisuus, joten mikään täysin luonteva hallituskumppani persut eivät vihervasemmistolle olisi.

Kepu on meillä selkeämmin aluepolitiikkapuolue kuin Ruotsissa. En näe mitään syytä siihen, etteivätkö meilläkin äänestäjät maaseudulla ja pohjoisemmassa Suomessa järkiintyisi. Suomessa on historiallista painolastia sisällisodan ajoilta, mikä on pitkään pidätellyt vasemmiston äänestämistä Kepulandian Suomessa.

Suurin yhteiskunnallinen muutos on elintason huima nousu ja väestön vahva keskiluokkaistuminen sekä elinkeinorakenteen täydellinen muuttuminen. Tämä on ohjannut niin väestön muuttoliikettä kuin poliittisten näkemsyten uusjakoa. Kuntauudistukset ja muut päivän politiikkaan liittyvät kiistat ovat luonteeltaan väliaikaisia tähän suureen murrokseen verrattuna. Ja juuri tässä suhteessa Ruotsin poliittinen tila on meille se kristallipallo, johon voidaan katsoa. Siellä murros tapahtui aiemmin ja tilanne on pysynyt vakiintuneena jo pitempään.

Ero Suomen ja Ruotsin välillä on lähinnä se, että Ruotsi maantieteellisen asemointinsa vuoksi suuntautuu luonteenomaisesti kohden Eurooppaa. Ei heillä tule silloin mielenkään mikään sellainen aluepolitiikka, missä pohjoiseen pitäisi erityisesti panostaa tasaisen alueellisen kehityksen nimissä. Jokainen ruotsalaisen älyää, mistä päin heidän leipänsä tulee.

Suomessa taas ei oikein tiedetä, mihin suuntautua. Siitä kilpailevat Eurooppa ja Venäjä ja kolmantena sisäänpäin suuntautuminen, mitä meillä Kepu ja persut mielellään edistävät. Suomessa on kuitenkin elintason ja koulutuksen noustua yhä enemmän suuntauduttu talous edellä asioihin, mikä on tarkoittanut mallin ottamista Ruotsista. Mitään järkevää syytä sille, etteikö tätä linjaa kannattaisi jatkossakin voimistaa, ei ole. Ja puolueolot kyllä peesaavat tätä kehitystä.

Lue lisää

En ole syventynyt Ruotsin aluepolitiikkaan sen syvemmin kuin tiedän demareiden tukeneen siellä kaikkein vankimmin Pohjois-Ruotsin kehitystä. Nykyäänhän aluepolitiikka tapahtuu käytännössä niin Suomessa kuin Ruotsissakin Brysselin kautta maakuntien ja EU:n välisin kehittämisohjelmin, eikä aluepolitiikasta tarvitse vääntää kansallisissa parlamenteissa, mutta historia vaikuttaa molemmissa maissa puolueiden kannatuksiin vielä kauas pitkälle niin, että pohjoisruotsalaiset kannattavat demareita ja keski- ja pohjoissuomalaiset keskustaa.

Vasemmistopuolueiden vähäinen kannatus Suomessa ei johdu lähes sadan vuoden takaisesta sisällissodasta, vaan vasemmistopuolueiden sisällöllisestä köyhyydestä ja vanhakantaisuudesta. Ne ovat täällä yhä SAK-laisten ammattiliittojen jatkeita fraseologiaansa myöten.

Nykypolven ihmiset, jotka eivät saaneet henkilökohtaista tuntumaa vuosikymmeniä vanhaan ajattelutapaan ja fraseologiaan vähintään vanhempiensa ja isovanhempiensa kautta, eivät ole saaneet sitä myöhemminkään. Nykypolvenkin demaripoliitikoiden suosima tapa puhutella vasemmistolaisin ajattelevia tovereiksi ja laulaa työväenlauluja, vain huvittaa ja herättää kummastusta, vaikka duunariammatissa työskentelisikin.

Paremmin nykypolven työläisnuorison ovat tavoittaneet vihreät ja persut, jotka ovat vapaita sadan vuoden takaisesta fraseologiasta ja sen sijaan luoneet uutta, joka sopii tähän päivään.

Vasemmistopuolueita paremmin työläisnuorison on tavoittanut jopa kokoomus, joka on unohtanut yhteisöllisyyden ja korvannut sen yksilöllisyydellä. Arvelen kuitenkin, että yksilöllisyys on arvostettua vain taloudellisesti hyvinä ja vakaina aikoina. Viime eduskuntavaaleissa, kun yleiseurooppalainen talouskriisi oli päällä, kokoomuskin menetti kannatustaan perussuomalaisille. Jos huoli jatkuu, kokoomuksen alamäki jatkuu entisestään.

Ja vasemmistoon lasken vain perinteiset sosialismiin uskoneet työväenpuolueet. Olet ainoa, joka lukee heihin myös persut.

Mielipidepankki kirjoitti:

Blokkijako on meillä täysin mahdollinen visio. Kaiken lisäksi se olisi tervetullut, sillä silloin äänestäjä pääsisi vaaleissa ratkaisemaan myös tulevan hallituspohjan. Näin järjestelmä olisi demokraattisempi kuin mitä on ollut. Suomen järjestelmä on mahdollistanut Väyrysen kikkailun kassakaappisopimuksilla.

Soinin puolue on ilmeeltään vasemmistolainen. Soini on pyrkinyt lähinnä korostamaan sitä, ettei hänen puolueensa ole sosialistinen ja tässä mielessä vasemmistolainen. Persujen vero- ja sosiaalipolitiikka ovat kuitenkin pitkälti linjassa vasemmiston kanssa. Vasemmistosta persut erottaa heidän arvokonservatiivinen aatetaustansa ja impivaaralaisuus, joten mikään täysin luonteva hallituskumppani persut eivät vihervasemmistolle olisi.

Kepu on meillä selkeämmin aluepolitiikkapuolue kuin Ruotsissa. En näe mitään syytä siihen, etteivätkö meilläkin äänestäjät maaseudulla ja pohjoisemmassa Suomessa järkiintyisi. Suomessa on historiallista painolastia sisällisodan ajoilta, mikä on pitkään pidätellyt vasemmiston äänestämistä Kepulandian Suomessa.

Suurin yhteiskunnallinen muutos on elintason huima nousu ja väestön vahva keskiluokkaistuminen sekä elinkeinorakenteen täydellinen muuttuminen. Tämä on ohjannut niin väestön muuttoliikettä kuin poliittisten näkemsyten uusjakoa. Kuntauudistukset ja muut päivän politiikkaan liittyvät kiistat ovat luonteeltaan väliaikaisia tähän suureen murrokseen verrattuna. Ja juuri tässä suhteessa Ruotsin poliittinen tila on meille se kristallipallo, johon voidaan katsoa. Siellä murros tapahtui aiemmin ja tilanne on pysynyt vakiintuneena jo pitempään.

Ero Suomen ja Ruotsin välillä on lähinnä se, että Ruotsi maantieteellisen asemointinsa vuoksi suuntautuu luonteenomaisesti kohden Eurooppaa. Ei heillä tule silloin mielenkään mikään sellainen aluepolitiikka, missä pohjoiseen pitäisi erityisesti panostaa tasaisen alueellisen kehityksen nimissä. Jokainen ruotsalaisen älyää, mistä päin heidän leipänsä tulee.

Suomessa taas ei oikein tiedetä, mihin suuntautua. Siitä kilpailevat Eurooppa ja Venäjä ja kolmantena sisäänpäin suuntautuminen, mitä meillä Kepu ja persut mielellään edistävät. Suomessa on kuitenkin elintason ja koulutuksen noustua yhä enemmän suuntauduttu talous edellä asioihin, mikä on tarkoittanut mallin ottamista Ruotsista. Mitään järkevää syytä sille, etteikö tätä linjaa kannattaisi jatkossakin voimistaa, ei ole. Ja puolueolot kyllä peesaavat tätä kehitystä.

Lue lisää

Olet tuota blokkiajatteluasi tyrkyttänyt niin kauan kun olet palstalla sekojasi esittänyt. Sinä aikana vasemmiston kannatuksesta on häipynyt yli 10 % yksikköä ja persut nousseet suurpuolueeksi. Blokkeja ei vaan ole syntynyt. Eikä synny.

Ensinnäkään Vihreät ja Persut eivät sovi samaan blokkiin millään. Niin pariveiholliset he toinen toisilleen ovat vaikka Haavisto Hakkaraista kävikin tapaamassa. Lueppa joskus Soinin tai Soininvaaran blokeja. Toinen haukkuu toistaan minkä kerkeää.

Meillä on aina ollut hieman toisenlainen poliittinen kulttuuri kuin Ruotsissa. Miellä on ollut vahva valtionhoitajapuolue ja sen kanssa hallituksessa vuorottelevia puolueita. Itsenäisyytemme alkuaikoina oikeisto (siis Kokoomus) oli valtionhoitaja, sodan jälkeen ensin Maalaisliitto/kepu ja sitten 70-luvun lopulta aina Lipposen aikoihin SDP. Nyt Kokoomus on taas vahva valtionhoitajapuolue.

Isoin muutos poliittisessa kentässämme on vasemmiston kannatuksen totaalinen alamäki joka alkoi juuri Lipposen valtionhoitajakaudesta. Ylimielisyys jolla SDP Lipposen aikana asioita hoiti on vienyt puolueen romahduspisteeseen. Nousua ei tuo edes vastuuton populismin perässä pomppiminen jota Urpilainen harrastaa. Kun vastuuta ei osata ottaa ei kansa eitä myöskään anna.

Kokoomuksella on nyt sama vaaranpaikka. Ylimielisyys saattaa romahduttaa kannatuksen. Kokoomuksesta ei kuitenkaan siirrytä suoraan demareihin, eikä missäämn tapauksessa persuihin. Vihreisiin siirtymää tapahtuu, ja Keskusta hyötyy myös jos (ja kun) Kokoomuksen määräävään asemaan kyllästytään kansan keskuudessa. Niinistö ilmiö kantaa Kokoomusta varmasti vielä kuluvan vaalikauden, etenkin kun demarit ovat siinä surkeuden tilassa kuin ovat.

Keskusta tekee vahvaa paluuta Kokoomuksen hallituskumppaniksi. Keinoista voimme olla mitä mieltä tahansa, voimme syytellä Kepua takinkäännöistä tai likaisista tempuista, mutta opposition johtajuus on Keskustalla evaikka puolueiden edustajapaikat ovat Persujen eduksi.

Perussuomalaiset kuihtuvat väijäämättä, sen varran sekalaista, vai pitäisikö sanoa sekolaista, porukkaan sen riveissä on. Vaikka Soini kuinka sanoutuu irti puolueensa edustajien pahimmista ylilyönneistä, ei kokonaiskuvaa saa vakuuttavaksi enää millään. Vihreät nousevatkin seuravissa vaaleissa uhkaamaan SDP:n kannatuslukemia (molemmat noin 12-15% kannatuksella) suunnilleen Persujen kanssa tasapäin. Kokoomus ja Kepu tulevat olemaan omassa 20%:n sarjassaan.

Ei blokkeja kirjoitti:

Olet tuota blokkiajatteluasi tyrkyttänyt niin kauan kun olet palstalla sekojasi esittänyt. Sinä aikana vasemmiston kannatuksesta on häipynyt yli 10 % yksikköä ja persut nousseet suurpuolueeksi. Blokkeja ei vaan ole syntynyt. Eikä synny.

Ensinnäkään Vihreät ja Persut eivät sovi samaan blokkiin millään. Niin pariveiholliset he toinen toisilleen ovat vaikka Haavisto Hakkaraista kävikin tapaamassa. Lueppa joskus Soinin tai Soininvaaran blokeja. Toinen haukkuu toistaan minkä kerkeää.

Meillä on aina ollut hieman toisenlainen poliittinen kulttuuri kuin Ruotsissa. Miellä on ollut vahva valtionhoitajapuolue ja sen kanssa hallituksessa vuorottelevia puolueita. Itsenäisyytemme alkuaikoina oikeisto (siis Kokoomus) oli valtionhoitaja, sodan jälkeen ensin Maalaisliitto/kepu ja sitten 70-luvun lopulta aina Lipposen aikoihin SDP. Nyt Kokoomus on taas vahva valtionhoitajapuolue.

Isoin muutos poliittisessa kentässämme on vasemmiston kannatuksen totaalinen alamäki joka alkoi juuri Lipposen valtionhoitajakaudesta. Ylimielisyys jolla SDP Lipposen aikana asioita hoiti on vienyt puolueen romahduspisteeseen. Nousua ei tuo edes vastuuton populismin perässä pomppiminen jota Urpilainen harrastaa. Kun vastuuta ei osata ottaa ei kansa eitä myöskään anna.

Kokoomuksella on nyt sama vaaranpaikka. Ylimielisyys saattaa romahduttaa kannatuksen. Kokoomuksesta ei kuitenkaan siirrytä suoraan demareihin, eikä missäämn tapauksessa persuihin. Vihreisiin siirtymää tapahtuu, ja Keskusta hyötyy myös jos (ja kun) Kokoomuksen määräävään asemaan kyllästytään kansan keskuudessa. Niinistö ilmiö kantaa Kokoomusta varmasti vielä kuluvan vaalikauden, etenkin kun demarit ovat siinä surkeuden tilassa kuin ovat.

Keskusta tekee vahvaa paluuta Kokoomuksen hallituskumppaniksi. Keinoista voimme olla mitä mieltä tahansa, voimme syytellä Kepua takinkäännöistä tai likaisista tempuista, mutta opposition johtajuus on Keskustalla evaikka puolueiden edustajapaikat ovat Persujen eduksi.

Perussuomalaiset kuihtuvat väijäämättä, sen varran sekalaista, vai pitäisikö sanoa sekolaista, porukkaan sen riveissä on. Vaikka Soini kuinka sanoutuu irti puolueensa edustajien pahimmista ylilyönneistä, ei kokonaiskuvaa saa vakuuttavaksi enää millään. Vihreät nousevatkin seuravissa vaaleissa uhkaamaan SDP:n kannatuslukemia (molemmat noin 12-15% kannatuksella) suunnilleen Persujen kanssa tasapäin. Kokoomus ja Kepu tulevat olemaan omassa 20%:n sarjassaan.

Lue lisää

>>>Kokoomuksesta ei kuitenkaan siirrytä suoraan demareihin, eikä missään tapauksessa persuihin.

Ei blokkeja kirjoitti:

Olet tuota blokkiajatteluasi tyrkyttänyt niin kauan kun olet palstalla sekojasi esittänyt. Sinä aikana vasemmiston kannatuksesta on häipynyt yli 10 % yksikköä ja persut nousseet suurpuolueeksi. Blokkeja ei vaan ole syntynyt. Eikä synny.

Ensinnäkään Vihreät ja Persut eivät sovi samaan blokkiin millään. Niin pariveiholliset he toinen toisilleen ovat vaikka Haavisto Hakkaraista kävikin tapaamassa. Lueppa joskus Soinin tai Soininvaaran blokeja. Toinen haukkuu toistaan minkä kerkeää.

Meillä on aina ollut hieman toisenlainen poliittinen kulttuuri kuin Ruotsissa. Miellä on ollut vahva valtionhoitajapuolue ja sen kanssa hallituksessa vuorottelevia puolueita. Itsenäisyytemme alkuaikoina oikeisto (siis Kokoomus) oli valtionhoitaja, sodan jälkeen ensin Maalaisliitto/kepu ja sitten 70-luvun lopulta aina Lipposen aikoihin SDP. Nyt Kokoomus on taas vahva valtionhoitajapuolue.

Isoin muutos poliittisessa kentässämme on vasemmiston kannatuksen totaalinen alamäki joka alkoi juuri Lipposen valtionhoitajakaudesta. Ylimielisyys jolla SDP Lipposen aikana asioita hoiti on vienyt puolueen romahduspisteeseen. Nousua ei tuo edes vastuuton populismin perässä pomppiminen jota Urpilainen harrastaa. Kun vastuuta ei osata ottaa ei kansa eitä myöskään anna.

Kokoomuksella on nyt sama vaaranpaikka. Ylimielisyys saattaa romahduttaa kannatuksen. Kokoomuksesta ei kuitenkaan siirrytä suoraan demareihin, eikä missäämn tapauksessa persuihin. Vihreisiin siirtymää tapahtuu, ja Keskusta hyötyy myös jos (ja kun) Kokoomuksen määräävään asemaan kyllästytään kansan keskuudessa. Niinistö ilmiö kantaa Kokoomusta varmasti vielä kuluvan vaalikauden, etenkin kun demarit ovat siinä surkeuden tilassa kuin ovat.

Keskusta tekee vahvaa paluuta Kokoomuksen hallituskumppaniksi. Keinoista voimme olla mitä mieltä tahansa, voimme syytellä Kepua takinkäännöistä tai likaisista tempuista, mutta opposition johtajuus on Keskustalla evaikka puolueiden edustajapaikat ovat Persujen eduksi.

Perussuomalaiset kuihtuvat väijäämättä, sen varran sekalaista, vai pitäisikö sanoa sekolaista, porukkaan sen riveissä on. Vaikka Soini kuinka sanoutuu irti puolueensa edustajien pahimmista ylilyönneistä, ei kokonaiskuvaa saa vakuuttavaksi enää millään. Vihreät nousevatkin seuravissa vaaleissa uhkaamaan SDP:n kannatuslukemia (molemmat noin 12-15% kannatuksella) suunnilleen Persujen kanssa tasapäin. Kokoomus ja Kepu tulevat olemaan omassa 20%:n sarjassaan.

Lue lisää

Blokit ovat syntyneet Ruotsissakin enkä kyllä näe mitään pätevää syytä siihen, etteikö meilläkin näin voisi käydä. Oikeastaan se on englantilaisen ja angloamerikkalaisen parlamentarismin ydin, kahden puolueen tai puolueblokin systeemi.

Persujen ja Vihreiden yhteensopivuus ei liene merkityksellistä, kun samassa kirjoituksessasi kerrot persujen kuihtuvan. Jos näin käy meille voi ajan kanssa hyvinkin syntyä Ruotsin tapainen vihervasemmisto vastavoimana porvariallianssille.

Vasemmiston kannatuksen totaaliseksi väittämäsi alamäki on hieman näennäistä. Puoluekenttä on vasemmalla hajautunut, kun Vihreät ja Persut ovat sillä puolen laitaa napsineet vasemmistoäänestäjiä. Kokoomus sen sijaan edustaa ainoana puolueena oikealla puhdasta modernismia, minkä vuoksi monien on sitä helppo äänestää.

Minä kirjoitin pitkän aikavälin muutoksista. Ne seuraavat yleensä yhteiskuntarakenteessa tapahtuvia muutoksia, joten päivänpoliittisille kiistoille ei kannata antaa ylikorostettua asemaa.

Yhteiskunnan suuria muutoksia ovat elinkeinorakenteen muutos ja suoranainen mullitus, elintason nousu, hyvinvoinnin jakautuminen entistä tasaisemmin niin, että on syntynyt suuri keskiluokka sekä voimakas kaupungistumiskehitys. Nämä seikat muovaamat tulevaa puolerakennettamme ja Ruotsi on peili, mistä on mahdollista siihen tulevaisuuteen kurkistaa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>>Kokoomuksesta ei kuitenkaan siirrytä suoraan demareihin, eikä missään tapauksessa persuihin.

Eivät työpaikat eivätkä edes palkat ole juuri nyt sen turvattomampia kuin ovat olleet aiemmin. Työlisyysaste on parantunut vielä viime vuonnakin. Harha syntyy siitä, että jokainen yt-neuvottelu ja irtisanominen saa hurjan medianäkyvyyden. Toinen harhaa aiheuttava seikka on teollisuustyöpaikkojen väheneminen, ja se saattaa olla se todellinen vaara tulevaisuutta silmällä pitäen.

Tilanne ei siis ole työllisyyden osalta muuttunut huonommaksi. Ja jos muuttuu, niin demarit ei ole se joka hyötyy. Perussuomalaiset kerää ne poispotkitut tällä hetkellä.

Jos ja kun Kokoomuksen valta-asemaan joskus aletaan kaivata vaihoehtoa, Keskusta on vahvoilla seuraavaksi valtionhoitajapuolueeksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Blokit ovat syntyneet Ruotsissakin enkä kyllä näe mitään pätevää syytä siihen, etteikö meilläkin näin voisi käydä. Oikeastaan se on englantilaisen ja angloamerikkalaisen parlamentarismin ydin, kahden puolueen tai puolueblokin systeemi.

Persujen ja Vihreiden yhteensopivuus ei liene merkityksellistä, kun samassa kirjoituksessasi kerrot persujen kuihtuvan. Jos näin käy meille voi ajan kanssa hyvinkin syntyä Ruotsin tapainen vihervasemmisto vastavoimana porvariallianssille.

Vasemmiston kannatuksen totaaliseksi väittämäsi alamäki on hieman näennäistä. Puoluekenttä on vasemmalla hajautunut, kun Vihreät ja Persut ovat sillä puolen laitaa napsineet vasemmistoäänestäjiä. Kokoomus sen sijaan edustaa ainoana puolueena oikealla puhdasta modernismia, minkä vuoksi monien on sitä helppo äänestää.

Minä kirjoitin pitkän aikavälin muutoksista. Ne seuraavat yleensä yhteiskuntarakenteessa tapahtuvia muutoksia, joten päivänpoliittisille kiistoille ei kannata antaa ylikorostettua asemaa.

Yhteiskunnan suuria muutoksia ovat elinkeinorakenteen muutos ja suoranainen mullitus, elintason nousu, hyvinvoinnin jakautuminen entistä tasaisemmin niin, että on syntynyt suuri keskiluokka sekä voimakas kaupungistumiskehitys. Nämä seikat muovaamat tulevaa puolerakennettamme ja Ruotsi on peili, mistä on mahdollista siihen tulevaisuuteen kurkistaa.

Lue lisää

Ruotsi ei ole peili meille.

Ruotisissa on ollut yksi valtionhoitajapuolue, sosiaalidemokraatit. Nyt sen rinnalle on noussut paikallinen Kokoomus. Pienpuolueet ovat sitten jompaa kumpaa avustamassa.

Meillä on selkeämmin monipuolejärjestelmä, jossa heti sodan jälkeen oli neljä suht tasavahvaa puoluetta, SKDL, SDP, Maalailiitto ja Kokoomus. Noista SKDL on kuihtunut pienpuolue Vasemmistoliitoksi, SDP roikkuu henkitoreissaan kohtuukokoisena, Keskustaksi muuttunut Maalaisliitto notkahti edellisvaaleissa mutta on vahvasti tekemässä paluuta ja Kokoomus on noussut selväksi vastuunkantajapuolueeksi. Kolmen koplaan neljänneksi suurpuolueeksi noussut Perussuomalaiset palaa takaisin pienpuo9lueiden joukkoon, kiitos Hakkaraisten ja Halla-ahojen sekä Soinin ylimielisyyden puolueen edustajien toilailujen suhteen.

Vasemmistolaiseen ajatteluun taipuvaiset laskevat toki Vihreät omiensa joukkoon selittääkseen vasemmiston kuihtumisen: Tyypillistä vasemmistolasita itsepetosta jossa syyllinen haetaan muualta kun omia virheitä ei tunnusteta. Vihreät ovat leimallalisesti ympäristöpuolue, ja Kokoomus on siinä asiassa heitä lähinnä. Vero- ja leikkauspolitiikassa, kuten esim. eläkeikä ksysmyksessä, Vihreät ovat niinikään lähempänä Kokoomusta, heillä on pajon nuoria kannattajia joiden mielestä tulevien sukupolvien maksettavaksi ei voida jättää sellaisia velkoja kuin nyt on syntymässä. Sosiaalipolitiikassakin Vihreät, vaikka selkeä jakopuolue onkin, ovat eri linjoilla perinteisen vasemmiston kanssa. Vasemmisto vaalii ansioihin sidottuja etuuksia, Vihreät taas kansalaispalkan tyyppisiä tasaetuuksia kaikille. Sinun demariajattelusi on juuri tuota itsepetosta joka estää näkemästä todellisuutta. Valitettavasti

Valitettavaa... kirjoitti:

Ruotsi ei ole peili meille.

Ruotisissa on ollut yksi valtionhoitajapuolue, sosiaalidemokraatit. Nyt sen rinnalle on noussut paikallinen Kokoomus. Pienpuolueet ovat sitten jompaa kumpaa avustamassa.

Meillä on selkeämmin monipuolejärjestelmä, jossa heti sodan jälkeen oli neljä suht tasavahvaa puoluetta, SKDL, SDP, Maalailiitto ja Kokoomus. Noista SKDL on kuihtunut pienpuolue Vasemmistoliitoksi, SDP roikkuu henkitoreissaan kohtuukokoisena, Keskustaksi muuttunut Maalaisliitto notkahti edellisvaaleissa mutta on vahvasti tekemässä paluuta ja Kokoomus on noussut selväksi vastuunkantajapuolueeksi. Kolmen koplaan neljänneksi suurpuolueeksi noussut Perussuomalaiset palaa takaisin pienpuo9lueiden joukkoon, kiitos Hakkaraisten ja Halla-ahojen sekä Soinin ylimielisyyden puolueen edustajien toilailujen suhteen.

Vasemmistolaiseen ajatteluun taipuvaiset laskevat toki Vihreät omiensa joukkoon selittääkseen vasemmiston kuihtumisen: Tyypillistä vasemmistolasita itsepetosta jossa syyllinen haetaan muualta kun omia virheitä ei tunnusteta. Vihreät ovat leimallalisesti ympäristöpuolue, ja Kokoomus on siinä asiassa heitä lähinnä. Vero- ja leikkauspolitiikassa, kuten esim. eläkeikä ksysmyksessä, Vihreät ovat niinikään lähempänä Kokoomusta, heillä on pajon nuoria kannattajia joiden mielestä tulevien sukupolvien maksettavaksi ei voida jättää sellaisia velkoja kuin nyt on syntymässä. Sosiaalipolitiikassakin Vihreät, vaikka selkeä jakopuolue onkin, ovat eri linjoilla perinteisen vasemmiston kanssa. Vasemmisto vaalii ansioihin sidottuja etuuksia, Vihreät taas kansalaispalkan tyyppisiä tasaetuuksia kaikille. Sinun demariajattelusi on juuri tuota itsepetosta joka estää näkemästä todellisuutta. Valitettavasti

Lue lisää

Juuri noin. Erityisen hyvin kiteytit vasemmistopuolueiden ja vihreiden keskeisen eron sosiaalipolitiikassa. Keskustan sosiaalipoliittinen ajattelu on muuten lähellä vihreitä sikäli, että puolueessa on ainakin yksilötasolla tehty aloitteita kohti tasaisempia työttömyys- ja eläke-etuuksia, mutta niiden läpiajo on ollut mahdotonta vasemmiston ja ay-liikkeen vastustuksen vuoksi. Vasemmistolle ansiosidonnaisuus on kertakaikkisen pyhä asia.

Suomen kirjava puoluejärjestelmä on pakottanut meillä mitä erilaisemmat puolueet kokoomuksesta vasemmistoliittoon hallitusyhteistyöhön. Ruotsissa tilanne on ollut täysin päinvastainen. Siellä sosialidemokraattien vahvuus on pakottanut porvaripuolueet yhdeksi, demareille ainoana vaihtoehtona olevaksi blokiksi.

Tämä on niin itsestään selvä asia molemmissa maissa, että on vaikea päästä sisälle Mielipidepankin ajatuksenjuoksuun. Edes pitkällä aikavälillä ei ole näköpiirissä vastaavaa blokkiutumista kuin Ruotsissa. Sellainen voi syntyä vain, mikäli joku suomalaisista puolueista kasvaa kannatukseltaan 40-45 prosentin tuntumaan ja pääsee hallitsemaan parin pikkupuolueen avustuksella vähintään kaksi vaalikautta ja kolmaskin näyttäisi varmalta.

Valitettavaa... kirjoitti:

Ruotsi ei ole peili meille.

Ruotisissa on ollut yksi valtionhoitajapuolue, sosiaalidemokraatit. Nyt sen rinnalle on noussut paikallinen Kokoomus. Pienpuolueet ovat sitten jompaa kumpaa avustamassa.

Meillä on selkeämmin monipuolejärjestelmä, jossa heti sodan jälkeen oli neljä suht tasavahvaa puoluetta, SKDL, SDP, Maalailiitto ja Kokoomus. Noista SKDL on kuihtunut pienpuolue Vasemmistoliitoksi, SDP roikkuu henkitoreissaan kohtuukokoisena, Keskustaksi muuttunut Maalaisliitto notkahti edellisvaaleissa mutta on vahvasti tekemässä paluuta ja Kokoomus on noussut selväksi vastuunkantajapuolueeksi. Kolmen koplaan neljänneksi suurpuolueeksi noussut Perussuomalaiset palaa takaisin pienpuo9lueiden joukkoon, kiitos Hakkaraisten ja Halla-ahojen sekä Soinin ylimielisyyden puolueen edustajien toilailujen suhteen.

Vasemmistolaiseen ajatteluun taipuvaiset laskevat toki Vihreät omiensa joukkoon selittääkseen vasemmiston kuihtumisen: Tyypillistä vasemmistolasita itsepetosta jossa syyllinen haetaan muualta kun omia virheitä ei tunnusteta. Vihreät ovat leimallalisesti ympäristöpuolue, ja Kokoomus on siinä asiassa heitä lähinnä. Vero- ja leikkauspolitiikassa, kuten esim. eläkeikä ksysmyksessä, Vihreät ovat niinikään lähempänä Kokoomusta, heillä on pajon nuoria kannattajia joiden mielestä tulevien sukupolvien maksettavaksi ei voida jättää sellaisia velkoja kuin nyt on syntymässä. Sosiaalipolitiikassakin Vihreät, vaikka selkeä jakopuolue onkin, ovat eri linjoilla perinteisen vasemmiston kanssa. Vasemmisto vaalii ansioihin sidottuja etuuksia, Vihreät taas kansalaispalkan tyyppisiä tasaetuuksia kaikille. Sinun demariajattelusi on juuri tuota itsepetosta joka estää näkemästä todellisuutta. Valitettavasti

Lue lisää

Poliittisessa oikeistossa on nähtävissä, että Kokoomus on tullut suurimmaksi puolueeksi jäädäkseen ja vahvistuakseen siinä asemassa. Keskusta on agraaripuolue, jolla ei voi olla pidemmän päälle luonnollista kannatusta. Keskusta ei ole onnistunut irrotautumaan maatalous- ja aluepainotteisuudestaan, vaikka Vanhasella oli siihen enemmän jo todellista yritystä. Nyt on sitten menossa imperiumin vastaisku eli Kepu on palaamassa kovalla kyydillä entisenmalliseksi änkyräpuolueeksi. Kristilliset ja RKP ovat marginaalipuolueita ja Kepu putoamassa samaan kastiin. Näin Kokoomuksella on mahdollisuudet nostaa kannatuksensa Suomessakin yli 30 prosentin.

Vihervasemmistossa on toki erilaisia painotuksia. Sehän juuri kentän hajoamisen on aikaansaanutkin. Ei siinä yhtälössä ole mitenkään itsestään selvää, että tämän blokin johtavaksi puolueeksi nousisi SDP. Yhtä hyvinhän Vihreät voisi olla ryhmän johtava puolue. Eihän tässä ole kyse mistään virheiden tunnustamisesta, vaan siitä, että puolueolot seuraavat yhteiskunnallisia muutoksia. Näin on minusta ihan hyvä ja järkeenkäypää.

Kokoomus ei tietenkään ole ympäristöasioissa vihreitä lähimpänä. Ydinvoimankin suhteen Kokoomus on kauimpana Vihreistä. Vihreiden ongelma on se, että se on leimallisesti ympäristöpuolue, jonka muu politiikka jää äänestäjille enemmän arvoitukseksi. Tämän vuoksi SDP:llä on paremmat mahdollisuudet jatkaa vasemmistoblokin kärkipuolueena, koska demarit ovat selkeä yleispuolue. Eri asia on sitten se, olisiko puolueella syytä terävöittää ja tarkistaa politiikkansa linjaa.

Minä olen avoin kehitykselle ja muutoksille enkä siksi katso asioita vain historian ja tämän päivän asemista. Yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät puolueilta reagointia eli suunnan tarkistuksia. Kokoomus on ollut hereillä, muut enemmän tain vähemmän nukuksissa, mutta osa ehkä herää. Kepussa on ollut herättäjiä kuten Olli Rehn, Esko Aho ja Matti Vanhanen, mutta he näyttävät jäävän nyt selvästi epähenkilöiksi puolueessa.

Jakopuolue -asia on varsin ratkaiseva ja oli hyvä, että mainitsit sen. Kepuakin ajaa vasemmistoon suuressa määrin juuri tämä. Se vastustaa tiukkaa budjettikuria, koska maatalous ja aluepolitiikka ovat mitä suurimmassa määrin jakopolitiikkaa. Lisäksi Kepu on yrittänyt takuueläkkeen ym. osalta profiloitua yhä enemmän köyhien puolueeksi eli jakopuolueeksi. Ainoa selvästi jakopolitiikkaa kaihtava puolue on Kokoomus.

Mielipidepankki kirjoitti:

Poliittisessa oikeistossa on nähtävissä, että Kokoomus on tullut suurimmaksi puolueeksi jäädäkseen ja vahvistuakseen siinä asemassa. Keskusta on agraaripuolue, jolla ei voi olla pidemmän päälle luonnollista kannatusta. Keskusta ei ole onnistunut irrotautumaan maatalous- ja aluepainotteisuudestaan, vaikka Vanhasella oli siihen enemmän jo todellista yritystä. Nyt on sitten menossa imperiumin vastaisku eli Kepu on palaamassa kovalla kyydillä entisenmalliseksi änkyräpuolueeksi. Kristilliset ja RKP ovat marginaalipuolueita ja Kepu putoamassa samaan kastiin. Näin Kokoomuksella on mahdollisuudet nostaa kannatuksensa Suomessakin yli 30 prosentin.

Vihervasemmistossa on toki erilaisia painotuksia. Sehän juuri kentän hajoamisen on aikaansaanutkin. Ei siinä yhtälössä ole mitenkään itsestään selvää, että tämän blokin johtavaksi puolueeksi nousisi SDP. Yhtä hyvinhän Vihreät voisi olla ryhmän johtava puolue. Eihän tässä ole kyse mistään virheiden tunnustamisesta, vaan siitä, että puolueolot seuraavat yhteiskunnallisia muutoksia. Näin on minusta ihan hyvä ja järkeenkäypää.

Kokoomus ei tietenkään ole ympäristöasioissa vihreitä lähimpänä. Ydinvoimankin suhteen Kokoomus on kauimpana Vihreistä. Vihreiden ongelma on se, että se on leimallisesti ympäristöpuolue, jonka muu politiikka jää äänestäjille enemmän arvoitukseksi. Tämän vuoksi SDP:llä on paremmat mahdollisuudet jatkaa vasemmistoblokin kärkipuolueena, koska demarit ovat selkeä yleispuolue. Eri asia on sitten se, olisiko puolueella syytä terävöittää ja tarkistaa politiikkansa linjaa.

Minä olen avoin kehitykselle ja muutoksille enkä siksi katso asioita vain historian ja tämän päivän asemista. Yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät puolueilta reagointia eli suunnan tarkistuksia. Kokoomus on ollut hereillä, muut enemmän tain vähemmän nukuksissa, mutta osa ehkä herää. Kepussa on ollut herättäjiä kuten Olli Rehn, Esko Aho ja Matti Vanhanen, mutta he näyttävät jäävän nyt selvästi epähenkilöiksi puolueessa.

Jakopuolue -asia on varsin ratkaiseva ja oli hyvä, että mainitsit sen. Kepuakin ajaa vasemmistoon suuressa määrin juuri tämä. Se vastustaa tiukkaa budjettikuria, koska maatalous ja aluepolitiikka ovat mitä suurimmassa määrin jakopolitiikkaa. Lisäksi Kepu on yrittänyt takuueläkkeen ym. osalta profiloitua yhä enemmän köyhien puolueeksi eli jakopuolueeksi. Ainoa selvästi jakopolitiikkaa kaihtava puolue on Kokoomus.

Lue lisää

>>>Ainoa selvästi jakopolitiikkaa kaihtava puolue on Kokoomus.

Mielipidepankki kirjoitti:

Poliittisessa oikeistossa on nähtävissä, että Kokoomus on tullut suurimmaksi puolueeksi jäädäkseen ja vahvistuakseen siinä asemassa. Keskusta on agraaripuolue, jolla ei voi olla pidemmän päälle luonnollista kannatusta. Keskusta ei ole onnistunut irrotautumaan maatalous- ja aluepainotteisuudestaan, vaikka Vanhasella oli siihen enemmän jo todellista yritystä. Nyt on sitten menossa imperiumin vastaisku eli Kepu on palaamassa kovalla kyydillä entisenmalliseksi änkyräpuolueeksi. Kristilliset ja RKP ovat marginaalipuolueita ja Kepu putoamassa samaan kastiin. Näin Kokoomuksella on mahdollisuudet nostaa kannatuksensa Suomessakin yli 30 prosentin.

Vihervasemmistossa on toki erilaisia painotuksia. Sehän juuri kentän hajoamisen on aikaansaanutkin. Ei siinä yhtälössä ole mitenkään itsestään selvää, että tämän blokin johtavaksi puolueeksi nousisi SDP. Yhtä hyvinhän Vihreät voisi olla ryhmän johtava puolue. Eihän tässä ole kyse mistään virheiden tunnustamisesta, vaan siitä, että puolueolot seuraavat yhteiskunnallisia muutoksia. Näin on minusta ihan hyvä ja järkeenkäypää.

Kokoomus ei tietenkään ole ympäristöasioissa vihreitä lähimpänä. Ydinvoimankin suhteen Kokoomus on kauimpana Vihreistä. Vihreiden ongelma on se, että se on leimallisesti ympäristöpuolue, jonka muu politiikka jää äänestäjille enemmän arvoitukseksi. Tämän vuoksi SDP:llä on paremmat mahdollisuudet jatkaa vasemmistoblokin kärkipuolueena, koska demarit ovat selkeä yleispuolue. Eri asia on sitten se, olisiko puolueella syytä terävöittää ja tarkistaa politiikkansa linjaa.

Minä olen avoin kehitykselle ja muutoksille enkä siksi katso asioita vain historian ja tämän päivän asemista. Yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät puolueilta reagointia eli suunnan tarkistuksia. Kokoomus on ollut hereillä, muut enemmän tain vähemmän nukuksissa, mutta osa ehkä herää. Kepussa on ollut herättäjiä kuten Olli Rehn, Esko Aho ja Matti Vanhanen, mutta he näyttävät jäävän nyt selvästi epähenkilöiksi puolueessa.

Jakopuolue -asia on varsin ratkaiseva ja oli hyvä, että mainitsit sen. Kepuakin ajaa vasemmistoon suuressa määrin juuri tämä. Se vastustaa tiukkaa budjettikuria, koska maatalous ja aluepolitiikka ovat mitä suurimmassa määrin jakopolitiikkaa. Lisäksi Kepu on yrittänyt takuueläkkeen ym. osalta profiloitua yhä enemmän köyhien puolueeksi eli jakopuolueeksi. Ainoa selvästi jakopolitiikkaa kaihtava puolue on Kokoomus.

Lue lisää

Kokoomus on kehittynyt koko maan yleispuolueeksi samaan tapaan kuin SDP oli pari vuosikymmentä sitten. Siinä sen menestyksen ydin.

Keskusta ei ole leimallisesti agraaripuolue, eikä aluepuolue, vaan pääkaupunkiseudun ulkopuolisen maan yleispuolue. Keskusta lähestyy asioita näkökulmasta joka vastaa 4/5 kansasta näkökulmaa, siis suuren enemmistön. Tietysti jos asiaa katsoo ahtaasti helsinkiläisestä näkökulmasta (siis väestön kymmenesosan) niin voi väittää jotain tuollaista kuin sinä.

Aluepuolueita meillä ei ole kuin Vihreät, joka on leimallisesti Helsingin alueen puolue, puolue joka ei kykene toimimaan kuin helsinkiläisistä lähtökohdista. Ruotsalaiset ovat kielipuolue, eivätkä siinä mielessä aluepuolue.

Tuo Vihreiden painottuminen pienen alueen puolueeksi estää sitä nousemasta Kokoomuksen kaltaiseksi isoksi koko maan yleispuolueeksi.

Vihreät saattavat kyllä nousta merkittäväksi puolueeksi kun demarien onneton politiikka kuihduttaa SDP:n jopa Vihreitä pienemmäksi, alle 10%:n puolueeksi, ja Perussuomalaiset tunaroivat oman kannatuksensa Banditos jengin tiloissa harastettuun maksullisen seksin vonkaamiseen ja muuhun ei-poliittiseen sekoiluun.

Keskustalla on siis mahdollisuus nousta toiseksi vastuunkantajapuolueeksi Kokoomuksen rinnalle. Jopa varsin helposti, kiitos Urpilaisen ja Hakkaraisen.

Analyysi... kirjoitti:

Kokoomus on kehittynyt koko maan yleispuolueeksi samaan tapaan kuin SDP oli pari vuosikymmentä sitten. Siinä sen menestyksen ydin.

Keskusta ei ole leimallisesti agraaripuolue, eikä aluepuolue, vaan pääkaupunkiseudun ulkopuolisen maan yleispuolue. Keskusta lähestyy asioita näkökulmasta joka vastaa 4/5 kansasta näkökulmaa, siis suuren enemmistön. Tietysti jos asiaa katsoo ahtaasti helsinkiläisestä näkökulmasta (siis väestön kymmenesosan) niin voi väittää jotain tuollaista kuin sinä.

Aluepuolueita meillä ei ole kuin Vihreät, joka on leimallisesti Helsingin alueen puolue, puolue joka ei kykene toimimaan kuin helsinkiläisistä lähtökohdista. Ruotsalaiset ovat kielipuolue, eivätkä siinä mielessä aluepuolue.

Tuo Vihreiden painottuminen pienen alueen puolueeksi estää sitä nousemasta Kokoomuksen kaltaiseksi isoksi koko maan yleispuolueeksi.

Vihreät saattavat kyllä nousta merkittäväksi puolueeksi kun demarien onneton politiikka kuihduttaa SDP:n jopa Vihreitä pienemmäksi, alle 10%:n puolueeksi, ja Perussuomalaiset tunaroivat oman kannatuksensa Banditos jengin tiloissa harastettuun maksullisen seksin vonkaamiseen ja muuhun ei-poliittiseen sekoiluun.

Keskustalla on siis mahdollisuus nousta toiseksi vastuunkantajapuolueeksi Kokoomuksen rinnalle. Jopa varsin helposti, kiitos Urpilaisen ja Hakkaraisen.

Lue lisää

Kepun kannatus on kaikissa eteläisen Suomen taajamissa varsin vähäistä. Kepu on ennen kaikkea pohjoisen, itäisen ja syrjäseutujen puolue eli aluepuolue. Kuvaavaa on, ettei Kepun presidenttiehdokkaana ollut Paavo Väyrynen päässyt Uudenmaan ehdokkaana edes kansanedustajaksi.

Vihreät ei ole mikään aluepuolue, vaikka sen kannatus on suurinta juuri Helsingissä. Vihreät ovat ympäristöpuolue ja ympäristöaate ei tunne sinällään alueellisia rajoja vaan luonteeltaan suorastaan globaali.

Kepu on nyt lievässä nosteessa ja siitä kiitos kuuluu kyllä persuille eli Hakkaraiselle ja Oinoselle, joihin kukaan itseään edes hiukan valistuneena ja sivistyneenä pitävä ei voi samaistua. Kepun sontakärryn perälauta on saatu paikalleen, mikä on Väyrysen ansiota ja osa sonnasta sitä myöten lapioitua takaisin kärryyn. Mutta ei sitten sen enempää. Demareita äänestäneille Kepu ei missään tapauksessa ole vaihtoehto, sen jokainen käsittää.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Juuri noin. Erityisen hyvin kiteytit vasemmistopuolueiden ja vihreiden keskeisen eron sosiaalipolitiikassa. Keskustan sosiaalipoliittinen ajattelu on muuten lähellä vihreitä sikäli, että puolueessa on ainakin yksilötasolla tehty aloitteita kohti tasaisempia työttömyys- ja eläke-etuuksia, mutta niiden läpiajo on ollut mahdotonta vasemmiston ja ay-liikkeen vastustuksen vuoksi. Vasemmistolle ansiosidonnaisuus on kertakaikkisen pyhä asia.

Suomen kirjava puoluejärjestelmä on pakottanut meillä mitä erilaisemmat puolueet kokoomuksesta vasemmistoliittoon hallitusyhteistyöhön. Ruotsissa tilanne on ollut täysin päinvastainen. Siellä sosialidemokraattien vahvuus on pakottanut porvaripuolueet yhdeksi, demareille ainoana vaihtoehtona olevaksi blokiksi.

Tämä on niin itsestään selvä asia molemmissa maissa, että on vaikea päästä sisälle Mielipidepankin ajatuksenjuoksuun. Edes pitkällä aikavälillä ei ole näköpiirissä vastaavaa blokkiutumista kuin Ruotsissa. Sellainen voi syntyä vain, mikäli joku suomalaisista puolueista kasvaa kannatukseltaan 40-45 prosentin tuntumaan ja pääsee hallitsemaan parin pikkupuolueen avustuksella vähintään kaksi vaalikautta ja kolmaskin näyttäisi varmalta.

Lue lisää

Vasemmistolainen sosiaalipolitiikka on tullut tiensä päähän, se on yksinkertaisesti liian monimutkainen ja kallis ylläpitää. Vihreiden tavoite on yksikertaistaa sitä, mutta vihreiden malli ei sekään toisi säästöjä, mieluummin päinvastoin. Kansalaispalkka kaikille olisi hivittävä rasitus veronamkasasille. Kokoomus hakee selvästi säästöjä sosiaalipuolen menoihin. Keskusta on lähempänä noita Vihreiden tavoitteita, mutta ilman hirvittävää kustannusten lisäystä.

Olen samaa mieltä, että Mielipidepankin blokkiajatus osoittaa vain hänen ymmärtämättömyyttään Suomen ja Ruotsin puoluejärjestelmien ja poliittisen kulttuurin eroista. Ei ole ensimmäinen eikä takuulla viimeinen kerta kun MPP esittelee täällä ajattelunsa yksinkertaisuutta

Mielipidepankki kirjoitti:

Kepun kannatus on kaikissa eteläisen Suomen taajamissa varsin vähäistä. Kepu on ennen kaikkea pohjoisen, itäisen ja syrjäseutujen puolue eli aluepuolue. Kuvaavaa on, ettei Kepun presidenttiehdokkaana ollut Paavo Väyrynen päässyt Uudenmaan ehdokkaana edes kansanedustajaksi.

Vihreät ei ole mikään aluepuolue, vaikka sen kannatus on suurinta juuri Helsingissä. Vihreät ovat ympäristöpuolue ja ympäristöaate ei tunne sinällään alueellisia rajoja vaan luonteeltaan suorastaan globaali.

Kepu on nyt lievässä nosteessa ja siitä kiitos kuuluu kyllä persuille eli Hakkaraiselle ja Oinoselle, joihin kukaan itseään edes hiukan valistuneena ja sivistyneenä pitävä ei voi samaistua. Kepun sontakärryn perälauta on saatu paikalleen, mikä on Väyrysen ansiota ja osa sonnasta sitä myöten lapioitua takaisin kärryyn. Mutta ei sitten sen enempää. Demareita äänestäneille Kepu ei missään tapauksessa ole vaihtoehto, sen jokainen käsittää.

Lue lisää

Keskusta on menestynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella varsin hyvin. Uudenmaan vaalipiiriin kuuluvat Espoo ja Vantaa hieman hämäävät, niiden painoarvo Uudellamaalla on iso ja saattaa antaa asiaa ymmärtämättömälle (kuten sinulle) kuvan, ettei Keskustalla ole kannatusta missään eteläisessä Suomessa. Uudellamaallakin noiden kahden ison kaupungin ulkopuolella Keskustalla on varsin vankka kannatus. Väyrysen menestymättömyys ei kerro koko puolueen tilasta.

Kuten sanoin, Keskusta on pääkaupunkiseudun ulkopuolisen maan yleispuolue. Vihreät taas Helsingin näkökulmasta toimiva puolue. 50% vihreiden eduskuntaryhmästä tulee Helsingistä, 20% Uudeltamaalta ja sitten hajaedustajia on Tampereelta, Turusta ja Oulusta yksi kustakin. Ei tuollaista ryhmää voi pitää kuin alueellisena puolueena. Siis Helsingin alueen puolueena.

Kepu on nosteessa. Kiitos kuuluu Hakkaraiselle, mutta suuressa määrin myös demareille, joiden sekoilu esimerkiksi nyt budjetin säästötavoitteen määrittämisessä on suorastaan surkuhupaisaa ja antaa puolueesta kuvan, ettei se itsekkään tiedä mitä tahtoo. Lausuntoautomaatti Guzenina Richardsson kun vielä hämmentää asiaa kuin asiaa, niin Kepu kiittää ja kumartaa. Oppositiossa olo ja pisteiden keruu siellä tehdään SDP:n toimesta suorastaan naurettavan helpoksi. Demarien pitäisi nyt nopeasti hakeutua eroon noista historiamme ylivoimaisesti heikoimmista ministereistään, jopa Tanja Karpela vaikuttaa järjen jättiläiseltä näiden muutaman demariministerin rinnalla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kepun kannatus on kaikissa eteläisen Suomen taajamissa varsin vähäistä. Kepu on ennen kaikkea pohjoisen, itäisen ja syrjäseutujen puolue eli aluepuolue. Kuvaavaa on, ettei Kepun presidenttiehdokkaana ollut Paavo Väyrynen päässyt Uudenmaan ehdokkaana edes kansanedustajaksi.

Vihreät ei ole mikään aluepuolue, vaikka sen kannatus on suurinta juuri Helsingissä. Vihreät ovat ympäristöpuolue ja ympäristöaate ei tunne sinällään alueellisia rajoja vaan luonteeltaan suorastaan globaali.

Kepu on nyt lievässä nosteessa ja siitä kiitos kuuluu kyllä persuille eli Hakkaraiselle ja Oinoselle, joihin kukaan itseään edes hiukan valistuneena ja sivistyneenä pitävä ei voi samaistua. Kepun sontakärryn perälauta on saatu paikalleen, mikä on Väyrysen ansiota ja osa sonnasta sitä myöten lapioitua takaisin kärryyn. Mutta ei sitten sen enempää. Demareita äänestäneille Kepu ei missään tapauksessa ole vaihtoehto, sen jokainen käsittää.

Lue lisää

Mikä on demareita äänestäneiden vaihtoehto.? Huomaatko kuinka epsuorasti tunnusttat SDP olevan mennyttä?

Mielipidepankki kirjoitti:

Kepun kannatus on kaikissa eteläisen Suomen taajamissa varsin vähäistä. Kepu on ennen kaikkea pohjoisen, itäisen ja syrjäseutujen puolue eli aluepuolue. Kuvaavaa on, ettei Kepun presidenttiehdokkaana ollut Paavo Väyrynen päässyt Uudenmaan ehdokkaana edes kansanedustajaksi.

Vihreät ei ole mikään aluepuolue, vaikka sen kannatus on suurinta juuri Helsingissä. Vihreät ovat ympäristöpuolue ja ympäristöaate ei tunne sinällään alueellisia rajoja vaan luonteeltaan suorastaan globaali.

Kepu on nyt lievässä nosteessa ja siitä kiitos kuuluu kyllä persuille eli Hakkaraiselle ja Oinoselle, joihin kukaan itseään edes hiukan valistuneena ja sivistyneenä pitävä ei voi samaistua. Kepun sontakärryn perälauta on saatu paikalleen, mikä on Väyrysen ansiota ja osa sonnasta sitä myöten lapioitua takaisin kärryyn. Mutta ei sitten sen enempää. Demareita äänestäneille Kepu ei missään tapauksessa ole vaihtoehto, sen jokainen käsittää.

Lue lisää

Haehan netistä niitä vaalien jälkeisiä kannatuskarttoja, niin huomaat, että kepu on valtapuolue paitsi pohjoisessa ja idässä, myös keskellä ja lännessä. Etelässä se menettää suosituimman puolueen asemansa suunnilleen Kotka-Tampere-Pori -akselilla, mutta paikoin ylittyy alapuolellekin, kuten vastaavasti demareilla on vanhoja kannatuskeskuksia tuon rajan pohjoispuolella.

Vihreät on Suomen puolueista RKP:n jälkeen selvimmin aluepuolue. Kunnon kannatusta sillä on vain pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja muutamissa yliopistokaupungeissa. Poliittisen sisällön perusteella aluellisuuteen jaottelu on keinotekoista, mutta kyllä vihreiden aluepainotteisuus näkyy siinäkin. Erityisesti tämä ilmenee soininvaaralaisten lausunnoissa, jotka ovat suorastaan vihamielisiä kehäkolmosen tai ainakin suurimpien kaupunkikeskusten ulkopuoliselle asukkaille.

Soininvaaralaiset ovatkin olleet suurin este sille, etteivät vihreät ole saaneet laajaa maantieteellistä läpimurtoa Suomessa ja puolueen kannatus on jäänyt suhteellisen alhaiselle tasolle yleensäkin.