Tämä palsta tuntui parhaimmalle aiheelle...haluaisten naisten mielipiteitä asiaan...en mitään kaunistelua vaan rehellisiä vastauksia...
onko henkilölle, joka on mukava muidenkin kuin pelkästään itsensä mielestä...jolla on oikean käden sormet halvaantuneet ikuisesti ja joka ei pysty juoksemaan eikä pyöräilemään eikä harrastamaan mitään extreme lajeja lääkärin mielipiteen mukaan loppuelämänsä aikana ja on iältään vasta 21 ja muutoin kunnossa...ikinä löytämään henkilöä, joka alkaisi seurustelemaan moisen olennon kanssa...ja alkaisitko sinä?
onko henkilölle, joka on mukava muidenkin kuin pelkästään itsensä mielestä...jolla on oikean käden sormet halvaantuneet ikuisesti ja joka ei pysty juoksemaan eikä pyöräilemään eikä harrastamaan mitään extreme lajeja lääkärin mielipiteen mukaan loppuelämänsä aikana ja on iältään vasta 21 ja muutoin kunnossa...ikinä löytämään henkilöä, joka alkaisi seurustelemaan moisen olennon kanssa...ja alkaisitko sinä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
tottakai on mahdollista! Itse olen sinua jonkin verran vanhempi, joten siksi juuri minä tuskin olisin hyvä kumppani sinulle. Mutta periaatteessa ei mikään pieni vamma estäisi suhdetta, jos vain muuten henkilökemiat kohtaa ja minua kohdeltaisiin hyvin. Sitä paitsi en haluaisi miestä, joka harrastaa extreme-lajeja ja huitelee niiden mukana ties missä ja minä odottaisin kotona peläten, että onko sille nyt sattunut jotain..
tosissasiko tuota kysyt :))
tottakai sellaisia ihmisiä on, eivät kaikki
ole pintaliitäjiä.. kysymys on sielujen
sympatiasta. Itse en näe yhtään mitään syytä,
miksi en voisi seurustella sinunlaisesi kanssa.
Vammaisuus ei sinällään ole este, joskus vain
tilanteita tutustumiseen ei tule käytännönnön
syistä. Muista kuitenkin, että ns terveidenkään
ei ole kovin helppo löytää sopivaa kumppania,
joten älä hermostu :)
Tottakai, minusta tärkeintä on se että mitä sulla on siellä korvien välissä. Jos sulla on empatiaa, sympatiaa ja myötäelämisen taitoa kaikki onnistuu. Muista katsella aurinkoisin mielin tätä ainutlaatuista elämää.... Muísta että ei meistä kukaan virheetön super ihminen....Iloa ja auringonpaistetta elämääsi....
Ihan rehellisesti sanottuna kyllä alkaisin! =) En tiedä onko osasyytä siinä, kun opiskelen sosiaali- ja terveysalaa, joten on jonkinlaista ymmärrystä ja sympatiaakin sinunlaisiasi kohtaan, mutta kyllä ilman koulutustakin alkaisin =) Olen pari vuotta sinua nuorempi.
Ja se, että voisiko joku nainen ylipäätänsä alkaa seurustelemaan kanssasi.. Tämä on vaan mun mielipide, mutta kaikkihan lähtee sun oman pään sisältä. Jos ajattelet, että "voi kun en nyt pysty juoksemaan niin en varmasti kelpaa kenellekään" jne. niin varmasti olet aika luotaansapoistyöntävä. Mutta jos et itse välitä vammaisuudestasi, vaan olet iloinen, huumorintajuinen ja ulospäinsuuntautunut etkä anna vamman häiritä elämääsi, niin voin vakuuttaa, että tuskin se silloin häiritsee mahdollisen kumppanisikaan elämää =)
Voimia ja kaikkea hyvää sulle! Ja ennen kaikkea onnea etsintään.. =)
Vastaukset hetkeksi antavat toivoa...kaipa sitä jaksaa taas hetken jatkaa vaeltamista ja etsintää...hyvää kesää kaikille vastanneille :)
Olet saanut todella paljon positiivisia vastauksia, ja uskonkonkin, että ne jotka olisivat vastanneet negatiivisesti olisivat jättäneet vastaamatta. Voin sanoa, että seurustelu kanssasi voi olla monille kynnyskysymys, itse ainakin tarvitsen miestä jonka kanssa voin remuta rajoituksetta. Luultavasti karsastaisin myös vammautuneita ruumiinosia. Mutta ihmisiä on paljon, ja sinun kannattaisi suunnata hakuenergiasi jonnekin esim. luokitelluille ilmoituspalstoille. Yleensä baareissa käy niin paljon pinnallisia ihmisiä, että he saattaisivat pitää sinua hieman erikoisena.
Ja nyt taas joku haukkuu minua julmaksi ja typeräksi, mutta eikö tämä ole kuitenkin se JULMA totuus?
En oikein jaksa uskoa, että tuo on ainakaan koko totuus. Totta kai löytyy ihmisiä, joille mainitsemasi seikat ovat tärkeitä, mutta samoin löytyy ihmisiä jotka esim. valitsevat kumppaninsa pelkä ulkonäön perusteella.. eli meitä on moneen junaan.
Varmasti monella naisella saattaa mielessä pyöriä erilaisia kysymyksiä ja epäröintiä tavatessaan ensimmäisiä kertoja jutun kirjoittanutta miestä, mutta harvemmalle nämä kirjoittajan mainitsemat rajoitteet tuskin muodostuvat esteeksi suhteen aloittamiselle. Jos kemiat ja muu sattuu muuten loksahtamaan kohdalleen, niin tuollaiset seikat tuntuvat vähäpätöisitä.
Jossain määrin tämä on varmaan ikäkysymys. Vielä siinä 18-vuoden tienoilla nuorilla on valtava tarve sopeutuaa joukkoon ja "olla niinkun muutkin" ja erilaiset ulkonäköseikat ovat suurin piirtein tärkeintä elämässä. Mutta mitä enemmän sitä ikää karttuu, sitä parmmin sitä oppii arvostamaan ihmisiä muiden kuin ulkoisten seikkojen perusteella.