Nyt se on tehty. Isäntä lähti pari tuntia sitten. On pettänyt pian vuoden ja oon tiennyt asiasta koko ajan. En oo jaksanut tehdä vaan asialle mitään, koska pettämisen alussa oli raskaana ja pelotti yksin jääminen. Sanoin kyllä jo heti alkuun, että tiedän asiasta ja selityksiä tuli "kun me vaan soitellan..." ym. Ei mukamas ollut kyse panemisesta.
Jouluna näin herran puhelimessa viestin "mulla on sulle lahja, koska saan antaa sen". Oli kiva olla viimesillään raskaana ja miettiä tollasta paskaa koko joulu. Eilen täyty taas päästä viihteelle ja aamulla en voinut vastustaa kiusausta kurkata puhelinta. Sieltä löyty viesti "munkin tekee mieli, harmi kun nyt ei onnistu..."
Yhden "syrjähypyn" olisin ehkä voinut antaa anteeksi, mutta tätä paskaa on kestänyt niin kauan, etten enää jaksa, eikä oo mitään järkee koittaa enää korjata välejä, kun luottamus on mennyt kokonaan.
Nyt pitäisi kerätä voimia, jotta jaksaa järjestää kaikki arkiset jutut puolivuotiaan lapsen kanssa, pelottaa ihan mielettömästi.
En oikein voi vieläkään uskoa, että mies on halunnut käydä panemassa itteään kymmenen vuotta vanhempaa muijaa, joka on aviossa ja usean lapsen äiti... Mutta totta se kuitenkin on ja mulla on ajatukset täysin sekaisin. Hullua, mutta yks suurimmista vitutuksen aiheista on se, että jossain vaiheessa isäntä kävi hommissa mun autolla ja ajatuskin siitä, että ne on hommaillu tossa autossa saa mut oksentaan.
On varmaan tosi sekavaa juttua, mut jotenkin mun on purettava tätä paskaa fiilistä, ystävät on jo käyty aamusta läpi enkä viitsi heille toistaa itteeni koko ajan.
Itsetunto palasina ja samoin koko elämä.
Jouluna näin herran puhelimessa viestin "mulla on sulle lahja, koska saan antaa sen". Oli kiva olla viimesillään raskaana ja miettiä tollasta paskaa koko joulu. Eilen täyty taas päästä viihteelle ja aamulla en voinut vastustaa kiusausta kurkata puhelinta. Sieltä löyty viesti "munkin tekee mieli, harmi kun nyt ei onnistu..."
Yhden "syrjähypyn" olisin ehkä voinut antaa anteeksi, mutta tätä paskaa on kestänyt niin kauan, etten enää jaksa, eikä oo mitään järkee koittaa enää korjata välejä, kun luottamus on mennyt kokonaan.
Nyt pitäisi kerätä voimia, jotta jaksaa järjestää kaikki arkiset jutut puolivuotiaan lapsen kanssa, pelottaa ihan mielettömästi.
En oikein voi vieläkään uskoa, että mies on halunnut käydä panemassa itteään kymmenen vuotta vanhempaa muijaa, joka on aviossa ja usean lapsen äiti... Mutta totta se kuitenkin on ja mulla on ajatukset täysin sekaisin. Hullua, mutta yks suurimmista vitutuksen aiheista on se, että jossain vaiheessa isäntä kävi hommissa mun autolla ja ajatuskin siitä, että ne on hommaillu tossa autossa saa mut oksentaan.
On varmaan tosi sekavaa juttua, mut jotenkin mun on purettava tätä paskaa fiilistä, ystävät on jo käyty aamusta läpi enkä viitsi heille toistaa itteeni koko ajan.
Itsetunto palasina ja samoin koko elämä.
Vastaukset 56
Vanhimmat
SÄ PÄRJÄÄT!!!!
elämän vanha lisee,se mikä on toisen ei ole sinun.et olisit jättänyt lukematta viestit niin ei olis paska maku suussa,mut naiset ei voi vastustaa kiusausta uteliaisuus perii maan.en mä nyt puolustele sun miehes tekoja väärinhän se on pettää toista,mut mitä opimme tästä jokainen tutkikoon omat tavaransa.
sama ohje lienee sinulle ja miehille yleensä. Älä vaan lue viestejä jotka tyttöystäväsi saa illat pitkät ja häviää sen siliän tien "tapaamaan ystäviä"...hah! Jos suhde näyttää tältä, ei sitä kannata ylläpitää. Pihalle vaan ja toivottavasti ystävät saa tietää syyn.
Opettele ukko kirjoittamaan oikein...
puhelimesta löyty samanlainen viesti lähetetyistä viesteistä:(
on se hyvä että oot heittäny tommosen mulkun ulos.kyl sä siitä selviit eteen päin.
Kiitos teille rohkasusta, kyllä kai tää tästä, päivä kerrallaan. En varmaankaan kauaa pääse koneelle, kun se on isännän ja kai se pian tulee hakeen romunsa helvettiin. Ois vaan ollut kiva lukee täältä näitä viestejä, kun se tiukka paikka tulee. Onneksi pari ystävää on tulossa illaksi ja toinen lupasi jäädä yöksi, ei tarvi yksin vatvoo tätä juttua.
Miten voikin tuntua näin helvetin pahalta, vaikka oon jo kauan tiennyt, että tää päivä tulee.
Soitin just tolle petturille, kun huomasin, että pojan istuin on sen autossa. Siellä se vanno, ettei kyseessä oo seksisuhde, hän on vaan kuulemma hiukan pilaillut sen naisen kustannuksella. Ei oikein tunnu uskottavalta, vaikka osa musta haluisi uskoo, ettei se oo mua pettänyt. Järki vaan sanoo, et nyt lopultakin oon tehnyt oikeen ratkaisun...
Niin olet. Kasvakoon hänkin aikuiseksi. Sinä pärjäät kyllä, nimimerkki kokemusta on. Luota itseesi.
Kun rakastaa liikaa, tulee sokeaksi. Haluaa nähdä asiat parempina kuin ne onkaan. Oot varmasti paljon mua vanhempi (19) ja yhteinen lapsi muuttaa suhdetta astetta vakavammaks mutta tiedän silti mistä puhun. Vaikka tietää mitä selän takana tapahtuu, sitä ei oikeasti halua uskoa tapahtuvaksi. Yrittää unohtaa ja keksiä järkeviä selityksiä... turhaan, se ei muutu koskaan. Mä tiedän paremmin kuin hyvin miltä tuntuu kun mies murskaa kaiken, itsetunto on täysin hajalla ja tuntuu ettei millään oo väliä.
Ihminen voi muuttua, mä luulin joskus niin mutta huomasin että se ei pitänyt paikkaansa, ainakaan mun tapauksessa. Kerran pettää, aina pettää, valitettavasti. =(
Vai että vain pilaillut. Paskanjauhantaa sanon minä. Jos mies on aikuinen ja vastuullinen ihminen, ei hänellä ole tarvetta tommoseen pelleilyyn. Keskenkasvuinen kakara ja sillä siisti. Sä tulet pärjäämään vallan mainiosti ilman sitä miestä. Sulla on ystäviä jotka tukee sua, etkä jää missään vaiheessa yksin (?), Voimia sinulle. Se mies ei ole sinun arvoinen, ansaitset niin paljon parempaa!!! Menköön jatkamaan "pilailujaan", jos se on toisen sydämen särkemisen ja suhteen ja luottamuksen pilaamisen arvoista. Tietääkö muuten tämä toinen nainen sinusta ja lapsesta? Ja tietääkö että mies on vain "pilaillut"? Voisi olla varmaan aika mielenkiintoista sen toisenkin naisen kuulla miten mies ilmaisee heidän välistä suhdettaan.
En muistanutkaan miten paljon ihminen voi itkeä. Yksi ystävistäni tuli eilen meille, vaikka sanoin kaikille, että haluan vain olla yksin.
No onneksi tuli, koska puhuminen kasvotusten ihmisen kanssa joka todella välittää, auttoi todella paljon. Hän ehdotti, että soitan tälle toiselle naisella ja annan hänen ymmärtää, että mies on tunnustanut kaiken. Soitinkin ja nainen kertoi miten on vaan kaivannut YSTÄVÄÄ ja miten mieheni on häntä auttanut kuuntelemalla hänen ongelmiaan. Ei kuulemma ole ollut tarkoitusta "viedä lapselta isää". Sanoin vaan, että öinen viesti ym kertoo kyllä jotain ihan muuta ja lumppu totes siihen, että "mietippä ite miksi miehes soittelee toisen naisen kanssa..."
Kun mies tuli tuomaan lapsen istuinta, sanoin puhuneeni tuon naisen kanssa ja siinä vaiheessa mies tunnusti panneensa tuota naista kolme kertaa... Nainen oli alkanut poikkeilla miehen työpaikalla(yrittäjä) ja lopulta olivat päätyneet panemaan toimiston vanhalle sohvalle...
Oon kysynyt oliko toi tosiaan kaiken tän arvoista ja mies on sanonut, että ei, eikä tiedä miksi niin teki.Jälkeenpäin oli kuulemma tosi paha olla, ja tiesi koko ajan, että jää kiinni...
Illalla mies itki ja pakkasi vaatteitaan, sanoi, että haluaa kaiken ennalleen, eikä halua menettää meitä. Pyysi anteeksi useita kertoja ja välillä itkettiin molemmat.
Jäi yöksi ja suurin osa yöstä on puhuttu ja itketty.
Nyt jäljellä ei oo enää kuin tunne, että oon pudonnut pois omasta elämästäni, kaikki mihin joskus oon uskonut ja luottanut on ollut pelkkää paskaa. Vaikka lähes vuoden olen tiennyt tosta suhteesta, oon koittanut uskoo miehen valheita, ettei mitään juttua oo menossa, totuus on ollut liikaa mulle, en halunnut uskoa.
Sanoin miehellekki eilen, etten voi enää koskaan häneen luottaa ja et nyt en enää tiedä mitä haluan ja mitä teen.
Jos toista rakastaa, niin miten voi tehdä toiselle jotain näin paskamaista. MIKSI?
Tiedän, että syy on miehessä, joka ei oo saanut pidettyä vehjettään housuissaan, mutta illalla, kun hän oli koirien kanssa ulkona en voinut olla lähettämättä viestiä tälle lumpulle. "Sinunlaisillesi tavaran jakajille on olemassa nimikin; HUORA. Totuus selvisi ja toivon, etten törmää suhun milloinkaan."
Oli varmasti lapsellista ja tyhmää, mutta hän on tiennyt koko ajan tulevasta/olemassa olevasta lapsesta ja silti itsekin äitinä, on käyttäytynyt kuin halpa huora. Erään ystäväni äiti on tämän naisen kanssa samalla työpaikalla ja ystäväni oli kertonut äidilleen tapahtuneesta. Toivon, että koko työpaikka saa kuulla, millainen paska tämä yli neljäkymppinen teinityttöä leikkivä narttu on.
Myös mieheni sukulaisille oli eräs ystäväni sanonut suoraan, kun oli kysytty, että miten meillä menee, että sopii päätellä ihan itse, kun ukko käy panemassa muualla. Toivottavasti juttu menee myös anopin korviin, koska hänelle mies on aina "se pikku enkeli", joka ei mitään väärää osaa tehdäkkään.
Jos miehelläsi tai sinulla vain on jokin paikka johon mennä pois joksikin aikaa niin hyvä siten.
Olisi sinulle parasta jos saisit ihan rauhassa miettiä mitä on tapahtunut ja mitä nyt haluat ja jaksat tulevaisuudessa.
Puhu ystävillesi niin paljon kuin vain voit, sitä varten he ovat olemassa, sinulla on oikeus tukeutua heihin. Kuuntele miestälkin, mutta älä tee mitään, jossa tunnet, että joudut taipumaan hänen tahtoonsa. Ole rehellinen ennenkaikkea itsellesi ja omille tunteillesi, ja vaikka se itsesäälissä rypevä ja pahoillaan oleva mies kuinka vannoisi rakkauttaan sinulle, et ole hänelle mitään velkaa, etkä mitenkään syyllinen hänen suruunsa.
Hoida nyt itseäsi, kaikessa rauhassa ja anna muiden auttaa. Jaksamista.
Siis älä vaan sitä miestä takasin ota! Se ei meinaan lopeta pettämistä!
Jotkut naiset (en tarkoita sinua) uskovat kaikki rakkaudentunnustukset ja itkut ja sitten antavat anteeksi kun haluavat yrittää vielä ja uskovat että mies muuttuu.. haloo!
Eli älä sinä tee samaa virhettä. Mies saa mennä ja miettiä tekosiaan loppuelämänsä.
Voimia sulle!
Ja olen todella pahoillani sun puolesta! Musta toi on härskeintä, mitä joku voi toiselle tehdä.
Toivon, että sulla on ystäviä, jotka tukevat sinua ja toivon sinulle elämässä parempia hetkiä ja uskoa tulevaisuuteen. Ja muista, että lapset ovat ne, mihin kannattaa panostaa ;)
Itselläni on vähän samanlainen tilanne paitsi, että sen ole vielä siippaani saanut ns. kiinni kunnolla asiasta. Meillä on kaksi ihanaa lasta ja minusta muutekin asiat kunnossa, mutta joku kumma vetää häntä yli 10 v. vanhemman naisen luo ja sen voin sanoa, että ei se ainakaan minun ulkonäöstäni voi johtua. No, hän joutuu teoistaan vielä vastuuseen ja kuten sinäkin, en ole vielä saanut aikaiseksi eron ottamista, mutta se taitaa olla vain ajan kysymys....
Voimia ja tsemppiä tulevaisuuteen!
Olen joskus miettinyt, että onko ongelma se, että me petetyt ollan liian "hyviä". Tarkoitan nyt sitä, että esim. itselleni ei jäänyt kiloja raskausdesta, pidän huolta itsestäni, olen huomattavasti paremmin koulutettu kuin mies ja töissä ollessani "elätinkin" meitä, koska miehen yritys oli vasta aluillaan ja tienestit tosi surkeat.
Täytyykö miehen jotenkin pönkittää itsetuntoaan tuollaisen "tehdastyöläisen" kanssa, kun oma vaimo on liian ylivoimainen. Olen pian pari vuotta tsempannut miestä ton firman kanssa, kun välillä on tuntunut, ettei siitä tule kuin miinusmerkkistä tulosta ym. Onko se miehelle liikaa, että vaimo on vahva ja "pärjää paremmin"?
Välillä tässä on itsetunto ollut tosi kovilla ja olen miettinyt mitä vikaa minussa on, ennen en koskaan ole epäillyt omaa "viehättävyyttäni", on ollut mahdollisuus "valita" kenet tahdon ym.Toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan, en halua kuulostaa itserakkaalta paskiaiselta, vaikka siltä tää saattaa kuulostaa...
Luulin jo etten enää kelpaisi kellekkään, mutta pari viikkoa sitten olin ekan kerran viihteellä lapsen syntymän jälkeen ja totesin, että vientiä olisi edelleen, jos vain itsellä olisi kiinnostusta. Tuntu tosi hyvältä "olla haluttu".
Joopa joo. Surullinen tarina. Se on jotenkin aina niin harmillista huomata, että ihmiset eivät osaa tehdä sitä, mikä olisi itselle parasta. Varsinkin jos itse on se, joka tekee typeriä asioita.
Usein on todella vaikea sanoa miksi tekee jotain tiettyjä asioita. Itse en ole ketään suhteeni aikana nainut, mutta enpä voi sanoa aina käyttäytyneenikään aivan kunnolla.
Miksi sitten olen niin tehnyt? Varmaankin monia syitä: Typeryys, itsekkyys jne. Mutta toisaalta kyllä vaimokin on osannut huutaa, painostaa ja loukata verisesti. Kuulemma kaikki tämä on ok, sillä 'hormoneille ei voi mitään'. Sitten saakin huutaa aivan mitä sylki suuhun tuo. Ja tällä en tarkoita mitään pieniä herjoja, vaan todellisia loukkauksia.
Toinen puoli on henkinen kastrointi. Mieheltä tahdotaan kieltää miehisyys. Tehdä hänestä 'kiltti perheenisä', vaikka se ei voi onnistua tuhoamatta jotain oleellista persoonallisuudesta. En tarkoita, etteikö miehen pidä tehdä, mitä miehen pitää tehdä, mutta antakaa meidän edes ylläpitää illuusiota omasta alfa-uroksisuudesta (tulipa taivutettua tuo kauniisti..)
Näin jälkeenpäin ei ehkä ole sitten niin suuri ihme, että on käyttäytynyt niin kuin on käyttäytynyt. Hirveä huuto & painostus on tuottanut vastareaktion.
Ei pidä ymmärtää väärin, en puolusta, enkä ole ylpeä. Mutta jotenkin itsensä kanssa pitää elää, ja (itsen) ymmärtäminen vähän helpottaa. Vaikeinta on hyväksyä itsessään se, että on kaksi puolta: Dr. Jekyll ja Mr. Hyde....
on olemassa ihan vastuuntuntoisia ja selkärankaisiakin miehiä. Ja sitten on noita sun tapaisia joiden on pakko leikkiä alfaurosta kun vaimo huutaa! Ja onneksi nainen voi valita... hylkäsin oman alfapöljäni tarpeeksi huudettuani - mistä ei sitten koskaan apua ollut - ja nyt hän on sitten oman elämänsä kanssa sekaisin kun ei kukaan pidäkään arjesta huolta.
Psykiatrian polilla näitä sitten vanhempina näkee. Vanha mulkku kun ei enää kiinnosta edes huoraavia lutkia, niin silloin se lähin omainen on viranomainen...
Niin, enpä kyllä sanoisi itseäni mitenkään vastuuttomaksi tai selkärangattomaksi. Ainakaan verrattuna valtaväestöön. Päinvastoin.
Tuntuupahan vain siltä, että usein naiset rakastuvat johonkin ominaisuuteen miehessä, mutta eivät ymmärrä, että tämä täsmälleen sama ominaisuus on myös huono asia joissain olosuhteissa.
Eli esimerkin voimalla: Monien naisten mielestä miehellä pitää olla 'seikkailunhalua' eikä saa olla mikään sohvaperuna. Kuitenkin tämä seikkailunhalu (eli kokemushakuisuus) on täsmälleen sama voima, joka tekee parisuhteessa paikallaan olemisen joskus vaikeaksi. Nyt sitten nämä samat naiset vaativat kumpaakin: Jännittävää miestä, joka kuitenkin parisuhteessa on kuin lammas. Tämä on tietysti vain yksi esimerkki, jota yritin vaatimattomilla kirjallisilla lahjoillani esittää.
Tällä en muuten todellakaan sitten tarkoita sitä, että pettäminen yms. olisi jotenkin suvaittavaa tai hyvä asia. Yleensä vain yksisilmäinen kivien heittely ei tuota kovinkaan hyvää tulosta.
Enkä myöskään tahdo sanoa sitä, että kaikki naiset/miehet joita petetään olisivat jotenkin 'ansainneet' sen.
Lopuksi: Psykiatrian polille varmaan päätyvät muuten pikemminkin ne, jotka eivät keksi mitään tapaa purkaa paskaa oloa, joka tulee siitä että arki on syystä tai toisesta sietämätöntä koko ajan...
Näetkö (siis ex-vaimo) niitä siellä työksesi vai kanssapotilaina?
en ole potilaana joten voit päätellä sitten miten näen.
Niinhän se on että elämäntapansa voi valita. Ei ole pakko yrittää sitoutua jos ei kerran siihen pysty. Kuvaamasi tilanne, että naiset rakastuu johonkin ominaisuuteen on täysin kääntäen ihan samoin: vellihousuiset elämyshakuiset seikkailijat "rakastuvat" yleensä säntillisiin ja vastuuntuntoisiin naisiin jotka ovat samalla sopivan herkkiä. Sitten he pilaavat tämän naisparan elämän takertumalla ja "rakastamalla" kunnes huomaavat että ne samat ominaisuudet joihin tykästyivät alunperin alkavatkin nyppiä ja rohkeasta ja vastuullisesta naisesta tulikin nalkuttava ja vaativa akka (joka joskus huutaakin, voi kamala).
Tottahan se on, että elämäntapaansa voi ainakin yrittää valita. Mutta joskus olosuhteet (ja ihmisetkin joskus) muuttuvat ja heittelevät sellaisilla tavoilla, joita ei ole osannut ennakoida. Tähänhän voi tietysti sanoa, että olisi pitänyt osata arvata etukäteen, mutta ihmisiä me kaikki (tai ainakin suurin osa) ollaan.
Tämän miehen ottaessasi. Tuskin konsernijohtaja oli kyseessä aiemminkaan :D Yleensä samankaltaiset hakeutuvat yhteen.
En ymmärtänyt viestiäsi. Multa on nyt tainnut mennä jotain ohi...
Ne meillä alkoi kyllä vasta sen jälkeen, kun tajusin jotain olevan pielessä. Meillä ei oikeastaan ees pahemmin ollut erimielisyyksiä, mitä nyt välillä jotain normaaleja "kenen vuoro imuroida"-juttuja.
Jos oltaiskin oltu sellasessa tilanteessa, ettei toisen naamaa jaksa katella, olisin ehkä ymmärtänyt jonkun "yhden yön jutun", mutta kun ei. Nyt vaan selvis useemman päivän juttu...
Valitettavaa: Maikkarin chat-sivuilla 2-, 3-kymppiset "varatut" miehet etsivät seksiseuraa itseään vähintään kymmenen vuotta vanhemmista naisista.
miksiköhän?
En ymmärrä sitä, että jos puoliso on pari päivää pois kotoa, pitäisi heti saada..
Uskollisuus on ihan jees-asia ja kannatettavaa.
Tsemppiä petetyille!
Ihailen sinua päätöksestäsi. Niin kovin monen on helppo sanoa, että joo - pihalle vaan tollanen paska. Mutta toteuttaminen käytännössä, jos lapsikin on tähän maailmaan hankittu, voi olla aika hankalaa.
Liian moni jää vastaavaan tilanteeseen, kärsii ja rikkoo itsensä pikku hiljaa lopullisesti. Varmasti tulee vielä vaikeata ja saatat istua omaa ja lapsesi kohtaloa murehtimassa.
Mutta aika parantaa haavat jo lopulta varmasti seilaat paljon paremmilla vesillä, kuin jos olisit jäänyt sen paskiaisen kanssa rypemään.
Ja sitä paitsi - puhelin, meilit jne. on jokaisen yksityistä aluetta. Mutta jos mennään siihen pisteeseen, että on aihetta alkaa ihan oikeasti epäillä, niin on täysin luvallista hakea epäilyksilleen todisteet. Eipä ainakaan tarvitse jossitella.
Ja mikäs olisi sen mukavampaa, kuin löytää vain viattomia kaveriviestejä ja saada epäilyksensä päätökseen. Mutta niin ei aina - valitettavasti - käy....
Kuten otsikossa sanoin. Jaksamista Sinulle, vaikka kliseeltä kuulostaakin.
Mielestäni muiden on aivan turhaa törkkiä sinua viestien katsomisista jne. Itsehän ne on nähtäväksi jättänyt.
Itselläni on samantapaisia kokemuksia, mutta vaimon taholta. Hän petti pitkään, lopetti? kun jäi kiinni.
Kiitos teille kaikille! Olen lukenut näitä viestejä moneen kertaan, välillä itkenyt ja taas lukenut.
En vieläkään osaa ajatella selkeästi kaikkea tapahtunutta, vaikka tavallaan tiesinkin koko ajan, kun mies petti. Vannoi ja vakuutti vaan niin uskottavasti kyseessä olevan jotain muuta, että halusin uskoa häntä. Vaisto kuitenkin sanoi, ettei kaikki ole ok.
Olen kysynyt häneltä oliko toi juttu kaiken tän arvoista, miksi ihmeessä hän teki sen(kotoakin olis saanut). "Nyt vasta todella tajuan miten paljon sua rakastan" ym. kommentteja on tullut, olis kannattanut miettiä ennen ku alko tohon suhteeseen, nyt se "suunnaton rakkauden määrä" ei oikein jaksa innostaa.
Mies kertoi sanoneensa naiselle, että tietää jäävänsä kiinni ym. Tajuan vielä vähemmän tota miehistä ajattelumallia kuin aiemmin... En myöskään voi kuin ihmetellä tuota naista, millainen nainen suostuu pantavaksi likaiselle korjaamolle... Ikää kun naisella on reilut neljäkymmentä ja lapsia viisi, eli luulisi tällaisella yksinhuoltajalla olevan muutakin tekemistä??? No mitäpä sitä naista enempää syytteleen, mieshän se ei osannut vehjettä pitää housuissaan.
Nyt vaan täytyy katsoa päivä kerrallaan eteenpäin. Mies haluaisi koittaa paikata suhdetta, mutta muuttuisiko mikään? Luottamus on mennyt ja on tainnut kuukausien aikana häipyä rakkauskin.
"En olis uskonut" on nyt sit sellanen kommentti, että jos yksikin ihminen mulle sen vielä sanoo, niin varmaan meen silmille.
On varmaan kova paikka, kun on pieni lapsikin. Mutta aivan varmasti pärjäät ja ajan kanssa helpottaa. Pahalta varmasti tuntuu ja toisen selityksien kuunteleminen raastaa sydäntä. Elämä on niin arvaamatonta, oma mieheni jäi myös kiinni pettämisestä, selityksenä, että hän piti minua niin itsestäänselvyytenä ettei tajunnut arvoani. Oli jotenkin päässyt unohtumaan, tunteet olivat väljähtyneet, mutta tosipaikan tullen sitten kynsin ja hampain pitäisi minusta kiinni. Myöhäistä, minun tunteeni ovat kuolleet.
Kyllä sinä pärjäät.
Osoittaa aika hyvää itsetuntoa tuo sinun sisukkuutesi, kriisissä olen samaa mieltä kanssasi jos on "yksi" syrjähyppy, hyvää suhdetta ei kannata romuttaa sen takia mutta voi olla että niitä tulee lisää. Onko seksielämä liin tylsää miehesi mielestä, tai sitten hän ei välitä enää PS: Tsemppiä
Kysymykseen onko meidän seksielämä mahdollisesti ollut tylsää miehen mielestä, voin vastata, että jos se on jomman kumman mielestä ollut tylsää, se oon sitten ollut minä. Mulle kun ei riitä, että "räplätään" hetki ja sen jälkeen mies päälle ja homma on hetkessä ohi... Oonkohan vaatinut liikaa?
Koko raskausaikana meillä ei kyllä voi sanoa olleen ees seksielämää. Itse olisin kyllä halunnut, mutta mies ei asiasta kiinnostunut kuin kolme kertaa koko aikana ja niistäkin kaksi kertaa, kun oli aivan naamat baarireissunsa jälkeen.
Kyllä oli vaikeeta ymmärtää jatkuva kieltäytyminen, mutta nyt kun tiedän siihen syyn, olen lähinnä helpottunut, ettei seksiä ollut. Muutenkin olen aina ollut meillä se aktiivisempi osapuoli ja itsetunto on välillä ollut todella koetuksella, kun herraa ei oo saanut kiinnostuun millään. On vedonnut väsymykseen ym. ja itse olen sitten koittanut olla painostamatta, kun niin se ei ainakaan onnistu.
Olenkin välillä miettynyt, että olenko liian "vahva" ihminen. Kokiko mies tämän liian kovana palana. Ei pystynyt olemaan se "alfa-uros", josta joku aiemmin mainitsi. Olen ollut mainitsematta hänelle siitä, että olen ollut se jonka rahoilla eletään ym. koska kerran siitä sanoessani, huomasin miten kova paikka se hänelle oli. Olen kuitenkin tottunut pärjäämään omillani, koska olen ns. rikkinäisestä perheestä, eli vanhempani ovat eronneet ollessani 12 vuotta. Meillä ei koskaan ole ollut rahaa mihinkään hienouksiin ja olen esim. opiskeluaikana tehnyt töitä pärjätäkseni, koska kotoa ei rahaa ole saanut, vaikka kyllä äiti kaiken on antanut mitä vaan on voinut. Mies taas on vanhempiensa "iltatähti" ja rahaa on aina ollut. Harrastusten määrä on ollut uskomaton ja kun kiinnostus on loppunut, on aina voinut aloittaa uuden jutun joka mahdollisesti kiinnostaa enemmän. Nyt äitiyspäivärahoista olen maksanut yksin meidän asuntolainan lyhnnykset, autolainani ym. Ehkä tällainen "pärjääminen" on miehiselle itsetunnolle liikaa.
Haloo kuvauksesi perusteella mies on ollut taivaanrannan maalari. Mitä yleensä olet nähnyt äijässä, kun olet lähtenyt hänen kanssaan samaan veneeseen. Kunnon poikamiehiä on Suomi väärällään, jotka eivät tee kuitenkaan itsestään numeroa. Ei ehkä salskeita, pitkiä ja supkliikkikavereita, mutta osaavat pitää itsestään huolta ja varmasti myös kantaa vastuun perheestä.
Minusta on oikein, että saat maistaa karvasta kitkerää kalkkia. Toivottavasti uusi tuleva siippasikin pettää ja jättää.
Kiitti vaan vitusti sunkin kommentistas! En tosiaanka tiä mitä oon äijässä nähnyt, mutta loppuosa kommentistas meni hitusen yli ymmärryksen. Se että oonko pettämisen ansainnut, onko se minulle oikein... En ole huolinut(?) kunnon poikamiestä, saan siis ansioni mukaan kun minua petetään?
Kuulutko siis itse tuohon "kunnon poikamiesten" ryhmään ja olet pettynyt, kun muut miehet ympäriltä viedään tapellen vai oletko huolissasi oleva pikkuvaimo, kun nyt "markkinoilta" voi sinunkin miehellesi löytyä jotain parempaa?
En voi kuin sanoa, että ikävää, jos sinusta joku on ansainnut pettämisen ja jättämisen (pieni tarkennus viestiisi; minua ei jätetty, minä jätin. Haluaisi tulla takaisin, kun on ymmärtänyt kuinka paljon rakastaa.), en viitsi edes sanoa mihin sinut mielestäni saisi lähettää.
En ole täällä kerjäämässä sääliä, on vain helpompi saada ajatuksia edes hiukan kasaan, kun ne kirjoittaa. Sun kaltasien ihmisten takia toivon, että olisin jättänyt ajatukseni laittamatta tänne!
Totuus sattuu ja useimmat kieltävät vielä sen ja hakevat syytä muualta kuin itsestään.
Jos kerta pystyt analyyttiseti listaamaan miehesi viat jälkikäteet pystyt siihen myös varmasti ennen suhteen alkua. Asiahan ei vaan niin naisilla toimi, vaan halutaan sitä komeaa, jännittävää, varakasta ja vaikutusvaltaista kuppania, välittämättä mahdollisista seurauksista. Sitten on vielä miehiä, jotka matkivat näitä ominaisuuksia, jotta saisivat laadukkaamman kuppanin. Sitä en tiedä mihin kategoriaan kumppanisi kuuluu ja mikä on sinun markkina-arvosi kumppaniisi nähden, mutta jos olet "huijannut" itsellesi korkeammalla tasolla olevan miehen tulos on tämän suuntaista.
On ihan normaalia, että mies itkee takaisin, jos otat hänet (näinhän et ole tehnyt), niin hän on onnistunut yhdessä missiossaan levittää siemeniään. Hän tulee pettämään yhä uudestaan, koska edellä listatut ominaisuudet antavat miehelle siihen hyvät mahdollisuudet ja ottamalla takaisin annat siihen siunauksen (näinhän et siis ole tehnyt). Miehen paras olotila on pitää haaremia.
Asianhan olisi sinun tapauksessa voinut sanoa hienovaraisemmin, mutta naiset ajattelevat tunteilla ja mikä sen parempi kuin provota tökkimällä tunnemuuria. Et ole ainut ja et tule olemaan ainut, kenelle näin käy. Ihminen, kun ei opi toisten virheistä vaan tekemällä samat virheet itse. Minulta ei myötätuntoa heru, koska
sinä voit valita sen tavallisen kaverin, jolla ei
ole tarvetta lähteä aidan toiselle puolelle, koska sinä olet parasta mitä hän voi koskaan saada.
"En ole täällä kerjäämässä sääliä, on vain helpompi saada ajatuksia edes hiukan kasaan, kun ne kirjoittaa. Sun kaltasien ihmisten takia toivon, että olisin jättänyt ajatukseni laittamatta tänne!"
Olist voinut yhtä hyvin kirjoittaa ajatuksesi ruutupaperille. Sinä todellakin haet jotakin (sääliä). Niinkuin alussa sanoin totuus sattuu ja kun vaivauduit vastamaan, kirjoitukseni herätti ajatuksia.
Hyvää loppukesää ja -elämää .
Ekan kerran kun luin vastauksesi, olisin voinut vaikka vannoa, että olet paras ystäväni vuosien takaa. Tyyli, millä pakotat ajattelemaan asioita, on saman tyylinen, mutta huomasin kuitenkin, ettet hallitse tätä "tyyliä" yhtä hyvin kuin hän.
En voi kuin kiittää sinua ja lujaa, koska nyt tiedän mikä "pala" minulta on ollut hukassa jo liian kauan.
Nyt tiedän mitä meiltä on puuttunut kaikki nämä yhteiset vuodet. Apua miten tuli ikävä niitä keskusteluja tämän vanhan ystäväni kanssa, ne kun suostuin lopettamaan aloittaessani seurustelun mieheni kanssa, ei uskonut, että voin viettää yön vain puhumalla toisen miehen kanssa... Oman mieheni kiinnostus kun ei koskaan ole riittänyt asioiden "syvällisempään" pohdintaan. Tekstisi ei todellakaan ole yhtä "älykäs", mutta varmasti tarkoituksesi oli hiukan ravistella ja siinä onnistuit.
Sääliä en tosiaanka hakenut, koska "sääli on sairautta" ja itse vihaan kyseistä tunnetta, pelkkä heikkous.Rohkaisevia viestejä oli kiva saada, mutta tämä oli nyt se, joka todella herätti. Onnistuit herättämään kirjoituksellasi jotain aivan uskomatonta, en osaa sitä edes selittää, kyse on jostain toisen ihmisen kanssa koetusta jutusta, yhteenkuuluvaisuudesta, en osaa asiaa selittää.
Nyt täytyy mennä soittamaan. KIITOS!
Kylläpä nimimerkki "ei_" osaa kirjoittaa epäkypsästi. Lienee asialla poikamies, joka tykkää syyttää naisia "huonoista valinnoista", kun rakastuvat sellaiseen mieheen, joka on tämän nimimerkki ei_:n vastakohta. Luultavasti kirjoittaja on katkera, koska naiset eivät älyä huomata häntä, eli herra täydellisyyttä. Ehkäpä on hyvin koulutettu ja hyvin toimeentuleva, mutta toisaalta taas erittäin tyhmä, koska kirjoittaa näin typerää ja mustavalkoista tekstiä. Vain katkera mies kirjoittaa näin "halutaan sitä komeaa, jännittävää, varakasta ja vaikutusvaltaista kuppania, välittämättä mahdollisista seurauksista". Ei elämä ole noin yksioikoista!!!
Todella lapsellista kirjoitusta "jos olet "huijannut" itsellesi korkeammalla tasolla olevan miehen tulos on tämän suuntaista". Etkö lukenut viestin aloittajan kirjoituksia??? Tämä mies ei todellakaan ole naista "korkeammalla tasolla". Ihmiset pettävät toisiaan, olivat sitten duunareita tai akateemisesti koulutettuja menestyjiä. Eli tuollainen "yleistys" on kyllä todella naurettava :)
Tämä nimimerkki ei_ on varmasti erittäin pahasti pettynyt naisiin, koska kirjoittaa näin piikikkäästi "Minulta ei myötätuntoa heru, koska
sinä voit valita sen tavallisen kaverin, jolla ei
ole tarvetta lähteä aidan toiselle puolelle, koska sinä olet parasta mitä hän voi koskaan saada". Jos itsellä on paha olla, on typerää kirjoittaa toiselle tuollaista tekstiä. Jos kerta olet tapahtuneesta vahingoniloinen, niin osoittaisit järkevyyttäsi pitämällä sen omana tietonasi. Mutta kun olet täysi idiootti, niin tietysti kirjoitat sen tänne :)
Tällaisillä kirjoittajilla, kuten ei_, on varmaankin todella kieroutunut mieli, kun saavat mielihyvää loukkaamalla toisia tyyliin "Olist voinut yhtä hyvin kirjoittaa ajatuksesi ruutupaperille. Sinä todellakin haet jotakin (sääliä)". Itsekin olisit voinut kirjoittaa typerät kommenttisi ruutupaperille. Ja lisäksi mitäkähän sinä mahdat tällaisilta keskustelupalstoilta hakea???? Tuskin tänne ihmiset kirjoittavat sen vuoksi, että saavat sääliä (!), vaan esim. siksi, että kokemusten jakaminen toisten kanssa voi olla terapeuttista ja helpottaa omaa pahaa oloa. Näillä palstoilla on myös paljon ihmisiä, joilla voi olla samankaltaisia kokemuksia ja niiden kanssa voi olla kiva vaihtaa ajatuksia. Säälin "kerjäämisestä" tuskin on aina kyse :)
No, viestiketjun aloittaja vaikuttaa varsin järkevältä ja vahvalta naiselta (joka ei ole vain tunteittensa vietävänä vaan käyttää myös järkeäkin!), joten todennäköisesti häntä ei yhden (tai useamman) idiootin lapselliset kommentit paljon hetkauta. Idiootteja on joka paikassa ja tulee aina olemaan. Jättäkäämme siis niiden höpinät omaan arvoonsa. Koska niiden kommentit ovat niin yksioikoisia ja piikikkäitä, ei heilläkään voi olla kovin hyvä olla. Kunhan purkavat sitä kiukkuaan.... ;)
Jaksamista sinulle "nyt sinkku". Aloita uusi elämä ilman petollista miestäsi. Olet kirjoitusten perusteella vahva nainen, joten varmasti pystyt siihen :)
Kylläpä nimimerkki "ei_" osaa kirjoittaa epäkypsästi. Lienee asialla poikamies, joka tykkää syyttää naisia "huonoista valinnoista", kun rakastuvat sellaiseen mieheen, joka on tämän nimimerkki ei_:n vastakohta. Luultavasti kirjoittaja on katkera, koska naiset eivät älyä huomata häntä, eli herra täydellisyyttä. Ehkäpä on hyvin koulutettu ja hyvin toimeentuleva, mutta toisaalta taas erittäin tyhmä, koska kirjoittaa näin typerää ja mustavalkoista tekstiä. Vain katkera mies kirjoittaa näin "halutaan sitä komeaa, jännittävää, varakasta ja vaikutusvaltaista kuppania, välittämättä mahdollisista seurauksista". Ei elämä ole noin yksioikoista!!!
Todella lapsellista kirjoitusta "jos olet "huijannut" itsellesi korkeammalla tasolla olevan miehen tulos on tämän suuntaista". Etkö lukenut viestin aloittajan kirjoituksia??? Tämä mies ei todellakaan ole naista "korkeammalla tasolla". Ihmiset pettävät toisiaan, olivat sitten duunareita tai akateemisesti koulutettuja menestyjiä. Eli tuollainen "yleistys" on kyllä todella naurettava :)
Tämä nimimerkki ei_ on varmasti erittäin pahasti pettynyt naisiin, koska kirjoittaa näin piikikkäästi "Minulta ei myötätuntoa heru, koska
sinä voit valita sen tavallisen kaverin, jolla ei
ole tarvetta lähteä aidan toiselle puolelle, koska sinä olet parasta mitä hän voi koskaan saada". Jos itsellä on paha olla, on typerää kirjoittaa toiselle tuollaista tekstiä. Jos kerta olet tapahtuneesta vahingoniloinen, niin osoittaisit järkevyyttäsi pitämällä sen omana tietonasi. Mutta kun olet täysi idiootti, niin tietysti kirjoitat sen tänne :)
Tällaisillä kirjoittajilla, kuten ei_, on varmaankin todella kieroutunut mieli, kun saavat mielihyvää loukkaamalla toisia tyyliin "Olist voinut yhtä hyvin kirjoittaa ajatuksesi ruutupaperille. Sinä todellakin haet jotakin (sääliä)". Itsekin olisit voinut kirjoittaa typerät kommenttisi ruutupaperille. Ja lisäksi mitäkähän sinä mahdat tällaisilta keskustelupalstoilta hakea???? Tuskin tänne ihmiset kirjoittavat sen vuoksi, että saavat sääliä (!), vaan esim. siksi, että kokemusten jakaminen toisten kanssa voi olla terapeuttista ja helpottaa omaa pahaa oloa. Näillä palstoilla on myös paljon ihmisiä, joilla voi olla samankaltaisia kokemuksia ja niiden kanssa voi olla kiva vaihtaa ajatuksia. Säälin "kerjäämisestä" tuskin on aina kyse :)
No, viestiketjun aloittaja vaikuttaa varsin järkevältä ja vahvalta naiselta (joka ei ole vain tunteittensa vietävänä vaan käyttää myös järkeäkin!), joten todennäköisesti häntä ei yhden (tai useamman) idiootin lapselliset kommentit paljon hetkauta. Idiootteja on joka paikassa ja tulee aina olemaan. Jättäkäämme siis niiden höpinät omaan arvoonsa. Koska niiden kommentit ovat niin yksioikoisia ja piikikkäitä, ei heilläkään voi olla kovin hyvä olla. Kunhan purkavat sitä kiukkuaan.... ;)
Jaksamista sinulle "nyt sinkku". Aloita uusi elämä ilman petollista miestäsi. Olet kirjoitusten perusteella vahva nainen, joten varmasti pystyt siihen :)
Luulin ihan oikeesti, että kyseessä voisi olla vanha ystäväni, hänen tyyliinsä sopisi tietyllä tavalla provosoimalla herättää toinen ajattelemaan. Tyyli tällä kirjottajalle vaan ei ole tarpeeksi "fiksu", jotta kyseessä olisi tämä ystäväni. Olen kanssasi täysin samaa mieltä tosta kirjoittelijasta, naisiin pettynyt luuseri.
Mua ei tosiaanka kyseinen kirjoitus loukkaa, se vaan herätti kaipauksen johonkin vanhaan. Tämä vanha ystäväni ei käyttäisi toisen, hänelle täysin vieraan ihmisen "hätää" tällaiseen kirjoitteluun. En usko, että kyseinen kirjottaja tarkoitti herättää minua näin, mutta vahingossa pilkkakirjeellään onnistui siinä. Kiitos hänelle!
Nyt tiedän, että haluan ihmissuhteen, jossa asioista keskustellaan muulloinkin kuin ruutulipun mainostauolla. Ja ihmissuhteen, jossa toistapuolta todella kiinnostaa minunkin ajatukseni.
Ei siis hätää, kestän kyllä tollasten idioottien mielipiteet!
Ja ihmissuhteen, jossa toistapuolta todella kiinnostaa minunkin ajatukseni.
----
Tottakait toisen mielipiteiden tulee kiinnostaa, mutta mutta ... ja mutta miten "mittaroidaan" kiinnostus?
Millä toisaalta osoittaa kiinnostus? Sammuttamalla TV - istumalla viereen ja ottamalla kädestä - katsekontaktilla, siis kuinka?
Onko se tunnetila jonka tuntee/huomaa?
Ainakin itse koen, että toinen vois vaikka vastata jotain muuta kuin "hmmm" tai "joo" ja hetkenpäästä huomaat, että ohi meni.
Tämä mies ei todellakaan ole naista "korkeammalla tasolla". Ihmiset pettävät toisiaan, olivat sitten duunareita tai akateemisesti koulutettuja menestyjiä. Eli tuollainen "yleistys" on kyllä todella naurettava :)
Miksi ihmiset sitten pettävät?
Mitä minä tarkoitan korkeammalla tasolla ihmissuhteissa?
"Minulta ei myötätuntoa heru, koska
sinä voit valita sen tavallisen kaverin, jolla ei
ole tarvetta lähteä aidan toiselle puolelle, koska sinä olet parasta mitä hän voi koskaan saada". Jos itsellä on paha olla, on typerää kirjoittaa toiselle tuollaista tekstiä. Jos kerta olet tapahtuneesta vahingoniloinen, niin osoittaisit järkevyyttäsi pitämällä sen omana tietonasi. Mutta kun olet täysi idiootti, niin tietysti kirjoitat sen tänne :)
Miksi pitäisin omana tietonani. Minusta olisi mukavaa jos tällaista ei pääsisi tapahtumaan jos ihmiset ajattelisivat järjellä pariutumista ja miettisivät reaaliteettjä.
No, viestiketjun aloittaja vaikuttaa varsin järkevältä ja vahvalta naiselta (joka ei ole vain tunteittensa vietävänä vaan käyttää myös järkeäkin!),
Hän antaa miehensä luvan pettää kerran ja toivoo, että se päättyisi siihen. Ei vakuuta järkevyydellä. Hän alakka käyttää järkeänsä vasta sitten, kun vahinko on jo sattunut.
Vain virheistä oppii, varsinkin omista.
Jaksamista sinulle "nyt sinkku". Aloita uusi elämä ilman petollista miestäsi. Olet kirjoitusten perusteella vahva nainen, joten varmasti pystyt siihen :)
Tarkasti ottaen hän ei ole sinkku todennäköisieti hän tulee olemaan yh. Että onnea vaan. En viitsi masentaa ja kertoa millä tasolla yh ovat pariutumismarkkinoilla.
Ja lisäksi mitäkähän sinä mahdat tällaisilta keskustelupalstoilta hakea???? Tuskin tänne ihmiset kirjoittavat sen vuoksi, että saavat sääliä (!), vaan esim. siksi, että kokemusten jakaminen toisten kanssa voi olla terapeuttista ja helpottaa omaa pahaa oloa. Näillä palstoilla on myös paljon ihmisiä, joilla voi olla samankaltaisia kokemuksia ja niiden kanssa voi olla kiva vaihtaa ajatuksia. Säälin "kerjäämisestä" tuskin on aina kyse :)
Toivon, että järkevät ihmiset tajuavat asioiden yhteyden perustellusti, todellisella esimerkillä.
En ole antanut lupaa pettää kerran, en kahta jne. Opettele lukemaan ja kirjoitustaidossakin olisi parannettavaa.
Olen sanonut/kirjoittanut, että yhden "vahingon" olisin ehkä pystynyt antamaan anteeksi. Ehkä et olekkaan niin fiksu, kuin luulet, lukutaito kun tarkoittaa myös sitä, että ymmärtää lukemansa...
Se millä "tasolla" yh:t ovat pariutumismarkkinoilla, ei varmastikaan ole sinun ongelmasi. Oma "tasosi" kun varmasti on erittäin alhaalla.
Pyydän anteeksi väärää nimimerkkiä, kun se tuntui sinua häiritsevän. Olen kuitenkin mielummin se sinun suuresti halveksimasi yh kuin sinkku, koska rakastan lastani suunnattomasti. Et kuitenkaan sitäkään varmasti ymmärrä, koska tuskin olet rakkautta koskaan saanut tai tuntenut. Miksi muuten ihminen haluaisi täällä kirjoitella niminerkillä "EI KUKAAN".
En edes halua tietää, mitä sinun "korkeamman tason" ihmissuhteesi ovat. Vaikka sääli on mielestäni sairautta, niin sinun kaltaistasi onnetonta peräkammarin poikaa voi vain sääliä.
Niin, siinäpä vasta kysymys "Miksi ihmiset sitten pettävät". Syitä on varmasti monia. Todella typerä on kyllä väitteesi "jos olet "huijannut" itsellesi korkeammalla tasolla olevan miehen tulos on tämän suuntaista". Joo, joo. Tarkoita sillä sitten mitä hyvänsä. Se on 'vain' yksi mielipide muiden joukossa.
"Miksi pitäisin omana tietonani". Ei sinun toki tarvitse pitää mielipiteitäsi omana tietonasi, vaikka varsin typeriä ja lapsellisia ne ovatkin... "Minusta olisi mukavaa jos tällaista ei pääsisi tapahtumaan jos ihmiset ajattelisivat järjellä pariutumista ja miettisivät reaaliteettjä". Niin, olisihan se mukavaa jos ihmiset eivät pettäisi eivätkä pettyisi suhteissaan. Mutta mahdottomuus se taitaa olla :) Senpä takia on täysin turhaa piikitellä ihmistä, joka on tullut petetyksi. Tietysti saat niin tehdä, mutta sillä osoitat vaan typeryytesi. Toivottavasti vahingonilo kilahtaa vielä omaan nilkkaasi sitten jos joskus satut löytämään sen järjellä valitun 'täydellisen' kumppanin. Mutta onneksi sinä olet täydellinen ja sinulla on oikeus loukata ja arvostella toisten ihmisten valintoja :)
"Hän antaa miehensä luvan pettää kerran ja toivoo, että se päättyisi siihen. Ei vakuuta järkevyydellä. Hän alakka käyttää järkeänsä vasta sitten, kun vahinko on jo sattunut". Sulla taitaa olla paha lukihäiriö. Viestin aloittaja kun ei moista sontaa ole kirjoittanut :)
"Tarkasti ottaen hän ei ole sinkku todennäköisieti hän tulee olemaan yh. Että onnea vaan". Joo, kyllä sinkkukin voi olla yh ja päinvastoin :)Käsitteet eivät poissulje toisiaan millään tavalla. Nainen vaikuttaa fiksulta joka ei todellakaan katso miestä joka pettää.
On hellyttävää, että mietit naisen tulevaisuutta miesmarkkinoilla ;) Tässä tarinassa se mies on sika, joka on pettänyt. Nainen on taas se järkevä, joka tulee toimeen ilman pettävää miestä. On olemassa monenlaisia ihmisiä, joten tuollainen lapsellinen letkautus "En viitsi masentaa ja kertoa millä tasolla yh ovat pariutumismarkkinoilla" on taas kyllä aivan mainio esimerkki tämän kirjoittajan 'kypsyydestä' *nauraa hillittömästi* :) Kaikki eivät ONNEKSI ajattele niin kuin sinä. On olemassa kunnollisia ja mukavia miehiä ja naisia, jotka eivät katso "pahalla", jos toisella on lapsia ennestään. On olemassa myös syystä tai toisesta eronneita tai leskeksi jääneitä, joten ei kaikki ihmiset todellakaan ole tuollaisia typeryksiä kuin sinä. Mutta sinunhan ei tarvitse päätäsi näillä asiolla vaivata, koska tällaiset jutut eivät kuulu elämääsi eivätkä tule koskaan kuulumaankaan. Sitten kun löydät sen 'oikean', niin suhteenne on varmasti täydellinen, joten ole huoleti. Antakaamme kaikkien kukkien kukkia vaan...kyllähän tänne maailmaan mahtuu ;)
Luuletko olevas joku viisaski tyyppi? Ainaki ylimielinen paska oot. Tartte kirjottaa fiksulle naiselle tollasta paskaa. No tiedetäänhän tollaset reppanat joilla ei koskaan käy flaksi ja täällä sorkitaan muita ihmisiä, kun on niin hemmetin katkera olo. Hyvää loppuelämää katkeralle idiootille vaan! mikään hyvä ja onni ei kohtaa tuollaista ihmistä, ainaski kiertää hyyyvin kaukaa.
Muista ystäväni ajatella päivä kerrallaan näitä asioita ja kirjoita vaikka ylös, nyt , kun on vielä tuoreessa muistissa, kaikki ne paskat mitä meni sulle tekemään, semmoinen lista siis jonka voit lukea aina, kun tulee liian ikävä sitä.
Itse erosin juuri vähän aikaa sitten vähän yli yksivuotiaan kanssa ja elämä on sen jälkeen ollut paljon helpompaa. Toki suruvaihetta tulee vielä käytyä läpi, mutta en otttaisi lapsen isää takaisin mistään hinnasta.
On helpompi myös pitää itsestään enemmmän ja ymmärtää millaista rakkautta itselleen todella haluaa.
Olet tehnyt juuri oikein, koska vaikka hän sanoisi mitä tuo on vasta jäävuoren huippu, eikä pettäminen lopu koskaan. Ja , jos jäisit tuollaiseen suhteeseen , joutuisit aina miettimään menneitä, koska tuollainen ei hevillä unohdu.
Onnittelut oikean valinnan johdosta ja pidähän nyt itsestäsi ja pikkuisesta oikein hyvää huolta.
:O)
Nyt pitäisi kerätä voimia, jotta jaksaa järjestää kaikki arkiset jutut puolivuotiaan lapsen kanssa, pelottaa ihan mielettömästi.
---
Minusta teit oikein sillä sinulla on vain yksi elämä ja miksi viettää sitä mieli pahana.
Minä toivon sinulle suunnattomasti voimia ja jaksamista, sitä tarvitset, mutta silti tiedän omasta kokemuksesta että se kannattaa. Vaikeaa se on aluksi varsinkin mutta silti päivä päivältä elämä alkaa maistua elämältä.
Itsellä takana vuoden takainen ero, ei pettämistä
kolmatta pyörää tms mutta ei vain kertakaikkiaan saanut elämää sujumaan hnen kanssaan. Lasten takia siedin kuviota yli kymmen vuotta toivien että muutos tulee, ei tullut ennen kuin itse sen muutin ja nyt olen onnellinen - rinnalla uusi kaveri jonka kanssa todella asiat sujuu.
Nyt katselen kun sisareni on liki samanlaisessa tilanteessa kuin sinä mutta ei osaa tehdä ratkaisuja vaan katselee ja yrittää.
Ei todellakaan ole lasten katseltavaa sivusta.
Vielä kerran voimia sinulle, elämä voittaa, joku kaappaa sinut syliisi ja pitää hyvänä.
Ja olet sen arvoinen.
On jotenkin hienoa lukea, kuinka tätä asiaa käsittelet. On hyvä, että mietit asiaa monelta kantilta, omalla tavallasi suret sitä.
On luonnollista, että jossain vaiheessa sitä tulee vielä miettineeksi, että mitä jos elämä vielä hänen kanssaan jatkuisi. Totuus on se, että ei se siitä ainakaan parane.
Jatka tämän ketjun lukemista niin kauan kuin se täällä on, kirjoittele omia tuntemuksiasi ja halua tuntea, että täällä on tuhansia ihmisiä sinua tukemassa. Ja sitä paitsi, et ole ainoa tällaisen asian kokenut.
Aika parantaa haavat ja onnellinen elämä odottaa sinua jossain kulman takana. Muista sekin, että jos sinä olet tyytyväinen ja tasapainoinen, lapsestasikin kasvaa sellainen.
Mietit, että mikä saa miehesi tuollaista tekemään. Itse asiassa sen jo kerroit. Hän on aina elämässään saanut kaiken ja koko ajan on ollut jotain uutta menossa. Hän tarvitsee sitä uutta exremeä koko elämänsä. Hän on lapsesta asti kasvanut siihen, että on oltava jotain tavoiteltavaa. Kun yritys ei tuota hänelle sitä hyvää oloa, on sitä etsittävä muualta. Hän ei aloittaessaan käsittänyt, mikä lopputulos on. Ja jos suhde on pikkuhiljaa kasvanut, sitä on ollut varmasti vaikea kesken lopettaakaan.
Kiitos taas teille, kun jaksatte tsempate täysin vierasta ihmistä eteenpäin. On aivan uskomattoman hienoa lukea näitä viestejä, kun ihmiset joita ei tunne, ovat kuitenkin "mukana auttamassa". Tuntuu todella hyvältä. On kiva huomata, että ihmiset välittävät toisen tunteista ym. Luulin jo hetken, että kaikki sellainen on "poissa muodista" ja pettämiset ja muut inhottavat jutut on vaan sitä normaalia arkea.
KIITOS!
Niin se vain on vaikka miten pyöriskelee omissa suruissaan, löytyy aina muitakin..
Lähetin viikko sitten miehen matkoihinsa kuunneltuani kaikenmoista valehtelua reilusti yli vuoden ym riitaa ja paskaa. Vähän väliä sitä miettii, että soitan ja vielä yritetään, mutta olen tehnyt sen varmasti jo satoja kertoja eikä mikään ole koskaan muuttunut. Aika minunkin jo tajuta, että maailma odottaa.. on vielä muutakin elämää..
Nyt minulla on jo eteinen täynnä pahvilaatikoita ja osa pakattu, tuntuu kerrankin, että nyt saan tämän tehtyä, eikä mies voi tulla enää ruikuttamaan anteeksipyyntöä yms soopaa.
Päivällä sitä jaksaa olla tarmoa täynnä, hoitaa asioita ja jopa ihan hyvällä mielellä, mutta illalla kun jää istuskelemaan niin kaikki palaa mieleen, kaikki ihanat muistot, mitä on yhdessä koettu.. pakko vain miettiä sitä toista puolta ja tulevaisuutta, ei ole kuin yksi elämä. Olen jo niin katkera ettei järjellä ajatellen voi päästä yli kokemistani asioista, enkä usko, että voisin enää puhtaasti rakastaa sitä miestä.. aina kaivelisi mieltä.
Kyllä me jaksetaan!! =)
Ihan totta on toi mitä sanoit, päivällä kyllä on voimia pakata ja laittaa toista ulos elämästä, mutta illalla olisi niin ihana mennä toisen viereen nukkumaan. Olisi ihana tuntea, että toinen välittää ja on lähellä, tosin nyt ne tunteetkin tuntuu niin valheellisilta.
On vaan niin helvetin vaikeeta ja totta puhuen ainakin mua pelottaa miten saan yksin hoidettua kaiken. Vaikka pelko tosta tuntuukin aika hullulta, kun käytännössä oon yksin huolehtinut kaikesta jo pitkään.
Toisaalta tekis mieli suostua vielä koittamaan, jos välit saisi kuntoon, mutta sitten taas kun miettii menneitä, niin tietää sen mahdottomaksi.
Ehkä täälläkin ollut totuus siitä omasta elämästä, siitä miten tahtoo elämänsä elää, on juuri se mikä ainakin mulle antaa voimia jatkaa eteenpäin. Tarkotan siis sitä, että on vaan tää yksi elämä ja jokaisen käsissä on se, miten sen käyttää. Mitä oikeasti haluaa elämältään. Pitkään ajattelin, että on vaan kestettävä, "kaikki mikä ei tapa, vahvistaa" tai että "ensimmäinen päivä hirressäkin on pahin". Nyt vasta alan ymmärtää, miten heitän hukkaan omaa elämääni, jos jatkaisin vieläkin suhdetta, jolla ei kuitenkaan ole tulevaisuutta.
Silti välillä jokin pieni ääni sanoo, että mitä jos kuitenkin.
Meillä ei oikeastaan ole sen kummemmin pakattu. Ei olla vielä edes keskusteltu siitä, mitä kumpikin haluaa. Mun puolesta saa kyllä viedä vaikka kaiken. Moniin yhdessä hankittuihin tavaroihin liittyy muistoja, enkä tiedä haluanko niitä säilyttää. Ei tarvitse olla kuin kyse sohvakalustosta, sen ostosta ja siitä, miten yhdessä naureskeltiin, että löytyisiköhän tällä kertaa tarpeeksi vahvaa ainetta, jottei koirat sitä heti tuhoaisi. Kuitenkaan toikaan muisto ei enää ole siellä "Hyvien muistojen" joukossa, koska ollaan toi helvetin kalusto hankittu juuri silloin, kun isännän suhde oli kuumimmillaan.
Kaikki mitä aiemmin olisin kutsunut kauniiksi ja hyviksi muistoksi, on nyt vaan samaa likaista huijausta. Miten ihmeessä ihminen voi tehdä toiselle tällaista ja vielä kaiken jälkeen sanoa, että rakastan sinua ja nyt vasta todella tiedän mitä rakkaus tarkoittaa.
En voi ymmärtää, miten meillekkin kävi näin. Tai no tiesin kyllä miehen "maineen" kun yhdessä alettiin olla, eli voin siis vain syyttää itseäni. Nyt tuntuu kuin kaikki kaunis olisi kadonnut. Oli meillä niitä hyviä hetkiä ja paljon olikin, mutta miehen teot saa koko yhteisen menneisyyden tuntumaan nyt vain valheelta.
Taidan vaan toistaa itseäni, eli nyt nukkumaan, jotta jaksan aamulla herätä ihanan lapseni kanssa.
Voimia myös sinulle!
Normaalisti ehdottaisin, että antaisit anteeksi. Mielestäni jokaisella on oikeus yhteen virheeseen. Vuoden kestänyt pettäminen on kuitenkin jo sellaista luokkaa, että kukaan ei voi sanoa sitä yhdeksi virheeksi. Miehelläsi olisi ollut monia tilaisuuksia pistää välit poikki tämän toisen naisen kanssa, mutta hän ei tehnyt sitä. Tällaisessa tapauksessa en usko hänen olevan valmis muuttumaan niin paljon, että hänet kannattaisi ottaa takaisin.
Yleisemmin olen kyllä sitä mieltä, että ei kannata tehdä liian hätiköityjä eroja. Jos kaksi ihmistä viihtyvät yhdessä, mutta jostain kumman syystä toinen hairahtuu, niin kyllä aikuisena ihmisenä toinen voi antaa sen anteeksi. Seuraava hairahtuminen onkin sitten jo liikaa.
Jaksamista sinulle myös minulta. Haavat arpeutuvat, arvet vaalenevat, pieni jälki jää loppuelämäksi jäljelle. Jokainen alkava päivä on silti hiukan edellistä helpompi.
Elämäni aikani mulla on ollu 3 vakavaa suhdetta
naisiin, kaikki 3 teki mulle saman jutun, pettivät!
Hyi helvetti että on rankkaa tulla petetyks!
Oon ollut nyt 3 vuotta sinkkuna koska en luota naisiin enää, sori vaan mutta näin on, se on yhtä HELVETTIÄ!
Hei kuule, hyvän päätöksen teit.Ei tollasessa vääryydessä voi kukaan elää. Sä pärjäät hienosti kun luotat vaan ittees...mieti miksi et pärjäis...kaikki läheisten ja tuttujen apu kannattaa käyttää hyödyks. tartu arkeen vaan reippaasti ja älä anna paskan masentaa...vaikka vaikeeltakin se vaan tuntuu joskus...sulla alkaa uusi elämä josta päätät vain sinä itse...jos rahahuolia mietit, muista että terveys ja oma ja lapsen hyvinvointi henkisesti on tärkeintä...
olen itse kokenut vastaavanlaisen tilanteen..tsemppiä!