Halipatsuippa, tää on taas näitä perjantaita kun kaikki menee jetsulleen putkeen...
Ykstoistatuntisen työpäivän jälkeen jäin tietty autolla vielä portinpieleen lumipenkkaan jumiin, josta joku ystävällinen mies kävi miut hinaamassa pois.. ;) Ois voinu tulla kaivamaan sen metrisen vallinkin siitä samalla...
Ja nyt tää pitää sohvaa paikallaan.. ettei se vahingossakaan karkaa... Eikä aio tehdä yhtään mitään järkevää.. Ja tahtosin ny jakaa sen teitin kanssa.
Ykstoistatuntisen työpäivän jälkeen jäin tietty autolla vielä portinpieleen lumipenkkaan jumiin, josta joku ystävällinen mies kävi miut hinaamassa pois.. ;) Ois voinu tulla kaivamaan sen metrisen vallinkin siitä samalla...
Ja nyt tää pitää sohvaa paikallaan.. ettei se vahingossakaan karkaa... Eikä aio tehdä yhtään mitään järkevää.. Ja tahtosin ny jakaa sen teitin kanssa.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Pidä tuo. Joutilaisuus on aliarvostettu asia vapaa-aikana.
Vaan pikkupaskiaisena täytyy kysyä, että unohtuuko siinä murheet?
Nimimerkillä: Taistellut ihmisten kanssa, jotka kantavat muidenkin murheet kotiinsa...
Kyllä mie ainakin viikonloppuisin nykyään jätän ne murheet... :)
Ehkä aiemmin kantelin niitä mukanani, mutta nykysin oon opetellu siihen, että arkisin saa kannella niitä tarpeeksi.. ja ei niitä aina voi kannella...
Miten juuri sinä onnistuit heittämään arkipäivän murheet niskastasi?
En mie tiiä.. En vaan ajattele.. Elämässä on paljon positiivisiakin asioita ajateltavana.. ja pieniä ilonaiheita, joista täytyy osata nauttia. ;)
Minultakin jäi auto pihaloskaan kiinni. Sain onneksi naapurin mieheltä apua. Sillä oli sellainen pikkutraktori. Aika painavaa oli lapioida sen minkä jouduin.
Joo... mie lapioittin ja ihan urakalla... Kävin päivällä kotona ja aura oli sillon käynyt.. eikä ollut mitään ongelmaa pihalle pääsyssä.. Ajatuksissani sitten tulin töistä illalla ja ei tullut mieleenkään, että siinä on uusi kasa... :)
Saatto muutama ärräpää päästä... :)
Mähän olen sanonu, että sun pitää ottaa ittelles mies. Tiiän yhen mukavan ja hemmetin komeen sinkkumiehen, joka sopis just sulle.
Nooh? Tai jätän kysymättä, kun en tiedän paljon lunta tippuu niskaan saman tein :)
Kysymättä mitä?
Jukka on hyvä mies, voin oikeasti suositella lämmöllä.
Ai jaaha. Kiinnostuneena jään nyt odottamaan Jukan saapumista pallstavisiitille. Saanko pyytää sinua esiliinaksi? ;)
Perinteitä kunnioittaen,
- sxthsens :)
Saat. Tosin... *köh* Jukka saattaa lähettää minut ensin yksinäni asialle.
Tätä on pakko kompata!!! Joo, ja tietysti plussapeukku!
Vai että niin.... :D
Neljän tunnin työpäivä oli tänään. Neljä tuntia iltapäivällä ja se tuntuu ku ois ollu oikea työ päivä. Hemmetin hitaat tunnit. Vittumainen vuoro... No päätin aloittaa kesäkuntoon-projektin, mikä mulla tarkoittaa treenaamisen, joka on ollut inspitaario vetoista (eli treenaan sitä mikä mukavalta tuntuu), muuttamista systemaattiseksi. Käytännössä tuo vähentää käsien, olikien ja rintalihasten treenaamista ja lisää vatsan, selän ja jalkojen treeniä.
Alkoitus oli selkä/vatsa treenillä tuossa äsken ja nyt en meinaa päästä tästä löhöasennosta ylös, muutoin kuin kyljen kautta pyörähtämällä. Ja se on mahtava fiilis.
Eli paikallaan minäkin.
Ja olihan muuten fillarointi aika hanurista tänään. Ihan mahdotonta paikoin päästä eteenpäin pyörällä, kun sulaksi muuttunut toi tiukkaan pakkaantunut lumi tuolla teillä.
Ai joo ja projekti tulee varmaan ensi kuun alusta vielä laajenemaan tiukemmalla ruokavaliolla. Kyllä sitä saadaan noi vatsalihakset erottumaan kunnolla kesäkuun alkuun mennessä.
Kuulostaa ihan suunnitelmalta.
Kohti kevättä!
Kuulostat aivan alaisiltani, jotka tekevät aivan vitusti töitä kuntonsa eteen saavuttamatta päämääräänsä.
Noin muuten ihan uteliaisuudesta: Teetkö pelkkää keikkaa lastentarhansetänä vai mistä moiset työajat?
Ei kyllä mä siellä jumitan enemmän ku vaan keikkaa. Välillä on noita vuoroja. Yleisempää on 9 tuntiset vuorot.
Ja miten voi päämäärän saavuttaa? Päättämällä että mä olen tässä ja tämä on hyvä, ylläpidän tämän tilan.
Mun nähdäkseni olet jo saavuttanut päämäärät. Jos menee michel-muskeleiksi ja niska paksuksi, niin niitä jo säikähtää :)
En minä aio mennä yli 90kg kyllä... Tai tiedä jos jokupäivä kun se tulee vastaan... päättääkin toisin, mutta sen pitää pysyä "urheilullisena" minun mielestäni.
Niin minustakin. Kuntosalilla pidän eniten juoksumatosta. Minulla on yliliikkuvat nivelet, joten liikkeiden kanssa pitää olla tarkkana, etten liu sijoiltani :)
Jotkut päivät vaan ovat niin täynnä karmaa, että American Gigolo tuntuu suurelta pelastukselta.
Tiedän todella tunteen. Mulla kyllä yleensä kärvähtää käämi jos toinenkin, jos kaikki tuntuu siltä kuin olisi täinä tervassa.
Itselläni oli tänään vain yksi palaveri (olen paraikaa sairaslomalla), mutta tietenkin nämä uusien lääkkeiden huimaus-, oksetus-, ja näköhäiriökohtaukset osuivat juuri siihen kaksituntiseen. Onneksi oltiin omalla porukalla. Niin ja onneksi pahimmat hetket eivät osuneet autonratissaoloon. YRITÄN aina ajatella asiaa sen positiivisen puolelta, mutta useimmiten epäonnistun.
Miulla meni niin sumussa koko päivä, että tuntuu ettei mitään saanut aikaiseksi... ja yhtäkkiä vaan huomasin, että olin tehnyt kaikkea muuta kuin niitä paperihommia.. joita nyt sitten oottelee maanantaiaamuna kasapäin. Eivätpähän karkaa.. ;)
Jotta perjantai-iltasi ei päättyisi sähläämiseen ellei jopa mokailemiseen, niin laitan sulle kaiken varalta tän:
http://www.iltalehti.fi/seksuaalisuusjasuhteet/2012030215279010_se.shtml
Heh.. ;) En mie oo aatellu nyt mokailla.
....on järkevää olla tekemättä mitään..... =)
Jep... Joskus näinkin. ;)
Oletko samaa mieltä omalla kuolinvuoteelasi? Tohdin epäillä... ;-)
Nääh... ;)
pitkät työpäivät 11 tuntia ? http://www.youtube.com/watch?v=GeSdnmB2t_s
Niin kauan kun jaksaa ja huvittaa tehdä... ;)