Mikä helv... pitää ihmistä suhteessa
jossa voi todella huonosti ja niin kauan
että ei osaa edes toimia omaksi parhaakseen.
Turtuuko omaan pahaan oloonsa,jollain tavalla
luovuttaa.Onko kenenkään elettävä vain oman
perheen/lasten hyväksi ja riutua itse ihmisenäkin
niin ettei itsekään itseä enää tunnista?
jossa voi todella huonosti ja niin kauan
että ei osaa edes toimia omaksi parhaakseen.
Turtuuko omaan pahaan oloonsa,jollain tavalla
luovuttaa.Onko kenenkään elettävä vain oman
perheen/lasten hyväksi ja riutua itse ihmisenäkin
niin ettei itsekään itseä enää tunnista?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mikäkö pitää suhteessa?Minä ainakin pelkäsin
pahasti alkoholisoitunutta miestäni joka joi 10
litraa pirtua kahdessa viikossa eli ns.oli aina
kännissä,näki "pikku-ukkoja",hakkasi
minua,ahdisteli henkisesti ja
ruumiillisesti,uhkasi ampua jos aion lähteä ja
jopa ampui perääni kun lähdin autolla...Yhteinen
velka ja yhteiset lapset ovat aika painava syy
odottaa "jos vaikka toinen parantaisi
tapansa".Mutta onneksi löysin sattumalta miehen
joka pelasti minut ja
lapseni "perhehelvetistä".Jäi kyllä velkaa liki
300 tuhatta ja koti meni,mutta säilyipä henki ja
usko vielä että minullekin oli toinen elämä vielä
mahdollinen.Kannatan mielipidettäsi,erota jos
suhde ei toimi.
Mielestäni tilanteessasi juuri lapset olivat
tärkeä syy lähteä pois, eivät jäädä. Eivät hekään
varmasti nauttineet nähdessään sinun kärsivän..
Onneksi löysit elämääsi uuden suunnan!
Jokainen on vastuussa omasta onnestaan! Tulin
sen tajuamaan tässä muutama kuukausi sitten.
Painiskelin saman asian kanssa kuin sinä. Jos
itse voit huonosti suhteessa niin muutkin
ympärilläsi voivat. Lapsille vanhempien suhteen
henki on koti. Joten olen sitä mieltä että
jokaisella on oikeus kokea rakkautta. jos rakkaus
puuttuu suhteesta niin on aika luopua. Ihmisen on
vaikea luopua suhteesta jossa on jonkinlainen
turvallisuus. luopumisessa joutuu kohtaamaan
ikäviä asioita, mutta se kannattaa! Voimia ottaa
vastuu omasta onnestasi!!
Entä kun puoliso on kaikin puolin esimerkillinen,
jopa muiden ihailema juuri puolisona, mutta suhde
ei vain enää jaksa iskeä kipinää... On kaikkia
parisuhdeapujakin kokeiltu. Ja puoliso itse on
edelleen rakastunut meikäläiseen. Mutta minä
kylmennyt.
Ja on ne lapset ja asunnot ja velat ja ....
Eiköhän tuossa ole vielä sekin, kun ei uskalla
tunnustaa epäonnistumistaan julkisesti. Pelätään
miten ympäristö, sukulaiset, ystävät, tuttavat
jne reagoivat. Mullon just näin ja nyt, ollut jo
kauan.
Tuntuu kuin kaipaisi jotain,jonnekin?
Ehkä siinä yksi syy.Yksi asia ainakin
on tosi ei ole enää pitkään aikaan
ollut onnellinen.Siinä suhteessa on ainakin itse
muuttunut,mutta eivät asiat yksin miettimällä
etene mihinkään.Onkohan todellakaan mihinkään
yhtä ja yksiselitteistä vastausta?tokkopa..
Jotain puuttuu/pielessä mutta mikä,mitä?
Todella hyvien ystävien kanssa jutteleminen
kummasti avartaa omaa ajatusmaailmaa,mutta
mielestäni ulkopuolinen ei voi kuitenkaan
todella vaikuttaa toisen elämään.Jotkin asiat
on vain ratkaistava/elettävä itse. Olen omalta
kohdaltani koettanut elää päivän kerrallaan.
Etsiä kivoja asioita niistä elämän pienistä
asioista.Niitä vain ei ole ihan joka päivälle
jopa viikoillekaan riittänyt.Epäonnistuminen
omassa elämässä on usein minunkin mielessäni.
Olenkin aina vaatinut itseltäni liikaa,siksi
on niin vaikea luovuttaa ja antaa periksi.
Eräät ihmiset kuitenkin korpee eniten nämä
elämän viisauksia latelevat yksiselitteiset
ihmiset.Häntä pystyyn...Joka kuuseen kurkottaa
se...jne.Onhan se niin pirun helppo viisastella
varsinkin sellaisen jolla on niin mukavaa,joskaan
en edes osaa olla kenellekään
kateellinen.Tuntuukos tämä tutulta???
Jokainen on vastuussa omasta elämästään.
Jokaisella ihmisellä tulisi olla mahdollisuus
päättää omasta elämästään. Jokainen ihminen on
ansainnut onnensa ja hyvän elämän. Itse olen
eronnut kunnollisesta miehestä ja lähtenyt pois
parisuhteesta, jossa ei ollut alkoholistia eikä
väkivaltaa. Aika rajua se oli kanssaihmisille.
Kaikki eivät sitä vieläkään hyväksy mutta pääasia,
että itse olen ratkaisuuni tyytyväinen. Kertaakaan
en ole katunut vaikka itselleni jäivät lapset,
koirat, talo sekä velat (yht. n.500 000). Olen
työtön kelan päivärahalla. Lainoja en pysty
lyhentään mutta olen varma, että elämällä on
minullekin hyvää annettavaa ja PALJON! Pitää vain
jaksaa luottaa omiin päätöksiin ja ennen kaikkea
tehdä niitä päätöksiä! Kaikke hyvää kaikille ja
rohkeutta tarttua toimeen. Helppoa se ei tule
koskaan olemaan. (Pahinta mitä ihminen voi tehdä
on miettiä mitä muut ajattelevat!)
Mä oon kyl ihan samaa mieltä,mut miten ihminen
voi tehdä jotain sellaista vaikka rakastaa
puolisoaan niin paljon...Ei se ero oo niin helppo
asia,vaikea tehdä mutta helppo sanoa.Mutta jos
todellakin on niin että rakkautta ei enään ole
niin ei muuta vaihtoehtoa kuin *bäNX*...En mä
tiiä mitä muut ajattelee mut tää on mun
mieleipide!