Yli 250 Wincapita-asiaa vielä ratkaisematta

Pääasia että ovat rikollisia jotka jäivät kiinni. Ja maksavat valtiolle rikoshyötynsä, että vähän edes saadaan tutkinnan kuluja peitettyä.

Justiin näin on minä en ainaskaan haluaisi tavallisena kuntalaisena maksella killinkiäkään näitten viekasteluista oikeudenkäyneissä pitkittämällä niitä, enkä muistakaan pullisteluista.

>Just. Ja loppu otetaan kunnilta.

0letk0 sinä lusmu veiari vai sinkki vaieri ?

t0iv0tan jees mutta kirjoitti:

0letk0 sinä lusmu veiari vai sinkki vaieri ?

Joo kaikille munattomomille ville vaan ja tukattomille kalle näin läheltä kuiskaten

Pitkissäpä puissa on tervaajan venho, pitkissä ja vierahissa.
Kölipuun vänkyrän kun viekkaudella ja vääryydellä hankkii, pitkänen ja mutkanen on soutumatka rannalta toiselle.
Vaikka eipä siinä isoja vahinkoja tulle, vaikkei venonen vastarantaa jossei lähtösatamaakaan kuunaan saavuttaisi.
Maailma olisi vaan pikkasen parempi paikka, kahta vänkyrää vajaa, sitä kölipuuta ja soutajata.

En malta olla olematta lausumati tämän viikon parasta liittyen Kreikan tukipaketin vakuussalailuun: Kumpulanatri (vaimikäseoli), kansamme syvien rivien ansiokas edustajatar, loihe lausumahan, jottei sen mitään ole väliä kuin siin sopimuks lukee, hälle kuulemma riittää kun rahaa rupeaa litisemään tilille.
Onkohan tuolla edustajalla kaikki lautalaidat niitattuna kaareihin?

TappiKiinni kirjoitti:

Pitkissäpä puissa on tervaajan venho, pitkissä ja vierahissa.
Kölipuun vänkyrän kun viekkaudella ja vääryydellä hankkii, pitkänen ja mutkanen on soutumatka rannalta toiselle.
Vaikka eipä siinä isoja vahinkoja tulle, vaikkei venonen vastarantaa jossei lähtösatamaakaan kuunaan saavuttaisi.
Maailma olisi vaan pikkasen parempi paikka, kahta vänkyrää vajaa, sitä kölipuuta ja soutajata.

En malta olla olematta lausumati tämän viikon parasta liittyen Kreikan tukipaketin vakuussalailuun: Kumpulanatri (vaimikäseoli), kansamme syvien rivien ansiokas edustajatar, loihe lausumahan, jottei sen mitään ole väliä kuin siin sopimuks lukee, hälle kuulemma riittää kun rahaa rupeaa litisemään tilille.
Onkohan tuolla edustajalla kaikki lautalaidat niitattuna kaareihin?

Lue lisää

Joo saa nähä puoltaas vene vielä vai onko näistä kokkareista sittenkin airoihin, mitä nyt äkkiää on havannoitu, jotta lopettaisivat heti kättelyssä noi ylisuudet palkat ja eläkkeet näiltä ansaitsemattomilta, sitten laittaisivat kansan sopivasti työhön, jotta loppuuisi turhat rutinat, märkänä jo saisi tartua veiveihin ja vanhana potkurista hautaan.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/12/28896

Houristiikka jyrää....

Kapitrolli... kirjoitti:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/12/28896

Lue lisää

Linkin takaa avautuneesta uutisesta poimittua:

>>Poliisin mukaan Kailajärvi on myöntänyt kuulusteluissa toiminnan olleen epärehellistä.

88 kirjoitti:

Linkin takaa avautuneesta uutisesta poimittua:

>>Poliisin mukaan Kailajärvi on myöntänyt kuulusteluissa toiminnan olleen epärehellistä.

--vai kuka tässä valehtelee.--

Sinun täytyy olla ihan erikoisen tyhmä idiootti jos et tässä vaiheessa tajua kuka valehtelee.
Tavaa tuolta jos osaat lukea, jos et osaa niin pyydä vaimoa apuun vai lähtikö se jo ?

http://www.oikeus.fi/52556.htm

nössö lohjalta. kirjoitti:

--vai kuka tässä valehtelee.--

Sinun täytyy olla ihan erikoisen tyhmä idiootti jos et tässä vaiheessa tajua kuka valehtelee.
Tavaa tuolta jos osaat lukea, jos et osaa niin pyydä vaimoa apuun vai lähtikö se jo ?

http://www.oikeus.fi/52556.htm

Lue lisää

>-vai kuka tässä valehtelee.--

Sinun täytyy olla ihan erikoisen tyhmä idiootti jos et tässä vaiheessa tajua kuka valehtelee.
Tavaa tuolta jos osaat lukea, jos et osaa niin pyydä vaimoa apuun vai lähtikö se jo ?

http://www.oikeus.fi/52556.htm

Kerropa "erikoisen viisas" missä tuola antamasi linkin materiaalissa Kailajärvi on sanonut alla olevan kaltaisesti?

>>Poliisin mukaan Kailajärvi on myöntänyt kuulusteluissa toiminnan olleen epärehellistä.

Noh, noh, eläpä opeta sorsaa uimaan.
Tarvepuu kaadetaan kuolleen puun aikana (so. talvisydännä ) yläkuulle poislukien esim. suksipuuksi tarkoitettu koivu, joka kaadetaan alakuulle.
Erikeeperistä höpöttäminen ei ole itsellä käynyt edes mielen vieressä, tervahan se on sitä ainoata ja oikeata puunkäsittelyainetta.
Ja kunnon hautatervaa, ei mitään puuhiilen jäännössotkua, itse poltettua 600 litran valurautaisen vanhan pyykkipadan alla muhinutta.
Ensimmäinen tervaus sekoitettuna tervaa, tärpättiä ja vernissaa tasamäärin ohkaisesti, toisella kerralla tärpättiä vain jos tarvitaan juoksevuuden lisäämiseksi.
Joka kevät sitten uusintatervaus kun pälvet alkaa aueta.
Kaikki tarveaineet omasta metsästä, niin tuntuu tyynykin pehmoisemmalta.

TappiKiinni kirjoitti:

Noh, noh, eläpä opeta sorsaa uimaan.
Tarvepuu kaadetaan kuolleen puun aikana (so. talvisydännä ) yläkuulle poislukien esim. suksipuuksi tarkoitettu koivu, joka kaadetaan alakuulle.
Erikeeperistä höpöttäminen ei ole itsellä käynyt edes mielen vieressä, tervahan se on sitä ainoata ja oikeata puunkäsittelyainetta.
Ja kunnon hautatervaa, ei mitään puuhiilen jäännössotkua, itse poltettua 600 litran valurautaisen vanhan pyykkipadan alla muhinutta.
Ensimmäinen tervaus sekoitettuna tervaa, tärpättiä ja vernissaa tasamäärin ohkaisesti, toisella kerralla tärpättiä vain jos tarvitaan juoksevuuden lisäämiseksi.
Joka kevät sitten uusintatervaus kun pälvet alkaa aueta.
Kaikki tarveaineet omasta metsästä, niin tuntuu tyynykin pehmoisemmalta.

Lue lisää

Menehän jonnekkin muualle runoilemaan.

TappiKiinni kirjoitti:

Noh, noh, eläpä opeta sorsaa uimaan.
Tarvepuu kaadetaan kuolleen puun aikana (so. talvisydännä ) yläkuulle poislukien esim. suksipuuksi tarkoitettu koivu, joka kaadetaan alakuulle.
Erikeeperistä höpöttäminen ei ole itsellä käynyt edes mielen vieressä, tervahan se on sitä ainoata ja oikeata puunkäsittelyainetta.
Ja kunnon hautatervaa, ei mitään puuhiilen jäännössotkua, itse poltettua 600 litran valurautaisen vanhan pyykkipadan alla muhinutta.
Ensimmäinen tervaus sekoitettuna tervaa, tärpättiä ja vernissaa tasamäärin ohkaisesti, toisella kerralla tärpättiä vain jos tarvitaan juoksevuuden lisäämiseksi.
Joka kevät sitten uusintatervaus kun pälvet alkaa aueta.
Kaikki tarveaineet omasta metsästä, niin tuntuu tyynykin pehmoisemmalta.

Lue lisää

Se ei tämä tappimies ole ollut paikalla, kun vanhan liiton puunkaatoa on opetettu. Sanonta kuuluu näin: Pihkapuu alakuulla, lehtipuu yläkuulla.

Ei ihme, että tappimiehen jutut menevät ihan äitiinsä. Vai hautatervaa pyykkipadassa keitellään. Akat siinä ennen keitteli lakanoita, pysy sinä vaan siitä padasta erillään ja etsi hyvä hiekkatörmä, kaiva kuution suppiloimainen monttu ja vuoraile hyvin savella. Siitä se alkaa.

Hätätilassa varasta naapurin tyhjä tynnöri, mutta anna se akkojen pyykkipata olla rauhassa; sitä tarvitaan muuhun touhuun. Siinä on hyvä keitellä pyykit, värjätä verkot ja parantaa selkäkipua.

Voihan se tyyny toki pehmoisemmalta tuntua, mutta nyt haetaankin maailman tappiin kestävää tarvispuuta. Ja kuka sitä omasta metsästä kalliita puita kaikkiin turhuuksiin kaatelee.

Sorsanuittaja kirjoitti:

Se ei tämä tappimies ole ollut paikalla, kun vanhan liiton puunkaatoa on opetettu. Sanonta kuuluu näin: Pihkapuu alakuulla, lehtipuu yläkuulla.

Ei ihme, että tappimiehen jutut menevät ihan äitiinsä. Vai hautatervaa pyykkipadassa keitellään. Akat siinä ennen keitteli lakanoita, pysy sinä vaan siitä padasta erillään ja etsi hyvä hiekkatörmä, kaiva kuution suppiloimainen monttu ja vuoraile hyvin savella. Siitä se alkaa.

Hätätilassa varasta naapurin tyhjä tynnöri, mutta anna se akkojen pyykkipata olla rauhassa; sitä tarvitaan muuhun touhuun. Siinä on hyvä keitellä pyykit, värjätä verkot ja parantaa selkäkipua.

Voihan se tyyny toki pehmoisemmalta tuntua, mutta nyt haetaankin maailman tappiin kestävää tarvispuuta. Ja kuka sitä omasta metsästä kalliita puita kaikkiin turhuuksiin kaatelee.

Lue lisää

Valuuttakauppiaalla eivät nuo ylä- ja alakuut ole ilmeisesti oikein hanskassa.

>> Alakuulla vielä, että on kuivaa. Se kun kuu on maapallon toisella puolella, se kiskoo vettä pois puusta.>Pihkapuu alakuulla, lehtipuu yläkuulla.

TappiKiinni kirjoitti:

Valuuttakauppiaalla eivät nuo ylä- ja alakuut ole ilmeisesti oikein hanskassa.

>> Alakuulla vielä, että on kuivaa. Se kun kuu on maapallon toisella puolella, se kiskoo vettä pois puusta.>Pihkapuu alakuulla, lehtipuu yläkuulla.

Lue lisää

Tiedätkö mistä mahtaa johtua sanonta, jotta saman vuoden äitienpäivän ja isäinpäivän väli pitää puu jättää kasvamaan, eikä sitä pidä kaataman?

Ja mitaan ette voi...

Sorsanuittaja kirjoitti:

Se ei tämä tappimies ole ollut paikalla, kun vanhan liiton puunkaatoa on opetettu. Sanonta kuuluu näin: Pihkapuu alakuulla, lehtipuu yläkuulla.

Ei ihme, että tappimiehen jutut menevät ihan äitiinsä. Vai hautatervaa pyykkipadassa keitellään. Akat siinä ennen keitteli lakanoita, pysy sinä vaan siitä padasta erillään ja etsi hyvä hiekkatörmä, kaiva kuution suppiloimainen monttu ja vuoraile hyvin savella. Siitä se alkaa.

Hätätilassa varasta naapurin tyhjä tynnöri, mutta anna se akkojen pyykkipata olla rauhassa; sitä tarvitaan muuhun touhuun. Siinä on hyvä keitellä pyykit, värjätä verkot ja parantaa selkäkipua.

Voihan se tyyny toki pehmoisemmalta tuntua, mutta nyt haetaankin maailman tappiin kestävää tarvispuuta. Ja kuka sitä omasta metsästä kalliita puita kaikkiin turhuuksiin kaatelee.

Lue lisää

Vinkkinä, että tervahauta kannattaa vuorata päältä sammalilla. Suolta saa hyvää rahkasammalta peitoksi. Rahkasammal säilyttää kosteuden pitkään, eik sitä tartte valella jatkuvasti. Ja jo vaan tulee hyviä grillihiiliä tervamiilusta jälkituotteena. No joo, nykyään kaikki vaan arvostaa lehtipuuhiiltä grillauksessa, mutta parhaat pihvit olen syönyt miilusta otetulla hiilellä.

Ja mitaan ette voi...

TappiKiinni kirjoitti:

Valuuttakauppiaalla eivät nuo ylä- ja alakuut ole ilmeisesti oikein hanskassa.

>> Alakuulla vielä, että on kuivaa. Se kun kuu on maapallon toisella puolella, se kiskoo vettä pois puusta.>Pihkapuu alakuulla, lehtipuu yläkuulla.

Lue lisää

Täytynee vastata asiapohjalta, kun ihan nimeltä pyritään huutelemaan.

Alakuu - yläkuu hokemalle en pikaisesti löytänyt parempaa lähdettä kuin tämän:
http://wikikko.info/wiki/Metsätyö
Jollet toisin pysty osoittamaan, uskon sanonnan tarkoittavan kaikkea tarvispuuta.
Tosin näitä kuujuttuja on niin paljon, että uskomukset voivat olla eri osissa maata miten päin vaan.

Itse en usko tähän kuuhulluuteen. Puun lepotilassa kaadossa on järjeä, onhan puun elintoiminnot talvella minimissään ja siten myös puuaineksen kosteus. Sen sijaan kuun vaihe ei kylläkään tee yhtään mitään umpijäässä olevalle puulle.

Lehtipuiden osalta voi rasikaadolla yrittää kuivata puuta. Ainakin tällä hetkellä olen kuitenkin uskossa, että talvella kaadettu puu on siltikin kuivempaa.

Hyvän puuaineksen edellykset ovat hidas kasvu ja puun huolellinen kuivaus.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1997/T1861.pdf
Teoriaapohjaa voi lueskella vaikka tästä. Ei ole lainkaan liioittelu se, että puusepät kuivailevat kapuloitaan muutaman vuoden. Ajatus pitkässä kuivauksessa ei ole se, että puu kuivuisi lisää vaan se, että puu sisäiset kosteuserot ja jännitykset tasaantuisivat ja puu olisi mahdollisimman tasa-aineista.

Tervan tynnyripoltto on varmasti järkevämpää kuin tervahaudan kanssa suttaaminen, ainakin saanto on parempi. Lähinnä säälin sinun hyvää valurautaista pyykkipataasi. Se on hieno esine ja aikanaan työläs tehdä. Pistä se vaikka talteen, antiikkihullu voi maksaa siitä jokusen kympin. Tyhjiä peltitynnyreitä on tämä maa väärällään, niitä joutaa vaikka sinun tervatehtaan koneiksi.

Mukava, että tunnet taivaanmekaniikka ainakin kuunkierron verran. Kuujuttuni oli kieli poskessa kirjoitettua.

Mutta puutyöt ovat sinänsä hyvä jä terveellinen harrastus. Pysyy mieli virkeänä ja rahatkin säästyvät, kun ei ole aikaa liittyä kaiken maa'ilman kusetuksiin.

RailiSuominen kirjoitti:

Tiedätkö mistä mahtaa johtua sanonta, jotta saman vuoden äitienpäivän ja isäinpäivän väli pitää puu jättää kasvamaan, eikä sitä pidä kaataman?

Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

>>Tiedätkö mistä mahtaa johtua sanonta, jotta saman vuoden äitienpäivän ja isäinpäivän väli pitää puu jättää kasvamaan, eikä sitä pidä kaataman?

valuuttakauppias kirjoitti:

Täytynee vastata asiapohjalta, kun ihan nimeltä pyritään huutelemaan.

Alakuu - yläkuu hokemalle en pikaisesti löytänyt parempaa lähdettä kuin tämän:
http://wikikko.info/wiki/Metsätyö
Jollet toisin pysty osoittamaan, uskon sanonnan tarkoittavan kaikkea tarvispuuta.
Tosin näitä kuujuttuja on niin paljon, että uskomukset voivat olla eri osissa maata miten päin vaan.

Itse en usko tähän kuuhulluuteen. Puun lepotilassa kaadossa on järjeä, onhan puun elintoiminnot talvella minimissään ja siten myös puuaineksen kosteus. Sen sijaan kuun vaihe ei kylläkään tee yhtään mitään umpijäässä olevalle puulle.

Lehtipuiden osalta voi rasikaadolla yrittää kuivata puuta. Ainakin tällä hetkellä olen kuitenkin uskossa, että talvella kaadettu puu on siltikin kuivempaa.

Hyvän puuaineksen edellykset ovat hidas kasvu ja puun huolellinen kuivaus.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1997/T1861.pdf
Teoriaapohjaa voi lueskella vaikka tästä. Ei ole lainkaan liioittelu se, että puusepät kuivailevat kapuloitaan muutaman vuoden. Ajatus pitkässä kuivauksessa ei ole se, että puu kuivuisi lisää vaan se, että puu sisäiset kosteuserot ja jännitykset tasaantuisivat ja puu olisi mahdollisimman tasa-aineista.

Tervan tynnyripoltto on varmasti järkevämpää kuin tervahaudan kanssa suttaaminen, ainakin saanto on parempi. Lähinnä säälin sinun hyvää valurautaista pyykkipataasi. Se on hieno esine ja aikanaan työläs tehdä. Pistä se vaikka talteen, antiikkihullu voi maksaa siitä jokusen kympin. Tyhjiä peltitynnyreitä on tämä maa väärällään, niitä joutaa vaikka sinun tervatehtaan koneiksi.

Mukava, että tunnet taivaanmekaniikka ainakin kuunkierron verran. Kuujuttuni oli kieli poskessa kirjoitettua.

Mutta puutyöt ovat sinänsä hyvä jä terveellinen harrastus. Pysyy mieli virkeänä ja rahatkin säästyvät, kun ei ole aikaa liittyä kaiken maa'ilman kusetuksiin.

Lue lisää

Elä veikkonen huolehdi pyykkipadastani, korjasin sen vähän noin niinkuin omin luvin talteen.
Vielä 60-luvulla kylän akat keittivät siinä pyykkinsä, kunnes se sitten sähköjen ja pyykkikoneiden yleistyttyä joutui heitteille.
Eräs isäntä sitten hommasi rantaan kaivinkoneen ruoppaamaan itselleen kalalammikkoa, virtaava paikka kun oli, ja pyykkipata joutui kadoksiin.
Viitisentoista vuotta sitten satuin sen löytämään, olivat kaivinkoneella haudanneet sen lohilammikon raunavalliin, mutta vesi söi maan pois ja padan pohja pilkahti näkyville.
Hommasin riskin kaverin ja elokuisena iltana kaivoimme padan ylös ja siirsimme sen parampaan paikkaan, so. minun hellään huomaani.
Oli eroosio ehtinyt syödä reunasta palan pois, muttei se haittaa kun sen hiekalla peittää, tulet päälle ja yllättävän nopeasti rupeaa terva juoksemaan.
Alusta on valettu betonista keskelle viettäväksi, rautaputki juoksettaa tervan parin metrin päässä olevaan astiaan.
Hiilet voi käyttää grillissä ja kyllä ne takassakin hehkuvat, kun se on ensin lämmäytetty puilla.
Mitään ei siis mene hukkaan ja padan tehneet ovat saaneet viimeinkin rauhan lepopaikoissaan.

TappiKiinni kirjoitti:

Elä veikkonen huolehdi pyykkipadastani, korjasin sen vähän noin niinkuin omin luvin talteen.
Vielä 60-luvulla kylän akat keittivät siinä pyykkinsä, kunnes se sitten sähköjen ja pyykkikoneiden yleistyttyä joutui heitteille.
Eräs isäntä sitten hommasi rantaan kaivinkoneen ruoppaamaan itselleen kalalammikkoa, virtaava paikka kun oli, ja pyykkipata joutui kadoksiin.
Viitisentoista vuotta sitten satuin sen löytämään, olivat kaivinkoneella haudanneet sen lohilammikon raunavalliin, mutta vesi söi maan pois ja padan pohja pilkahti näkyville.
Hommasin riskin kaverin ja elokuisena iltana kaivoimme padan ylös ja siirsimme sen parampaan paikkaan, so. minun hellään huomaani.
Oli eroosio ehtinyt syödä reunasta palan pois, muttei se haittaa kun sen hiekalla peittää, tulet päälle ja yllättävän nopeasti rupeaa terva juoksemaan.
Alusta on valettu betonista keskelle viettäväksi, rautaputki juoksettaa tervan parin metrin päässä olevaan astiaan.
Hiilet voi käyttää grillissä ja kyllä ne takassakin hehkuvat, kun se on ensin lämmäytetty puilla.
Mitään ei siis mene hukkaan ja padan tehneet ovat saaneet viimeinkin rauhan lepopaikoissaan.

Lue lisää

Nostan karvahattuani moiselle viitseliäisyydelle. Uskon kernaasti, että valurautapata on siis sovelias ja vieläpä asianmukaisesti uusiokäytetty. Näin teoriassa kiinnostaa, tuleeko viritelmälläsi paljonkin tervakusta vaiko vain silkkaa patatervaa.

TappiAuki kirjoitti:

Nostan karvahattuani moiselle viitseliäisyydelle. Uskon kernaasti, että valurautapata on siis sovelias ja vieläpä asianmukaisesti uusiokäytetty. Näin teoriassa kiinnostaa, tuleeko viritelmälläsi paljonkin tervakusta vaiko vain silkkaa patatervaa.

Lue lisää

Täältä netistä noita tervan valmistusohjeita myös guuklaamalla löytää ja näitä käyttötarkoityksia, tietysti hyvän pontikan kanssa sekoitettuna.

TappiKiinni kirjoitti:

>>Tiedätkö mistä mahtaa johtua sanonta, jotta saman vuoden äitienpäivän ja isäinpäivän väli pitää puu jättää kasvamaan, eikä sitä pidä kaataman?

Siihen on aivan luonnollinen selitys. Suomessa on humidinen ilmasto (sataa enemmän, kuin haihtuu). Kun lämpöiset ilmat koittaa, niin kaikki sienirihmastot ja ötökät herää talviuniltaan. Itöemät suorastaan nauttivat kosteudesta ja lämmöstä ja mikä sen ihanteellisempi kohde voisi ollakaan lastinsa laskemiseen, kuin tuore ja lämmin kantopinta.

Suomessahan entivanhaan kuorittiin puutavara juurikin siksi, että parveilemaan tulleet öttiäiset eivät saisi jälkikasvulleen asuinsijoja puun ja kuoren välistä. Suomessa on mm. laki, että tiettyyn päivämäärään mennessä kuorimaton puutavara pitää toimittaa metsästä pois.

Kesäleimikot ovat yleensä päätehakkuuleimikoita. Enpä kuitenkaan antaisi esim. kuusta hakata kesällä, vaikka kuinka olisi päätehakkuu. Kuusen juuristo on pinnanmyötäinen ja vahingoittuu helposti ajokoneiden alla. Pienikin kolhaisu juuristolle saa lahottajasienien itiöemät innostumaan ja ne elää pitkään. Esim. kuusen maannousema on pirullinen sieni ja sitä ei saa pois oikeestaan muulla kuin kulottamalla, eikä aina silloinkaan. Lisäksi se on pirun katala sieni jo siksikin, että se leviää juurten välityksellä. Kuusimetsikkö saattaa näyttää hyvinvoivalta, mutta kaadettaessa runko saattaa olla laho juurikin sieltä, mistä maksetaan (oksattomasta tyvitukista). Jos kuusikossa on maannousema, niin ainoa keino (eikä sekään ole kirkossa kuulutettu, jotta tehoaa) on puulajin vaihto esim. koivuun.

Aika hieno idea käyttää pataa tervan laskuun. Sehän ei ole "kertakäyttötavaraa", kuten tynnyrit. Onko se kestänyt hyvin sen, kun kirveen hamaralla naputtelet tervaksia tiiviiksi?

Ja mitaan ette voi...

RailiSuominen kirjoitti:

Siihen on aivan luonnollinen selitys. Suomessa on humidinen ilmasto (sataa enemmän, kuin haihtuu). Kun lämpöiset ilmat koittaa, niin kaikki sienirihmastot ja ötökät herää talviuniltaan. Itöemät suorastaan nauttivat kosteudesta ja lämmöstä ja mikä sen ihanteellisempi kohde voisi ollakaan lastinsa laskemiseen, kuin tuore ja lämmin kantopinta.

Suomessahan entivanhaan kuorittiin puutavara juurikin siksi, että parveilemaan tulleet öttiäiset eivät saisi jälkikasvulleen asuinsijoja puun ja kuoren välistä. Suomessa on mm. laki, että tiettyyn päivämäärään mennessä kuorimaton puutavara pitää toimittaa metsästä pois.

Kesäleimikot ovat yleensä päätehakkuuleimikoita. Enpä kuitenkaan antaisi esim. kuusta hakata kesällä, vaikka kuinka olisi päätehakkuu. Kuusen juuristo on pinnanmyötäinen ja vahingoittuu helposti ajokoneiden alla. Pienikin kolhaisu juuristolle saa lahottajasienien itiöemät innostumaan ja ne elää pitkään. Esim. kuusen maannousema on pirullinen sieni ja sitä ei saa pois oikeestaan muulla kuin kulottamalla, eikä aina silloinkaan. Lisäksi se on pirun katala sieni jo siksikin, että se leviää juurten välityksellä. Kuusimetsikkö saattaa näyttää hyvinvoivalta, mutta kaadettaessa runko saattaa olla laho juurikin sieltä, mistä maksetaan (oksattomasta tyvitukista). Jos kuusikossa on maannousema, niin ainoa keino (eikä sekään ole kirkossa kuulutettu, jotta tehoaa) on puulajin vaihto esim. koivuun.

Aika hieno idea käyttää pataa tervan laskuun. Sehän ei ole "kertakäyttötavaraa", kuten tynnyrit. Onko se kestänyt hyvin sen, kun kirveen hamaralla naputtelet tervaksia tiiviiksi?

Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

Pilkkeet täytyy latoa ensin sille betonialustalle tarkoin padan ääriviivoja seuraillen ja mielellään vähän "kantavaksi".
Pata painaa parisen sataa kiloa, on sen verran paksua valua.
Se on asetettu valmiiksi hollille parin kiilapuun varaan nojalleen ja kun pilkkeet ovat ladotut potkaistaan padan kannattelijat syrjään, tarvittaessa hieman kangella kierräytetään.
Pata peitetään savensekaisella hiekalla n. puoleen väliin ja hiekka tiivistetään vähäisen veden kanssa.
Tulet päälle ja sitä ruokitaan jokunen tunti.

Pilkkeet ladotaan kuten tervahaudassakin säteen suuntaisesti ja keskelle viettävä pohja asettaa ne sopivan asentoon, jotta terva ohjautuu putkeen.

Tervan kusta elikkä tärpättiä tulee ensin muutama litra, sekin otetaan talteen.

Alkaa vaan olla jo työlästä löytää tervaspuita, ei kehtaisi kasvavia puita ruveta koloamaan.

Nyt kun Suomessa on ns. uudistettu metsää voimallisesti avohakkuilla ja taimikot ovat ylitiheitä niin harvennushakkuiden sijasta voitaisiin kaulata harvennattaviksi joutavat puut ja antaa niiden kerätä pihkaa muutama vuosi.
Sitten ne tehtäisiin pilkkeiksi ja otettaisiin terva talteen, hiilet lämmitykseen.
Alkaisi olla ylijäämäpuun kilohinta kohdillaan.

Ainoa ongelma on tuo tervan markkinointi, sille pitäisi keksiä uusia käyttömuotoja, esim. jatkojalostus vaikkapa dieselmoottoreiden polttoaineeksi.
Ja toinenkin ongelma on, nimittäin kaulauksen ja korjuun työläys, miesvoiminhan se ennen olisi hoidettu, nykyään ei onnistu.
Mönkijään hydrauliikkaa ja koura, joka suorittaa kaulauksen.
Korjuu samaisella mönkijällä, nilkasta poikki ja kärryyn, motossa tuo tekniikka jo on valmiiksi suunniteltuna, pilkekoneet keksittyinä, metsäautotiet rakennettuina, ei tarvitse kuin kääräistä hihat ja ruveta hommiin.

EU:lta tukiaisia laitteiden suunnitteluun, Nesteen kemistit kehittelemään jatkojalostusta, tervapadat höyryämään, talot lämpiämään puuhiilellä, siinäpä visioita ja kymmenen vuoden kuluttua Suomi eläisi taas metsästä.
Metsät kasvaisivat, öljytankkerit seilaisivat ulkomerille tervajalosteita täynnä ja vesilastissa takaisin, kymmeniä jopa satoja tuhansia työpaikkoja, kuhinaa syrjäseuduille ja Nilsiän öljysheikkejä joka kylään.

Ympäristöystävällisyyskin olisi taattu, Ville Niinistöt ja piipertäjät tietenkin aluksi periaatteen vuoksi vastustavat, mutta hiilen hehkunta takan luukkujen takana paukkupakkasilla vaientaisi innokkaimmatkin kitisijät.
Ja kun ei tule kunnolla edes savuakaan, pientä lämpöväreilyä vain piipun suusta.

Tulevat Jutta Urpilaiset voisivat lennähdellä Euroopan kuumimman ytimen kokouspöytiin päätytuoliin nuijaa heiluttelemaan, Merkelit ja Sarkozyt kumartelisivat maahan saakka, poskisuudelmia vaihdettaisiin.

Arvovaltaiset valtuuskunnat ympäri maailman vaeltaisivat Suomen ihmettä ihastelemaan, ministerit ja muut kanisterit nostaisivat tähtitieteellisiä palkkioita ja optioitaan.
Kreikalle hävityt miljardit naurattaisivat, köyhäin avuksi menobudjettiin merkittäisiin.

Hyvältähän tämä näyttää.
Kannattaisikohan ostaa Nesteen osakkeita jo nyt?

TappiKiinni kirjoitti:

Pilkkeet täytyy latoa ensin sille betonialustalle tarkoin padan ääriviivoja seuraillen ja mielellään vähän "kantavaksi".
Pata painaa parisen sataa kiloa, on sen verran paksua valua.
Se on asetettu valmiiksi hollille parin kiilapuun varaan nojalleen ja kun pilkkeet ovat ladotut potkaistaan padan kannattelijat syrjään, tarvittaessa hieman kangella kierräytetään.
Pata peitetään savensekaisella hiekalla n. puoleen väliin ja hiekka tiivistetään vähäisen veden kanssa.
Tulet päälle ja sitä ruokitaan jokunen tunti.

Pilkkeet ladotaan kuten tervahaudassakin säteen suuntaisesti ja keskelle viettävä pohja asettaa ne sopivan asentoon, jotta terva ohjautuu putkeen.

Tervan kusta elikkä tärpättiä tulee ensin muutama litra, sekin otetaan talteen.

Alkaa vaan olla jo työlästä löytää tervaspuita, ei kehtaisi kasvavia puita ruveta koloamaan.

Nyt kun Suomessa on ns. uudistettu metsää voimallisesti avohakkuilla ja taimikot ovat ylitiheitä niin harvennushakkuiden sijasta voitaisiin kaulata harvennattaviksi joutavat puut ja antaa niiden kerätä pihkaa muutama vuosi.
Sitten ne tehtäisiin pilkkeiksi ja otettaisiin terva talteen, hiilet lämmitykseen.
Alkaisi olla ylijäämäpuun kilohinta kohdillaan.

Ainoa ongelma on tuo tervan markkinointi, sille pitäisi keksiä uusia käyttömuotoja, esim. jatkojalostus vaikkapa dieselmoottoreiden polttoaineeksi.
Ja toinenkin ongelma on, nimittäin kaulauksen ja korjuun työläys, miesvoiminhan se ennen olisi hoidettu, nykyään ei onnistu.
Mönkijään hydrauliikkaa ja koura, joka suorittaa kaulauksen.
Korjuu samaisella mönkijällä, nilkasta poikki ja kärryyn, motossa tuo tekniikka jo on valmiiksi suunniteltuna, pilkekoneet keksittyinä, metsäautotiet rakennettuina, ei tarvitse kuin kääräistä hihat ja ruveta hommiin.

EU:lta tukiaisia laitteiden suunnitteluun, Nesteen kemistit kehittelemään jatkojalostusta, tervapadat höyryämään, talot lämpiämään puuhiilellä, siinäpä visioita ja kymmenen vuoden kuluttua Suomi eläisi taas metsästä.
Metsät kasvaisivat, öljytankkerit seilaisivat ulkomerille tervajalosteita täynnä ja vesilastissa takaisin, kymmeniä jopa satoja tuhansia työpaikkoja, kuhinaa syrjäseuduille ja Nilsiän öljysheikkejä joka kylään.

Ympäristöystävällisyyskin olisi taattu, Ville Niinistöt ja piipertäjät tietenkin aluksi periaatteen vuoksi vastustavat, mutta hiilen hehkunta takan luukkujen takana paukkupakkasilla vaientaisi innokkaimmatkin kitisijät.
Ja kun ei tule kunnolla edes savuakaan, pientä lämpöväreilyä vain piipun suusta.

Tulevat Jutta Urpilaiset voisivat lennähdellä Euroopan kuumimman ytimen kokouspöytiin päätytuoliin nuijaa heiluttelemaan, Merkelit ja Sarkozyt kumartelisivat maahan saakka, poskisuudelmia vaihdettaisiin.

Arvovaltaiset valtuuskunnat ympäri maailman vaeltaisivat Suomen ihmettä ihastelemaan, ministerit ja muut kanisterit nostaisivat tähtitieteellisiä palkkioita ja optioitaan.
Kreikalle hävityt miljardit naurattaisivat, köyhäin avuksi menobudjettiin merkittäisiin.

Hyvältähän tämä näyttää.
Kannattaisikohan ostaa Nesteen osakkeita jo nyt?

Lue lisää

Pari kertaa olen ollut miilun teossa polkemassa savea ja raastamassa sammalta soilta. Tervaskantojakin (oikeestaan juurakoita) olen laittanut halki poikki ja pinoon. Pirun hidasta se on käkkäräistä juurakkoa pilkkoa, mutta ah se tuoksu ja punahtava sydänpuu.

Evolla on kokeiltu tuota kaulaamista. Siellä on kuitupuun mittainen koepuumetsikkö kaulattu. Metsikkö on muistaakseni sellainen, että osa pystykarsittiin ja vähänkin oksasemmat ja käkkäräisemmat kaulattiin. Siellä ne tervastu ja eivät haitanneet metsätalouden saantia.

Oikeesti ei olisi pahitteeksi, jos kädentaidot ja vanhat perinteet nousisivat uudelleen päivän valoon.

Ja mitaan ette voi...

TappiKiinni kirjoitti:

Pilkkeet täytyy latoa ensin sille betonialustalle tarkoin padan ääriviivoja seuraillen ja mielellään vähän "kantavaksi".
Pata painaa parisen sataa kiloa, on sen verran paksua valua.
Se on asetettu valmiiksi hollille parin kiilapuun varaan nojalleen ja kun pilkkeet ovat ladotut potkaistaan padan kannattelijat syrjään, tarvittaessa hieman kangella kierräytetään.
Pata peitetään savensekaisella hiekalla n. puoleen väliin ja hiekka tiivistetään vähäisen veden kanssa.
Tulet päälle ja sitä ruokitaan jokunen tunti.

Pilkkeet ladotaan kuten tervahaudassakin säteen suuntaisesti ja keskelle viettävä pohja asettaa ne sopivan asentoon, jotta terva ohjautuu putkeen.

Tervan kusta elikkä tärpättiä tulee ensin muutama litra, sekin otetaan talteen.

Alkaa vaan olla jo työlästä löytää tervaspuita, ei kehtaisi kasvavia puita ruveta koloamaan.

Nyt kun Suomessa on ns. uudistettu metsää voimallisesti avohakkuilla ja taimikot ovat ylitiheitä niin harvennushakkuiden sijasta voitaisiin kaulata harvennattaviksi joutavat puut ja antaa niiden kerätä pihkaa muutama vuosi.
Sitten ne tehtäisiin pilkkeiksi ja otettaisiin terva talteen, hiilet lämmitykseen.
Alkaisi olla ylijäämäpuun kilohinta kohdillaan.

Ainoa ongelma on tuo tervan markkinointi, sille pitäisi keksiä uusia käyttömuotoja, esim. jatkojalostus vaikkapa dieselmoottoreiden polttoaineeksi.
Ja toinenkin ongelma on, nimittäin kaulauksen ja korjuun työläys, miesvoiminhan se ennen olisi hoidettu, nykyään ei onnistu.
Mönkijään hydrauliikkaa ja koura, joka suorittaa kaulauksen.
Korjuu samaisella mönkijällä, nilkasta poikki ja kärryyn, motossa tuo tekniikka jo on valmiiksi suunniteltuna, pilkekoneet keksittyinä, metsäautotiet rakennettuina, ei tarvitse kuin kääräistä hihat ja ruveta hommiin.

EU:lta tukiaisia laitteiden suunnitteluun, Nesteen kemistit kehittelemään jatkojalostusta, tervapadat höyryämään, talot lämpiämään puuhiilellä, siinäpä visioita ja kymmenen vuoden kuluttua Suomi eläisi taas metsästä.
Metsät kasvaisivat, öljytankkerit seilaisivat ulkomerille tervajalosteita täynnä ja vesilastissa takaisin, kymmeniä jopa satoja tuhansia työpaikkoja, kuhinaa syrjäseuduille ja Nilsiän öljysheikkejä joka kylään.

Ympäristöystävällisyyskin olisi taattu, Ville Niinistöt ja piipertäjät tietenkin aluksi periaatteen vuoksi vastustavat, mutta hiilen hehkunta takan luukkujen takana paukkupakkasilla vaientaisi innokkaimmatkin kitisijät.
Ja kun ei tule kunnolla edes savuakaan, pientä lämpöväreilyä vain piipun suusta.

Tulevat Jutta Urpilaiset voisivat lennähdellä Euroopan kuumimman ytimen kokouspöytiin päätytuoliin nuijaa heiluttelemaan, Merkelit ja Sarkozyt kumartelisivat maahan saakka, poskisuudelmia vaihdettaisiin.

Arvovaltaiset valtuuskunnat ympäri maailman vaeltaisivat Suomen ihmettä ihastelemaan, ministerit ja muut kanisterit nostaisivat tähtitieteellisiä palkkioita ja optioitaan.
Kreikalle hävityt miljardit naurattaisivat, köyhäin avuksi menobudjettiin merkittäisiin.

Hyvältähän tämä näyttää.
Kannattaisikohan ostaa Nesteen osakkeita jo nyt?

Lue lisää

Taidan hyvin varovasti arvioida tätä kehitysprojektia aiemman Kiinalaisen kokemuksen valossa. Siellä Maon ajatuksesta joka kylässä alettiin omatoiminen raudan tuotantoa. No kotitarvemasuuneista nousi kyllä kiitettävästi savua, mutta sillä omatekemällä kankiraudalla ei sitten tehnytkään yhtään mitään.

Arvelen. että sinun patatervankeittämössä yhtä syliä kohti pilkkeitä tarvitaan kaksi syliä polttopuuta padan kuumentamiseen. Terva on karsinogeeni, ja nykypäivänä sen terva pytyn kylkeen tulee liimata vähintään keltainen pääkallon kuva.

Kyllä se on ympäristöystävällisintä ja turvallisinta, että lämmittäisit vaan sillä ydinsähköllä.

valuuttakauppias kirjoitti:

Taidan hyvin varovasti arvioida tätä kehitysprojektia aiemman Kiinalaisen kokemuksen valossa. Siellä Maon ajatuksesta joka kylässä alettiin omatoiminen raudan tuotantoa. No kotitarvemasuuneista nousi kyllä kiitettävästi savua, mutta sillä omatekemällä kankiraudalla ei sitten tehnytkään yhtään mitään.

Arvelen. että sinun patatervankeittämössä yhtä syliä kohti pilkkeitä tarvitaan kaksi syliä polttopuuta padan kuumentamiseen. Terva on karsinogeeni, ja nykypäivänä sen terva pytyn kylkeen tulee liimata vähintään keltainen pääkallon kuva.

Kyllä se on ympäristöystävällisintä ja turvallisinta, että lämmittäisit vaan sillä ydinsähköllä.

Lue lisää

Huomasit varmaan, että mainitsin metsätieverkoston olevan jo rakennettu samoin, vaikkakin en ymmärtänyt sitä tuoda esille, myös kantatie- ja rautatieverkosto on sangen kattava.
Logistiikka on siis siltä osin kunnossa, mitä tehdään missäkin on kustannuskysymys.
Ei tarvitse vajota maolaisuuteen ja tehdä kaikkea valmiiksi jo kannon vieressä, esim. pilkkeet kulkee rekoissa ja junissa kuten seeluloosan raaka-aineetkin tai hake tällä hetkellä.
Vanhat sellunkeittämöt voitaisiin valjastaa tervan tiputukseen, terva säiliöautoihin ja jatkojalostamoon, siitä tankkeriin ja ulkomaan eläville.
Puuhiilen jakeluverkosto ulottuisi suppeammalle alueelle, sehän tarvitsee vain pakata sopiviin annospusseihin ja poltella pois.

Ei mitään pikku näpertelyä vaan jokainen yksikkö tekee sen mikä on järkevää ja taloudellista.

Karsinogeeneja on mm. nykyisissä polttoaineissa, eikä niistä ole varoituksia mittarien kyljissä.

Pataan menee n. 0,6 pinokuutiometriä pilkkeitä kun täyttö onnistuu hyvin, lämpö tervan irrottamiseksi saadaan helposti tervaksiksi kelpaamattomista puista.
Hiilloksen muodostuttua padan laakealle pohjalle, riittää kun pitää pientä tulta yllä.
Tynnyripoltossa polttopuita kuluu suhteessa huomattavasti enemmän.

valuuttakauppias kirjoitti:

Taidan hyvin varovasti arvioida tätä kehitysprojektia aiemman Kiinalaisen kokemuksen valossa. Siellä Maon ajatuksesta joka kylässä alettiin omatoiminen raudan tuotantoa. No kotitarvemasuuneista nousi kyllä kiitettävästi savua, mutta sillä omatekemällä kankiraudalla ei sitten tehnytkään yhtään mitään.

Arvelen. että sinun patatervankeittämössä yhtä syliä kohti pilkkeitä tarvitaan kaksi syliä polttopuuta padan kuumentamiseen. Terva on karsinogeeni, ja nykypäivänä sen terva pytyn kylkeen tulee liimata vähintään keltainen pääkallon kuva.

Kyllä se on ympäristöystävällisintä ja turvallisinta, että lämmittäisit vaan sillä ydinsähköllä.

Lue lisää

>>Kyllä se on ympäristöystävällisintä ja turvallisinta, että lämmittäisit vaan sillä ydinsähköllä.

RailiSuominen kirjoitti:

Vinkkinä, että tervahauta kannattaa vuorata päältä sammalilla. Suolta saa hyvää rahkasammalta peitoksi. Rahkasammal säilyttää kosteuden pitkään, eik sitä tartte valella jatkuvasti. Ja jo vaan tulee hyviä grillihiiliä tervamiilusta jälkituotteena. No joo, nykyään kaikki vaan arvostaa lehtipuuhiiltä grillauksessa, mutta parhaat pihvit olen syönyt miilusta otetulla hiilellä.

Ja mitaan ette voi...

Lue lisää

MISSÄ TÄSSÄ ON TALOUSRIKOS ??

Menkää muualle jaaritteleen joutavia prkl !

TappiKiinni kirjoitti:

>>Kyllä se on ympäristöystävällisintä ja turvallisinta, että lämmittäisit vaan sillä ydinsähköllä.

PALATKAA AIHEESEEN !!

Vai yritättekö tahallaan luistaa väärille raiteille....TÄ !

tukstukstervapiupau kirjoitti:

PALATKAA AIHEESEEN !!

Vai yritättekö tahallaan luistaa väärille raiteille....TÄ !

Mikäpä se oli se aihe?

Missä ousrikoskoskos kirjoitti:

MISSÄ TÄSSÄ ON TALOUSRIKOS ??

Menkää muualle jaaritteleen joutavia prkl !

Ite mee!

hnjk kirjoitti:

Ite mee!

Joo, voitte suksia jonnekkin metsäsivustolle polttelemaan tervojanne.

Missä ousrikoskoskos kirjoitti:

MISSÄ TÄSSÄ ON TALOUSRIKOS ??

Menkää muualle jaaritteleen joutavia prkl !

"MISSÄ TÄSSÄ ON TALOUSRIKOS ??"

On rikollista ja kansantaloudelle vahingollista jättää hyvät tervaspuut metsään lahoamaan. Ne kun eivät kelpaa sahatavaran tai selluloosan raaka-aineeksi. ;)))

TervaERkki kirjoitti:

"MISSÄ TÄSSÄ ON TALOUSRIKOS ??"

On rikollista ja kansantaloudelle vahingollista jättää hyvät tervaspuut metsään lahoamaan. Ne kun eivät kelpaa sahatavaran tai selluloosan raaka-aineeksi. ;)))

Lue lisää

Hehe eheehe olipa hauska.
Mikä sitten on rikosoikeudellinen käsite ja tuomio, kun jättää blaablaablaa.....

justjåå kirjoitti:

Hehe eheehe olipa hauska.
Mikä sitten on rikosoikeudellinen käsite ja tuomio, kun jättää blaablaablaa.....

Metsän haaskaukselta tuo vaikuttaa.
Vajaa parikymmentä vuotta sitten metsänomistajia taisi käydä käräjillä kun eivät suostuneet avohakkuisiin vaan hoitelivat metsiään omin päin.
Metsän haaskauksesta taisivat syytellä.

ngyuirvu kirjoitti:

Metsän haaskaukselta tuo vaikuttaa.
Vajaa parikymmentä vuotta sitten metsänomistajia taisi käydä käräjillä kun eivät suostuneet avohakkuisiin vaan hoitelivat metsiään omin päin.
Metsän haaskauksesta taisivat syytellä.

Lue lisää

Metsälaki 12.12.1996/1093
Joka rikkoo 5, 5 a tai 5 b §:n puuston hakkuuta koskevaa säännöstä tai sen nojalla annettua säännöstä,...on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsärikkomuksesta sakkoon.

Nimimerkki "justjåå" ei taida olla tietoinen, että metsän kanssa omistajan on elettävä lakikirja kourassa. Omat viritelmät metsänhoidossa johtavat pikapikaa raastupaan.

Taisitpa tyhmyttääsi lykätä pelkkää blaablaablaata.