Monesti näkee ihmisten perustelevan autovalintojaan sillä, miten hyvin ne säilyttävät arvonsa. Mielestäni tämä on kyllä hyvin hatara peruste auton valinnalle (ainakin omalla kohdallani).
Jos autoon laittaa 20 - 30 000 euroa rahaa, niin autolta haluaa varmasti muutakin kuin kulkuvälineen paikasta a paikkaan b. Auton haluaa olevan ominaisuuksiltaan juuri sellainen, mitä itse toivoo.
En ainakaan minä autoa ostaessani mieti, että mitenhän tästä saa rahaa myynnissä. Auto on kulutushyödyke siinä missä telkkari, tai tietokone. Ei niillekään myyntiarvoja mietitä. Jos/kun auton sitten myy, niin siitä saa mitä saa - se on sen ajan murhe.
Kyllä minua ainakin harmittaisi, jos olisin lähes vuoden nettopalkkani laittanut autoon, joka ei täysin miellyttä minua, mutta "kun sillä on hyvä jälleenmyyntiarvo". Ja tuskinpa ainakaan uuteen ranskalaiseen olisin päätynyt, jos arvonlaskuja olisin miettinyt. Tililtä lähtevä raha on suunnilleen sama joka kuukausi, oli 25 000 auto sitten hyvin tai huonosti arvonsa pitävä.
Jos autoon laittaa 20 - 30 000 euroa rahaa, niin autolta haluaa varmasti muutakin kuin kulkuvälineen paikasta a paikkaan b. Auton haluaa olevan ominaisuuksiltaan juuri sellainen, mitä itse toivoo.
En ainakaan minä autoa ostaessani mieti, että mitenhän tästä saa rahaa myynnissä. Auto on kulutushyödyke siinä missä telkkari, tai tietokone. Ei niillekään myyntiarvoja mietitä. Jos/kun auton sitten myy, niin siitä saa mitä saa - se on sen ajan murhe.
Kyllä minua ainakin harmittaisi, jos olisin lähes vuoden nettopalkkani laittanut autoon, joka ei täysin miellyttä minua, mutta "kun sillä on hyvä jälleenmyyntiarvo". Ja tuskinpa ainakaan uuteen ranskalaiseen olisin päätynyt, jos arvonlaskuja olisin miettinyt. Tililtä lähtevä raha on suunnilleen sama joka kuukausi, oli 25 000 auto sitten hyvin tai huonosti arvonsa pitävä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minä olen perustellut autohankintojani useinkin auton jälleenmyyntiarvolla. Mitä huonompi se on, sitä halvemmalla saa käytetyn auton. Vielä parempi jos nopea arvonlasku perustuu merkkiin kohdistuviin vanhoihin harhaluuloihin.
Telkkareista sen verran että ostin 28" putkitelkkarin (16:9). Se kesti 2½ vuotta. Ostin sitten samanlaisen tilalle, tosin tuorempaa vuosimallia. Sekin kesti sen 2½ vuotta. Sen jälkeen vaihdoin merkkiä.
Itse ostan mielelläni Renaultin koska pitoajan ollessa pitkä ei jälleenmyynti ole heti ajankohtainen, ja jos siitä saa vaihdossa hieman huonommin niin onpahan ollut melutasoltaan luokkansa paras. Ei ruostu, ja se on ensimmäisenä saanut 5 tähteä kolariturvallisuudessa.
Niin, ja ostamalla "mersun" häviää euroissa enemmän vaikka prosenteissa menisikin huonommin.
Kyllä se vaan niin on että uudessa autossa pääomakulut ovat suurin kuluerä. Ja kuinka isoksi ne muodostuvat, riippuvat merkistä ja mallista, ja lisävarusteista. Tutkimusten mukaan parhaiten arvonsa säilyttää ns. perusmalli eli kone ja varustetaso malliston halvimmasta päästä. Erityisesti lisävarusteiden osalta pitää tämä hyvin paikkansa, niistä maksetaan vain kerran uutena, yleensä huima hinta.
Itse en autoani valitse jälleenmyyntiarvon perusteella mutta en kyllä näe kovinkään fiksuna vetona ostaa uutena ranskalaista autoa runsailla lisävarusteilla. Arvonalennus on huima!
Ajan nyt 4 vuotta vanhalla tila-autolla, dieselkone. Olen pyytänyt vaihtotarjouksia uuteen ja käytettyyn. Vaihtohyvitys on ollut 12-17000 euroa, uuden/vähän käytetyn hinta ollut aina n. 30 t€. Mielenkiintoista oli että eräässä liikkeessä hyvitys vaihdettaessa uuteen oli 16 t€, käytettyyn 12 t€. ;)
Auton malli taitaa kyllä vaikuttaa jälleenmyyntiarvoon enemmän kuin merkki. Kuten jo on tullut sanotuksikin, niin perusmallissa arvo säilyy parhaiten, lisävarustellussa luxuspremiumsportgtiturboautomaticlasikattoleederhosenissa huonoiten. Mutta ei sitä jälleenmyyntiarvoa kannata liikaa tuijottaa. Jälleenmyyntiarvo kertoo siitä, kuinka kovasti toiset haluavat kyseistä autoa. Ja minä ostan kyllä autoni ensisijaisesti itselleni, en sille seuraavalle, jota ei ehkä koskaan edes tule, kun kolmion takaa tulee auto kylkeen ja lunastus odottaa.
Kuka haluaa mitäkin.
20-30te ei kaikkea varmaan saa jos kyseessä on uusi auto.
Moni pitää tärkenä sitä että merkillä on pitkä luotettava maine.
Se tarkoittaa myös että autoa on helpompi myydä/vaihtaa taas joskus.
Sulla on hieman väärä ajatteletapa asiassa, auto nimenomaan vaihdetaan
joskus ja sen jäljellä olevalla arvolla on erittäin suuri merkitys.
Tuolla jossain aikaisemmassa kirjoituksessa eli hyvä esimerkki siitä
että kun ostat 18 000e käytetyn auton autoliikkestä ja myyt sen kohta takaisin
sinne liikkeeseen niin tappioita tulee jopa 8000 euroa. Siksi että autoliike ottaa voittoa myydessä ja ostaessa, 4000 on lähempänä totuutta mutta kuitenkin.
Vertaat 500-1000e tietokonetta 30te autoon, toisessa noista tippuu arvo 5 vuodessa niin paljon että myymisessä ole enää edes järkeä ja nuo arvot
suhteessa tuloihin on kai jotakin eroa. Toiseksi tietokoneissa tapahtuu kehitystä ja myyntiä niin paljon enemmän kuin autoissa että siksi niiden
arvo putoaa nopeasti vaikka olisi toimiva laite.
Minua harmittaisi jos olisin laittanut vuoden nettopalkkani mihin tahansa "työkaluun", jolla kuljetaan paikasta A paikkaan B.
Viiden vuoden välein kun laittaa 4 kuukauden nettopalkan käytettyyn autoon niin siinäkin on ihan tarpeeksi maksamista mutta ainakin tuon rahanmenon voi minimoida valitsemalla auton järkevästi ja muistaa että pip*elinjatketta on turha etsiä autokaupasta.
Minä käytän järkeä. Valitsen parhaista sen, joka säilyttää parhaiten arvonsa.
Keskikokoluokan autoissa esimerkiksi Golf on idioottivarma valinta. Se on aina haluttu ja arvostettu vaihdossa, vaihtoipa sen minkä merkkiseen hyvänsä. Jos taas ostaisin lähes samanhintaisen Peugeotin, häviäisin useita tonneja enemmän ja ajaisin huonommalla autolla.
Jos taas käytettyä on ostamassa niin Golf (Corolla, Octavia, Qashqai jne) on vihoviimeinen valinta koska samalla rahalla saa uudemman, vähemmän ajetun isomman yms. sellaiselta merkiltä, joka ei ole Tauno Tavallisen ja Teija Tuulipuvun suosikkilistalla. Käytetty Peugeot on hinta-laatusuhteeltaan oikein mainio valinta.
Golfin arvo tippuu aivan samalla tavalla kuin monien muidenkin vastaavan luokan autojen arvo, jos suhteuttaa sen melko kalliiseen uuden hintaan. Jostain syystä kyseisen mallin kohdalla elää vahva illuusio, että se on hyvin arvonsa pitävä, mutta ei pidä paikkaansa, kun alkaa laskemaan uudesta vaikkapa 5 vuotta käytettyyn hinnanpudotusta per vuosi. Moni "vähemmän" arvostettu, mutta uutena selvästi halvempi kilpsilijs pärjää Golfille erittäin hyvin arvonsäilymisessä.
Vuonna 2005 maksanut 30 400 euroa. Nyt ajettu 130 tkm ja hinta 7 280.
Vastaavanhintainen Octavia ja Passat on ajettu 250 tkm.
Hinta on pudonnut 7 vuodessa 23 120 euroa. Todellinen löytö sille joka haluaa halvalla hyvän auton. Autolla on käyttöikää jäljellä keskimäärin 11 vuotta, eikä arvonalennusta paljoakaan enää voi tuosta tapahtua.
http://www.nettiauto.com/renault/megane/4616388
On se sen (ensimmäisen?) omistajan osalta pudottanut arvoaan enemmänkin. Nimittäin jos liike nyt myy n. 7300 eurolla niin liike ei varmaan ole maksanut/hyvittänyt siitä sille edelliselle omistajalle enempää kuin 5000 €, ei ehkä sitäkään.
Liikkeen hyvitys- ja jälleenmyyntihinnassa on aina useamman tonnin ero. Näillä tämän intaluokan autoilla se ero voi olla yli 50%.
Toinen omistaja myy. Syksyllä 2008 siitä pyydettiin 15 900 euroa kilometreillä 88 tkm.
Ei minua hyvitys varsinaisesti kiinnosta, vaan se mitä se ostajalle maksaa. Se on yksinkertaisesti halpa. Skoda Octaviassa on lähes tuplasti kilometrejä samaan hintaan.
Ko. autoa myydään Renaultin merkkiliikkeessä, mutta silti ei mainita lisävarusteista mm. vakionopeussäädintä ja sadetunnistinta (joka siinä luultavasti on). Vaikuttaa siltä että myyjä ei taida pitää tuotteesta jota on myymässä.
Työkaveri osti 128 000e audin.
Sitten 4v päästä tuli autonvaihto ajankohtaseks ja sai siitä audistaan 23 000e.
Arvatkaa vitu*tiko sitä
asialle on sellainen ettei premium-Audia uskalla kukaan tavallinen ihminen ostaa älyttömien huolto- ja kunnossapitokulujen takia. Muutaman vuoden ja 50-100tkm ajan se on kyllä ihan mukava peli ajella. Sen jälkeen alkavat ongelmat.
Hyvä palkka pitää olla kaverilla, kun on varaa maksaa pelkkää arvonlaskua 25000 euroa vuodessa. Sehän tekee yli kaksi tonnia kuukaudessa. Olisihan sillä rahalla voinut vaikka pitää neljä vuotta lomaa.
Mahtoiko ostaa vielä toisenkin kerran samasta hintaluokasta vai riittikö nyt jo hiukan halvempi?