Paljon puhutaan työpaikkakiusaamisesta, koulukiusaamisesta, mutta entä kun suku kiusaa? Onko mitään tehtävissä kun on jatkuvan kiusaamisen, valehtelun ja panettelun kohteena. Olen jo 10 vuotta sitten lähtenyt pois paikkakunnalta, jossa muu suku asuu ja vielä minua kiusataan. Olen nuorin isosta sisarusparvesta ja vanhemmat ovat vielä elossa mutta aika tavalla heitä on jo autettava. Minulle soitellaan vihapuheluita, parjauspuheluja, sähköpostit ovat kaikki tallella, mutta niissä on vihjaileva piilovittuilu sävy, niin etteivät ne ihan täytä herjauksen tunnusmerkkejä. Puheluja tulee aina yllättäin kun olen yksin tai jotenkin niin etten saa todistetuksi mitään. minua syytetään vanhmepien kohtalosta ja minua syytetään siitä että olen mukamas ollut vanhempien suosikki ja ennakkoperinnöistä on hirmu riita vaikka kaikki saivat ulkopuolisen ihmisen jakamana ennakkoperinnön, silti minä sain mukamas enemmän. Nyt en enää uskalla mennä entiselle paikkakunnalle ollenkaan. enkä siis näe vanhempiani enää. soittelen heidän kanssaan mutta heidän muisti alkaa olla sellainen että he muistavat vaan ne asiat jotka ne lähellä asuvat sisarukset puhuvat. Minä olen siis hylännyt heidätkin, vaikka oikeesti en ole. Isä ja Äiti sanoivat kyllä viimepuhelusssakin rakastavansa minua *mustaa lammastaan* mutta silti tämä kiusaaminen on saanut sellaiset mittasuhteet, että jollain se olis satava loppumaan ennen kuin minun mielenterveys alkaa horjua. Onneksi on rakastava mies ja omat ihanat lapset.
Sukukiusaamista
mama*
342122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Voi ei, kuulostaa aivan järkyttävältä! Ensimmäiseksi tekisi mieli taputtaa olalle oikein kunnolla.
Sitten tulee olo, ettet yksin pysty tekemään mitään tuolle niin Väärin kuin tuo onkin. Saisitko tukea sisaruksiltasi vai ovatko samaa sakkia? Voisitko jotenkin tuoda vanhempasi lähemmäksi itseäsi?
Ihan rehellinen jos olen niin täytyy sanoa, että joskus kannattaa ehkä myös luovuttaa... :( Sun täytyy pitää huoli myös itsestäsi! Tsemiä!
Ai mää vai? Mää olin semmonen 10 vee kuma olin saunassa Kaken ja Untamon kaa. Jätkät ensin imi toistesa munaa ja sitten ne pani mua perrseeseen. Ensin Kake ja sitten Untamo.
Silleen se oli.
Mä haluun auttaa Suomen Tietotoimistoa ja Tohtori Peräpäätä ja sentakii mä vastaan Gallub-kyselyyn.
Elikkä kyrrpää perrseeseen? Mä muistan tosi hyvin sen kun mä olin landella Kraankullassa ja yks naapurin jätkä pani mua perrseeseen. Mä olin sillon tommonen 15 vee.
Huuliveikko Mukavainen Älyvapaaperäkylän raitilta tervehdyksillään mässäilemässä.
Valitettavasti sisarukseni ovat samaa kiusausporukkaa. Olen luovuttanut jo, mutta kiusaajat eivät ole luovuttaneet. Olenhan minä tehnyt virheitä, eikö meistä jokainen ole? Olen myös pyytänyt anteeksi. Olen yrittänyt olla nöyrä, kiltti ja olen kääntänyt toisen posken kun toiselle on lyöty, niinkuin raamatussa kehotetaan.Mutta Mikään ei riitä!
Kai ajatuksena on niinkuin muissakin kiusaustapauksissa uhrin lopullinen musertaminen henkisesti ja sitten lopuksi fyysisesti.
Olen jo paennut kauas, en tiedä miten kauas olisi mentävä?
Miksi uhrin pitää aina paeta? Miksi kiusaajat saavat jäädä ja elää elämäänsä normaalisti eteenpäin? Raamatussa sanotaan että Jumala ei anna enempää kuin jaksaa kantaa, mutta kyllä joskus vahvinkin oksa katkeaa kun saa tarpeeksi painavan lumikuorman....
Yksin et sovintoa voi tehdä vaikka kuinka nöyrtyisit. Sen tien lienet käynyt loppuun. Eivät biologiset vanhempamme ja sisaruksemme ole aina ne todelliset sisaret ja vanhemmat. Tutki itsessäsi keitä sinun todelliset perheenjäsenesi ovat. Heitä voit rakastaa yllin kyllin!
Itse heräsin tähän, kun koin vuosia äitini kiusaa ja kipuilin sitä. Koin sydämessäni, ettei hän ole todella "äitini" vaan "tätini" ja sen jälkeen suhtautuminen helpottui, kun en mitään äitiyttä odotakaan. Tuo sydämen totuus vapautti mua.
Nuo ihmiset eivät kuulosta "perheeltä" vaan kiusanjoukolta! Säästä ihana lempeytesi ja rakkautesi niille, jotka ottavat sen vastaan ja iloitse, että Pääsit heistä eroon!
Jos Raamatusta toivot tukea tälle: Matt. 12: 46-50
Jumala ei anna sitten yhtään enempää mitä jaksaisit kantaa. Jumala tietää sinun sietokykysi paremmin kuin sinä itse ja ainoa asia mitä voit tehdä on rukoilla. Ja sinun ei olekkaan tarkoitus kantaa tätä taakkaa yksin. Jeesus on sitä varten että jaat taakan hänen kanssaan.
nauhoita puhelut, koita saada ne kiikkiin. soita vaikka ite niille ja nauhuri valmiina jo kun soi.
Minulla on samoja kokemuksia ,ainoastaan sillä erotuksella ,että minun vanhemmat on jo kuolleet-senjälkeen alkoi minun kiusaamiseni ,sisaruksieni puolelta.Alussa kyselin miksi läheisin siskoni ei enää pitänyt minuun yhteyttä ,eikä myöskään vastannut puheluihini .Sanoin siinä vaiheessa ,että pyydän anteeksi jos olen jotain tehnyt --vastauksena tuli vain --katso peiliin...Kun asiat mene siihen pisteesee,ettei ihmiset osaa enää paremmin puhua ,silloin ei ole mitään tehtävissä.Minä en alistunut heidän mielivaltaiseen komenteluunsa--minun olisi esim.pitänyt hyväksyä kotimökin myynnin yhteydessä osamaksu sopimus ,jonka siskoni määräsi. Myös mökin myynnin yhteydessä porukka yritti minua huiputtaa,onneksi luen paperit tarkkaan (lukekaa kaikki muutkin)jos olisin kirjoittanut paperit ,olisin jäänyt ilman omaa osuuttani perinnöstäni.
En olisi vielä 15 v sitten uskonut jos joku olisi sanonut ettei minulla ole siskoja eikä veljiä senjälkeen kun vanhempamme kuolevat ,en olisi uskonut.Olen luullut että lujin suhde on perheen sisällä ,ne kun on solmittu heti syntymän jälkeen--mutta näköjään sisaruskateus voittaa kaiken ...
Alussa surin ja itkin kun menetin sisarukseni ..mutta nyt yritän olla ajattelematta koko asiaa-onneksi on ystäviä olemassa.Voimia teille kaikille samasta kohtalosta kärsiville.
Kiitos!
Kunpa pääsisi eroon, niin ettei koskaan tarvitsisi nähdä eikä kuulla. Olen niin uupunut.
Mene ihmeessä silloin tällöin käymään vanhempiesi luona miehesi ja lastesi kanssa. Olet silloin ihan oikealla asialla ja vilpittömästi liikkeellä, eikä kenelläkään ole oikeutta estää sinua näkemästä vanhempiasi. Myöskin lastenlapsien näkeminen olisi tärkeää puolin ja toisin. Menette ihan yllättäen joskus, niin että et monta päivää etukäteen ilmoittele. Koska pahansuovat sisaruksesi ehtisivät tuolloin juonia jotakin jolla sabotoidaan käyntinne.
Pelkoa et saa tuntea, surullistahan tuo on mutta syy ei ole sinussa alkuunkaan.
Muuten sinulla ei todellakaan ole mitään velvollisuutta edes ottaa vastaan yhtään puhelua, sähköpostia tai viestiä tällaiselta vihamieliseltä kiusaajalta. Vaihda puhelinnumero salaiseksi, samoin laita jokin esto sähköposteille (estä tämän lähettäjän postit-komento).
Ota tavaksi soittaa kotiin ja miettiä näitä asioita vain yhtenä päivänä viikossa. Muut kuusi päivää vietä nauttien omasta kodistasi, miehestäsi ja lapsistasi. Käykää jossakin virkistymässä, etelänlomalla tai kylpylässä. Hanki ja pidä yllä omia ystävyyssuhteita, käy piireissä joissa viihdyt, harrasta liikuntaa. Suku ei pilaa elämääsi jos päätät että et anna tyhmän sukusi pilata ainutkertaista elämääsi.
Kiitos viisaista sanoista!
Et ole yksin, ammenna voimasi omasta perheestäsi."voimahalin" lähettäjä puhuu asiaa, katkaise välit kiusaajiin. Minun elämääni terrorisoi ja manipuloi oma narsistinen äitini.Meni kauan että ymmärsin ettei vika olekaan minussa tai muissa läheisissäni.
vittuilee niin kannattais jo alkaa miettiä onko itsessään ihan oikeasti jotain vikaa, aiak epätodennäköistä muissa tapauksissa ellei suku sitten oli hihhuleita täynnä
jos oot jo syyllinen, mitä siis menetät enää?
ei muutaku kotio vierailulle!!!
Miksi vastaat sukulaisten puheluihin?? Ja miksi luet heidän viestejään?? Jokainen oikeutettu käymään vanhempiensa luona, jollei nyt vanhemmat ole hakeneet 'lähestymiskieltoa'. Ei kai ne nyt siellä heidän kotinsa ulkopuolella sinua väijy...sinne vaan kylään!
Mitä tarkoittaa kirjoittamasi 'musta lammas'? Jos olet nuorin, niin korkeintaan voisit olla 'iltatähti', mutta mistä johtuu tuo musta lammas-juttu. Oletko tehnyt jotain sellaista mistä tuo nimitys juontaa juurensa??
Kantsii aina katsoa itseään peiliin, ja sitten arvioida omaa kohtaansa vaikka sukulaisten silmistä. Olenko toiminut oikein? Olenko itse antanut aihetta moiseen kohteluun? Kenenkään ei pidä antaa toisten 'potkia itseään'. Sano sukulaisille suoraan, että koet puhelut loukkaavina tai nuo sähköpostit. Jollei auta, niin jätä lukemati, äläkä noteraa heitä.
Minusta näyttää ettei ole mitään muita ongelmia muuta kun ap itse keksii ilkeilyt. Mitäänhän ei ole suoraan sanottu. Saattaa olla ettei ole mitään sanottavaa.
kaikkiin ongelmiin vishyvesi
Mitä suotta kuuntelet piruiluja ja haukkumista. Elä elämääsi ja anna heikkojen
kaatua. Sääli on sairautta.
Mitä enemmin paskaa niskaasi otat, sitä enemmin sitä saat.
Minullakin omat sukulaiset vittuilee sen minkä ehtivät, mutta huomatessaan
ettei heidän olemassaolollaan ole juuri merkitystä minulle, koska kukaan
meistä ei tänne maamerkiksi jää, he pitävät nykyään turpansa kiinni.
Joukkovoima=heikkous ja Yksilövoima=Vapaus.
Yhdyn ylläolevaan kirjoitelmaan. Ongelma on oikeasti sinulla itselläsi. Koet varmaan että sinulla olisi jotakin velvotteita sukulaisiasi kohtaan, mutta niitä ei oikeasti ole. Sinä olet kuitenkin oppinut tuon ajatuksen jo lapsena, ja siksi et osaa kyseenalaistaa sitä, ja tämän takia imeydyt mukaan riitoihin ym. Jos alat tutkimaan omia ajatuksiasi, niin tulet varmasti löytämään paljonkin samankaltaisia ajatuksia, ja niistä täytyy päästä mikäli meinaa aidosti itsenäistyä ja vapautua.
Kiusaaminen, kilpailu ja riitely on opittu tapa ja se ajatus minkä pohjalle koko yhteiskunta on rakennettu, eikä ole ihme että jotkut ihmiset oppivat siihen tosi vahvasti. Yksilövoima on vapautta, mutta voi myös luoda joukon joka tukee yksilövoimaa, eli itsenäistyminen on kaikkien eduksi jo senkin takia ettei lähde riitelemään. Sisäinen tasapaino leviää myös omaan ympäristöön. Olen lukenut erästä kirjaa joka kuvailee ajatusten toiminnot todella tarkalla tavalla, ja miten opituista ajatuksista voi päästä vapaaksi. Kirja on Alkuajatus, ja suosittelen tutustumaan, se oikeasti toimii! Löysin kirjan sivulta www.alkuajatus.org
Tsemppiä, voit itse ratkaista ongelman :)
Tuttu ongelma. Jos yrität huolehtia vanhoista vanhemmistasi, niin heti olet muiden sisarusten mielestä vaan kyttäämässä perintöjä tai muuta. Muakin syyllistettiin siinä määrin, että pahimmat jutut alkoivat olla todella törkeitä. Suunnilleen tasoa "käytkös äitiäs panemassa?" Lakkaat pitämästä yhteyttä tällaisiin sisaruksiin. Omaa mielenterveyttään saa suojella.
Älä vastaa kiusaajien puheluihin! Ei ole pakko vastata! Älä vastaa tuntemattomista nroista tuleviin puheluihin, äläkä lue s-posti äläkä tekstiviestejä! Pääset helpommalla.
Kiusaaminen jatkuu, koska se onnistuu vielä, koska vastaat puheluihin. Laita päälle totaalinen radiohiljaisuus ja ole täydellisen tavoittamaton. Eivätköhän ärväkkeet rauhoitu, kun riehumisesta ei ole enää mitään hyötyä - kiusa ei tavoita kohdettaan.
ulkoapäin.
Tietysti on inhottavaa kun tuollaista tapahtuu mutta onhan kuitenkin tuollaiseen vaikeaa puuttua ulkoapäin. Jos olet sukusi kiusan ja panon kohteena niin sehän on täysin teidän keskinäinen asia joka sinun täytyy hoitaa itse heidän kanssaan. Liian usein vedetään tälläisiin asiohin ulkopuolista apua jolla ei kuitenkaan ratkaista mitään.
Tuollainen asia kyllä on ratkaistavissa niiden kesken jotka sitä sinulle tekevät koska eiväthän he edes vaivautuisi mitään tekemään elleivät kuitenkin jotain sinulta haluaisi. Joten keskustele asiasta heidän kanssaan ja ota selvää mitä sukusi sinulta haluaa. Se on lähestulkoon ainoa keino miten tätä asiaa saadaan parhaiten eteenpäin.
"Tuollainen asia kyllä on ratkaistavissa niiden kesken jotka sitä sinulle tekevät koska eiväthän he edes vaivautuisi mitään tekemään elleivät kuitenkin jotain sinulta haluaisi. Joten keskustele asiasta heidän kanssaan ja ota selvää mitä sukusi sinulta haluaa."
Entä jos ovat yhteistyöhaluttomia keskustelemaan asioista ja kymmeniä kertoja on jo pyydetty mahdollisuutta välien selvittämiseen keskustelemalla asioista?
Ilmeisesti ovat kuitenkin yhteydenotto haluisia kun kerta kiusaavat aloittajaa (elleivät telepaattisesti kiusaa). Joten varmasti on mahdollisuuksia kysyä noissa tilanteissa mitä häneltä ihan oikeasti halutaan?
Arvatenkin puhelimesi lähettelee koko puhelinluettelolle jonkun ukon tai akan alastonkuvia?
Vaihda numerosi uuteen ja laita se salaiseksi. Tai jos et sitä halua tehdä, älä vastaa sisarustesi ja sukulaistesi puheluihin äläkä lue heidän viestejään. Ja vanhempiesi luona saat käydä niin usein kuin haluat, sitä ei sisaruksesi ja sukulaisesi voi estää. He ovat kuitenkin vanhempiasi.
Mistä tässä todennäköisesti on kyse, on se että yksi tai useampi sisarus sarjan keskivaiheilla oikeastaan koki jääneensä vaille vanhempien varauksetonta rakkautta (paljon lapsia perheessä). Mutta kristillisesti kasvatettuina he kielsivät kriittisen ajatuksen vanhenpaa kohtaan, ja sen sijaan viha ja kateus projisoituvat nyt nuorimmaiseen lapseen, aloittajaan.
Eli syyttely ja vaino yhtä sisarusta kohtaan ei ole lainkaan sinun syysi, aloittaja. Olet joutunut syntipukiksi ja syyttäjäsi rahan sijasta pohjimmiltaan olisivat halunnut vanhempien rakkautta ja huomiota.
Tunnen tällaisen triangelidraaman elävästä elämästä. Vihanpito jatkuu vaikka äiti on jo yhdeksissäkymmenissä. Ja rahasta, perinnöstä tapellaan. Ei kovin tervettä..
Oma suku voi olla pahin. On karseaa katsella millaisia sisaruksista voi tulla kun perintöriidat alkavat.
Oma isäni on mukava mies ja koko iän minulle on opetettu tasa-arvoa kaikkien kesken. Hän on koko elämäni auttanut muita milloin missäkin kun perinteinen remontti reiska ja vieläpä ilman. Aina hän on auttanut sisaruksiaa ja hoitanut mummon kaikki asiat (kuskannut sairaalaan, korjannut sukutilaa,..)
Mummon kuoltua perhetilan osingot oli salaa junailtu ilman aivointa tarjouskilpailua eräälle isäni veljelle. Tavaraa oli otettu heti tilalta omin nokin heti mummon kuoltua ja muuta vastaavaa. Tämän päälle vielä vittuiltiin että ja mitään ei muistettu mitä isäni on vuosien aikana tehnyt ihmisten hyväksi. Palkkio hyvyydestä oli siis se että omitaan sisarusten yhteisiä tavaroita ja varastetaan niitä. Salataan omalta veljeltä kuka haluaisi ostaa tilan ja myydäänkin omat osuudet tälle toiselle veljelle.
No isäni riitautti asian fiksuna miehenä asianajajan neuvosta. Sitten tuli normaali pesän myyntitarjouskilpailu ja isäni voitti kilpailun. Asian ajaja ei maksanut kuin 2500 euroa ja rehellinesen tarjouskilpailun jälkeen tila on sitten isäni ja äitini nyt. Tämän päälle isäni sanoi muille sisarilleen että mahtaa viduttaa kun olisi maksanut teillekin enemmän osistanne, mutta päätitte myydä ne pilkkahintaan yhdelle veljelle salaa. Niin ahnetta sakkia että varmaan tämän jälkeen valittavat tälle yhdelle veljelle kun myivät liian halvalla ja isänihän osti hänen osuutensa tilasta.
Tämän jälkeen on osa yrittänyt sopia välejä ja osa uhkaillut ja soittanut suutaan. Kaikki välit on pistetty poikki ja ihan turha mitään enää sopia kun näki millaista sakkia nämä ihmiset oikeasti ovat. Eipä ole heillä tai heidän lapsillaan mitään ilmaista remonttireiskaa auttamassa tai muutenkaa tukemassa kun sitä joskus voisi tarvita.
Tulevaisuudessa sukutila tulee olemaan minun, sillä olen perheen ainoa lapsi.
Luin taas viestejä ja tosi paljon sain ajateltavaa, kiitos kaikista asiallisista viesteistä. Olettepa oikeesti saaneet minut ymmärtämään monta eri asiaa!
Olen nyt jopa noudattanut joitakin neuvoja: en enää vastaa puheluihin. Olen ilmeisen heikko ja ehkä lähellä luhistumista, kun näin että puhelu tulee sain rytmihäiriöt. Koko päivän olin kuin paniikissa. Illalla kuuntelimme mieheni kanssa viestin joka oli jätetty puhelimen vastaajaan. Siellä oli kysymys äidin ja isän asioihin liittyen, minulta haluttiin rahaa heidän vuokraansa. Vastasin sitten tekstiviestillä että tilinumero ja summa. Sain tarvittavat tiedot sähköpostilla syyllistävän viestin saattelemana. Musta lammas taas johtuu siitä kun ennakkoperintöä jaettaessa minulle jäi talo jossa nuorimpana asuin vanhempieni kanssa. Jouduin myymään talon,se taas on pitkä ja kurja tarina väärään miehen rakastumisesta ja erosta, sitäkautta vanhempani joutuivat muuttamaan toiseen asuntoon. Tätä minulle ei anneta anteeksi. Vanhempani sopeutuivat ja olivat jopa tyytyväisiä päästessään lähemmäksi palveluja. Tästä kaikesta on kohta 15 vuotta ja yhä saan kuulla sisaruksiltani ja suvulta miten olen vastuussa kaikesta mitä vanhemmilleni tapahtuu ja on tapahtunut. Haukkumis- ja huuto puheiluissa minulle on sanottu paljon tosi rumia asioita, en pysty vieläkään edes sanomaan ääneen tai kirjoittamaan kaikkea. muunmuassa sisareni sanoi, että hän vihaa kuulla edes nimeäni. Veljeni on syyttänyt minua että onnistuin luikertelemalla saamaan talon. Todellisuudessa isä oli häneltä kysynyt haluaako hän sen talon. Minua on pidetty aina mukamas parempana ja olen saanut koulutuksenkin vanhemmilta. NO tässäkin on näkökantaeroja minä olen peruskoulun kasvatti ja olen saanut ilmaisen koulutuksen ja he ovat paljon vanhempia ja heille on täytynyt äidin ja isän maksaa koulutus sekä yksi siaruksistani on joutunut ottamaan ihan opintovelkaa. Tässä ihan pieni pintaraapaisu kaikkeen. Nyt olen kuitenkin ajatellut siten että en enää edes yritä korjata mitään, en edes yritä tuoda omaa kantaani esiin enkä pyytele enää anteeksi, se tie on kuljettu loppuun.Enkä myöskään suostu teeskentelemään misssään oloissa, että kaikki olisi hyvin ja OK. Olen mahdollisimman vähän tekemisissä kenenkään kanssa. Haemme äidin ja isän meille kyläilemään silloin kun haluamme heitä tavata. Mutta jos esim äidille tai isälle sattuu jotain tai kun sitten kuolema korjaa niin saanko siitä edes tietoa mistään?? Surullista asia on myös minun lasten ja lastenlasteni kannalta... heidän takiaan olen yrittänyt. Pelkoa ja ahdistusta en enää suostu kestämään.
Täällä samanlaista kohtaloa kantava...olen muuttamassa pois paikkakunnalta ja toivon, että saan elää rauhassa. Minulle ei ole soiteltu, ja yhteyttä ei oteta, kutsuja ei lähetetä, kaupassakin kartetaan. Minut on hyljätty ja omat vanhempani ovat sen tehneet, osittain siksi, että siskoni on sanonut minun valehdelleen, vaikka asia ei ole niin. Minua kohdellaan tylysti ja koppavasti, kyllä sinä pärjäät, et sinä mitään apua tarvi-tyyliin. Olen koko elämän ollut äitini hyljeksimä ja isäni uusi vaimo, joka on ollut aina kade, on saanut isäni puhuttua ympäri ja mustamaalaa minua isälleni, joka on kohta 80 ja sairas....Itseäni harmittaa lähinnä isäni puolesta, sillä olen aikoinani ollut isäni silmäterä, jota en enää ollut aikoihin. Isäni vaimo joka on 20v nuorempi isääni haki aikoinaan hoitaja-kouluun ja ei päässyt ja ihmettelee kovaan ääneen, että kuinka minä olen päässyt hoitaja-kouluun, kun hän ei päässyt...Voi tätä elämääni, koetan ajatella että minun pitää jatkaa vaan elämääni parhaalla mahdollisella tavalla ja keskittyä omiin lapsiini ja mieheeni, jotka ovat minulle tärkeitä.Kirjoitukseni oli varsinainen vuodatus, ilman logiikkaa? Toivottavasti saitte jotain selvää.
Sain kyllä selvää, hoitaja1,ja voin hyvin samaistua.... Meillä on nyt kaikki välit poikki sisaruksiin ja sukuun. Vanhemmille olen soitellut aina silloinn kun luulen ettei siellä ole ketää sukulaisia hoitohommissa tai muuten vartiossa..Jotenkin minä olen nyt saanut jostain voimia ehkä juuri vieraiden ihmisten kirjoituksista ja joidenkin ystävien olkapäistä olen ottanut tukea. Tänään kuuntelin ihan ehkä ekakertaa Kaija Koo.n Vapaa- biisin sanoja. Johan osu ja uppos. itkeä vollotin jumppasalilla jumppapallon päällä ihan hysteerisesti. Piti vaan äkkiä koota ittensä ja vetää ryhmäjumppaa iloisesti puhua pulputtavalle nais-ryhmälle vaikka itellä oli pala kurkussa koko tunnin.
Näillä mennään mitä on annettu!
Hyvä hienoa, ja iloista Vappua! Olet vihdoin voimaantunut. Onnittelen. Olen iloinen puolestasi.
siis voi h****i!jos olisin sinun kengissäsi vaihtaisin sähköpostin enkä antaisi sitä suvulleni,vaihtaisin puhelin numeron,kävisin tapaamassa vanhempiani ilman muille kertomatta,en siis pitäisi mitään yhteyttä heihin!olen luonteeltani kiltti ja herkkä ihminen,lapsuudesta asti minulla on ollut joitakin kavereita jotka ovat jyränneet päälle nyt aikuisena karsin saman tien tuollaiset ihmiset elämästäni se on yksi suojamuuri keino=)kenenkään ei tarvitse kuunnella tuollaista,sen verran pitää rakastaa itseään!