Merkittävään mottiin Tampereen taistelun lisäksi. Motti ainakin englantilaisen wikipedian mukaan tulee sanasta mått vaikka se tarkoittaa ruotsiksi mittaa, ei vihollisen saartamista. Englantilaisethan käyttävät termiä "encirclement" kun taas venäläiset ja saksalaiset muistaakseni kutsuvat tilannetta sanalla "Kessel".
Onko ruotsalaiset osallistuneet koskaan mihinkään
Matti Aarnio
1193
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
amiraali Cronstedtin johdolla Viaporin kunniakkaaseen piiritykseen, ollen tosin silloin itse siinä motissa. Mutta neuvokkaana sotapäällikkönä Cronstedt ratkaisi tilanteen antautumalla ennen kuin kissaa kerettiin sanoa.
Pultavan kaupunkia Ukrainassa ja Fredrikstenin linnoitusta Norjassa. Lisäksi ainakin puolalaisia linnoja.
Kolmekymmenvuotisessä sodassa ruotsalaiset piirittivät useita linnoja sekä ainakin Kölnin ja Prahan kaupunkeja.
Kaarle X Kustaa piiritti Kööpenhaminaa.
Kustaa III:n joukot piirittivät Olavinlinnaa.
Nuijasodassa Kaarle herttua (myöh. Kaarle IX) piiritti Turun linnaa.
Merkittävään. Keskiajan paskamotteja ei lasketa.
piirityksistä ei tapahtunut keskiajalla. Vanhin mainituista eli Turun linnan piiritys oli vuonna 1597. Olavinlinnan piiritystä lukuunottamatta kaikki nimeltä mainitut olivat aikanaan aikansa ratkaisutaisteluita tai sodan käännekohtia.
Pultavan jälkeen mottiin (hattuun). Sentään itse livahti sulttaanin harmiksi.
Halkomotissa eli kuution mitassa metrin pituiset halot "saarretaan" reunoilta ja päältä niin, että ne eivät karkaa, vaan pino pysyy kauniisti kasassa.
on alkuaan tartkoittanut puhekielessä sammakonpoikasen paksumpaa päätä. Pohjois-Karjalassa oli eräs vihollisyksikkö saarrettu niin, että oli kapeampi "häntä" ja isompi pääosa eli "motti". Kun sitten "häntä" oli selvä ja jäljellä oli "pää", alettiin puhua "motin" tuhoamisesta. Se jäi siis ensin epäviralliseksi peitesanaksi ja alkoi sitten yleisesti tarkoittaa saarrettua vihollista. Sana oli yksinkertainen ja levisi nopeasti. Myöhemmin se yhdistettiin halkopinoon.
Saarrettu Tampere ei suinkaan ollut "motti". Sanaa ei tunnettu silloin.
Saksalaiset käyttivät termiä "Kessel" kattila. Suomessa palveleviin joukkoihin tarttui myös motti.
Motti, siinä mielessä kuin suomalaiset sanaa käyttää, tuli sotilastermistöön oikeastaan vasta maanteiden myötä, maanteille oli mahdollista saartaa kolonnia niin että osat kolonnasta jäi muista erilleen ja ne voitiin sitten tuhota yksitellen piirittäjän toimesta.
Talvisota on tästä esimerkki, koska talvisodassa oli paksujen hankien ja laajojen metsien takia mahdollista eristää vihollisen kolonnien osta toisistaan varsin helposti, avoimessa ja lumettomassa maastossa se ei olisi onnistunut.
Metsä ja lumihanget antoivat myös edun kevyesti aseistetulle piirittäjälle, jolla oli käytössä hiihtojoukkoja ja hevosia, jotka kykenivät etenemään myös tiestön ulkopuolella.
Ettei vain ensimmäisessä maailmansodassa ollut motteja kuten vaikkapa brittien saarto Saksaa kohtaan jota Saksan laivasto oli liian pieni murtamaan. Kai merisaarto voidaan eräänlaiseksi motiksi laskea. Kuravellissähän motteja myös syntyi kuten vaikka Tannenbergissä, eikö.
On joo, saartoja ia piirityksiä on ollut kautta sotahistorian, mutta motti mielestäni tarkoittaa nimenomaan suuren yksikön, kuten kolonnan eristämistä ja pilkkomista, niin että ne osat voidaan tuhota yksitellen.
enemmälti keskittyneet noihin perämies-touhuihin.