tarpeeksi,
Olen 45 vuotias ns. uranainen (johto tehtävissä) ja mieheni on minusta 4 kk vanhempi ja ns. duunari (ajaa raskaita kuljetuksia, rekkakuski) hän on eronnut 6 vuotta sitten ja minä jäin leskeksi 5 vuotta sitten tapaturman vuoksi. Minun kaikki lapset ovat jo aikaisia, mutta miehelläni on 2 ala-ikäistä ylä-aste ikäistä poikaa.
Mieheni kaksi poikaa ovat meillä 2 viikkoa kuukaudesta ja toisen ajan äidillänsä. Mieheni maksaa elatustukea ex rouvalleen pojista yht 600 eur/kk.
Olemme olleet naimisissa nyt 3 vuotta, mutta yhdessä olemme olleen 4 vuotta. Mieheni on hankkinut meille koiran, asumme maalla. Viikossa voi olla 2-4 päivää, jolloinka olen aivan yksikseni kotosalla, paitsi niinä viikkoina kun pojat ovat meillä, mieheni kun tekee reissuhommia myös ulkopaikkakunnille ja on yön pois kotoa.
Tänä aikana kun olen kotona poikien kanssa, teen ruokaa, leivon, pesen pyykit, vien harrastuksiin, tarkistan läksyt yms kuten varmasti tekee kaikki normaalit perheetkin.
Kun mieheni tulee kotiin vaikka esim. perjantaina, ensiksi hän menee katsomaan koiraa ja "peuhaa" tämän kanssa pihassa, sitten tulee sisälle jolloinka ruoka on yleensä valmista, sitten menee omaan autotalliinsa tekemän joitakin omia töitään ja ottaa pojat mukaan, viikonlopulla menee vaikka kalalle, metsälle taikka moottorikelkka retkelle koiran ja poikien kanssa. Yleensä tämä perjantai on vielä se päivä viikosta kun pitää rentoutua ja ottaa kaljaa taikka käydä baarissa kavereiden kanssa.
Kaikista edellämainituista olen vähän ulkona, en pääse mukaan taikka minua ei edes kysytä. Mieheni kaverit eivät käy meillä oikeastaan kylässä eivätkä heidän vaimonsakkaan. Olen usein sanonut, että lähdetään yhdessä kylään näille kavereillensa, mutta se ei käy.
Teen viikottain työpäivän 8-16 taikka joskus voin olla ylitöitä vaikka 17-18 saakka, riippuen kiireistä, enään en ole lähtenyt työ-asioissa ulkomaan matkoille vaan olen delegoinut sinne jonkun muun. Olen aina perjantaisin aikaisemmin kotosalla ennen mieheäni ja usein ehdin leipoa jotakin tuoretta pullaa taikka piirakkaa (tykkään leipomisesta ja meillä on leivinuunikin), vapaa-aikanani kun olen yksin kotona eivätkä lapset ole näinä 2 viikkona kuukaudesta meillä, käyn lenkillä, kirjastossa, leivon, siivoan, hoidan kaikki kodin juoksevat asiat, maksan laskut aina ajallaan meidän yhteiseltä tililtämme. Mieheni ei edes tarvitse koskaan miettiä talouttamme koska minä sen hoidan yhteisillä rahoillamme, jos tarvitsee rahaa esim. traktorin osiin, moottorikelkkaan yms, voi vapaasti ottaa tililtä kunhan ilmoittaa minulle. Koskaan en ole kieltänyt mitään ostamasta jos siihen on ollut varaa, meillä ei lasketa kumpi tienaa enempi taikka kumpi tuo kotiin enempi rahaa (vaikka se olen minä). Koskaan en ole kieltänyt poikia tuomasta kavereita meille yökylään ja jos on tuoneet, olen aina tehnyt hyvää ruokaa ja leiponut jälkiruokaa yms.
Koen yksinäisyyttä ja haluaisin, että mieheni huomioisi minua enempi. Seksi elämämme on hyvä. Viikonlopulla seksiä 2-4 kertaa, jos ei tarvitse viikolla lähteä pitkälle matkalle kuorma-autolla, on kotona yötä, niin silloinkin viikon aikana seksiä 3-4 kertaa. Kaipaisin enempi halausta ja suukottelua sekä jutustelua. Kerran mieheni pikku päissään tullessaan työnantajansa pikkujouluista kotiin olivat hänen työkaverinsa kiusanneet miestäni, että hänellä on liian hieno vaimo, liian hieno kuulemma tavalliselle duunarille. Olen eri mieltä... Olisin valmis tutustumaan myös mieheni kavereihin ja heidän perheisiinsä, mutta minua ei kutsuta kylään. No, olen kyllä pitänyt huolen itsestäni, enkä ole taipuvainen lihomaan huolimatta siitä, että minulla on 3 synnytystä.. Omassa työssäni olen vastuun kantaja jo asemani takia, mutta minua pidetään työpaikalla hyvänä esimiehenä ja reiluna kaverina, olen myös hyvä tulemaan kaikkien kanssa toimeen oli tilanne mikä tahansa. Suhde omiin lapsiini on lämmin jä heidän kanssaan puhun puhelimessa viikoittain sekä tapaan heitä 1-2 kertaa 2 kuukauden aikana, koska asuvat minusta n. 300 km päässä, yksi on ulkomailla. Mieheni tulee hyvin toimeen aikuisten lasteni kanssa ja he hyväksyvät hänet sellaisenaan kuin on. Mitä minun pitäisi tehdä toisin, että saisin enempi yhteitä aikaa kotona sekä viikonlopulla? Pitäisikö lähteä mukaan "keikalle", minulla on C-korttikin, mutta se ei oikeuta ajamaan yhdistelmällä. Minulla on pitämättä töistä lomia, koska olen jättänyt niitä varalle, jos vaikka mieheni ehdottaisi jotakin yhteistä matkaa taikka reissua. Kesälomalla viime kesänä mieheni kävi kalalla ja teki kotona ulkosalla remonttia, ei ollut edes silloin minulle aikaa, vaikka olin ottanut 2 viikkoa kesälomaa samalle ajalle kuin miehellänikin oli lomaa. Välillä tuntuu, että kuin minua ei olisi olemassakaan miehelleni. Olenkin joskus leikitellyt ajatuksella, mitä mieheni joutuisi yksin tekemään jos minua ei olisi, ei voisi ainakaan pitää lapsiaan luonaa 2 viikkoa kuukaudesta koska on usein itsekkin poissa kotoa.
Olen 45 vuotias ns. uranainen (johto tehtävissä) ja mieheni on minusta 4 kk vanhempi ja ns. duunari (ajaa raskaita kuljetuksia, rekkakuski) hän on eronnut 6 vuotta sitten ja minä jäin leskeksi 5 vuotta sitten tapaturman vuoksi. Minun kaikki lapset ovat jo aikaisia, mutta miehelläni on 2 ala-ikäistä ylä-aste ikäistä poikaa.
Mieheni kaksi poikaa ovat meillä 2 viikkoa kuukaudesta ja toisen ajan äidillänsä. Mieheni maksaa elatustukea ex rouvalleen pojista yht 600 eur/kk.
Olemme olleet naimisissa nyt 3 vuotta, mutta yhdessä olemme olleen 4 vuotta. Mieheni on hankkinut meille koiran, asumme maalla. Viikossa voi olla 2-4 päivää, jolloinka olen aivan yksikseni kotosalla, paitsi niinä viikkoina kun pojat ovat meillä, mieheni kun tekee reissuhommia myös ulkopaikkakunnille ja on yön pois kotoa.
Tänä aikana kun olen kotona poikien kanssa, teen ruokaa, leivon, pesen pyykit, vien harrastuksiin, tarkistan läksyt yms kuten varmasti tekee kaikki normaalit perheetkin.
Kun mieheni tulee kotiin vaikka esim. perjantaina, ensiksi hän menee katsomaan koiraa ja "peuhaa" tämän kanssa pihassa, sitten tulee sisälle jolloinka ruoka on yleensä valmista, sitten menee omaan autotalliinsa tekemän joitakin omia töitään ja ottaa pojat mukaan, viikonlopulla menee vaikka kalalle, metsälle taikka moottorikelkka retkelle koiran ja poikien kanssa. Yleensä tämä perjantai on vielä se päivä viikosta kun pitää rentoutua ja ottaa kaljaa taikka käydä baarissa kavereiden kanssa.
Kaikista edellämainituista olen vähän ulkona, en pääse mukaan taikka minua ei edes kysytä. Mieheni kaverit eivät käy meillä oikeastaan kylässä eivätkä heidän vaimonsakkaan. Olen usein sanonut, että lähdetään yhdessä kylään näille kavereillensa, mutta se ei käy.
Teen viikottain työpäivän 8-16 taikka joskus voin olla ylitöitä vaikka 17-18 saakka, riippuen kiireistä, enään en ole lähtenyt työ-asioissa ulkomaan matkoille vaan olen delegoinut sinne jonkun muun. Olen aina perjantaisin aikaisemmin kotosalla ennen mieheäni ja usein ehdin leipoa jotakin tuoretta pullaa taikka piirakkaa (tykkään leipomisesta ja meillä on leivinuunikin), vapaa-aikanani kun olen yksin kotona eivätkä lapset ole näinä 2 viikkona kuukaudesta meillä, käyn lenkillä, kirjastossa, leivon, siivoan, hoidan kaikki kodin juoksevat asiat, maksan laskut aina ajallaan meidän yhteiseltä tililtämme. Mieheni ei edes tarvitse koskaan miettiä talouttamme koska minä sen hoidan yhteisillä rahoillamme, jos tarvitsee rahaa esim. traktorin osiin, moottorikelkkaan yms, voi vapaasti ottaa tililtä kunhan ilmoittaa minulle. Koskaan en ole kieltänyt mitään ostamasta jos siihen on ollut varaa, meillä ei lasketa kumpi tienaa enempi taikka kumpi tuo kotiin enempi rahaa (vaikka se olen minä). Koskaan en ole kieltänyt poikia tuomasta kavereita meille yökylään ja jos on tuoneet, olen aina tehnyt hyvää ruokaa ja leiponut jälkiruokaa yms.
Koen yksinäisyyttä ja haluaisin, että mieheni huomioisi minua enempi. Seksi elämämme on hyvä. Viikonlopulla seksiä 2-4 kertaa, jos ei tarvitse viikolla lähteä pitkälle matkalle kuorma-autolla, on kotona yötä, niin silloinkin viikon aikana seksiä 3-4 kertaa. Kaipaisin enempi halausta ja suukottelua sekä jutustelua. Kerran mieheni pikku päissään tullessaan työnantajansa pikkujouluista kotiin olivat hänen työkaverinsa kiusanneet miestäni, että hänellä on liian hieno vaimo, liian hieno kuulemma tavalliselle duunarille. Olen eri mieltä... Olisin valmis tutustumaan myös mieheni kavereihin ja heidän perheisiinsä, mutta minua ei kutsuta kylään. No, olen kyllä pitänyt huolen itsestäni, enkä ole taipuvainen lihomaan huolimatta siitä, että minulla on 3 synnytystä.. Omassa työssäni olen vastuun kantaja jo asemani takia, mutta minua pidetään työpaikalla hyvänä esimiehenä ja reiluna kaverina, olen myös hyvä tulemaan kaikkien kanssa toimeen oli tilanne mikä tahansa. Suhde omiin lapsiini on lämmin jä heidän kanssaan puhun puhelimessa viikoittain sekä tapaan heitä 1-2 kertaa 2 kuukauden aikana, koska asuvat minusta n. 300 km päässä, yksi on ulkomailla. Mieheni tulee hyvin toimeen aikuisten lasteni kanssa ja he hyväksyvät hänet sellaisenaan kuin on. Mitä minun pitäisi tehdä toisin, että saisin enempi yhteitä aikaa kotona sekä viikonlopulla? Pitäisikö lähteä mukaan "keikalle", minulla on C-korttikin, mutta se ei oikeuta ajamaan yhdistelmällä. Minulla on pitämättä töistä lomia, koska olen jättänyt niitä varalle, jos vaikka mieheni ehdottaisi jotakin yhteistä matkaa taikka reissua. Kesälomalla viime kesänä mieheni kävi kalalla ja teki kotona ulkosalla remonttia, ei ollut edes silloin minulle aikaa, vaikka olin ottanut 2 viikkoa kesälomaa samalle ajalle kuin miehellänikin oli lomaa. Välillä tuntuu, että kuin minua ei olisi olemassakaan miehelleni. Olenkin joskus leikitellyt ajatuksella, mitä mieheni joutuisi yksin tekemään jos minua ei olisi, ei voisi ainakaan pitää lapsiaan luonaa 2 viikkoa kuukaudesta koska on usein itsekkin poissa kotoa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Oletko sähköasentaja kun olet johto tehtävissä (et siis johtotehtävissä)?
No leikki sikseen. Eiköhän sinun olisi syytä ryhtyä johtotehtäviin myös kotona ja tehdä miehelle selväksi että kaipaat häneltä enemmän huomiota ja yhteistä aikaa.
Tuskin kuitenkaan kannattaa ihan apukuskiksi lähteä (vaikka voisihan se olla mukava piriste seksielämälle jos autossa on hyvä vuode).
Miehet ovat yleisesti ottaen huonoja ajatuksenlukijoita joten nostapa kissa pöydälle. Ehkä kannattaa hankkia pullo viiniä tai koppa kaljaa tykötarpeiksi ja ilmoitta ukon kavereille että tänä perjantaina hän ei ehdi tulla baariin kaljalle kun on saanut kutsun hallituksen iltakouluun.
Mainitset aloituksessasi useampaan otteeseen sen johtavan asemasi ja myös että tuot enemmän rahaa kotiin kuin miehesi mutta samaan hengenvetoon selität ettet ollenkaan ole samaa mieltä kuin miehesi työtoverit että olet liian hieno hänelle. Minulle (ja todennäköisesti myös miehellesi) tulee tästä ristiriitainen kuva. Sinuna yrittäisin ottaa tämän asian esille miehesi kanssa (muutaman kaljan jälkeen koska asia on ilmiselvästi miehellesi hankala) ja selvittää vaivaako asia miestäsi jopa niin ettei oikein tiedä miten olisi kanssasi.
Lykkyä tykö!
Mielikuvani johtavasta uranaisesta ja tapasi tuottaa teksitä sekä varsinkin jäsennellä sitä, eivät tavoita toisiaan.
Juu, ei taida olla kirjoittajan ura ihan niin korkealla kun antaa ymmärtää. Liikaa yhdys sana virheitä ja muita perus juttuja tekstissä jäsennyksen lisäksi. Ura nainen ei myöskään tee työtä vain klo 8-16. Työ päivät venyy paljon pidemmiksi.
Eihän tuolla kyllä ole mitään tekemistä itse kysymyksen kanssa, kunhan vain ihmettelen ap:n ajatuksenjuoksua.
Vaimoni on myös uranainen ja tekee töitä usein vähemmän kuin 8-16, myös etäpäiviä on usein ja joka kuukausi voi pitää omaa lomaa.
Ei ainakaan kaikkien johtajien päivät pitkäksi veny.
Itse olen tavallinen ns. duunari ja vaimoni ansaitsee huimasti enemmän, että työpäivät on lyhyempiä.
Meillä ei ole tullut ajankäyttö ongelmia, eikä taloudenhoito. Vaimo usein aikaisemmin kotona ja myös kotitöitä sen mukaan tekee. Samoin harrastuksiinkin vielä ehditään.
Mitä ruikutat sullahan on asiat erittäin hyvin ja jaksat hoitaa miehesi lapsiakin, vaikka niiden pitäis tapailla isäänsä, ei sinua, hienoa sinulta.
Miehesi huomioi sinua hyvin, kun saat sexiäkin noin paljon ja siinä sitä hellyyttä ja huomioo.
Miksi tuot tuota uraasi ja palkkaasi niin paljon esille, eihän sillä ole mitään merkitystä tuohon ongelmaasi jos nyt mitään ongelmaa onkaan.....
Aloittajan tarina melkoisen samanlainen kuin minulla itselläni. Paitsi, miehelläni on vain yksi lapsi huollettavana, muut 2 ovat jo aikuisia. Yhteisiä lapsia ei ole.
Outoa, kuinka täällä keskitytään kirjoitusasuun enempi kuin itse kysymykseen. Minulla voi joskun olla niin paljon asiaa, että jäsentely yms. voi jäädä tekemättä.
No, meillä mieheni on myyjänä elektroniikkafirmassa ja minä henkilöstöpäällikkönä eri firmassa. Olemme olleet avioliitossa 2 vuotta ja muuten kaikki menisi hyvin, mutta meillä mieheni ex. vaimo tuottaa ongelmia tämän yhden lapsen kohdalla.
Välimme ovat muuten kunnossa, mutta vapaa-aikamme kuluvat varsin erilaisin harrastuksin. Minä ole lähinnä se joka voi joutua olemaan ylitöissä ja joskun tulen kotiin melko myöhäänkin. Ajoittain olen myös kokenut yksinäisyyttä. Meillä ei ole yhtään yhteistä perhetuttua jos ei lasketa mukaan sukulaisia.
Minusta ongelma on lähinnä se, että työmme on niin erilaista. Miestäni kiehtoo kaikenlainen elektroniikka ja sitä on haalinut kotiimmekin. Minä taas haluaisin matkustella ja käydä katsomassa mitä muualla tapahtuu.
Olen myös huomannut, että joskun miehille ottaa koville se, että vaimo voi ansaita enempi. Minusta tämä ei pitäisi olla suhteessa mikään ongelma.
Mitä tulee teidän ongelmiin, uskon, että voi johtua lähinnä siitä, että miehesi kaverit ovat kaikki samalta työpaikalta jossa on totuttu olemaan vähäsanaisia ja ajelemaan pitkiä reissuja yksikseen radio auki. Oletko tietoinen, mitä heidän vaimonsa tekevät työkseen? Puhutaanko teillä työasioista taikka siitä mitenkä työviikko on mennyt?
Kiinnitin huomioni kirjoitusasuun siksi etten ole motivoitunut lukemaan tuollaista mössöä ja siksi, että harppoen lukemani jätti ristiriitaisen tunteen johtavassa asemassa olevan aloittajan johtamistasoon.
Aivan ilmeisesti yleiset asenteemme antavat paremman mahdollisuuden mukautua asetelmaan jossa mies on suurempituloinen ja joutuu myös työnsä puolesta olemaan enemmän poissa kotoa sekä vuorokauden, että kalenteriajan puitteissa.
Meillä vaimoni oli kaupan täti useammissakin perustehtävissä.
Itse toimin yhdessä suuressa yrityksessä ylemmässä keskijohdossa ja sen jälkeen yhden pk-yritysten toimitusjohtajana ja sittemmin kolmen tuotantopäällikkönä.
Viimeiset vuodet tuottavuus- ja laatukonsulttina.
Ihme kyllä, meillä riitti puhumista myös työasioista koska kaikilla työpaikoilla on vastassa samat peruskysymykset.
Vaimoni toimiessa työpaikkansa luottamushenkilönä valmistelin hänen kanssaan yhteistyössä rungon alustukseen aiheesta työaika.
Elinikäisestä vuorokautiseen.
Minusta kummallakin on syytä olla "vahvat" alueensa ja reviirinsä.
Yhdessä kiinni pitävänä "liimana" on, ainakin meillä, yhteiset yhteiskunnalliset harrastukset, kiinnostus urheiluun ja matkustelu.
Tietenkin nyt jo 4-kymmentä lähestyvien lastemme ja jälkikasvun lisäksi.
Käväisin sittenkin katsomassa mitä muut ovat tuumailleet. Varsin niukasti on tullut ns. neuvoja.
Minä ainakin halauaisin puhua työ-asioista, jos niitä olisi joku kuulemassa. Mieheni joskus mainitsee töistään jotakin, mutta pintapuolisesti.
Olisikohan tämä vähän niinkuin ongelman ydin, että meillä ei tosiaan ole yhteisiä perhetuttuja.
Itse en pidä sillä mitään merkitystä, mistä sosiaalisesta luokasta ihmiset ovat, mukavaa on vaihtaa ajatuksia. Varmaankin mieheni työkaverit "karsastavat" minua, koska heillä voi olla ennakkoasentaita minua kohtaan. En ole tietoinen edes siitä, mitä mieheni on minusta kertonut työkavereilleen.
Kun olimme menossa avioliittoon, muistan, kuinka eräs kolleegani kysyi minulta, mitä mieheni tekee työkseen? Vastaukseni jotenkin herätti kysymyksiä, kun sanoin, että tuleva mieheni on rekkakuski. Minusta on mukavaa, että olemme niin erilaisissa töissä.
Alussa juuri häneen ihastuin ja myöhemmin rakastuin, koska hän oli jotenkin niin erilainen kuin aikaisempi mieheni. Omat aikuiset lapseni eivät ole koskaan minulta tivannut, miksi halusin avioliittoon niin erilaisen miehen kanssa. He ovat onnellisia puolestani.
Taidan laittaa nyt tulevana perjantaina saunan oikein kuumaksi ja karjalanpaistin uuniin muhimaan. Muutaman siiderinkin taidan hakea ja ehdottaa karaoke baariin lähtemistä. Ainakin siellä saa tanssia, ehkäpä uskaltaudun laulamaankin. Mieheni on kuulemma laulanut muutaman kerran karaokea, en ole koskaan kuullut vielä.
Voisin harkita jonkin uuden harrastuksen aloittamista, mutta viikonlopulla en halua olla kuin kotona, viikonloppu lepo on tarpeen viikon jälkeen.
Vielä ehtisi pilkillekin, vaikka vain repun kantajaksi. Kun saisin mieheni näyttämään tunteitaan muulloinkin kuin yö-aikaan. Itse olen kyllä ollut se joka menee suukottelemaan, vielä en ole lähtöpasseja siitä saanut.
Hei Orvokkisilmä!
Vähän vaikeaa oli ensimmäisen kirjoituksesi perusteella arvata että haluat keskustella työasioista! Kaiken kaikkiaan vaikutat nyt ihan eri ihmiseltä.
Mutta hällä väliä. Jos ongelmasi on työasiat KENEN työasioista haluat keskustella. Omista tai miehesi. Jos miehesi voit joko keskustella hänen kanssaan tai jos haluat muidenkin mielenpiteen joudut kyllä luomaan jonkunlaiset suhteet hänen työkavereihinsa. Ja se tuskin onnistuu jos lähdet pilkille miehesi kanssa, ehkä karaokessa jos hänen työkaverinsakin ovat siellä (otahan selvää asiasta). Sinuna kertoisin toki miehellesi mikä mieltäsi vaivaa ja etsisin yhdessä ratkaisua.
Ymmärrän toki jos tunnet olosi epämukavaksi jos tuntuu siltä ettei kukaan ymmärrä/hyväksy sinua. Paras tapa on lähteä miehesi mukan sinne baariin ja tutustua hänen työkavereihinsa ilman mittän taka tai muita ajatuksia.
Lykkyä tykö!
Ps.
älä välitä liikaa meistä pilkunnussij*ista jos olemme tulkinneet sinua ihan väärin alotuksesi persuteella.
ylä-aste, ala-ikä? Et ole tainnut paljon raportteja ym. kirjoitella johtotehtävissä. Taidat ajaa rekkaa itekin. Keksi uusi provo :D
Jaa-a... meillä kyllä alaiset kirjoittelee ne raportit aina puhtaaksi. Sanelut ovat veemäisimpiä mitä tiedän.. siinä ei tarvi silloin kyllä minkäänlaista kieliopillista tietämystä ;)
Yleensä, ikävä näin sanoa, ne pomot ei tiedä tuon taivaallista kieliopista.. iäkkäämmät siis.
Ylä-aste tarkoittaa 7-9 luokkaa, ja ala-ikäinen tarkoittaa alle 18 vuotiasta. Mikä oli sinulla tuossa edellä vaikeata ymmärtää? Alkuperäinen kirjoittaja ilmaisi asiansa niin, että miehellänsä on 2 ala-ikäistä ylä-asteella olevaa lasta.
Voihan olla niinkin, että lapset ovat ala-ikäisiä, mutta eivät ole enään ylä-asteella. Minusta hän ilmoitti asian varsinaisen selvästi. Tässä tapauksessa minä arvioin lasten olevan 13-16 vuotiaita.
Niin ja jos käy tuon 10 luokan, on vielä ylä-aste ikäinen, koska 10 luokka ei ole vielä lukiota.
Minusta aloittajan teksti ei ole mitenkään provo. Miksi aina epäillään kaiken olevan provoa? Kukapa täällä on äidinkielen ja oikeinkirjoituksen poliisiksi ruvennut? Jos kaiken heti provoksi leimaamme, kohta emme uskalla kirjoitella mitään saatika pyytää neuvoja.
Minä en koe, että olisin täydellinen oikeinkirjoittaja, mutta kirjoitan omasta mielestäni siten, että siitä pitäisi saada selvän.
On vaikea ymmärtää sitä ylä-astetta, kun se on yläaste. Ala-ikäinen on alaikäinen.
Johto tehtävä on johtotehtävä. Jos kävisi koulun ensin loppuun ja sitten hakeutuisi niihin johtotehtäviin.
Provo mikä provo.
Tiedoksi ei enää ole yläastetta vaan yläkoulu ja alakoulu =peruskoulu ja 10 luokkia ei rahanpuutteen takia ole kun joissain kunnissa.
Johtotehtävä on se porukan 10, eli se" pikkunilkki", johon pääsee ilman korkeakoulutusta.
Ei. Sinä ei kirjoitta niin että siitä saada selvä. Sinä lopettaa kirjoitus ja pelastaa maailma.
Ei se valitettavasti taida olla edes provo. Keski-ikäiset ämmät ovat oikeasti helvetin huonoja kirjoittamaan, asemasta riippumatta. Tai sitten johto ja tehtävät sisältävät Pirren parturikampaamon pyörittämistä.
Jaahas
täällä ollaankin sitten alettu pitämään oikein koulua.
Taitaa olla äidinkielenopettajakin mukana keskustelussa.
On se niin mukavaa, kun jotkut heti oikeinkirjoitukseen enempi kiinnittävät kuin tähän kyseiseen asiaan huomiota.
sinä ylempänä: perustappa oma keskustelu oikeinkirjoituksesta.
Sä olet ensimmäinen oppilas, luikihäröaivovamma.
Voihan olla että miehesi näkökulmasta vilkas seksielämä on sitä hellyyttä ja yhdessäoloa..:) Mutta oletko kertonut mihellesi että kaipaat yhteistä aikaa ja yhdessäoloa? Että haluat lähteä mukaan hänen ja poikien kanssa?..Olet takuulla oikea helmi miehellesi..Miehet vaan tuppaavat unohtaa sanoa sen..ja tosiaan-miehet eivät osaa lukea aatoksia..:) Viinin äärellä keskustelua ..jospa se siitä.Toivotan hyvää jatkoa sinulle" ps.Älä välitä näistä besserwissereistä..:P
Älä välitä ihmisten ilkeistä kommenteista. Heti kun nainen on johtotehtävissä, häntä pyritään painamaan alas. Olen itsekin johtotehtävissä ja nainen. Seurustelin pitkään duunarin kanssa, mutta mies koki tilanteen itselleen haastavaksi ja otti eron. Syytti minua rahan perässä juoksemisesta vaikka tein vaan työtäni. Nyt tapailen samanlaisessa asemassa olevaa miestä ja hänkin kokee minut uhaksi asemani takia. Missä ovat miehet jotka kestävät naisensa menestyksen?
Mutta, otapa ap asiat puheeksi miehesi kanssa! Vielä parempi, näytä hänelle kirjoituksesi. Hän ei voi olla tietoinen asioista ellet juttele hänelle näistä. Kukaan kun ei voi olla toisen ihmisen päässä ja me vielä kaikenlisäksi tulkitsemme samoja lauseita sen mukaan miten suhtaudumme maailmaan. Uskon, että miehesi hellii sua mielellään, onhan teillä hyvää seksiäkin, eikö vaan?
Tsemppiä!
Minusta miehesi saa olla onnellinen, että on sinut saanut. Hoidat hänen lapsiaankin ja teen kotitöitä. Toisaalta, kotona pikku askareet saavat jaksamaan siellä töissäkin.
Näkyy taas miehet olevan tuolla edellä kirjoittelemassa,. voi poloisia
heitä taitaa alkaa pelottamaan, että me naiset olemme seuraavaksi se joka tuo rahan perheeseen.
Taikka yleensäkkin se, että nainen palaa työelämään lapsien jälkeen ja menestyy siellä. Miksi ei voida olla iloisia, että kun nainen pärjää työssään niin miehen ei tarvitse enään rehkiä pitkiä päiviä?
Mut jos olet rekkakuskin kanssa naimisissa ja sinulla on hyvä asema työssäsi, en sanomattakin selvää, että teillä on jo aivan erilaiset koulutukset takana.
Aivan sama, onko kenenkään kirjoitus just eikä melkein, kunhan siitä saa käsityksen. Olkoot sitten mitä kirjoitusta vain. Ärsyttää.
Vie miehesi sinne karaokebaariin ja tanssikaan oikein korot sauhuten ja sitten pikkutunneilla puhutte asioista, mene vaikka autotalliin kesken päivän kyselemään kahville taikka vie se hänelle ja suukottele kanssa. Kyllä se mieskin siitä hoksaa, että haluat mukaan myös yhteisiin harrastuksiin.
Minua naurattaa tuolla edellä kommentti, että aloittaja ei kelpaa edes rekkakuskille, no mutta, eikös tullutkin selville, että sitä seksiä on ja paljon. Mutta ilmeisesti se suukottelu ja halaaminenkin olisi mukavaa, ja tämä on totta.
Uskon, että teillä on on vielä uskomaton matka edessä kun opetat miestäsi naisellisin ottein olemaan hellä muuallakin kuin sängyssä.
Ei välttämättä tarvii olla koulutuksissa paljoa eroa, veljeni on ylioppilas ja amiksesta valmistunut muurari, tykkäsi tehdä käsillään töitä, kävi lukion, kun ei muuta keksinyt 16 vuotiaana ja sitte amikseen.
Hänen vaimonsa ei ole käynyt lukiota, mutta amiksesta valmistunut merkonomi ja työssään eteenpäin päässyt ja kurssittanut itteensä ja on johtavassa asemassa.
Niin, tämäkin vielä, ei se koulutus aina ole välttämätön, että pääsee eteenpäin urallaan.
Sitkeyttä ja oikeita valintoja, niin se jo auttaa paljon.
Johtavassa asemassa tässä tarkoittanee: yksikönjohtaja, talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, toimitusjohtaja yms. ei siis pikkufirman sitä ainutta osakasta.
Ymmärsin, että aloittaja on jokin näistä edellämainituista vaikkapa yksikönjohtaja ja miehensä rekkakuski, eiköstä vain?
Ei siis ollut opettaja, lääkäri, lastentarhanopettaja, poliisi taikka hammaslääkäri.
Vaan henkilö, jonka alaisuudessa on muitakin palkkaa saavia henkilöitä.
Hyvä aloittaja!
olen itse erikoislääkäri. Kyllä sinä olet tekstistäsi päätellen johtavassa asemassa, vaikka kaikki eivät sitä huomaa.
Eli faktaa: miehesi on eronnut. Eronneet ovat jollain lailla olleet huteria ainakin ensimmäisen puolison arvoinnissa alunperin. Et voi vaatia häneltä professoritason käytöstä ja ihanneaviomiehen protptyyppiä. Hän on faktisesti eronnut rekkakuski, jolla on lapsia. No,mitä sitten. Ei sitten mitään. Sillä mennään ja hienosti menetkin.
Hän on, mikä on ja ota tai jätä. Ei hän siitä muutu. Hienosti hoidat koko paketin. Anna itsellesi kreditiä. Mieskin kiehnaa ympärilläsi.
Jos sinua kuvataan liian hienoksi vaimoksi, kuvaa se vain millaisten junttien joukossa miehesi joutuu elämään. Mutta minusta teillä menee ihan hyvin. Rekkakuski on reilu ammatti.
Miten saat yhteistä aikaa? Minusta täytyy toimia rekkakuskin logiikalla. Ilmoitat, että nyt pidetään yhteistä lomaa! Mihin haluaisit mennä! Toista tarvittavan usein, että kone alkaa raksuttaa.
Pärjäät hienosti!