hei. minulla on ongelmana löytää itselleni sopiva ammatti.
minusta hieman:
olen introvertti ja koen sosiaalisen kanssakäymisen erittäin rasittavaksi. haluan työhön jossa ei tarvitse juurikaan kommunikoida (tavata) muiden kanssa.
haluan työn jossa on vaihtelua. en esimerkiksi halua istua koko ajan tietokoneen ääressä taikka liikkua koko ajan. molemmat yhtäjaksoisesti ovat liian rasittavia. en ole niuho, minulla vain on kehno yleisterveys vuosikausia kestäneen syömishäiriön vuoksi. olen normaalipainoinen mutta anoreksia on jättänyt jälkensä.
en ole kovinkaan älykäs (luulen) joten mikään liian älyllinen ei tule kysymykseen. toisaalta pidän kyllä haasteista ja pitkästyn helposti jos työ vain toistaa itseään.
toisaalta työ jossa on lyhyet päivät ja aikaa jäisi muuhun mielekkääseen tekemiseen voisi olla hyvä juttu mutta varmaan mahdoton yhtälö nykyajalla.
Alan olla epätoivoinen tämän asian kanssa ja melkein jo tuntuu etten halua käyttää elämääni vuosikausien raatamiseen vain rahan edestä. haluan nauttia elämästä nyt kun vihdoin sen osaan...
Niin mutta jos joku osaa tässä neuvoa, olisin todella iloinen !!
minusta hieman:
olen introvertti ja koen sosiaalisen kanssakäymisen erittäin rasittavaksi. haluan työhön jossa ei tarvitse juurikaan kommunikoida (tavata) muiden kanssa.
haluan työn jossa on vaihtelua. en esimerkiksi halua istua koko ajan tietokoneen ääressä taikka liikkua koko ajan. molemmat yhtäjaksoisesti ovat liian rasittavia. en ole niuho, minulla vain on kehno yleisterveys vuosikausia kestäneen syömishäiriön vuoksi. olen normaalipainoinen mutta anoreksia on jättänyt jälkensä.
en ole kovinkaan älykäs (luulen) joten mikään liian älyllinen ei tule kysymykseen. toisaalta pidän kyllä haasteista ja pitkästyn helposti jos työ vain toistaa itseään.
toisaalta työ jossa on lyhyet päivät ja aikaa jäisi muuhun mielekkääseen tekemiseen voisi olla hyvä juttu mutta varmaan mahdoton yhtälö nykyajalla.
Alan olla epätoivoinen tämän asian kanssa ja melkein jo tuntuu etten halua käyttää elämääni vuosikausien raatamiseen vain rahan edestä. haluan nauttia elämästä nyt kun vihdoin sen osaan...
Niin mutta jos joku osaa tässä neuvoa, olisin todella iloinen !!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Varastohommissa tai rakennusalalla saa tehdä aika itsenäisesti työtä. Ei toisaan tarvitse kenellekään puhua, mutta kannattaa varautua, että ainakin rakennuksilla on järjetön kiire.
No luuletko että ex-syömishäiriöinen nainen, jolla sairauden seurauksena heikko yleiskunto, pystyy/jaksaa nostella varastolla painavia laatikoita tms. Kyllä siihen hommaan tarvitaan hyvä kunto ja voimaakin.
Itsekin olen ex-syömishäiriöinen, alipainoinen kylläkin ja en kyllä edes vakavissani harkitse varastohommia. Eihän ne palkkais edes tälläistä rimpulaa :D Toki joku käsin pakkaaminen, kevyiden/keskiraskaiden tavaroiden lajittelu tms saattais sopia paremmin jopa minulle.
No asiaan. Itsekin mietin mitä voisin tehdä, kun olen hieman samankaltainen kuin aloittajakin :) Vähän ujo, ryhmätilanteet ahdistaa. Tosin mulle sopis myös sellanen tosi rutiininomainen ns. tylsä työ kunhan olis edes suurimmaks osaksi itsenäistä työtä.
Tuli mieleen kuorma-autonkuljettaja. Jos ajat tarpeeksi isoa autoa, ei tarvitse liikuttaa tavaraa muulla kuin trukeilla tai terminaalityöntekijät siirtelevät kamat puolestas. Työssä saa paljon istua yksin ja kuunnella radiota (oppii maailman menosta paljon!)
Tuossa hommassa on kylä sitten äivät pitkät ja jos ajat pitkin eurooppaa niin ole poissa kotoa montakin viikkoa.
Mä tykkäsin aikoinaan kokoonpanotöistä ja tehdastöistä, mutta sosiaalinen paine vei sitten opiskelemaan, kun koulumenestys oli hyvä. Olen joutunut asiakaspalveluunkin, yöks. Nyt olen insinööri-suunnittelija ja asiakkaita on sopivasti, eli vähän joutuu olemaan ihmisten kanssa tekemisissä, mutta toisinaan ei yhtään muutamaan päivään. Toimistot ovat tällä alalla aika pieniä ja porukat menossa milloin missäkin, joten sopii. Eikä ole liian paljon naisia!