Olemme menossa mieheni kanssa naimisiin kesällä ja olemme keskustelleet nimestä.
Minä haluan ehdottomasti meille saman sukunimen, menemmehän naimisiin ja olemme siis perhe. Ongelma on, että mies ei halua minun ottavan nimeään, vaikka minulle se olisi suuri kunnia ja tavallaan osoitus minulta itseltäni, että haluan häneen sitoutua ja rakastan häntä.
Hän taas sanoo, että haluaisi mieluummin ottaa minun nimeni. Olemme siis pattitilanteessa. Taustasta sen verran, että hänen nimensä on todella yleinen ja hänen sukunsa laaja, minun nimeni on erittäin harvinainen ja ulkomaalaistaustainen.
Kokemuksia? Neuvoja?
Minä haluan ehdottomasti meille saman sukunimen, menemmehän naimisiin ja olemme siis perhe. Ongelma on, että mies ei halua minun ottavan nimeään, vaikka minulle se olisi suuri kunnia ja tavallaan osoitus minulta itseltäni, että haluan häneen sitoutua ja rakastan häntä.
Hän taas sanoo, että haluaisi mieluummin ottaa minun nimeni. Olemme siis pattitilanteessa. Taustasta sen verran, että hänen nimensä on todella yleinen ja hänen sukunsa laaja, minun nimeni on erittäin harvinainen ja ulkomaalaistaustainen.
Kokemuksia? Neuvoja?
Vastaukset 5
Vanhimmat
No, ajattele näin.
Kumpi tärkeämpää.
Että sinulla on hänen nimensä?
vai
Että teillä on yhteinen perhe?
Jos tärkeämpää on se yhteinen perhe, ottakaa sinun sukunimi. Jos taas tärkeämpää on sinulle hänen nimensä kuin että yhtenäinen perhe, niin ottakaa sitten sellainen kaksoisnimi, jossa kummankin sukunimi.
Tai sitten voitte vain pitää oman nimenne?
Se on vain nimi, sillä ei ole merkitystä vaikka tuossa vaiheessa se tuntuukin elämää suuremmalta asialta.
Aika outoo ett mies haluu naisen nimen.
Minkä ikäisiä muuten olette?
Nimim. hgf543543543534 - kiitos asiallisesta vastauksestasi. Minulle toki käy erittäin hyvin, että mies ottaa minun nimeni ja se asia ei ole mikään "ongelma", vaan enemmänkin sovittelua vaativa juttu..... : )
Tietenkin minulle on tärkeintä olla mieheni kanssa ja aloittaa täysin yhteinen elämä.
Nimim. pidin omani - niin, eihän se nimenvaihto mikään pakko nykypäivänä ole, mutta haluamme sitä kumpikin. Yhteisnimi taas on aika hankala, kun meillä on aika pitkät nimet ja vielä, kun minulla on tuo ulkomaalaistaustainen nimi. Mielestäni eivät siis sovi yhteen.
Nimim. 6 5 - nyt en ihan ymmärrä. Mitä outoa on siinä, että mies haluaa naisen nimen? Kyse on kuitenkin sukunimestä ja minun tietääkseni useakin mies nykyään ottaa naisen sukunimen.
Olemme olleet 5 vuotta yhdessä, mieheni on vähän alle 40, minä vähän alle 30 vuotias.
Pitäkää ihmeessä omat sukunimenne, kun se on nykyään mahdoillista. Kumpikaan ei suvustaan eroon pääse nimeä vaihtamalla. Avioliiton arvo ja sitoutuminen on sydämissä ei nimissä.