Mikä miehessä

Vaihtaisin miestä. Tuohan ei siitä parane, pahemmaksi vain menee! Älä sitoudu mieheen.

Kuulostaa tyypilliseltä vallankäytöltä suhteessa. Hän vetää vahvimman mahdollisen kortin esiin tietäen, että se satuttaa sinua. Näin ollen hän siis pyrkii hallitsemaan sinua pelolla. Taustalla lienee heikko itsetunto ja / tai kypsymättömyyttä ihmisenä.

Lääkkeeksi suosittelisin riidattomassa tilanteessa avointa ja asiallista keskustelua suhteestanne ja toimintatavoistanne suhteen sisällä. Kannattaa yhdessä pohdiskella (mitenkään syyllistämättä toista), mitkä asiat vievät suhdettanne parempaan suuntaan ja mitkä huonompaan - ja sen myötä sitten opetella entistä parempia toimintatapoja. Aiheesta löytyy varmasti myös paljon kirjallisuutta.

Kiitos discovery-74. Kuulostaa järkeen käyvältä.. Tuosta voisi olla apua. Ero ei kuitenkaan ole ainakaan minulle se ensimmäinen vaihtoehto. Täytynee vierailla kirjastossa lähiaikoina.

Huono itsetunto , miehesi haluaa erota ! se tapahtuu aikanaan

Kiristää tunteilla, ei halua selvittää asioita. Tilanne ei helpota pidemmän päälle.

Viestin aloittaja:

Minulla kävi just samallatavalla exäni kanssa.

Uhkasi erota kun riitelimme hänen kanssaan.

Loppupeleissä minä en jaksanut enää, joten jätin hänet.

Exänikin väitti rakastavansa minua, mutta ei sitten rakastanutkaan niin paljoa, että olisi ollut valmis jatkamaan, vaikka itse olisin halunnut.

Ei meilläkään puhumiset auttanut.

Yritin puhua ympäri, mutta turhaan.

Samaa on koettu täälläkin. Aikaisemmassa parisuhteessa jokaisen suuremman riidan aikaan mies halusi erota. Yhdessä asuessamme totesi haluavansa muuttaa pois ja lopettaa "naurettava pelleily".

Satutti joka kerta todella pahasti, enkä enää lopulta osannut luottaa siihen että kestääkö suhde kauaakaan. Keskustelu ei auttanut ikinä, koska vaikka kuinka diplomaattisesti yritin mistä tahansa minua vaivaavasta asiasta puhua, se kääntyi siihen, että mies ymmärsi väärin. Hänen mielestään minun jokainen yritykseni puhua minua vaivaavasta asiasta tarkoitti selkokielellä sitä, että hän on huono ihminen ja kaikin puolin kelvoton. Ja sitten tuli erolla uhkailu.

Jos kommunikointia ei saa paremmaksi, tuollaiset riidat käyvät lopulta ylivoimaisiksi kestää.

Onneksi nyt ei tarvitse riidellä eikä pelätä tuollaisia uhkauksia kunnollisessa, tasapainoisessa parisuhteessa.

Viestiketjun luettuani tulee itselleni vielä mieleen yksi syy mikä voi saada ihmisen vetämään ns erokortin esille riidan aikana jo mainittujen syiden lisäksi. Pelko että hänet jätetään.

Kuulostaa kahelilta mutta se voi tosiaan olla se syy toimia noin "nurinkurisesti". Eli jos suurin pelko syvällä syvällä nahan alla on se että "saa kenkää" niin em mörkö voi oireilla niinkin että on koko ajan riitojen aikana se "pah, jätän sut ihan kohta" -osapuoli.

Toisin sanoen uhkailee erolla koko ajan varmuuden vuoksi omassa epävarmuudessaan, jotta voi (ainakin itselleen yrittää) vakuuttaa "no sitähän mä jo moneen kertaan aiemminkin halusin" jos se ero oikeasti tulee ja varsinkin toisen osapuolen "päättämänä".

Tällä kokemuksellani sanoisin että sanat sinänsä riidoissa ei aina ole se kaikkein merkityksellisin vaan enemmänkin se mikä ne on saanut toiselle sanomaan.

Mun mielestä monessa parisuhteessa riitojen aiheena on usein se sama alue jolla jyrrätäään edestakaisin, samat pikkuhiljaa vakiintuvat heitot ja vastaheitot. "Turvallinen areena" jossa samat asetelmat toistuu, ilman että uskalletaan oikeasti istua alas ja miettiä mitä haluaa toiselle sanoa ja vielä enemmän,kuunnella mitä toisella on asiaa. Eli mitä niiden "vakioriitojen/vakioheittojen" taustalla voi piillä, oikeina "kivijalkasyinä" siihen miksi voidaan huonosti aika ajoin.

Monien ihmisen on aika paljon helpompi sanoa että "se ja se asia vi*uttaa ihan v**usti" kun sanoa että "minua satuttaa ja surettaa se-ja-se".

Tuo "naah, jätän sut" on pidemmän päälle aika tuhoisaa, oli syy mikä sen hokemisen kanssa mikä tahansa. Ns tyhjät uhkailut on vähän kuin kirosanat, niihin turtuu. Jatkuvasti paljon kiroilevankin ihmisen ulosantiin tottuu nopeasti eikä niiden hokemisella ole muuta vaikutusta kuin että ajattelee että onpa aika karkea ja sivistymätön tapa puhua.

Erolla uhkailu "tavan takaa" voi olla myös seurausta että ihminen pelkää oikeaa sitoutumista toiseen, siis syvällä sisimmässään. Esittää rajua jättäjää ja pitää koko ajan raollaan ovea jossa lukee "HÄTÄTIE: ulos karkuun parisuhteesta".

Vielä yksi tärkeä pointti. Sekä meissä miehissä että naisissa on paskiasia jotka eivät ansaitsisi niin hyvää kumppania kuin mikä heille on suotu. Kannattaa jokaisen tykönään miettiä ansaitsisiko parempaa vai katsooko peilistä takaisin se jonka kannattaisi alkaa käyttäytymään paremmin jotta saisi hyvän kumppaninsa jatkossakin pitää.

Kokemusta löytyy myös täältä samasta aiheesta, eli että mies riitojen aikana uhkaili jättämisellä - tai oikeastaan aina kun olisi joutunut minut ja tarpeeni huomioimaan - aina oli lähtemässä pois. Sairas ihminen, huono itsetunto, yms. - jostakin yksittäisestä kommentista, esim. voitko siirtää sukkasi - seuraa mahdoton huuto kun ihminen pitää itseään täytenä surkimuksena kun todellisuudessa on kommentoitu vain sukkien sijaintia..

Minä jätin kyseisen miehen. Ja vakaasti haluan jatkossa terveemmän ja tasapainoisemman kumppanin vierelleni!

SE YRITTÄÄ HALLITA SUA JA SAADA SUT SEN TOSSUN ALLE. KOHTA ET SAA TEHDÄ MITÄÄN ILMAN LUPAA, ET SAA TAVATA KAVEREITA JA JOKA ASIAAN PITÄÄ KYSYÄ LUPA.

Oma exäni (nainen) oli juuri tuollainen.

Kolmannella kerralla sanoin että lähde vain, kun alkoi muutenkin tympäistä se jatkuva tappelu. Hänellä oli huono itsetunto edellisestä suhteesta joka tuntui purkautuvan aina minuun aivan sama mitä tein, tai teinkö mitään.

Pari päivää meni ja se oli siinä.

Neljä vuotta oon eläny tossa samassa eron uhassa. Ei vaan enää tunnu niin paljon. Alkaa olla jo ihan sama. Mä oon niin monia kymmeniä kertoja ollu siinä tilanteessa, että on ollu pakko miettiä mitä konkreettisesti täytyy tehdä nyt kun se on jättänyt mut. Se pakottaa siis mutki pitämään takaovea raollaan, vaikka en haluais muuta ku sitoutua kunnolla. Enkä voi rakastaa niinkuin haluaisin. Kun tietää että se kohta taas satuttaa mua, siihen alkaa varautua. Eli mitä vähemmän rakastaa, sitä vähemmän se voi mua satuttaa. Luottamus on menny aikoja sitte. Miten toinen voi sanoa että rakastaa ja sitten ettei halua enää olla, ja sitten taas ollaan. Valehteleeko se ku se sanoo että rakastaa, onko se mun kanssa säälistä jne.. Musta tuntuu, että jos me joskus erotaan, en sure ollenkaan, koska olen jo niin paljon saanut käsitellä meidän eroja. Oon mä tosta sille puhunu, ihan jankuttamiseen asti. Se näytti auttavan, mutta en mä tiiä... Ennen se sano että "nyt se on loppu", nykyään se sanoo että "se vois olla parempi".