heikko liekki takaisin kunnon roihuksi? Vai onko se mahdollista... Seurustelua on takana vajaa vuosi. Vielä jokunen aika sitten (about 3-4kk) miesystäväni oli aivan hulluna minuun. En tiedä mitä on tapahtunut mutta enää häneltä ei tipu läheisyyttä eikä seksiä kuin sillon kun hän itse haluaa. Joudun itse tekemään lähes aina aloitteen. Olen puhunut hänelle tästä mutta hänen mielestään kaikki on kunnossa ja läheisyyttä tarpeeksi. Kerroin että minusta ei tunnu samalta.
Ennen hän suorastaan repi vaatteet yltäni, kokeili kaikkea uutta, katsottiin yhdessä pornoa jne jne. Nyt hän ei tunnu piittaavan vaikka kulkisin millaisissa hepenissä hänen silmiensä edessä tai kokonaan ilman.
Ja seksin jälkeen hän ei enää jää silittelemään tai hellimään minua vaan nousee sängystä, pukee ja häipyy esim katsomaan telkkaria.
Yksikin ilta menin toivottamaan hänelle hyvät yöt. Hän katsoi jotakin elokuvaa jossa alastomat naiset hieroivat toisiaan. Hän vaan totesi "ok" ja jatkoi tv:n katsomista edes vilkaisematta minuun. Sattui aivan h*lvetisti ja painuin sänkyyn itkemään. Se tuntui viimeiseltä pisaralta. Että näinkö tärkeä minä olen...? Pornotähdetkin menevät edelle. Eikä tämä tosiaan ollut ainut kerta kun joku/jotkut ovat vieneet hänen huomionsa täysin minusta.
Ennen hän suorastaan repi vaatteet yltäni, kokeili kaikkea uutta, katsottiin yhdessä pornoa jne jne. Nyt hän ei tunnu piittaavan vaikka kulkisin millaisissa hepenissä hänen silmiensä edessä tai kokonaan ilman.
Ja seksin jälkeen hän ei enää jää silittelemään tai hellimään minua vaan nousee sängystä, pukee ja häipyy esim katsomaan telkkaria.
Yksikin ilta menin toivottamaan hänelle hyvät yöt. Hän katsoi jotakin elokuvaa jossa alastomat naiset hieroivat toisiaan. Hän vaan totesi "ok" ja jatkoi tv:n katsomista edes vilkaisematta minuun. Sattui aivan h*lvetisti ja painuin sänkyyn itkemään. Se tuntui viimeiseltä pisaralta. Että näinkö tärkeä minä olen...? Pornotähdetkin menevät edelle. Eikä tämä tosiaan ollut ainut kerta kun joku/jotkut ovat vieneet hänen huomionsa täysin minusta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No eipä tossa ole muusta kyse kuin että arki on astunut suhteeseenne.
Itsesi päätettävissä on, riittääkö se sinulle vai ei - mutta tiedoksesi: ennemmin tai myöhemmin se tulee jokaiseen suhteeseen.
Mietihän nyt vähän... Luuletko oikeasti, että vielä 5-10 vuoden ja parin lapsen asuntolainan jälkeen elo on samanlaista hehkuttamista? Tiedän tunteen - kivaahan se on, että toinen käy kuumana ja sitä tuntee itsensä telluksen upeimmaksi ja halutuimmaksi naiseksi - mutta aikansa kutakin.
Miehesi toimii kaiketi normimiehen tavoin ; on tehnyt tunteensa tiettäväksi eikä näe teidän "tasaantumisessanne" mitään ongelmaa, vaan kokee sen osaksi parisuhteen kehityskaarta. Kun mies ei koe suhteessa olevan mitään vikaa, vaan on sitoutunut sinuun ja haluaa jakaa elämänsä kanssasi, ei hän myöskään osaa alkaa "korjata". Sellaista, mikä ei ole rikki, harvoin osataan lähteä korjaamaan...
Jos seurustelua on takana vajaa vuosi, niin hieman liian aikaisin se arki palasi suhteeseen. Meillä on avioliittoa takana lähes 20vuotta, ja jos minun mieheni käyttäytyisi noin arkisesti minua kohtaan, pistäisin kyllä mekkalan pystyyn.
Ei arki tarkoita sitä, että toista ei enää huomioi tai tunne halua toista kohtaan. Niitä kertoja varten täytyy vain välillä nähdä hieman vaivaa, arki vie sitä aikaa ja energiaa, mutta ei sen pitäisi muuttaa kumppania huonekaluksi, josta ei tarvitse välittää. Jos toinen ei reagoi hepeneisiin tai ehdotuksiin, niin silloin on aika paha paikka.
Meillä mies yhä jättää lappuja aamuisin jos lähtee aikaisemmin. Piirtää niihin sydämiä. Minä koskettelen ohikulkiessani. Laitan joskus jotain extraa päälle tai pikemminkin vaatteiden alle. Lapsia on, mutta olemme pitäneet meidän suhteen elossa ja irrallisina vanhemmuudesta. Siinä me olemme kumppanit.
Onnekseni mieheni ei ole mikään pornon suurkuluttaja, joten ei häiritse jos joskus katsoo. Ja joskus katsotaan yhdessä.
Hyvin sanottu... "arki vie sitä aikaa ja energiaa, mutta ei sen pitäisi muuttaa kumppania huonekaluksi, josta ei tarvitse välittää".
Tiedän kyllä että arki tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin mutta alle vuoden seurustelun jälkeen se on mielestäni tullut hieman liian aikaisin kuvioihin.
Juuri tuollaiset pienetkin huomionosoitukset pitävät suhteen liitokset kasassa. En tiedä kuinka paljon voin mieheltäni vaatia, kun olen jo sanonut asiasta parikin kertaa ja hän on nähnyt minun itkevän asian takia. Sillä hetkellä hän on saattanut halata tai ottaa kädestä mutta pian sen jälkeen on taas väljähtänyt ja läheisyys kadonnut. Hyvin hyvin harvoin saan kuulla häneltä (hänen aloittestaan) "rakastan sinua" vaikka itse kerron sen aika usein.