Olen 22-vuotias nainen, mieheni on 24-vuotta. Olemme seurustelleet vasta alle puoli vuotta ja olen raskaana. Kerroin miehelleni asiasta ja hän suhtautui siihen tilanteen huomioon ottaen hyvin. Hän sanoi tukevansa minua, mikä päätökseni nyt sitten olisikaan. Jotenkin kuitenkin jäi tunne että hän haluaa aborttia. Esim. hänen kommentistaan "me ollaan niin nuoria vielä itsekin" yms jäi semmonen tunne.
Olen kuitenkin alkanut miettiä lapsen pitämistä.. haluaisin pitää lapsen, sillä rakastan miestäni luultavasti enemmän kuin olen ketään rakastanut tai tulen rakastamaan ja haluaisin hänen olevan lapsieni isä. Tuntuisi kauhealta abortoida lapsi.
Kuitenkin tilanteeni huolettaa. Haluaisin antaa lapselleni hyvän alun ja en tiedä onnistuuko se rahallisen tilanteen vuoksi. Olen opiskelija ja opintoja jäljellä vielä 2 vuotta..Haluaisin mielipiteitä ja jos joillain on samankaltaisia kokemuksia niin olisi mukava kuulla niitä.
Millaisiahan tukia vanhemmat saavat lapsilisän lisäksi?
Olen kuitenkin alkanut miettiä lapsen pitämistä.. haluaisin pitää lapsen, sillä rakastan miestäni luultavasti enemmän kuin olen ketään rakastanut tai tulen rakastamaan ja haluaisin hänen olevan lapsieni isä. Tuntuisi kauhealta abortoida lapsi.
Kuitenkin tilanteeni huolettaa. Haluaisin antaa lapselleni hyvän alun ja en tiedä onnistuuko se rahallisen tilanteen vuoksi. Olen opiskelija ja opintoja jäljellä vielä 2 vuotta..Haluaisin mielipiteitä ja jos joillain on samankaltaisia kokemuksia niin olisi mukava kuulla niitä.
Millaisiahan tukia vanhemmat saavat lapsilisän lisäksi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
aspiriini polvien välissä estää raskaudet !
Musta tuli isä kun olin 22 vuotias opiskelija ja äitinsä 20v. Nyt lapseni on 15 vuotias teini. Päivääkään en vaihtaisi pois, niin hieno tapaus hän on :)
Kyllä te pärjäätte. Tukia saatte lapsilisän, opintolainan ja tuen... Ei se lapsen hyvä alku mielestäni tarkoita sitä että pitäisi olla rahaa ja paljon turhia leluja. Aika vähällä sitä tulee toimeen loppujen lopuksi.
Teidän pitää miettiä yhdessä oletteko valmiita sitoutumaan lapseen. Takaan sulle että on hienoa kun on vielä itse suht nuori ja silti on teini-ikäinen lapsi. Sukupolven välinen kuilu ei ole vielä kovin syvä pienen ikäeron takia.
Abortissa on se ikävä puoli että sen muistaa koko loppuelämän :( Siitäkin on kokemusta, ikävä kyllä.
Miehesi viittaa että abortti on parempi vaihtoehto. Jos pidät lapsen, todennäköisyys teidän eroon kasvaa yli 60%. Eli sen sijaan että annat lapsellesi hyvän alun, annat lapsellesi rikkinäisen ja epävakaan lapsuuden.
Jos haluat miehesi olevan lapsiesi isä, niin miksi ette voisi vain odottaa muutaman vuoden lisää, niin että mieskin on myös sitä mieltä, että se seuraava lapsi pidetään?
Itse mietin samaa kun 22 vuotiaana tulin raskaaksi. Onneksi päätin pitää lapsen sillä muutama vuosi sen jälkeen sairastuin vakavasti. Sairaus hoidettu mutta koskaan en voi enää lapsia saada.
Lapsemme sai yhtä hyvän varhaislapsuuden vuokrakodissa opiskelijavanhempien kasvattamana kuin missä tahansa muussa turvallisessa kodissa. Taloudellisesti oli tiukkaa mutta näytä minulle "tavisten taustalla oleva" lapsiperhe missä menoja ei tarvitse suunnitella niin käyn kättelemässä.
Sitten valmistuimme, menimme töihin ja ostimme talon. Siitä ne huolet sitten alkoivatkin. Erosimme lapsen isän kanssa kun lapsi oli 7 vuotias mutta elämä on... Saattaa se ero tulla vanhemmallakin iällä lapsia saaneille.
tärkeintä varmaan on et lapsesi saa hyvä taloudellisen toimeentulon ja et pärjääte hyvin muutenkin taloudellisesti. et abortti voi olla hyvä jos sun pitää opiskella tai tehdä töitä et saat rahaa säästettyä.