Erostamme on kohta jo vuosi. Olen kaivannut naistani takaisin joka ikisenä päivänä, mutta olen ollut osoittamatta sitä ja antanut hänen olla se, joka on lähestynyt minua silloin kun on halunnut tekemisissä olla. Sittemmin olemme nähneet ystävinä ja molemmilla on ollut ihan hauskaa.
Meidän välillä on erityisen hyvä kemia jne kaikki matchaa. Olen aiemminkin kirjoittanut tänne, kuinka minä pilasin lopulta suhteen. Fyysisesti en tehnyt kovin pahaa väkivaltaa naiselleni. Ainut kerta on se kun riidan aikana molemmat tartuimme toisiamme käsistä kiinni ja huusimme. Kuitenkin omien ongelmieni vuoksi tein henkistä väkivaltaa riitojen aikana huutamalla ja haukkumalla törkeitä sanoja käyttäen. Tuli sitten se viimeinen kerta ja naiseni lähti.
Nyt hän ihan yllättäen kertoi rakastavansa ja kaipaavansa minua edelleen ja halusi tavata. Tapasimmekin ja hän tuli aloitteellisesti lähelleni. Kuitenkin tämän tapaamisen jälkeen hänen mielensä muuttui ja sanoi yhtäkkiä että ei halua mitään. Johtui kuulemma tunteesta joka tuli lähelläni.
En kuitenkaan ole turhaan käynyt terapiassa ja korjannut ongelmiani, koska hän sanoi myös että vaikutan erilaiselta kuin aiemmin. Syy miksi tänne kirjoitan, on että haluaisin kysyä jonkinlaista väkivaltaa kokeneilta naisilta, että voiko luottamuksen saada vielä takaisin. Oletteko palanneet kumppaninne luokse ja miten se on onnistunut.
Nyt en enää tiedä, pitäisikö minun kertoa useammin tunteistani tälle naiselle, vai yrittää jatkaa sitä hiljaiseloa mitä hän aiemmin toivoi. Rakastan häntä niin paljon että jokainen vaihtoehto on kuitenkin tuskaa, paitsi yhteinen elämä.
Tekemistään virheistä saa kärsiä ikuisesti. Ehkä se on ihan oikein
Meidän välillä on erityisen hyvä kemia jne kaikki matchaa. Olen aiemminkin kirjoittanut tänne, kuinka minä pilasin lopulta suhteen. Fyysisesti en tehnyt kovin pahaa väkivaltaa naiselleni. Ainut kerta on se kun riidan aikana molemmat tartuimme toisiamme käsistä kiinni ja huusimme. Kuitenkin omien ongelmieni vuoksi tein henkistä väkivaltaa riitojen aikana huutamalla ja haukkumalla törkeitä sanoja käyttäen. Tuli sitten se viimeinen kerta ja naiseni lähti.
Nyt hän ihan yllättäen kertoi rakastavansa ja kaipaavansa minua edelleen ja halusi tavata. Tapasimmekin ja hän tuli aloitteellisesti lähelleni. Kuitenkin tämän tapaamisen jälkeen hänen mielensä muuttui ja sanoi yhtäkkiä että ei halua mitään. Johtui kuulemma tunteesta joka tuli lähelläni.
En kuitenkaan ole turhaan käynyt terapiassa ja korjannut ongelmiani, koska hän sanoi myös että vaikutan erilaiselta kuin aiemmin. Syy miksi tänne kirjoitan, on että haluaisin kysyä jonkinlaista väkivaltaa kokeneilta naisilta, että voiko luottamuksen saada vielä takaisin. Oletteko palanneet kumppaninne luokse ja miten se on onnistunut.
Nyt en enää tiedä, pitäisikö minun kertoa useammin tunteistani tälle naiselle, vai yrittää jatkaa sitä hiljaiseloa mitä hän aiemmin toivoi. Rakastan häntä niin paljon että jokainen vaihtoehto on kuitenkin tuskaa, paitsi yhteinen elämä.
Tekemistään virheistä saa kärsiä ikuisesti. Ehkä se on ihan oikein
Vastaukset 4
Vanhimmat
niinkö28
Minulla on sinunkaltaisesi mies, joka käyttää henkistä väkivaltaa. Hän on hyvin herkkä suuttumaan eikä pysty keskustelemaan asiallisesti mistään parisuhteeseen tai tunteisiin liittyvästä. Sittenpähän siinä yritän pidätellä kyyneleitä, koska jos näytän kielteisiä tunteita, hän suuttuu lisää. Hän todellakin on haukkunut ja lätännyt minut sanallisesti monet monituiset kerrat. Tämän haukkumisen lisäksi hän käyttää hallitsemiskeinona erouhkailua aivan rasittavuuteen asti. Ei erityistä fyysistä väkivaltaa mutta joskus suuttuessan tuuppii tai tönii. Mutta kaikkein kauheinta on se, että hän mitä ilmeisimmin häpeää minua. Koska olet itse tavallaan tuon mieheni kaltaisessa asemassa ollut, niin neuvopa minua, mitä minun pitäisi tehdä. En voi sanoa olevani onnellinen. Tyydyn tähän suhteeseen, mutta en ole onnellinen, vaikka rakastan häntä. Lukisitko viestini tuota suhteen lopettaminen - palstalta samalla nimimerkillä eli sydän solmussa tienristeyksessä...
Oletko sanonut miehellesi miltä sinusta tuntuu? Minä tein sen virheen että ymmärsin liian myöhään kuinka paljon naiseni kärsi. Hänen olisi aiemmin pitänyt sanoa että yksikin kerta vielä niin jätän sinut tms pakko muuttua, ja minun olisi pitänyt mennä heti hoitoon. Nyt en tiedä haluaako naiseni minut pohjimmiltaan takaisin vai onko vain vaikea irrottaa. Rakastan häntä kuitenkin niin paljon että onnen on ansainnut. Ehkä sitten jonkun toisen kanssa
alitajuntaan tulee ikävät muistot ja kumppani ei ole päässyt aisan kanssa sinuiksi.luulet että häntä alkoi ahdistamaan kohtaamisenne ja hän ienee herkkä ihminen .jotkut kokevat asioita kovemman tuskan kanssa ja alitajunta tuo muistoja hänelle ,ikävätkin.paras ohje olisi että älä ole liina läheinen ,pidä etäisyyttä ja kunnioita.pienikin äänensävyn muutos saattaa ahdistaa ja muistot noousee ja pakoreaktia.annapallo hänelle jos vielä mahiksia.ehkä hänelle oli kokmus liikaa,herkälle ja aralle ihmiselle.eri ihmiset kokevat ja sisiäistävät asiat eritavoin,joku ei hätkähdä oikein mistään,ellei vaaraa ole varsinaisesti.anna naiselle aikaa-älä ole kovin aktiivinen ja mene liian läheiseksi,nainen on arka ja pelkää kokemusten jälkeen-ehkä tulevienkin suhteiden kanssa