Eräs päivämäärä

Kun tuolla joku känittää koko ajan miten Saksa ilmoitti luopuvansa Versaillesin sotilaallisista määräyksistä tammikuussa 1935 niin tiedoksi seuraavia päivämääriä:

- Englanti julkaisee 4.3.35 ns. Valkoisen kirjan ja ilmoittaa alkavansa kasvattaa sotavoimiaan
- Göring ilmoittaa 10.3.35, että Saksalla on iskukykyiset ilmavoimat
- Hitler ilmoittaa 16.3.35 radiopuheessaan, että Saksassa astuu voimaan yleinen asevelvollisuus ja että Saksa rakentaa 36 divisioonan eli n. puolen miljoonan miehen, maavoimat
- Ranska ilmoittaa 17.3.35 pidentävänsä asevelvollisuuaikaa huomattavasti eli käytännössä Ranskan asevoimien vahvuus tuplaantuu
66490
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 66

Vanhimmat

käynnistänyt täysimittaisen sotavoimien rakentamisen jo helmikuussa 1934, jolloin hän ilmoitti teollisuusjohtajille, ettei armeijan tilausten maksuista kannattanut murehtia.

Saksan julkinen varustautuminen aiheutti nuo naapurien julistukset.

Laivastosopimuksen 35 % merkitsi sitä, ettei Saksan kannattanut ajatellakaan merisotaa Englannin kanssa. Voimat eivät riittäneet edes Ranskalle.
Stallarien on mahdotonta tajuta näitä yksinkertaisia totuuksia.

"Tämä päivä on elämäni onnellisin", totesi HItler merivoimien komentajalle 18. heinäkuuta 1935. Hitler oli päässyt pitkän askeleen lähemmäs tavoitettaan " ei koskaan sotaa Englannin, Japanin tai Italian kanssa".

Merivoimilta kiellettiin jopa teoreettiset harjoitukset, joissa Englanti olisi vihollinen. Ranska ja NL kävivät siihen, Englanti ei.
Ranskaa vastaan ei merisotaa tarvittu. Itämeren herruus taas olisi saatu Versaillesin rajoituksinkin ilmavoimien tuella.
Tästä kannasta Hitler luopui vasta 1938.

Laivastosopimuksen merkityksen korostaminen sodan syttymiselle on aivan lapsellista. Hitler itse mitätöi sen tammikuussa 1939 julistamalla Z-ohjelman. Sen laivoilla olisi voitu ajatella taistelua merten herruudesta joskus 1944. Laivastosopimuksen aluskantaa ei edes kyetty kaikkea rakentamaan ennen sodan syttymistä.

Sodankäynti laskettiin maa- ja ilmavoimien varaan.

Merivoimat joutuivat kaiken lisäksi jo syksyllä -39 Hitlerin epäsuosioon. Tosin brititkin toimivat uskomattoman heikosti ja tehottomasti, mutta silti Kriegesmarinen toimet eivät Führeriä tyydyttäneet.

Äänestä
  • Esittelet laivastosopimusta Englannin puolelta jonkunlaisena neronleimauksena. Ei Britanniassa niin ajateltu vaan esitettiin sitä vastaan valtavasti kritiikkiä. Eivätkä merellä taistele tonnit vaan aseet ja tekniikka eli siinäkin sinä horajat. Saksan uudenaikainen laivasto olisi vastannut ainakin 70 % Englannin laivastosta eli ei mikään pieni.

    Äänestä

  • totuuden tuoja kirjoitti:

    Esittelet laivastosopimusta Englannin puolelta jonkunlaisena neronleimauksena. Ei Britanniassa niin ajateltu vaan esitettiin sitä vastaan valtavasti kritiikkiä. Eivätkä merellä taistele tonnit vaan aseet ja tekniikka eli siinäkin sinä horajat. Saksan uudenaikainen laivasto olisi vastannut ainakin 70 % Englannin laivastosta eli ei mikään pieni.

    Sopimus hyväksyttiin ilolla molemmin puolin. Turha keksiä omien haaveiden mukaisia juttuja.

    "Saksan uudenaikainen laivasto olisi vastannut ainakin 70 % Englannin laivastosta eli ei mikään pieni."

    Höpöhöpö. Ei 35 % muutu tuplaksi edes kuvitelmissa. Myös britit uusivat kalustoaan.
    Briteillä oli ainakin puoli tusinaa tukialusta, Saksalla nolla.
    Vastaavasti briteillä oli 15 suurta tykistöalusta sekä viisi rakenteilla ja sakuilla neljä (joista kaksi rakenteilla). Ne eivät koskaan olleet yhtäaikaa käytössä. Risteilijöissä ja hävittäjissä brittien ylivoima oli moninkertainen. Lisäksi Norjassa juuri nämä Saksan alukset kärsivät suuret menetykset.

    Vasta Z-ohjelma olisi ehkä tarjonnut briteille vastuksen, mutta sen toteutuminen ei ollut edes laskennallisesti mahdollinen.

    Vain totaalinen keskittyminen sukellusveneisiin 1935 olisi ollut merkityksellinen. Se tapahtui kuitenkin vasta 1941.

    Edes Saksan merivoimien johto ei tajunnut sukellusveneiden merkitystä ennen sotaa. Hitler oli täysin kyvytön käsittelemään meristrategiaa. Sama koski Göringiä.

    Äänestä

  • Pötyä lykkäät!! kirjoitti:

    Sopimus hyväksyttiin ilolla molemmin puolin. Turha keksiä omien haaveiden mukaisia juttuja.

    "Saksan uudenaikainen laivasto olisi vastannut ainakin 70 % Englannin laivastosta eli ei mikään pieni."

    Höpöhöpö. Ei 35 % muutu tuplaksi edes kuvitelmissa. Myös britit uusivat kalustoaan.
    Briteillä oli ainakin puoli tusinaa tukialusta, Saksalla nolla.
    Vastaavasti briteillä oli 15 suurta tykistöalusta sekä viisi rakenteilla ja sakuilla neljä (joista kaksi rakenteilla). Ne eivät koskaan olleet yhtäaikaa käytössä. Risteilijöissä ja hävittäjissä brittien ylivoima oli moninkertainen. Lisäksi Norjassa juuri nämä Saksan alukset kärsivät suuret menetykset.

    Vasta Z-ohjelma olisi ehkä tarjonnut briteille vastuksen, mutta sen toteutuminen ei ollut edes laskennallisesti mahdollinen.

    Vain totaalinen keskittyminen sukellusveneisiin 1935 olisi ollut merkityksellinen. Se tapahtui kuitenkin vasta 1941.

    Edes Saksan merivoimien johto ei tajunnut sukellusveneiden merkitystä ennen sotaa. Hitler oli täysin kyvytön käsittelemään meristrategiaa. Sama koski Göringiä.

    -----Sopimus hyväksyttiin ilolla molemmin puolin-----

    Vallassaollut puolue sen hyväksyi. Oppositio, kansa ja sotilasasiantuntijat vastustivat ankarasti. Joten olet tosiasiassa Britannian vähemmistön kannalla jorinoinesi.

    Äänestä

  • jorise mitä joriset kirjoitti:

    -----Sopimus hyväksyttiin ilolla molemmin puolin-----

    Vallassaollut puolue sen hyväksyi. Oppositio, kansa ja sotilasasiantuntijat vastustivat ankarasti. Joten olet tosiasiassa Britannian vähemmistön kannalla jorinoinesi.

    Esimerkiksi amiraali Beatty iloitsi ylähuoneessa sopimuksesta kenenkään vastustamatta.
    Englannin yleinen mielipide ja sotilaat piti sopimusta edullisena, koska se ei lisännyt jo muutenkin raskasta laivastotaakkaa. Tietysit mielipiteiden vaihto oli vapaata.

    Saksan merivoimien virallisissa papereissa sopimusta pidettiin kulmakivenä rakennettaesa ymmärtämyksen ja luottamuksen suhteita Englannin kanssa. Tilanne muuttui 1938 Hitlerin poliittisen uhkapelin kovetessa.

    Hitlerille sopimus oli tae rauhan säilymisestä brittien kanssa, ei suinkaan askel sotaan, kuten stallarit valehtelevat.

    Yksikään tutkija ei ole pitänyt sopimusta sodan syynä. Se on pelkkä stallarien vale ja asian kääntäminen täysin nurin.

    Äänestä

  • Hölynpölyä!!½!! kirjoitti:

    Esimerkiksi amiraali Beatty iloitsi ylähuoneessa sopimuksesta kenenkään vastustamatta.
    Englannin yleinen mielipide ja sotilaat piti sopimusta edullisena, koska se ei lisännyt jo muutenkin raskasta laivastotaakkaa. Tietysit mielipiteiden vaihto oli vapaata.

    Saksan merivoimien virallisissa papereissa sopimusta pidettiin kulmakivenä rakennettaesa ymmärtämyksen ja luottamuksen suhteita Englannin kanssa. Tilanne muuttui 1938 Hitlerin poliittisen uhkapelin kovetessa.

    Hitlerille sopimus oli tae rauhan säilymisestä brittien kanssa, ei suinkaan askel sotaan, kuten stallarit valehtelevat.

    Yksikään tutkija ei ole pitänyt sopimusta sodan syynä. Se on pelkkä stallarien vale ja asian kääntäminen täysin nurin.

    ----Esimerkiksi amiraali Beatty iloitsi ylähuoneessa sopimuksesta ----

    Jos amiraali olisi julkisesti moittinut hallituksensa tekemisiä olisi hän hetkessä ollut entinen amiraali. Nähtävästi Beatty halusi olla amiraali edelleenkin.

    ----Hitlerille sopimus oli tae rauhan säilymisestä brittien kanssa----

    Luetko taannehtivasti Hitlerin ajatuksia? Hänelle se saattoi olla tae rauhasta siinä mielessä, että hän uskoi Englannin antavan Saksalle vapaat kädet. Eli se tuki H:n ajatuksia pyrkiä sotaan ilman riskiä Englannin sekaantumisesta.

    Äänestä

  • äijän rottelo kirjoitti:

    ----Esimerkiksi amiraali Beatty iloitsi ylähuoneessa sopimuksesta ----

    Jos amiraali olisi julkisesti moittinut hallituksensa tekemisiä olisi hän hetkessä ollut entinen amiraali. Nähtävästi Beatty halusi olla amiraali edelleenkin.

    ----Hitlerille sopimus oli tae rauhan säilymisestä brittien kanssa----

    Luetko taannehtivasti Hitlerin ajatuksia? Hänelle se saattoi olla tae rauhasta siinä mielessä, että hän uskoi Englannin antavan Saksalle vapaat kädet. Eli se tuki H:n ajatuksia pyrkiä sotaan ilman riskiä Englannin sekaantumisesta.

    Kunnon stallarina jatkat inttämistä asiasta edelleenkään mitään tietämättä.

    Eihän laivaston pitäminen 35 %:ssa ole mikään tae vapaiden käsien antamisesta, vaan juuri päinvastoin.
    Toisaalta Hitler oli jo irtisanonut rajoitukset maa- ja ilmavoimien osalta.
    Ellei laivastosopimusta olisi tehty, hän olisi varustanut myös merivoimia joka tapauksessa.

    Beatty muuten oli eläkkeellä, joten hän saattoi lausua mielipiteensä täysin vapaasti. Vai kiistätkö entisen merivoimien komentajan asiantuntemuksen?
    Yritit sitäkin asiaa vääristellä.

    Hitler piti kyllä sopimusta aluksi riemuvoittonaan, mutta laski taas -38 alkaen Englannin mahdollisiin vihollisiin. Z-ohjelma oli siitä selvä osoitus.
    Eli sopimuksella ei ollut merkitystä sodan syttymiselle muualla kuin stallarien mielikuvituksessa.

    Äänestä

  • Lisää pötyä!! kirjoitti:

    Kunnon stallarina jatkat inttämistä asiasta edelleenkään mitään tietämättä.

    Eihän laivaston pitäminen 35 %:ssa ole mikään tae vapaiden käsien antamisesta, vaan juuri päinvastoin.
    Toisaalta Hitler oli jo irtisanonut rajoitukset maa- ja ilmavoimien osalta.
    Ellei laivastosopimusta olisi tehty, hän olisi varustanut myös merivoimia joka tapauksessa.

    Beatty muuten oli eläkkeellä, joten hän saattoi lausua mielipiteensä täysin vapaasti. Vai kiistätkö entisen merivoimien komentajan asiantuntemuksen?
    Yritit sitäkin asiaa vääristellä.

    Hitler piti kyllä sopimusta aluksi riemuvoittonaan, mutta laski taas -38 alkaen Englannin mahdollisiin vihollisiin. Z-ohjelma oli siitä selvä osoitus.
    Eli sopimuksella ei ollut merkitystä sodan syttymiselle muualla kuin stallarien mielikuvituksessa.

    ----Eihän laivaston pitäminen 35 %:ssa ole mikään tae vapaiden käsien antamisesta, vaan juuri päinvastoin.---

    Pintalaivaston pitäminen sopimuksen mukaisessa 10 000 tonnissa ja suk. veneitten pitäminen nolla tonnissa olisi ollut vielä parempi. En käsitä mikä tässä on vaikeeta.

    Kuten mikä on vaikeeta siinäkään tajuta, että tonnit eivät merellä sodi vaan aseet ja tekniikka. Onkin aivan typerää verrata vain tonneja eli laittaa laivat iästään, tekniikastaan ja aseistuksestaan välittämättä samalle viivalle. Uusi saksalainen taistelulaiva vastasi kahta brittien vanhaa kuten nähtiin Hoodin ja Bismarckin taistelussa.

    Äänestä

  • vanha merirosvo kirjoitti:

    ----Eihän laivaston pitäminen 35 %:ssa ole mikään tae vapaiden käsien antamisesta, vaan juuri päinvastoin.---

    Pintalaivaston pitäminen sopimuksen mukaisessa 10 000 tonnissa ja suk. veneitten pitäminen nolla tonnissa olisi ollut vielä parempi. En käsitä mikä tässä on vaikeeta.

    Kuten mikä on vaikeeta siinäkään tajuta, että tonnit eivät merellä sodi vaan aseet ja tekniikka. Onkin aivan typerää verrata vain tonneja eli laittaa laivat iästään, tekniikastaan ja aseistuksestaan välittämättä samalle viivalle. Uusi saksalainen taistelulaiva vastasi kahta brittien vanhaa kuten nähtiin Hoodin ja Bismarckin taistelussa.

    noin vaikeeta?

    "Pintalaivaston pitäminen sopimuksen mukaisessa 10 000 tonnissa ja suk. veneitten pitäminen nolla tonnissa olisi ollut vielä parempi. En käsitä mikä tässä on vaikeeta."

    Stallarien on näköjään edelleen vaikeaa ymmärtää, että Hitler oli jo julistanut Versaillesin mitättömäksi. Se koski myös laivastoa.

    Sopimus brittien kanssa oli vain poliittinen onnenpotku, jolla Hitler uskoi poistavansa Englannin vihollisten joukosta. Sehän ei onnistunut kuin stallarien kuvitelmissa.

    Kuvio kun muuttui täysin jo -38 alkaen. Saksan laivasto ei ollut lainkaan riittävä uhmaamaan brittejä -39. Sen toteavat kaikki historioitsijat mm. Tippelskirch, Braun ja Saksan laivaston historian kirjoittanut Cajus Bekker. Jotkut eivät mainitse koko sopimusta, koska se oli niin merkityksetön.

    Huvittavaa on, että palstan stallarit ovat keksineet oman versionsa sodan syttymisestä ja tarjoavat sitä totena!! Eli sota syttyi laivastosopimuksen ansiosta!! Joku tolkku saisi olla valehtelussakin.

    "Onkin aivan typerää verrata vain tonneja eli laittaa laivat iästään, tekniikastaan ja aseistuksestaan välittämättä samalle viivalle. "

    Typerää on vain esittää tuollainen väite.Vertailua ei ole kukaan tehnyt. Briteillä oli ylivoima, vaikka saksalainen taistelulaiva olisi vastannut viittä brittialusta. Ne upotettiin yksi toisensa jälkeen tai sitten piileskelivät Norjan vuonoissa saamatta lupaa edes koulutuspurjehduksiin.

    Äänestä

  • Niin, mikä on kirjoitti:

    noin vaikeeta?

    "Pintalaivaston pitäminen sopimuksen mukaisessa 10 000 tonnissa ja suk. veneitten pitäminen nolla tonnissa olisi ollut vielä parempi. En käsitä mikä tässä on vaikeeta."

    Stallarien on näköjään edelleen vaikeaa ymmärtää, että Hitler oli jo julistanut Versaillesin mitättömäksi. Se koski myös laivastoa.

    Sopimus brittien kanssa oli vain poliittinen onnenpotku, jolla Hitler uskoi poistavansa Englannin vihollisten joukosta. Sehän ei onnistunut kuin stallarien kuvitelmissa.

    Kuvio kun muuttui täysin jo -38 alkaen. Saksan laivasto ei ollut lainkaan riittävä uhmaamaan brittejä -39. Sen toteavat kaikki historioitsijat mm. Tippelskirch, Braun ja Saksan laivaston historian kirjoittanut Cajus Bekker. Jotkut eivät mainitse koko sopimusta, koska se oli niin merkityksetön.

    Huvittavaa on, että palstan stallarit ovat keksineet oman versionsa sodan syttymisestä ja tarjoavat sitä totena!! Eli sota syttyi laivastosopimuksen ansiosta!! Joku tolkku saisi olla valehtelussakin.

    "Onkin aivan typerää verrata vain tonneja eli laittaa laivat iästään, tekniikastaan ja aseistuksestaan välittämättä samalle viivalle. "

    Typerää on vain esittää tuollainen väite.Vertailua ei ole kukaan tehnyt. Briteillä oli ylivoima, vaikka saksalainen taistelulaiva olisi vastannut viittä brittialusta. Ne upotettiin yksi toisensa jälkeen tai sitten piileskelivät Norjan vuonoissa saamatta lupaa edes koulutuspurjehduksiin.

    ----Stallarien on näköjään edelleen vaikeaa ymmärtää, että Hitler oli jo julistanut Versaillesin mitättömäksi.----

    Englannnin ei ollut mikään pakko sitä hyväksyä. Olisi sen sijaan, että sopi Saksan kanssa muita voittajavaltoja kuulematta sopinut voittajien kanssa yhteisistä toimista Saksaa vastaan. Viimeistään se typerä laivastosopimus antoi Hitlerille henkisen yliotteen eikä mikään maa enää sen jälkeen vastustanut Saksan aseistautumista koska Englanti oli niin petollisella tavalla liuennut yhteisestä rintamasta.

    ----Sopimus brittien kanssa oli vain poliittinen onnenpotku, jolla Hitler uskoi poistavansa Englannin vihollisten joukosta.-----

    Hyvä kun tunnusta viimein että tuo sopimus oli Saksalle todellinen onnenpotku ja Hitlerille suuri ilonaihe. Sitähän minä olen tolkottanut koko ajan.

    -----Briteillä oli ylivoima,-----

    Joo, mutta brittien koko laivasto ei oleillut Atlantilla, vaan vain pieni osa siitä. Yrittihän ne japsiakin pelotella mutta meni pari taistelulaivaa kalojen valtakuntaan alle aikayksikön.

    Jos Saksa olisi pelannut toisin ja esim. Bismarck, Tirpitz, Prinz Eugen, Hipper ja muutama muu raskas yksikkö olisi oleillut Norjan pohjoispuolella Norjassa olevien ilmavoimien antaman suojan alueella sukellusveneitten lisäksi niin neukkulaan ei olisi mennyt ainuttakaan saattuetta. Mikä olisi tiennyt neukkulan tuhoa.

    Oli todella typerää lähettää Bismanck yksin Atlantille ja vielä yrittää sillä Englannin kiertämistä. Tosin Bismarckin nappasi englantilainen lentokone, laivastohan ei sitä edes löytänyt. Että se siitä Englannin laivaston kyvykkyydestä.

    Äänestä

tiedäkään, niin yksikään voittajavaltio ei protestoinut Hitlerin päätöksiä.
Britit olivat ainoita, jotak edes yrittivät rajoittaa Hitlerin varustelua ja aikanaan panivat laajenemiselle uhkavaatimuksen.

"Joo, mutta brittien koko laivasto ei oleillut Atlantilla, vaan vain pieni osa siitä. "

Tajuat sentään jotain. Juuri laivastosopimus piti Saksan merivoimat niin pienenä, että kotilaivasto riitti sen silmälläpitoon.

"Hyvä kun tunnusta viimein että tuo sopimus oli Saksalle todellinen onnenpotku ja Hitlerille suuri ilonaihe. Sitähän minä olen tolkottanut koko ajan"

Kyllä MINÄ olen asian oikean laidan esittänyt koko ajan. Te stallarit olette väittäneet sopimusta sodan syttymisen kannalta merkittäväksi.Sitähän se ei ollut, vaan viimeistään 1938 alkaen jo historiaa.

Kokonaan toinen asia olisi ollut, jos Hitler olisi rakennuttanut kaikin voimin sukellusveneitä ja niitä olisi ollut vaikka satakunta käytössä kelvollisine torpedoineen heti sodan alussa.

Tosin Bismarckin nappasi englantilainen lentokone, laivastohan ei sitä edes löytänyt."

Hölynpölyä. Bismarckkin ja Prinz Eugenin havaitsivat heti kättelyssä Tanskan salmia vartioivat ristelijät.

Bismarck vain pääsi niiltä välillä karkuun. Sillä ei avomerellä ollut mitään mahdollisuuksia brittejä vastaan.

"Jos Saksa olisi pelannut toisin ja esim. Bismarck, Tirpitz, Prinz Eugen, Hipper ja muutama muu raskas yksikkö olisi oleillut Norjan pohjoispuolella Norjassa olevien ilmavoimien antaman suojan alueella sukellusveneitten lisäksi niin neukkulaan ei olisi mennyt ainuttakaan saattuetta. Mikä olisi tiennyt neukkulan tuhoa."

Toisaalta tuo laivastomahti olisi koonnut brittien moninkertaisen osaston vastaansa, tukilaivoineen ja sukellusveneineen. Homma olisi voinut ratketa kerralla ja nimenomaan brittien eduksi.

Äänestä
  • ,,,,Juuri laivastosopimus piti Saksan merivoimat niin pienenä, että kotilaivasto riitti sen silmälläpitoon.,,,,,

    P***kapuhetta. Laivasto pysyi pienenä vain siksi kun Saksan kaikki kapasiteetti meni maa- ja ilmavoimien kasvattamiseen. Laivastolle ei riittänyt enempää varoja eikä teollista kapasiteettia.

    Mutta ratkaisevaa oli se, että laivastosopimuksen turvin oli luotu sukellusvenetyypit sekä aseistus ja tuotannon laajennus voitiin aloittaa nopeasti.Sekä organisoitu koko homma ja luotu miehistöjen ja upseerien koulutus. Tämä perustyö vei ilman muuta useita vuosia ja oli tehty Englannin luvalla. Ja jos se olisi aloitettu vasta esim. -39 niin mitään sukellusvenesotaa ei Atlantilla olisi koskaan käyty. Englanti sai siitä sodasta kiittää ihan vain itseään.

    ------Toisaalta tuo laivastomahti olisi koonnut brittien moninkertaisen osaston vastaansa, tukilaivoineen ja sukellusveneineen. Homma olisi voinut ratketa kerralla ja nimenomaan brittien eduksi.-----

    Noinkohan olisi. Brittilaivasto olisi ollut ilman omien ilmavoimien suojaa sekä Saksan Stukien ja kymmenien sukellusveneitten uhkaamana. Lisänä Saksan raskaat sota-alukset. Olisikohan Home Fleet lähtenyt tuollaiseen taisteluun sillä kokemus japsien ilmavoimista sekä kahden taistelulaivan nopeasta menetyksestä oli varmasti vielä Amiraliteetin tuoreessa muistissa. Stukat olisivat nopeasti poranneet pohjaan englantilaisten suurimmat sotalaivat.

    Unohdat, että Saksalla oli noiden mainittujen laivojen lisäksi muitakin suuria sotalaivoja kuten Scharnhorst, Gneisenau, Admiral Scheer, Lutzow, Graf Spree (joka tyhmästi menetettiin), Blucher, jne... Nämä kaikki sukellusveneet vahvat ilmavoimat olisivat olleet Home Fleetin ikivanhoille laivarotteloille ylivoimainen vastus. Englannissahan oli vuodesta 1925 pitkä tauko, ettei rakennettu ainuttakaan uutta sotalaivaa, olikohan peräti 15 v. Eli kaikki sen laivat olivat käytännössä jo 1. MS:n aikuisia.

    Äänestä

  • Kurpan muna kirjoitti:

    ,,,,Juuri laivastosopimus piti Saksan merivoimat niin pienenä, että kotilaivasto riitti sen silmälläpitoon.,,,,,

    P***kapuhetta. Laivasto pysyi pienenä vain siksi kun Saksan kaikki kapasiteetti meni maa- ja ilmavoimien kasvattamiseen. Laivastolle ei riittänyt enempää varoja eikä teollista kapasiteettia.

    Mutta ratkaisevaa oli se, että laivastosopimuksen turvin oli luotu sukellusvenetyypit sekä aseistus ja tuotannon laajennus voitiin aloittaa nopeasti.Sekä organisoitu koko homma ja luotu miehistöjen ja upseerien koulutus. Tämä perustyö vei ilman muuta useita vuosia ja oli tehty Englannin luvalla. Ja jos se olisi aloitettu vasta esim. -39 niin mitään sukellusvenesotaa ei Atlantilla olisi koskaan käyty. Englanti sai siitä sodasta kiittää ihan vain itseään.

    ------Toisaalta tuo laivastomahti olisi koonnut brittien moninkertaisen osaston vastaansa, tukilaivoineen ja sukellusveneineen. Homma olisi voinut ratketa kerralla ja nimenomaan brittien eduksi.-----

    Noinkohan olisi. Brittilaivasto olisi ollut ilman omien ilmavoimien suojaa sekä Saksan Stukien ja kymmenien sukellusveneitten uhkaamana. Lisänä Saksan raskaat sota-alukset. Olisikohan Home Fleet lähtenyt tuollaiseen taisteluun sillä kokemus japsien ilmavoimista sekä kahden taistelulaivan nopeasta menetyksestä oli varmasti vielä Amiraliteetin tuoreessa muistissa. Stukat olisivat nopeasti poranneet pohjaan englantilaisten suurimmat sotalaivat.

    Unohdat, että Saksalla oli noiden mainittujen laivojen lisäksi muitakin suuria sotalaivoja kuten Scharnhorst, Gneisenau, Admiral Scheer, Lutzow, Graf Spree (joka tyhmästi menetettiin), Blucher, jne... Nämä kaikki sukellusveneet vahvat ilmavoimat olisivat olleet Home Fleetin ikivanhoille laivarotteloille ylivoimainen vastus. Englannissahan oli vuodesta 1925 pitkä tauko, ettei rakennettu ainuttakaan uutta sotalaivaa, olikohan peräti 15 v. Eli kaikki sen laivat olivat käytännössä jo 1. MS:n aikuisia.

    Lisäksi Englannin sotalaivojen kranaatit olivat tehottomia. Kuten nähtiin Bismarckin tapauksessa. Sitä ammuttiin suorasuuntauksella kymmenillä tykeillä vain 3 km päästä eikä saatu upotettua. Eli ammukset olivat tehottomia pas...koja. Bismarck täräytti vain kaksi kertaa kun Hood lensi ilmaan ja muut brittilaivat pakenivat täydellä kaasulla savun suojissa.

    Saksan laivat kykenivät aloittamaan tehokkaan tykkitulen jo paljon kauempaa, jopa lähes 30 km, kuin brittilaivat mikä on tietenkin merkittävä etu. Brittien olisi pitänyt päästä lähelle sakujen laivoja voidakseen itse ampua tehokasta tulta. Mutta lähelle tulo olisi ollut tuhoisaa sakujen kuolettavan tarkan ja tuhoisan tykkitulen takia.

    Englannin puukantiset taistelulaivat eivät kestäneet kannelleen juuri minkäänlaista osumaa kuten Hoodin tapauksessa nähtiin.

    Äänestä

  • kurpan muna kirjoitti:

    Lisäksi Englannin sotalaivojen kranaatit olivat tehottomia. Kuten nähtiin Bismarckin tapauksessa. Sitä ammuttiin suorasuuntauksella kymmenillä tykeillä vain 3 km päästä eikä saatu upotettua. Eli ammukset olivat tehottomia pas...koja. Bismarck täräytti vain kaksi kertaa kun Hood lensi ilmaan ja muut brittilaivat pakenivat täydellä kaasulla savun suojissa.

    Saksan laivat kykenivät aloittamaan tehokkaan tykkitulen jo paljon kauempaa, jopa lähes 30 km, kuin brittilaivat mikä on tietenkin merkittävä etu. Brittien olisi pitänyt päästä lähelle sakujen laivoja voidakseen itse ampua tehokasta tulta. Mutta lähelle tulo olisi ollut tuhoisaa sakujen kuolettavan tarkan ja tuhoisan tykkitulen takia.

    Englannin puukantiset taistelulaivat eivät kestäneet kannelleen juuri minkäänlaista osumaa kuten Hoodin tapauksessa nähtiin.

    "Lisäksi Englannin sotalaivojen kranaatit olivat tehottomia"

    Niinkö? Kysäisepä vaikka Scharnhorstin muutamalta henkiinjääneeltä. Tai romuksi ammutulta Bismarckilta.

    "Englannin puukantiset taistelulaivat eivät kestäneet kannelleen juuri minkäänlaista osumaa kuten Hoodin tapauksessa nähtiin."

    Vai puukantiset taistelulaivat? Hohohoo!!
    Hoodin kansipanssari oli 32-95 mm. Tuhon aiheutti ammushissiin osunut kranaatti. Tuli levisi siitä ammusvarastoon.

    Varmaa on, että stallarien laivastoasiantuntijat ovat puupäitä. Mutta nehän pysyykin pinnalla...

    Äänestä

  • hehehee! kirjoitti:

    "Lisäksi Englannin sotalaivojen kranaatit olivat tehottomia"

    Niinkö? Kysäisepä vaikka Scharnhorstin muutamalta henkiinjääneeltä. Tai romuksi ammutulta Bismarckilta.

    "Englannin puukantiset taistelulaivat eivät kestäneet kannelleen juuri minkäänlaista osumaa kuten Hoodin tapauksessa nähtiin."

    Vai puukantiset taistelulaivat? Hohohoo!!
    Hoodin kansipanssari oli 32-95 mm. Tuhon aiheutti ammushissiin osunut kranaatti. Tuli levisi siitä ammusvarastoon.

    Varmaa on, että stallarien laivastoasiantuntijat ovat puupäitä. Mutta nehän pysyykin pinnalla...

    Hoodin kansipanssari oli silti aivan liian ohut.

    Bismarck kesti osumat laskien helvetin hyvin brittien tykkejä.

    Sen tuhoksi koitui onnekas, sen ainoaan heikkoon kohtaan, peräsimeen, osunut torpedo

    Äänestä

  • hehehee! kirjoitti:

    "Lisäksi Englannin sotalaivojen kranaatit olivat tehottomia"

    Niinkö? Kysäisepä vaikka Scharnhorstin muutamalta henkiinjääneeltä. Tai romuksi ammutulta Bismarckilta.

    "Englannin puukantiset taistelulaivat eivät kestäneet kannelleen juuri minkäänlaista osumaa kuten Hoodin tapauksessa nähtiin."

    Vai puukantiset taistelulaivat? Hohohoo!!
    Hoodin kansipanssari oli 32-95 mm. Tuhon aiheutti ammushissiin osunut kranaatti. Tuli levisi siitä ammusvarastoon.

    Varmaa on, että stallarien laivastoasiantuntijat ovat puupäitä. Mutta nehän pysyykin pinnalla...

    Ja Hoodin kansipanssari oli sitäpaitsi 19–76 mm. Kiinni jäit.

    "Tutkintalautakunnan mukaan Bismarckin kranaatit olivat osuneet HMS Hoodin ajopanosvarastoon. 15 tuuman kordiittipanokset olivat räjähtäneet, ja syntynyt räjähdysliekki oli levinnyt laivan käytäviä pitkin ympäriinsä, sytyttänyt aluksen sisältä tuleen, levinnyt edelleen X-tykkitornin ammusvarastoon ja räjäyttänyt sen. Syntynyt katastrofaalinen räjähdys oli tuhonnut aluksen keskilaivan ja katkaissut aluksen."

    Lähde Englanninkielinen Wikipedia ja Suomenkielinen WIkipedia

    Äänestä

  • hehehee! kirjoitti:

    "Lisäksi Englannin sotalaivojen kranaatit olivat tehottomia"

    Niinkö? Kysäisepä vaikka Scharnhorstin muutamalta henkiinjääneeltä. Tai romuksi ammutulta Bismarckilta.

    "Englannin puukantiset taistelulaivat eivät kestäneet kannelleen juuri minkäänlaista osumaa kuten Hoodin tapauksessa nähtiin."

    Vai puukantiset taistelulaivat? Hohohoo!!
    Hoodin kansipanssari oli 32-95 mm. Tuhon aiheutti ammushissiin osunut kranaatti. Tuli levisi siitä ammusvarastoon.

    Varmaa on, että stallarien laivastoasiantuntijat ovat puupäitä. Mutta nehän pysyykin pinnalla...

    -----Niinkö? Kysäisepä vaikka Scharnhorstin muutamalta henkiinjääneeltä. Tai romuksi ammutulta Bismarckilta.---

    Menee laiva romuksi huonoillakin kranuilla kun suorasuuntauksella ammutaan satoja kranuja. Juuri se, että siihen ammuttiin satoja kranuja vain 3 km päästä eikä se siltikään uponnut todisti Englannin kranaattien huonouden ja Bismarckin saksalaisen lujuuden.

    -----Vai puukantiset taistelulaivat? Hoodin kansipanssari oli 32-95 mm.------

    Kaikissa historiankirjoissa on kerrottu Hoodin kannen olleen puusta, että tuskin sinulla on sen parempaa tietoa omasta takaa.

    -----Tuhon aiheutti ammushissiin osunut kranaatti.---

    Kukaan ei tiedä mihin kohtaan Bismarck lopulta osui sillä yksikään osuman nähnyt ei jäänyt kertomaan joten et sitä tiedä sinäkään. Toistelet vain varmana tietona erilaisia arvailuja.

    Mutta totuus on se, että ammuhissit ovat kannen alla ja tykkitornien suojassa. Jos kansi on panssaroitu niin ammushissiin ei osu yksikään kranu. Sen ajan taistelulaivat ampuivat matalalla korolla mikä tiesi sitä, että panssaroidulle kannelle osunut kranu kimposi mereen eikä mennyt esim. ammushissiin.

    Vain Suomen ps-laivat kykenivät ampumaan korkealla korolla mikä teki ne vaarallisiksi isommillekin vastustajilleen. Mutta sinulle nämä asiat lienevät hepreaa joten älä lue. Jätä lukeminen niille, jotka jotain ymmärtävätkin.

    Äänestä

  • kurpan muna kirjoitti:

    -----Niinkö? Kysäisepä vaikka Scharnhorstin muutamalta henkiinjääneeltä. Tai romuksi ammutulta Bismarckilta.---

    Menee laiva romuksi huonoillakin kranuilla kun suorasuuntauksella ammutaan satoja kranuja. Juuri se, että siihen ammuttiin satoja kranuja vain 3 km päästä eikä se siltikään uponnut todisti Englannin kranaattien huonouden ja Bismarckin saksalaisen lujuuden.

    -----Vai puukantiset taistelulaivat? Hoodin kansipanssari oli 32-95 mm.------

    Kaikissa historiankirjoissa on kerrottu Hoodin kannen olleen puusta, että tuskin sinulla on sen parempaa tietoa omasta takaa.

    -----Tuhon aiheutti ammushissiin osunut kranaatti.---

    Kukaan ei tiedä mihin kohtaan Bismarck lopulta osui sillä yksikään osuman nähnyt ei jäänyt kertomaan joten et sitä tiedä sinäkään. Toistelet vain varmana tietona erilaisia arvailuja.

    Mutta totuus on se, että ammuhissit ovat kannen alla ja tykkitornien suojassa. Jos kansi on panssaroitu niin ammushissiin ei osu yksikään kranu. Sen ajan taistelulaivat ampuivat matalalla korolla mikä tiesi sitä, että panssaroidulle kannelle osunut kranu kimposi mereen eikä mennyt esim. ammushissiin.

    Vain Suomen ps-laivat kykenivät ampumaan korkealla korolla mikä teki ne vaarallisiksi isommillekin vastustajilleen. Mutta sinulle nämä asiat lienevät hepreaa joten älä lue. Jätä lukeminen niille, jotka jotain ymmärtävätkin.

    Miksei Bismarck sitten upottanut lähietäisyydeltä tulittavia brittejä, kun se kerran oli niin ylivertaisen tehokas?
    Ja miksi Duke of York romutti Scharnhorstin täysin tehottomilla kranaateilla?

    "Sen ajan taistelulaivat ampuivat matalalla korolla mikä tiesi sitä, että panssaroidulle kannelle osunut kranu kimposi mereen eikä mennyt esim. ammushissiin."

    Olet todellinen pelle. Vai kimpoilivat kranaatit kannelta mereen?
    Mutta Hoodin puinen kansi ei antanutkaan kimmoketta, vai?

    "Kaikissa historiankirjoissa on kerrottu Hoodin kannen olleen puusta, että tuskin sinulla on sen parempaa tietoa omasta takaa."

    Miksi sitten Eddy Bauerin Toinen maailmansota osa 2 kertoo Hoodin panssarikannesta?

    Ja miksi Cajus Bekker kertoo Hoodin ammusvaraston räjähtäneen?

    "Mutta sinulle nämä asiat lienevät hepreaa joten älä lue"

    Osaan muuten hepreaa aika hyvin. Sinä taas et ymmärrä näistäkään asioista mitään.
    Sitkeinkin stallari jää aina valeista kiinni.
    Olisiko aika ymmärtää edes se?

    Äänestä

  • hehhee! kirjoitti:

    Miksei Bismarck sitten upottanut lähietäisyydeltä tulittavia brittejä, kun se kerran oli niin ylivertaisen tehokas?
    Ja miksi Duke of York romutti Scharnhorstin täysin tehottomilla kranaateilla?

    "Sen ajan taistelulaivat ampuivat matalalla korolla mikä tiesi sitä, että panssaroidulle kannelle osunut kranu kimposi mereen eikä mennyt esim. ammushissiin."

    Olet todellinen pelle. Vai kimpoilivat kranaatit kannelta mereen?
    Mutta Hoodin puinen kansi ei antanutkaan kimmoketta, vai?

    "Kaikissa historiankirjoissa on kerrottu Hoodin kannen olleen puusta, että tuskin sinulla on sen parempaa tietoa omasta takaa."

    Miksi sitten Eddy Bauerin Toinen maailmansota osa 2 kertoo Hoodin panssarikannesta?

    Ja miksi Cajus Bekker kertoo Hoodin ammusvaraston räjähtäneen?

    "Mutta sinulle nämä asiat lienevät hepreaa joten älä lue"

    Osaan muuten hepreaa aika hyvin. Sinä taas et ymmärrä näistäkään asioista mitään.
    Sitkeinkin stallari jää aina valeista kiinni.
    Olisiko aika ymmärtää edes se?

    Kurppa selittää mitä tykkää. mutta jäit kiinni kahdesta valeesta.

    Äänestä

  • hehhee! kirjoitti:

    Miksei Bismarck sitten upottanut lähietäisyydeltä tulittavia brittejä, kun se kerran oli niin ylivertaisen tehokas?
    Ja miksi Duke of York romutti Scharnhorstin täysin tehottomilla kranaateilla?

    "Sen ajan taistelulaivat ampuivat matalalla korolla mikä tiesi sitä, että panssaroidulle kannelle osunut kranu kimposi mereen eikä mennyt esim. ammushissiin."

    Olet todellinen pelle. Vai kimpoilivat kranaatit kannelta mereen?
    Mutta Hoodin puinen kansi ei antanutkaan kimmoketta, vai?

    "Kaikissa historiankirjoissa on kerrottu Hoodin kannen olleen puusta, että tuskin sinulla on sen parempaa tietoa omasta takaa."

    Miksi sitten Eddy Bauerin Toinen maailmansota osa 2 kertoo Hoodin panssarikannesta?

    Ja miksi Cajus Bekker kertoo Hoodin ammusvaraston räjähtäneen?

    "Mutta sinulle nämä asiat lienevät hepreaa joten älä lue"

    Osaan muuten hepreaa aika hyvin. Sinä taas et ymmärrä näistäkään asioista mitään.
    Sitkeinkin stallari jää aina valeista kiinni.
    Olisiko aika ymmärtää edes se?

    ----Miksei Bismarck sitten upottanut lähietäisyydeltä tulittavia brittejä, kun se kerran oli niin ylivertaisen tehokas? ----

    Eikö se sun Bauerisi selittänyt tätäkään. Kun brittien lentokoneen torpedo oli osunut Bismarckin peräsimeen meni se ohjauskyvyttömäksi kiertäen kehää. Laiva, jota ei voi ohjata ei ole taistelukykyinen jonka takia sen ympäristöön kerätyt brittilaivat saattoivat ampua sitä kuin harjoitusmaalia. Sadat osumat tietenkin romuttivat vähitellen Bismarckin tykit estäen vähäisenkin puolustautumisen. Se oli siis peräsimeen tulleen osuman jälkeen lähes kuin hylky, taistelukyvytön.

    Lähetä sille Bauerillesi kirje ja kysy miksi se ei kerro roskaromaaneissaan mitään oleellisia asioita, että sinäkin sivistyisit eikä tarvitsisi keskittyä tietäväistä näyttelemään ja tietävämpiään herjaamaan.

    ----Ja miksi Cajus Bekker kertoo Hoodin ammusvaraston räjähtäneen?----

    Tietenkin siksi kun niin valtavaa räjähdystä ei saa aikaan mikään muu kuin ammusvaraston räjähdys. Oliko jotenkin vaikea asia tajuta taaskin? Ja ammusvarasto räjähti koska Bismarckin kranu meni puukannen läpi laivan uumeniin. Teräskantta se ei olisikaan läpäissyt vaan joko kimmonnut mereen tai räjähtänyt kannella vahinkoja aiheuttamatta.

    Yyksityiskohtia ei kukaan tiedä eli ihan turhaa fuulaa jos se sinun Bauerisi inisee jotain ammushissiin osuneesta kranusta. Ellei sitten hänellä tai hänen jollain avustajalla ole yliluonnollisia kykyjä.

    Äänestä

  • kurpan muna kirjoitti:

    -----Niinkö? Kysäisepä vaikka Scharnhorstin muutamalta henkiinjääneeltä. Tai romuksi ammutulta Bismarckilta.---

    Menee laiva romuksi huonoillakin kranuilla kun suorasuuntauksella ammutaan satoja kranuja. Juuri se, että siihen ammuttiin satoja kranuja vain 3 km päästä eikä se siltikään uponnut todisti Englannin kranaattien huonouden ja Bismarckin saksalaisen lujuuden.

    -----Vai puukantiset taistelulaivat? Hoodin kansipanssari oli 32-95 mm.------

    Kaikissa historiankirjoissa on kerrottu Hoodin kannen olleen puusta, että tuskin sinulla on sen parempaa tietoa omasta takaa.

    -----Tuhon aiheutti ammushissiin osunut kranaatti.---

    Kukaan ei tiedä mihin kohtaan Bismarck lopulta osui sillä yksikään osuman nähnyt ei jäänyt kertomaan joten et sitä tiedä sinäkään. Toistelet vain varmana tietona erilaisia arvailuja.

    Mutta totuus on se, että ammuhissit ovat kannen alla ja tykkitornien suojassa. Jos kansi on panssaroitu niin ammushissiin ei osu yksikään kranu. Sen ajan taistelulaivat ampuivat matalalla korolla mikä tiesi sitä, että panssaroidulle kannelle osunut kranu kimposi mereen eikä mennyt esim. ammushissiin.

    Vain Suomen ps-laivat kykenivät ampumaan korkealla korolla mikä teki ne vaarallisiksi isommillekin vastustajilleen. Mutta sinulle nämä asiat lienevät hepreaa joten älä lue. Jätä lukeminen niille, jotka jotain ymmärtävätkin.

    Pikainen analyysi, ihan ulkomuistista (voi vähän heittää). Enkä jaksa tukeutua wikiinkään.
    Olen 98 % varma, että kansi ei ollut puusta. Eikös taistelulaivojen painosta iso-osa ollut juurikin panssaria (1/2, 1/3 about)?
    Hoodin uppoumahan ( n. 42 000 tonnia?) ei mitenkään järkyttävästi poikennut Bismarkista, vaikka laivat mitoiltaankin olivat samanlaiset (Hoodvähän pitempi ja kapeampi). Voisi kuvitella, että jos kansi olisi puuta, niin uppouma olisi ollut paljon pienempi. Ja olikohan Yamaton tykkitorni, niin se painoi 4000 tonnia, eli suuren hävittäjän, tai kevyen risteilijän verran. Sellaisen kannattaminen (Hoodissa toki oli hieman pienempi torni) luulisi vaativa puuta merenpohjaan asti. Brittien tukialustenkin lentokansi oli rautaa (jenkeillä puuta).
    Ja kyllä lentorata oli isolla korolla (älä kysy mitään asteita, en tiedä). Mulla on semmoinen kutina, että pitkällä matkalla ammuttaessa kranut tulivat alas tosi jyrkässä kulmassa.
    Miksi kranaattien olisi vielä pitänyt räjähtää kannelle osuessa? Olihan niissä sytyttimet, joihin voi tehdä säätöä. Ja menihän Arizonankin kannesta läpi pommi, jonka paino oli varmaan kolmannes Bismarckin kranusta, ja tuskin vauhtiakaan niin paljon oli. Vai oliko jenkkien taistelulaivojenkin kannet puusta? No, Arizona ja Hood taisivat olla vanhoja molemmat.
    Tämä nyt ei ole iso juttu, mutta mitä tarkoitat "yksikään osuman nähnyt ei jäänyt kertomaan?" Mistä tiedät, että Prince of Walesin miehistöstä, tai Hoodin elonjääneistä kukaan ei nähnyt?
    Kirjastoni on muuton jäljiltä vieläkin sekaisin (eli, en tähän hätään saanut mitään kaivettua), en ole varmaan kymmeneen vuoteen tästä lukenut, joten korjatkaa toki tarvittaessa.

    Äänestä

  • Sven Hassel kirjoitti:

    Pikainen analyysi, ihan ulkomuistista (voi vähän heittää). Enkä jaksa tukeutua wikiinkään.
    Olen 98 % varma, että kansi ei ollut puusta. Eikös taistelulaivojen painosta iso-osa ollut juurikin panssaria (1/2, 1/3 about)?
    Hoodin uppoumahan ( n. 42 000 tonnia?) ei mitenkään järkyttävästi poikennut Bismarkista, vaikka laivat mitoiltaankin olivat samanlaiset (Hoodvähän pitempi ja kapeampi). Voisi kuvitella, että jos kansi olisi puuta, niin uppouma olisi ollut paljon pienempi. Ja olikohan Yamaton tykkitorni, niin se painoi 4000 tonnia, eli suuren hävittäjän, tai kevyen risteilijän verran. Sellaisen kannattaminen (Hoodissa toki oli hieman pienempi torni) luulisi vaativa puuta merenpohjaan asti. Brittien tukialustenkin lentokansi oli rautaa (jenkeillä puuta).
    Ja kyllä lentorata oli isolla korolla (älä kysy mitään asteita, en tiedä). Mulla on semmoinen kutina, että pitkällä matkalla ammuttaessa kranut tulivat alas tosi jyrkässä kulmassa.
    Miksi kranaattien olisi vielä pitänyt räjähtää kannelle osuessa? Olihan niissä sytyttimet, joihin voi tehdä säätöä. Ja menihän Arizonankin kannesta läpi pommi, jonka paino oli varmaan kolmannes Bismarckin kranusta, ja tuskin vauhtiakaan niin paljon oli. Vai oliko jenkkien taistelulaivojenkin kannet puusta? No, Arizona ja Hood taisivat olla vanhoja molemmat.
    Tämä nyt ei ole iso juttu, mutta mitä tarkoitat "yksikään osuman nähnyt ei jäänyt kertomaan?" Mistä tiedät, että Prince of Walesin miehistöstä, tai Hoodin elonjääneistä kukaan ei nähnyt?
    Kirjastoni on muuton jäljiltä vieläkin sekaisin (eli, en tähän hätään saanut mitään kaivettua), en ole varmaan kymmeneen vuoteen tästä lukenut, joten korjatkaa toki tarvittaessa.

    Kansi oli päällystetty puulla, mutta alla oli vankkaa panssaria, tosin liian heikko kerros

    Äänestä

  • kurpan muna kirjoitti:

    ----Miksei Bismarck sitten upottanut lähietäisyydeltä tulittavia brittejä, kun se kerran oli niin ylivertaisen tehokas? ----

    Eikö se sun Bauerisi selittänyt tätäkään. Kun brittien lentokoneen torpedo oli osunut Bismarckin peräsimeen meni se ohjauskyvyttömäksi kiertäen kehää. Laiva, jota ei voi ohjata ei ole taistelukykyinen jonka takia sen ympäristöön kerätyt brittilaivat saattoivat ampua sitä kuin harjoitusmaalia. Sadat osumat tietenkin romuttivat vähitellen Bismarckin tykit estäen vähäisenkin puolustautumisen. Se oli siis peräsimeen tulleen osuman jälkeen lähes kuin hylky, taistelukyvytön.

    Lähetä sille Bauerillesi kirje ja kysy miksi se ei kerro roskaromaaneissaan mitään oleellisia asioita, että sinäkin sivistyisit eikä tarvitsisi keskittyä tietäväistä näyttelemään ja tietävämpiään herjaamaan.

    ----Ja miksi Cajus Bekker kertoo Hoodin ammusvaraston räjähtäneen?----

    Tietenkin siksi kun niin valtavaa räjähdystä ei saa aikaan mikään muu kuin ammusvaraston räjähdys. Oliko jotenkin vaikea asia tajuta taaskin? Ja ammusvarasto räjähti koska Bismarckin kranu meni puukannen läpi laivan uumeniin. Teräskantta se ei olisikaan läpäissyt vaan joko kimmonnut mereen tai räjähtänyt kannella vahinkoja aiheuttamatta.

    Yyksityiskohtia ei kukaan tiedä eli ihan turhaa fuulaa jos se sinun Bauerisi inisee jotain ammushissiin osuneesta kranusta. Ellei sitten hänellä tai hänen jollain avustajalla ole yliluonnollisia kykyjä.

    "Sadat osumat tietenkin romuttivat vähitellen Bismarckin tykit estäen vähäisenkin puolustautumisen"

    Kyllä ampua voi vaikka peräsin ei toimikaan. Tornit ja tykit kääntyvät. Niinhän Bismarck teki, mutta ei pärjännyt briteille. Tosin et sitä ymmärrä.

    "Teräskantta se ei olisikaan läpäissyt vaan joko kimmonnut mereen tai räjähtänyt kannella vahinkoja aiheuttamatta."

    Olet täysi typerys. Sotalaivojen puukannet jäivät purjelaivojen aikakaudelle. Pinnoitus on voinut olla puinen.
    Mikset esitä lähdettä tuolle jutulle, koska se kerran esitetään "kaikissa historioissa?

    Etkö vieläkään tajua, että jäät aina valeista kiinni?

    "Lähetä sille Bauerillesi kirje ja kysy miksi se ei kerro roskaromaaneissaan mitään oleellisia asioita, että sinäkin sivistyisit eikä tarvitsisi keskittyä tietäväistä näyttelemään ja tietävämpiään herjaamaan."

    Siinä oikein sivistyksesi kukkanen, Korppi-parka. Eddy Bauer on sveitsiläinen tohtori ja everstiluutnantti, joka on laatinut ehkä kaikkein arvostetuimman ja perusteellisimman 2.MS:n historian. Oletko ylipäänsä lukenut ainuttakaan?

    Cajus Bekker kertoo Hoodin ammusvaraston räjähtäneen, koska se oli sekä Bismarckin että Hoodin eloonjääneiden sekä tapauksen nähneiden brittilaivojen arvio.
    Bekker on muuten arvostetuin saksalainen merihistorioitsija, jonka teokset perustuvat autenttiseen aineistoon ja mukana olleiden haastatteluihin. Mutta sitäkään et tiedä.

    Kunhan esittelet valeitasi,Korppi-parka.Siinä ei nikin vaihto auta mitään.

    Äänestä

  • Turha valehdella!!! kirjoitti:

    "Sadat osumat tietenkin romuttivat vähitellen Bismarckin tykit estäen vähäisenkin puolustautumisen"

    Kyllä ampua voi vaikka peräsin ei toimikaan. Tornit ja tykit kääntyvät. Niinhän Bismarck teki, mutta ei pärjännyt briteille. Tosin et sitä ymmärrä.

    "Teräskantta se ei olisikaan läpäissyt vaan joko kimmonnut mereen tai räjähtänyt kannella vahinkoja aiheuttamatta."

    Olet täysi typerys. Sotalaivojen puukannet jäivät purjelaivojen aikakaudelle. Pinnoitus on voinut olla puinen.
    Mikset esitä lähdettä tuolle jutulle, koska se kerran esitetään "kaikissa historioissa?

    Etkö vieläkään tajua, että jäät aina valeista kiinni?

    "Lähetä sille Bauerillesi kirje ja kysy miksi se ei kerro roskaromaaneissaan mitään oleellisia asioita, että sinäkin sivistyisit eikä tarvitsisi keskittyä tietäväistä näyttelemään ja tietävämpiään herjaamaan."

    Siinä oikein sivistyksesi kukkanen, Korppi-parka. Eddy Bauer on sveitsiläinen tohtori ja everstiluutnantti, joka on laatinut ehkä kaikkein arvostetuimman ja perusteellisimman 2.MS:n historian. Oletko ylipäänsä lukenut ainuttakaan?

    Cajus Bekker kertoo Hoodin ammusvaraston räjähtäneen, koska se oli sekä Bismarckin että Hoodin eloonjääneiden sekä tapauksen nähneiden brittilaivojen arvio.
    Bekker on muuten arvostetuin saksalainen merihistorioitsija, jonka teokset perustuvat autenttiseen aineistoon ja mukana olleiden haastatteluihin. Mutta sitäkään et tiedä.

    Kunhan esittelet valeitasi,Korppi-parka.Siinä ei nikin vaihto auta mitään.

    Ylivoima ylivoima ja ylivoima. Yksikään yksittäinen laiva ei kyennyt bismarckia voittamaan, eikä kaksikaan, kolmellekkin tämä oli haastava, mutta kun paatteja oli kimpussa enemmän kuin oli tykkitorneja. Bismarck oli vahvempiaan reilusti nopeampi ja nopeampiaan reilusti vahvempi

    Äänestä

  • LaD kirjoitti:

    Ylivoima ylivoima ja ylivoima. Yksikään yksittäinen laiva ei kyennyt bismarckia voittamaan, eikä kaksikaan, kolmellekkin tämä oli haastava, mutta kun paatteja oli kimpussa enemmän kuin oli tykkitorneja. Bismarck oli vahvempiaan reilusti nopeampi ja nopeampiaan reilusti vahvempi

    Hoodin ja Prince of Walesin kanssa Bismarckilla oli myös runsaasti onnea. Sitähän täys osuma Hoodiin aivan alkajaisiksi nimenomaan oli. Myös "Prinssi" sai pahoja osumia heti alkuun.

    Britit tekivät pahoja virheitä. Kurssi oli ammunnan kannalta huono ja Hood tulitti aluksi Prinz Eugenia eikä Bismarckkia. Britit eivät ehtineet saada aikaan tulen keskitystä B:in. Kahden jättilaivan tulitusta ei B. olisi kestänyt.PoW ehti silti saada osuman B:iin ja ölyvuodon, joka osoittautui kohtalokkaaksi.

    Osaavalla on tietysti onneakin. B:lta se vain loppui lyhyeen.

    Äänestä

  • Kohtaamisessa kirjoitti:

    Hoodin ja Prince of Walesin kanssa Bismarckilla oli myös runsaasti onnea. Sitähän täys osuma Hoodiin aivan alkajaisiksi nimenomaan oli. Myös "Prinssi" sai pahoja osumia heti alkuun.

    Britit tekivät pahoja virheitä. Kurssi oli ammunnan kannalta huono ja Hood tulitti aluksi Prinz Eugenia eikä Bismarckkia. Britit eivät ehtineet saada aikaan tulen keskitystä B:in. Kahden jättilaivan tulitusta ei B. olisi kestänyt.PoW ehti silti saada osuman B:iin ja ölyvuodon, joka osoittautui kohtalokkaaksi.

    Osaavalla on tietysti onneakin. B:lta se vain loppui lyhyeen.

    Epäonnea sillä oli perkeleesti.

    Äänestä

  • Turha valehdella!!! kirjoitti:

    "Sadat osumat tietenkin romuttivat vähitellen Bismarckin tykit estäen vähäisenkin puolustautumisen"

    Kyllä ampua voi vaikka peräsin ei toimikaan. Tornit ja tykit kääntyvät. Niinhän Bismarck teki, mutta ei pärjännyt briteille. Tosin et sitä ymmärrä.

    "Teräskantta se ei olisikaan läpäissyt vaan joko kimmonnut mereen tai räjähtänyt kannella vahinkoja aiheuttamatta."

    Olet täysi typerys. Sotalaivojen puukannet jäivät purjelaivojen aikakaudelle. Pinnoitus on voinut olla puinen.
    Mikset esitä lähdettä tuolle jutulle, koska se kerran esitetään "kaikissa historioissa?

    Etkö vieläkään tajua, että jäät aina valeista kiinni?

    "Lähetä sille Bauerillesi kirje ja kysy miksi se ei kerro roskaromaaneissaan mitään oleellisia asioita, että sinäkin sivistyisit eikä tarvitsisi keskittyä tietäväistä näyttelemään ja tietävämpiään herjaamaan."

    Siinä oikein sivistyksesi kukkanen, Korppi-parka. Eddy Bauer on sveitsiläinen tohtori ja everstiluutnantti, joka on laatinut ehkä kaikkein arvostetuimman ja perusteellisimman 2.MS:n historian. Oletko ylipäänsä lukenut ainuttakaan?

    Cajus Bekker kertoo Hoodin ammusvaraston räjähtäneen, koska se oli sekä Bismarckin että Hoodin eloonjääneiden sekä tapauksen nähneiden brittilaivojen arvio.
    Bekker on muuten arvostetuin saksalainen merihistorioitsija, jonka teokset perustuvat autenttiseen aineistoon ja mukana olleiden haastatteluihin. Mutta sitäkään et tiedä.

    Kunhan esittelet valeitasi,Korppi-parka.Siinä ei nikin vaihto auta mitään.

    ---- Sotalaivojen puukannet jäivät purjelaivojen aikakaudelle.----

    Niin jäivät muilla mutta ei briteillä. Briteillä jopa heidän vähien lentotukialustensa kannet olivat puisia, jenkeillä teräksisiä.

    Äänestä

  • Turha valehdella!!! kirjoitti:

    "Sadat osumat tietenkin romuttivat vähitellen Bismarckin tykit estäen vähäisenkin puolustautumisen"

    Kyllä ampua voi vaikka peräsin ei toimikaan. Tornit ja tykit kääntyvät. Niinhän Bismarck teki, mutta ei pärjännyt briteille. Tosin et sitä ymmärrä.

    "Teräskantta se ei olisikaan läpäissyt vaan joko kimmonnut mereen tai räjähtänyt kannella vahinkoja aiheuttamatta."

    Olet täysi typerys. Sotalaivojen puukannet jäivät purjelaivojen aikakaudelle. Pinnoitus on voinut olla puinen.
    Mikset esitä lähdettä tuolle jutulle, koska se kerran esitetään "kaikissa historioissa?

    Etkö vieläkään tajua, että jäät aina valeista kiinni?

    "Lähetä sille Bauerillesi kirje ja kysy miksi se ei kerro roskaromaaneissaan mitään oleellisia asioita, että sinäkin sivistyisit eikä tarvitsisi keskittyä tietäväistä näyttelemään ja tietävämpiään herjaamaan."

    Siinä oikein sivistyksesi kukkanen, Korppi-parka. Eddy Bauer on sveitsiläinen tohtori ja everstiluutnantti, joka on laatinut ehkä kaikkein arvostetuimman ja perusteellisimman 2.MS:n historian. Oletko ylipäänsä lukenut ainuttakaan?

    Cajus Bekker kertoo Hoodin ammusvaraston räjähtäneen, koska se oli sekä Bismarckin että Hoodin eloonjääneiden sekä tapauksen nähneiden brittilaivojen arvio.
    Bekker on muuten arvostetuin saksalainen merihistorioitsija, jonka teokset perustuvat autenttiseen aineistoon ja mukana olleiden haastatteluihin. Mutta sitäkään et tiedä.

    Kunhan esittelet valeitasi,Korppi-parka.Siinä ei nikin vaihto auta mitään.

    ----Cajus Bekker kertoo Hoodin ammusvaraston räjähtäneen, koska se oli sekä Bismarckin että Hoodin eloonjääneiden sekä tapauksen nähneiden brittilaivojen arvio-----

    Sitähän minäkin olen koko ajanb sanonut. Yritätkö olla ovela kun toistat minun sanomaani ja esität kuin itse tai Bauer olisi sen sanonut ja minä olisin väittänyt jotain aivan muuta.
    Kyse oli siitä, että kukaanhan ei voi tietää tarkalleen mihin kohtaan Bismarckin kohtalokas osuma osui vaikka Bauer väittääkin tietävänsä tarkan paikan.

    Äänestä

  • kurpan muna kirjoitti:

    ---- Sotalaivojen puukannet jäivät purjelaivojen aikakaudelle.----

    Niin jäivät muilla mutta ei briteillä. Briteillä jopa heidän vähien lentotukialustensa kannet olivat puisia, jenkeillä teräksisiä.

    On todella. Lähteet vain puuttuvat.
    Se ei ole ihme, sillä puupäästähän nuo tiedot ovat.

    Lentotukilaiva ei ole tarkoitettu tykistökaksintaisteluun.

    Tosin korpin muna ei tiedä sitäkään.

    Briteillä oli muuten puolitusinaa lentotukilaivaa eli lähelle jenkkien ja japsien määrää.
    Munapää ei tiedä sitäkään.

    Äänestä

  • kurpan muna kirjoitti:

    ----Cajus Bekker kertoo Hoodin ammusvaraston räjähtäneen, koska se oli sekä Bismarckin että Hoodin eloonjääneiden sekä tapauksen nähneiden brittilaivojen arvio-----

    Sitähän minäkin olen koko ajanb sanonut. Yritätkö olla ovela kun toistat minun sanomaani ja esität kuin itse tai Bauer olisi sen sanonut ja minä olisin väittänyt jotain aivan muuta.
    Kyse oli siitä, että kukaanhan ei voi tietää tarkalleen mihin kohtaan Bismarckin kohtalokas osuma osui vaikka Bauer väittääkin tietävänsä tarkan paikan.

    faktoja esittänyt?

    Työnnät valeita ja puuta heinää aidon stallarin tavoin joka käänteessä. Ei toisto muuta valeita tosiksi, vaikka niin uskotkin.

    Missä Bauer on sanonut ammusvarastoon osuneen tai tuonut ersiinmuun tarkan paikan? Valehtelet taas.

    Ja missä on lähde brittilaivojen puukansille?

    Äänestä

  • Missä sinä olet kirjoitti:

    faktoja esittänyt?

    Työnnät valeita ja puuta heinää aidon stallarin tavoin joka käänteessä. Ei toisto muuta valeita tosiksi, vaikka niin uskotkin.

    Missä Bauer on sanonut ammusvarastoon osuneen tai tuonut ersiinmuun tarkan paikan? Valehtelet taas.

    Ja missä on lähde brittilaivojen puukansille?

    ,,,,,Missä Bauer on .... tuonut ersiin muun tarkan paikan?,,,,,

    Itse sinä kerroit osuman Hoodiin tulleen ammushissiin. Eiköhän se ole melkoisen tarkka paikka. Jos Bauer ei sitä sinulle kertonut niin keksitkö ihan itse?

    Äänestä

  • Sitkeää valehtelua!! kirjoitti:

    On todella. Lähteet vain puuttuvat.
    Se ei ole ihme, sillä puupäästähän nuo tiedot ovat.

    Lentotukilaiva ei ole tarkoitettu tykistökaksintaisteluun.

    Tosin korpin muna ei tiedä sitäkään.

    Briteillä oli muuten puolitusinaa lentotukilaivaa eli lähelle jenkkien ja japsien määrää.
    Munapää ei tiedä sitäkään.

    ,,,,Lentotukilaiva ei ole tarkoitettu tykistökaksintaisteluun,,,,,

    Siinä natsirättivääpeli viinan polttamin aivoin torjuu taas väitettä, jota kukaan ei ole esittäny. Kun homo ei kykene torjumaan ainuttakaan esitettyä väitettä niin se alkaa keksiä ihan uusia väitteitä omasta päästään ja rupeaa niitä sitten torjumaan.

    Äänestä

  • LaD kirjoitti:

    Kansi oli päällystetty puulla, mutta alla oli vankkaa panssaria, tosin liian heikko kerros

    miksi englantilaisten sen aikaiset torpedot kyenneet upottamaan Bismarckia oli se, että sen runko oli tehty krominikkeliteräksestä, joka oli siihen aikaan sotasalaisuus. Siksi saksalaiset upottivat itse aluksen räjähdyspanoksin.

    Lukekaa pojat sellainen kirja, kuin "Uskollinen kuolemaan saakka", mikä kertoo Bismarckin kohtalosta.

    http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/1841450375/bismarck

    Jos jostain löytyy suomennettuna, ostan sen heti. Omani olen kadottanut.

    Äänestä

  • Tärkein syy kirjoitti:

    miksi englantilaisten sen aikaiset torpedot kyenneet upottamaan Bismarckia oli se, että sen runko oli tehty krominikkeliteräksestä, joka oli siihen aikaan sotasalaisuus. Siksi saksalaiset upottivat itse aluksen räjähdyspanoksin.

    Lukekaa pojat sellainen kirja, kuin "Uskollinen kuolemaan saakka", mikä kertoo Bismarckin kohtalosta.

    http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/1841450375/bismarck

    Jos jostain löytyy suomennettuna, ostan sen heti. Omani olen kadottanut.

    Myös tällainen kirja on hyvä: Bismarck : taistelu Atlantin herruudesta.

    Äänestä

  • kurpan muna kirjoitti:

    ,,,,,Missä Bauer on .... tuonut ersiin muun tarkan paikan?,,,,,

    Itse sinä kerroit osuman Hoodiin tulleen ammushissiin. Eiköhän se ole melkoisen tarkka paikka. Jos Bauer ei sitä sinulle kertonut niin keksitkö ihan itse?

    kertoivat silminnäkijät ja muutamat pelastuneet. Historioihin sen on tallentanut mm. Cajus Bekker.

    Bauer kuvaa sitä 2.osassa s. 190 silminnäkijän kertomuksena.. Tosin et tunne ainoatakaan sotahistorian kirjaa.

    Äänestä

  • Osuman paikan kirjoitti:

    kertoivat silminnäkijät ja muutamat pelastuneet. Historioihin sen on tallentanut mm. Cajus Bekker.

    Bauer kuvaa sitä 2.osassa s. 190 silminnäkijän kertomuksena.. Tosin et tunne ainoatakaan sotahistorian kirjaa.

    Traumatisoituneet silminnäkijät sisältävät muuttujia. Ajopanosvarasto oli osumapaikka Wikipedian mukaan

    Äänestä

  • Sven Hassel kirjoitti:

    Pikainen analyysi, ihan ulkomuistista (voi vähän heittää). Enkä jaksa tukeutua wikiinkään.
    Olen 98 % varma, että kansi ei ollut puusta. Eikös taistelulaivojen painosta iso-osa ollut juurikin panssaria (1/2, 1/3 about)?
    Hoodin uppoumahan ( n. 42 000 tonnia?) ei mitenkään järkyttävästi poikennut Bismarkista, vaikka laivat mitoiltaankin olivat samanlaiset (Hoodvähän pitempi ja kapeampi). Voisi kuvitella, että jos kansi olisi puuta, niin uppouma olisi ollut paljon pienempi. Ja olikohan Yamaton tykkitorni, niin se painoi 4000 tonnia, eli suuren hävittäjän, tai kevyen risteilijän verran. Sellaisen kannattaminen (Hoodissa toki oli hieman pienempi torni) luulisi vaativa puuta merenpohjaan asti. Brittien tukialustenkin lentokansi oli rautaa (jenkeillä puuta).
    Ja kyllä lentorata oli isolla korolla (älä kysy mitään asteita, en tiedä). Mulla on semmoinen kutina, että pitkällä matkalla ammuttaessa kranut tulivat alas tosi jyrkässä kulmassa.
    Miksi kranaattien olisi vielä pitänyt räjähtää kannelle osuessa? Olihan niissä sytyttimet, joihin voi tehdä säätöä. Ja menihän Arizonankin kannesta läpi pommi, jonka paino oli varmaan kolmannes Bismarckin kranusta, ja tuskin vauhtiakaan niin paljon oli. Vai oliko jenkkien taistelulaivojenkin kannet puusta? No, Arizona ja Hood taisivat olla vanhoja molemmat.
    Tämä nyt ei ole iso juttu, mutta mitä tarkoitat "yksikään osuman nähnyt ei jäänyt kertomaan?" Mistä tiedät, että Prince of Walesin miehistöstä, tai Hoodin elonjääneistä kukaan ei nähnyt?
    Kirjastoni on muuton jäljiltä vieläkin sekaisin (eli, en tähän hätään saanut mitään kaivettua), en ole varmaan kymmeneen vuoteen tästä lukenut, joten korjatkaa toki tarvittaessa.

    ,,,,Miksi kranaattien olisi vielä pitänyt räjähtää kannelle osuessa? ,,,

    Ei pitänytkään. Pitikin mennä laivan uumeniin ja räjähtää vasta siellä. Eikä se räjähdysvoima vaan ne sirpaleet. Ne menivät läpi kaikista seinistä siellä laivan sisällä ja tekivät suunnattoman tuhon.

    Sääliksi käy miehistöjä sellaisessa verilöylyssä minkä laivan sisällä räjähtävä 15 tuuman kranu sai aikaan, satoja kiloja rautaa levisi ties minne asti.

    Äänestä

  • Marckbis kirjoitti:

    Myös tällainen kirja on hyvä: Bismarck : taistelu Atlantin herruudesta.

    Luettu on. Bismarck on kuin paraskin Sankaritarina

    Äänestä

  • Naakanketale kirjoitti:

    ,,,,Miksi kranaattien olisi vielä pitänyt räjähtää kannelle osuessa? ,,,

    Ei pitänytkään. Pitikin mennä laivan uumeniin ja räjähtää vasta siellä. Eikä se räjähdysvoima vaan ne sirpaleet. Ne menivät läpi kaikista seinistä siellä laivan sisällä ja tekivät suunnattoman tuhon.

    Sääliksi käy miehistöjä sellaisessa verilöylyssä minkä laivan sisällä räjähtävä 15 tuuman kranu sai aikaan, satoja kiloja rautaa levisi ties minne asti.

    "Eikä se räjähdysvoima vaan ne sirpaleet. Ne menivät läpi kaikista seinistä siellä laivan sisällä ja tekivät suunnattoman tuhon."

    Siinä taas ketalointia kerrakseen. Sirpaleiden teho kun perustuu nimenomaan kranaatin sisältämän räjähdysaineen voimaan. Lisäksi tulee suuren räjähdysainemäärän ja kranaatin iskuvoiman aiheuttama kuumuus.

    Äänestä

  • Sitkeää valehtelua!! kirjoitti:

    On todella. Lähteet vain puuttuvat.
    Se ei ole ihme, sillä puupäästähän nuo tiedot ovat.

    Lentotukilaiva ei ole tarkoitettu tykistökaksintaisteluun.

    Tosin korpin muna ei tiedä sitäkään.

    Briteillä oli muuten puolitusinaa lentotukilaivaa eli lähelle jenkkien ja japsien määrää.
    Munapää ei tiedä sitäkään.

    Tässä muuten on räikeä virhe johon on syytä puuttua: jenkkien lentotukialusten kannet olivat puisia, brittien panssaroituja. Tästä syystä Illustrious, Formidable ja Indomitable kestivät kamikaze-osumia aivan eri malliin kuin amerikkalaiset siskonsa.

    Äänestä

----- Englanti julkaisee 4.3.35 ns. Valkoisen kirjan ja ilmoittaa alkavansa kasvattaa sotavoimiaan----

Olipa melkoinen osoitus brittien sotilaallisista kyvyistä, että vasta 7½ vuoden kuluttua tuosta pvm:stä eli loppuvuodesta 1942 Britannia kykeni kaikki voimansa keskittäen voittamaan maasodassa muutaman saksalaisdivisioonan. Senkin vain kun ensin meri- ja ilmavoimat olivat saaneet katkaistua saksalaisten huollon käytännössä lähes tyystin. Siis kykeni voittamaan vain motitetun saksalaisosaston.

Ei ollut Britannialta kovinkaan makee suoritus tuo 2. MS, lähinnä kääpiövaltion tasoa.

Äänestä
  • rakensivat sotavoimiaan hitaasti, sillä he eivät halunneet sotaa, vaan rauhaa. Brittihallinto halusi säilyttää elintason ja pitää kansan sillä tavalla tyytyväisenä.
    Sotaan mentiin, kun muuta keinoa ei enää ollut. Britit ryhtyivät ensimmäisinä taisteluun natseja vastaan NL:n toimiessa Hitlerin liittolaisena ja USA:n puolueettomana.

    "--vasta 7½ vuoden kuluttua tuosta pvm:stä eli loppuvuodesta 1942 Britannia kykeni kaikki voimansa keskittäen voittamaan maasodassa muutaman saksalaisdivisioonan."

    Siinä taas pötyä. Britit taistelivat Saksaa vastaan kaikkialla alusta alkaen. Sielläkin, mistä olisi ollut järkevämpää pysyä poissa Saksan ylivoiman takia.
    Britit aiheuttivat jo 1940 suuret tappiot Saksan meri- ja ilmavoimille.

    Päävoimat ( mm. 30 divisioonaa) pidettiin pitkään kotisaarten puolustuksesa maihinnousun pelossa. Heti kun tilanne salli, niitä ryhdyttiin viemään sotanäyttämölle.

    Tuloksena oli katkeamaton sarja voittoja myös maarintamilla syksystä- 42 alkaen.

    Saksalaiset antautuivat briteille Tunisissa, Italiassa ja P-Saksassa.

    Briteillä oli USA:N jälkeen suurin laivasto, NL:n ja USA:n jälkeen suurimmat ilmavoimat ja 50 divisioonan maavoimat ynnä dominiot ja siirtomaat päälle. Britit taistelivat kaikilla maailman merillä ja kolmessa maanosassa.

    "Ei ollut Britannialta kovinkaan makee suoritus tuo 2. MS, lähinnä kääpiövaltion tasoa."

    Voisitko mainita muutaman samaan yltäneen kääpiövaltion?

    Jäit taas kerran valeista kiinni, ketale-parka. Taidat olla melkoinen masokisti, kun ajat kerran toisensa jälkeen itsesi umpikujaan valeillasi.

    Äänestä

  • Britit todella kirjoitti:

    rakensivat sotavoimiaan hitaasti, sillä he eivät halunneet sotaa, vaan rauhaa. Brittihallinto halusi säilyttää elintason ja pitää kansan sillä tavalla tyytyväisenä.
    Sotaan mentiin, kun muuta keinoa ei enää ollut. Britit ryhtyivät ensimmäisinä taisteluun natseja vastaan NL:n toimiessa Hitlerin liittolaisena ja USA:n puolueettomana.

    "--vasta 7½ vuoden kuluttua tuosta pvm:stä eli loppuvuodesta 1942 Britannia kykeni kaikki voimansa keskittäen voittamaan maasodassa muutaman saksalaisdivisioonan."

    Siinä taas pötyä. Britit taistelivat Saksaa vastaan kaikkialla alusta alkaen. Sielläkin, mistä olisi ollut järkevämpää pysyä poissa Saksan ylivoiman takia.
    Britit aiheuttivat jo 1940 suuret tappiot Saksan meri- ja ilmavoimille.

    Päävoimat ( mm. 30 divisioonaa) pidettiin pitkään kotisaarten puolustuksesa maihinnousun pelossa. Heti kun tilanne salli, niitä ryhdyttiin viemään sotanäyttämölle.

    Tuloksena oli katkeamaton sarja voittoja myös maarintamilla syksystä- 42 alkaen.

    Saksalaiset antautuivat briteille Tunisissa, Italiassa ja P-Saksassa.

    Briteillä oli USA:N jälkeen suurin laivasto, NL:n ja USA:n jälkeen suurimmat ilmavoimat ja 50 divisioonan maavoimat ynnä dominiot ja siirtomaat päälle. Britit taistelivat kaikilla maailman merillä ja kolmessa maanosassa.

    "Ei ollut Britannialta kovinkaan makee suoritus tuo 2. MS, lähinnä kääpiövaltion tasoa."

    Voisitko mainita muutaman samaan yltäneen kääpiövaltion?

    Jäit taas kerran valeista kiinni, ketale-parka. Taidat olla melkoinen masokisti, kun ajat kerran toisensa jälkeen itsesi umpikujaan valeillasi.

    ----Britit taistelivat Saksaa vastaan kaikkialla alusta alkaen. Sielläkin, mistä olisi ollut järkevämpää pysyä poissa Saksan ylivoiman takia.---

    Käviväthän nuo ottamassa turpaansa siellä sun täällä. Mutta ei niistä brittien yritelmistä tainnut olla Saksalle paljonkaan haittaa eikä syntynyt tappioita.

    Olihan se kieltämättä melkoisen outoa kun niinkin iso ja vauras teollisuusvaltio tarvitsi ensimmäiseen ja silloinkin pieneen maasotavoittoonsa kasvatella maavoimiaan yli 7½ vuotta. Se on tosi syvältä sellainen eikä kyllä ansaitsisi ylistyslauluja.

    -----Britit aiheuttivat jo 1940 suuret tappiot Saksan meri- ja ilmavoimille.--

    Et siis tiennyt, että sodassa tulee aina tappioita puolin ja toisin. Turhaa niistä Saksan pienistä tappioista on retostaa. Norjan operaatiossa Saksa menetti laivoja kieltämättä paljonkin mutta ei niillä laivatappioilla ollut käytännön merkitystä Saksalle. Toisarvoisia tappioita ne olivat, lähinnä kunnian päälle käyviä mutta ei muuta.

    ---Saksalaiset antautuivat briteille Tunisissa, Italiassa ja P-Saksassa.---

    Niin, ja taaskaan amerikkalaisiako ei ollut mukana eikä kanadalaisia eikä puolalaisia eikä ranskalaisia muitakaan? Niinkös?

    -------50 divisioonan maavoimat ---

    On sinulle ennenkin sanottu, että yks hailee vaikka olisi 500 tai 1000 divisioonaa jos niiden merkitys vastapuolen kannalta on jossain nollan ja olemattoman välillä.

    Äänestä

  • Naakanketale kirjoitti:

    ----Britit taistelivat Saksaa vastaan kaikkialla alusta alkaen. Sielläkin, mistä olisi ollut järkevämpää pysyä poissa Saksan ylivoiman takia.---

    Käviväthän nuo ottamassa turpaansa siellä sun täällä. Mutta ei niistä brittien yritelmistä tainnut olla Saksalle paljonkaan haittaa eikä syntynyt tappioita.

    Olihan se kieltämättä melkoisen outoa kun niinkin iso ja vauras teollisuusvaltio tarvitsi ensimmäiseen ja silloinkin pieneen maasotavoittoonsa kasvatella maavoimiaan yli 7½ vuotta. Se on tosi syvältä sellainen eikä kyllä ansaitsisi ylistyslauluja.

    -----Britit aiheuttivat jo 1940 suuret tappiot Saksan meri- ja ilmavoimille.--

    Et siis tiennyt, että sodassa tulee aina tappioita puolin ja toisin. Turhaa niistä Saksan pienistä tappioista on retostaa. Norjan operaatiossa Saksa menetti laivoja kieltämättä paljonkin mutta ei niillä laivatappioilla ollut käytännön merkitystä Saksalle. Toisarvoisia tappioita ne olivat, lähinnä kunnian päälle käyviä mutta ei muuta.

    ---Saksalaiset antautuivat briteille Tunisissa, Italiassa ja P-Saksassa.---

    Niin, ja taaskaan amerikkalaisiako ei ollut mukana eikä kanadalaisia eikä puolalaisia eikä ranskalaisia muitakaan? Niinkös?

    -------50 divisioonan maavoimat ---

    On sinulle ennenkin sanottu, että yks hailee vaikka olisi 500 tai 1000 divisioonaa jos niiden merkitys vastapuolen kannalta on jossain nollan ja olemattoman välillä.

    Äläs nyt vähättele englantilaisia. Nehän kulkivat selkä edellä voitosta voittoon ja voitot lähestyivät uhkaavasti jo Suezin kanavaa.

    Äänestä

  • Britit todella kirjoitti:

    rakensivat sotavoimiaan hitaasti, sillä he eivät halunneet sotaa, vaan rauhaa. Brittihallinto halusi säilyttää elintason ja pitää kansan sillä tavalla tyytyväisenä.
    Sotaan mentiin, kun muuta keinoa ei enää ollut. Britit ryhtyivät ensimmäisinä taisteluun natseja vastaan NL:n toimiessa Hitlerin liittolaisena ja USA:n puolueettomana.

    "--vasta 7½ vuoden kuluttua tuosta pvm:stä eli loppuvuodesta 1942 Britannia kykeni kaikki voimansa keskittäen voittamaan maasodassa muutaman saksalaisdivisioonan."

    Siinä taas pötyä. Britit taistelivat Saksaa vastaan kaikkialla alusta alkaen. Sielläkin, mistä olisi ollut järkevämpää pysyä poissa Saksan ylivoiman takia.
    Britit aiheuttivat jo 1940 suuret tappiot Saksan meri- ja ilmavoimille.

    Päävoimat ( mm. 30 divisioonaa) pidettiin pitkään kotisaarten puolustuksesa maihinnousun pelossa. Heti kun tilanne salli, niitä ryhdyttiin viemään sotanäyttämölle.

    Tuloksena oli katkeamaton sarja voittoja myös maarintamilla syksystä- 42 alkaen.

    Saksalaiset antautuivat briteille Tunisissa, Italiassa ja P-Saksassa.

    Briteillä oli USA:N jälkeen suurin laivasto, NL:n ja USA:n jälkeen suurimmat ilmavoimat ja 50 divisioonan maavoimat ynnä dominiot ja siirtomaat päälle. Britit taistelivat kaikilla maailman merillä ja kolmessa maanosassa.

    "Ei ollut Britannialta kovinkaan makee suoritus tuo 2. MS, lähinnä kääpiövaltion tasoa."

    Voisitko mainita muutaman samaan yltäneen kääpiövaltion?

    Jäit taas kerran valeista kiinni, ketale-parka. Taidat olla melkoinen masokisti, kun ajat kerran toisensa jälkeen itsesi umpikujaan valeillasi.

    Sinä satut aina unohtamaan että britannia kohtas pahimmillaankin vain 25% saksan maavoimista

    Äänestä

  • Naakanketale kirjoitti:

    ----Britit taistelivat Saksaa vastaan kaikkialla alusta alkaen. Sielläkin, mistä olisi ollut järkevämpää pysyä poissa Saksan ylivoiman takia.---

    Käviväthän nuo ottamassa turpaansa siellä sun täällä. Mutta ei niistä brittien yritelmistä tainnut olla Saksalle paljonkaan haittaa eikä syntynyt tappioita.

    Olihan se kieltämättä melkoisen outoa kun niinkin iso ja vauras teollisuusvaltio tarvitsi ensimmäiseen ja silloinkin pieneen maasotavoittoonsa kasvatella maavoimiaan yli 7½ vuotta. Se on tosi syvältä sellainen eikä kyllä ansaitsisi ylistyslauluja.

    -----Britit aiheuttivat jo 1940 suuret tappiot Saksan meri- ja ilmavoimille.--

    Et siis tiennyt, että sodassa tulee aina tappioita puolin ja toisin. Turhaa niistä Saksan pienistä tappioista on retostaa. Norjan operaatiossa Saksa menetti laivoja kieltämättä paljonkin mutta ei niillä laivatappioilla ollut käytännön merkitystä Saksalle. Toisarvoisia tappioita ne olivat, lähinnä kunnian päälle käyviä mutta ei muuta.

    ---Saksalaiset antautuivat briteille Tunisissa, Italiassa ja P-Saksassa.---

    Niin, ja taaskaan amerikkalaisiako ei ollut mukana eikä kanadalaisia eikä puolalaisia eikä ranskalaisia muitakaan? Niinkös?

    -------50 divisioonan maavoimat ---

    On sinulle ennenkin sanottu, että yks hailee vaikka olisi 500 tai 1000 divisioonaa jos niiden merkitys vastapuolen kannalta on jossain nollan ja olemattoman välillä.

    Ei NL:n liitto Saksan kanssa poistu brittien taistelua väheksymällä.
    Mitä NL teki voiton hyväksi 22.6. 41 mennesssä?

    "Olihan se kieltämättä melkoisen outoa kun niinkin iso ja vauras teollisuusvaltio tarvitsi ensimmäiseen ja silloinkin pieneen maasotavoittoonsa kasvatella maavoimiaan yli 7½ vuotta."

    Hölynpölyä. Koko ajan laajennettiin myös meri- ja ilmavoimia. Maavoimia lähdettiin varsinaisesti rakentamaan vasta syksyllä -39 ja tosimielessä keväällä 40. P-Afrikan voittoihin meni aikaa pari vuotta ja sekin johtui joukkojen pitämisestä kotimaassa maihinnousun varalta. Sen valmistelutkin torjuttiin ilma- ja merivoimin.
    Siinä välissä lyötiin italialaiset Itä- ja P-Afrikassa.

    "On sinulle ennenkin sanottu, että yks hailee vaikka olisi 500 tai 1000 divisioonaa jos niiden merkitys vastapuolen kannalta on jossain nollan ja olemattoman välillä."

    Yhden haileen veroisia ovat tietosi tosiaan edelleen. P-Afrikasssa briteille antautui kaksi armeijaa ja Italiassa 20 divisioonan armeijaryhmä. Kyllä sillä on merkitystä.
    Maihinnousut Italiaan ja Ranskaan ei olisi olleet mahdollisia ilman brittejä.

    Samoin sillä oli suuri merkitys, että Barbarossa oli ilman reservejä, koska 25 % joukoista oli pidettävaä lännessä.
    Lisäksi Saksa joutui sitomaan kotimaan ilmapuolustukseen lopulta 100 000 tykkiä ja 1 miljoona miestä.

    Koeta päästä sen verran brittikaunaisesta valehtelusta, että perehdyt edes alkeisasioihin. Ei puna-armeijan taistelujen merkitystä tarvitse korostaa brittejä väheksymällä. Sellaiseen sinut on tietysit opetettu, mutta voisit käyttää myös omia aivojasi.Vai eikö siihen ole lupaa?

    Äänestä

  • egyptissä mentiin kirjoitti:

    Äläs nyt vähättele englantilaisia. Nehän kulkivat selkä edellä voitosta voittoon ja voitot lähestyivät uhkaavasti jo Suezin kanavaa.

    voitosta voittoon P-Afrikassa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa.
    Taisivat lopulta lähestyä uhkaavasti Hampuria, elleivät sitä jo vallanneetkin.

    Äänestä

  • Britit kulkivat kirjoitti:

    voitosta voittoon P-Afrikassa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa.
    Taisivat lopulta lähestyä uhkaavasti Hampuria, elleivät sitä jo vallanneetkin.

    -----Britit kulkivat voitosta voittoon P-Afrikassa-----

    Älä ihmeessä, eivätkö ne P-Afrikassa laisinkaan perääntyneet?

    Äänestä

  • Turha valehdella kirjoitti:

    Ei NL:n liitto Saksan kanssa poistu brittien taistelua väheksymällä.
    Mitä NL teki voiton hyväksi 22.6. 41 mennesssä?

    "Olihan se kieltämättä melkoisen outoa kun niinkin iso ja vauras teollisuusvaltio tarvitsi ensimmäiseen ja silloinkin pieneen maasotavoittoonsa kasvatella maavoimiaan yli 7½ vuotta."

    Hölynpölyä. Koko ajan laajennettiin myös meri- ja ilmavoimia. Maavoimia lähdettiin varsinaisesti rakentamaan vasta syksyllä -39 ja tosimielessä keväällä 40. P-Afrikan voittoihin meni aikaa pari vuotta ja sekin johtui joukkojen pitämisestä kotimaassa maihinnousun varalta. Sen valmistelutkin torjuttiin ilma- ja merivoimin.
    Siinä välissä lyötiin italialaiset Itä- ja P-Afrikassa.

    "On sinulle ennenkin sanottu, että yks hailee vaikka olisi 500 tai 1000 divisioonaa jos niiden merkitys vastapuolen kannalta on jossain nollan ja olemattoman välillä."

    Yhden haileen veroisia ovat tietosi tosiaan edelleen. P-Afrikasssa briteille antautui kaksi armeijaa ja Italiassa 20 divisioonan armeijaryhmä. Kyllä sillä on merkitystä.
    Maihinnousut Italiaan ja Ranskaan ei olisi olleet mahdollisia ilman brittejä.

    Samoin sillä oli suuri merkitys, että Barbarossa oli ilman reservejä, koska 25 % joukoista oli pidettävaä lännessä.
    Lisäksi Saksa joutui sitomaan kotimaan ilmapuolustukseen lopulta 100 000 tykkiä ja 1 miljoona miestä.

    Koeta päästä sen verran brittikaunaisesta valehtelusta, että perehdyt edes alkeisasioihin. Ei puna-armeijan taistelujen merkitystä tarvitse korostaa brittejä väheksymällä. Sellaiseen sinut on tietysit opetettu, mutta voisit käyttää myös omia aivojasi.Vai eikö siihen ole lupaa?

    Briteille antauduttiin koska he kohtelivat vankeja parhaiten ja tämä tiedettiin saksassa. sen takia sodan lopussa monet osastot karkasivat länteen koska ryssät olivat lievästi sanottuna epämiellyttäviä

    Äänestä

  • Turha valehdella kirjoitti:

    Ei NL:n liitto Saksan kanssa poistu brittien taistelua väheksymällä.
    Mitä NL teki voiton hyväksi 22.6. 41 mennesssä?

    "Olihan se kieltämättä melkoisen outoa kun niinkin iso ja vauras teollisuusvaltio tarvitsi ensimmäiseen ja silloinkin pieneen maasotavoittoonsa kasvatella maavoimiaan yli 7½ vuotta."

    Hölynpölyä. Koko ajan laajennettiin myös meri- ja ilmavoimia. Maavoimia lähdettiin varsinaisesti rakentamaan vasta syksyllä -39 ja tosimielessä keväällä 40. P-Afrikan voittoihin meni aikaa pari vuotta ja sekin johtui joukkojen pitämisestä kotimaassa maihinnousun varalta. Sen valmistelutkin torjuttiin ilma- ja merivoimin.
    Siinä välissä lyötiin italialaiset Itä- ja P-Afrikassa.

    "On sinulle ennenkin sanottu, että yks hailee vaikka olisi 500 tai 1000 divisioonaa jos niiden merkitys vastapuolen kannalta on jossain nollan ja olemattoman välillä."

    Yhden haileen veroisia ovat tietosi tosiaan edelleen. P-Afrikasssa briteille antautui kaksi armeijaa ja Italiassa 20 divisioonan armeijaryhmä. Kyllä sillä on merkitystä.
    Maihinnousut Italiaan ja Ranskaan ei olisi olleet mahdollisia ilman brittejä.

    Samoin sillä oli suuri merkitys, että Barbarossa oli ilman reservejä, koska 25 % joukoista oli pidettävaä lännessä.
    Lisäksi Saksa joutui sitomaan kotimaan ilmapuolustukseen lopulta 100 000 tykkiä ja 1 miljoona miestä.

    Koeta päästä sen verran brittikaunaisesta valehtelusta, että perehdyt edes alkeisasioihin. Ei puna-armeijan taistelujen merkitystä tarvitse korostaa brittejä väheksymällä. Sellaiseen sinut on tietysit opetettu, mutta voisit käyttää myös omia aivojasi.Vai eikö siihen ole lupaa?

    Olet jopa luuseriksikin melkoisen tyhmä, et kestä jos valeitasi oiotaan vaan alat paasata joutuvanpäiväisiä valeita lisää.

    Äänestä

  • Turha valehdella kirjoitti:

    Ei NL:n liitto Saksan kanssa poistu brittien taistelua väheksymällä.
    Mitä NL teki voiton hyväksi 22.6. 41 mennesssä?

    "Olihan se kieltämättä melkoisen outoa kun niinkin iso ja vauras teollisuusvaltio tarvitsi ensimmäiseen ja silloinkin pieneen maasotavoittoonsa kasvatella maavoimiaan yli 7½ vuotta."

    Hölynpölyä. Koko ajan laajennettiin myös meri- ja ilmavoimia. Maavoimia lähdettiin varsinaisesti rakentamaan vasta syksyllä -39 ja tosimielessä keväällä 40. P-Afrikan voittoihin meni aikaa pari vuotta ja sekin johtui joukkojen pitämisestä kotimaassa maihinnousun varalta. Sen valmistelutkin torjuttiin ilma- ja merivoimin.
    Siinä välissä lyötiin italialaiset Itä- ja P-Afrikassa.

    "On sinulle ennenkin sanottu, että yks hailee vaikka olisi 500 tai 1000 divisioonaa jos niiden merkitys vastapuolen kannalta on jossain nollan ja olemattoman välillä."

    Yhden haileen veroisia ovat tietosi tosiaan edelleen. P-Afrikasssa briteille antautui kaksi armeijaa ja Italiassa 20 divisioonan armeijaryhmä. Kyllä sillä on merkitystä.
    Maihinnousut Italiaan ja Ranskaan ei olisi olleet mahdollisia ilman brittejä.

    Samoin sillä oli suuri merkitys, että Barbarossa oli ilman reservejä, koska 25 % joukoista oli pidettävaä lännessä.
    Lisäksi Saksa joutui sitomaan kotimaan ilmapuolustukseen lopulta 100 000 tykkiä ja 1 miljoona miestä.

    Koeta päästä sen verran brittikaunaisesta valehtelusta, että perehdyt edes alkeisasioihin. Ei puna-armeijan taistelujen merkitystä tarvitse korostaa brittejä väheksymällä. Sellaiseen sinut on tietysit opetettu, mutta voisit käyttää myös omia aivojasi.Vai eikö siihen ole lupaa?

    ----Maavoimia lähdettiin varsinaisesti rakentamaan vasta syksyllä -39 ja tosimielessä keväällä 40.-----

    Aivan kuten on sanottukin, britti julisti sodan 3.9 toisten sodittavaksi. Miksiköhän alettiin varustaa sotavoimaa vasta noin myöhään, taisi olla sitä brittiläistä ylivertaista sotataitoa sekin.

    Äänestä

  • Katsos kummaa kirjoitti:

    ----Maavoimia lähdettiin varsinaisesti rakentamaan vasta syksyllä -39 ja tosimielessä keväällä 40.-----

    Aivan kuten on sanottukin, britti julisti sodan 3.9 toisten sodittavaksi. Miksiköhän alettiin varustaa sotavoimaa vasta noin myöhään, taisi olla sitä brittiläistä ylivertaista sotataitoa sekin.

    sen julisti ja vain omasta puolestaan.

    "Aivan kuten on sanottukin, britti julisti sodan 3.9 toisten sodittavaksi."

    Osoittaistko sellaisen julistuksen, jossa se on määrätty muille?

    Taidat taas valehdella?

    Yleinen asevlvollisuus julistettiin huhtikuussa -39 ja silloinkin osittaisena. Miehet olivat paljolti kiinni meri- ja ilmavoimissa sekä kauppalaivastossa.

    Ei myöskään ollut aseita ja varusteita ennen kuin ne valmistettiin.

    Nämä sotilasasiat näkyvät olevan ketaleelle täysin ylivoimaisia.

    Äänestä

Tosiasiassa saksalaiset kenraalit alkoivat suunnitella uutta armeijaa heti kun esimmäinen maailmansota oli loppunut. suunnitelmat olivat valmiina ja rajoituksia oli rikottu jo ennen hitlerin valtaan tuloa. Hitler vain laittoi vauhtia jo olevien suunnitelmien täytäntöön panossa.

Äänestä
  • Saksan johtohahmot tiesivät että Versailles oli vihollisen sanelema rauha, jossa tosiasiat väistettiin.

    Äänestä

  • peittelemättä jo syksyllä 1933 ja tehostui keväällä 1934. Maaliskuussa 1935 Hitler julisti Versaillesin rajoitukset kumotuiksi.

    "Hitler vain laittoi vauhtia jo olevien suunnitelmien täytäntöön panossa. "

    Aseistuksen ja taktiikan kehitystä oli tehty yhteistyössä mm. NL:n kanssa jo ennen Hitlerin valtaannousua.
    Mm. Lipetskin tukikohdassa oli koulutettu 2 500 saksalaista lentäjää eli Luftwaffen koko lentävä kaaderi

    Äänestä

-----Briteillä oli ainakin puoli tusinaa tukialusta,-----

Miksi Britannian lentotukialuksista ja niiden toiminnasta ei löydy mainintoja historiankirjoista, ei edes sukellusvensodassa. Vasta amerikkalaiset ratkaisivat sukellusvenesodan kehittämällä hävittäjän joka kykeni sulkemaan Atlantilla olleen aukon saattueiden suojauksessa. Mihin ja miten Britannia tukialuksiaan käytti, se on mysteeri.

Äänestä
  • Brittivihaajan höpinää taas.

    Kyllä brittien lentotukilaivoista kerrotaan sotahistorioissa. Niiden lukeminen vain ei kuulu palstan brittivihaajien toimenkuvaan. Helpompaa on lykätä järjettömiä valeita. Toki aateveljet niihin uskovat.

    Tietysti USA:n mukaantulo tehosti sukellusvenesotaa,jota britit olivat käyneet jo yli kaksi vuotta.
    Oleellsiia oli paitsi vahva saattuejärjestelmä, myös pitkän toimintasäteen omaavien lentoveneiden ja raskaiden pommikoneiden käyttäminen merialueiden valvontaan.Näin sotalaivat vapautuivat saattueiden suojaksi. Sitä varten rakennettiin kiireesti myös erityisiä saattuetukialuksia kauppalaivojen rungoille.

    Äänestä

  • "Miksi Britannian lentotukialuksista ja niiden toiminnasta ei löydy mainintoja historiankirjoista..."

    Löytyneekö kirjoistasi tarkempaa selitystä kuinka Antwerpenin puolustajat siirtyivät "järkevämpään paikkaan" vankileirin kautta?
    "...ei se luhistunut vaan joukot siirrettiin harkitusti järkevämpään paikkaan."
    https://keskustelu.suomi24.fi/t/16136787/talvisota-oli-neuvostoliiolle-hapeallinen-arvovaltatappio

    Onko kirjassasi myös sen kympin lista niistä vastaavista tapauksista, jonka lupasit viime viikolla?

    ///MeAgaln

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Brittivihaajan höpinää taas.

    Kyllä brittien lentotukilaivoista kerrotaan sotahistorioissa. Niiden lukeminen vain ei kuulu palstan brittivihaajien toimenkuvaan. Helpompaa on lykätä järjettömiä valeita. Toki aateveljet niihin uskovat.

    Tietysti USA:n mukaantulo tehosti sukellusvenesotaa,jota britit olivat käyneet jo yli kaksi vuotta.
    Oleellsiia oli paitsi vahva saattuejärjestelmä, myös pitkän toimintasäteen omaavien lentoveneiden ja raskaiden pommikoneiden käyttäminen merialueiden valvontaan.Näin sotalaivat vapautuivat saattueiden suojaksi. Sitä varten rakennettiin kiireesti myös erityisiä saattuetukialuksia kauppalaivojen rungoille.

    ----Kyllä brittien lentotukilaivoista kerrotaan sotahistorioissa.------

    No eipä juurikaan kerrota. Kerro siis missä taisteluissa ne kunnostautuivat.

    Äänestä

  • Anonyymi00059 kirjoitti:

    ----Kyllä brittien lentotukilaivoista kerrotaan sotahistorioissa.------

    No eipä juurikaan kerrota. Kerro siis missä taisteluissa ne kunnostautuivat.

    EIVÄT MISSÄÄN!

    Äänestä

  • Anonyymi00059 kirjoitti:

    ----Kyllä brittien lentotukilaivoista kerrotaan sotahistorioissa.------

    No eipä juurikaan kerrota. Kerro siis missä taisteluissa ne kunnostautuivat.

    Ne hyökkäsivät sotaa julistamista Suomen Petsamon Liinahamarin satamaan sitä pommittaen lentokoneilla.

    Äänestä

  • Anonyymi00061 kirjoitti:

    Ne hyökkäsivät sotaa julistamista Suomen Petsamon Liinahamarin satamaan sitä pommittaen lentokoneilla.

    Suomalaiset miinoittivat sotaa julistamatta Viron aluevesiä. Olivatko kohteena virolaisten lentotukialukset vai mikä?

    ///MeAgaln

    Äänestä

  • Anonyymi00062 kirjoitti:

    Suomalaiset miinoittivat sotaa julistamatta Viron aluevesiä. Olivatko kohteena virolaisten lentotukialukset vai mikä?

    ///MeAgaln

    Viron rannikolle laskettuihin miinoihin upposi saksalainen höyrylaiva Dietrich Hasseldieck (177 tn) 11. tammikuuta.

    Äänestä

----Laivastosopimuksen 35 % merkitsi sitä, ettei Saksan kannattanut ajatellakaan merisotaa Englannin kanssa. -----

Ei niin Atlantilla mutta Itämerellä Saksa sai tuon sopimuksen ansiosta täyden hegemonian.

Sopimuksen puoltajat unohtavat tahallaan miten sopimuksessa sallittiin Saksalle sukellusveneitä yhtä monta kpl kuin Englannillakin oli. Sopimuspykälä mistä Englanti itse maksoi katkeran hinnan.

Äänestä

-----Laivastosopimuksen 35 % merkitsi sitä, ettei Saksan kannattanut ajatellakaan merisotaa Englannin kanssa------

Miksi jätät pois sukellusveneet 100 % ?
Tonneillako laivat taistelevat vai:
- aseilla
- ammusten tuhovoimalla
- tulenjohtojärjestelmillä
- nopeudella ja ohjattavuudella
- vahvoilla rakenteilla eli vastustajan tulen kestävyydellä

Nämä olivat Saksalle parasta tekniikka, Englannilla vanhoja romuja. Jos haluat keskustella niin yritä edes hieman olla puhumatta soopaa.

Äänestä
  • Jos Saksa olisi kyennyt rakentamaan sotalaivoja 35 % Englannin tonnistosta olisi Saksan laivasto vastannut voimaltaan ainakin 60 % Englannin laivastosta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


lukekaa tästä kirjoitti:

Kun tuolla joku känittää koko ajan miten Saksa ilmoitti luopuvansa Versaillesin sotilaallisista määräyksistä tammikuussa 1935 niin tiedoksi seuraavia päivämääriä:

- Englanti julkaisee 4.3.35 ns. Valkoisen kirjan ja ilmoittaa alkavansa kasvattaa sotavoimiaan
- Göring ilmoittaa 10.3.35, että Saksalla on iskukykyiset ilmavoimat
- Hitler ilmoittaa 16.3.35 radiopuheessaan, että Saksassa astuu voimaan yleinen asevelvollisuus ja että Saksa rakentaa 36 divisioonan eli n. puolen miljoonan miehen, maavoimat
- Ranska ilmoittaa 17.3.35 pidentävänsä asevelvollisuuaikaa huomattavasti eli käytännössä Ranskan asevoimien vahvuus tuplaantuu

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu