Kuinka tärkeänä pidätte sitä, että molempien älykkyys olisi suunnilleen samaa tasoa?
Miehen ja naisen ÄO:sta
IQ
16238
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
No eipä ole reilun 10 yhteisen vuoden aikana tullut mittailtua. Kuten sinäkin varmasti tiedät, ei älykkyyttä voida absoluutisesti mitata - eikä korkea äo tee ihmisestä automaattisesti fiksua ja mukavaa. En epäile, etteikö miehelläni olisi korkeampi äo kuin minulla - mutta on vastaavasti enemmän tunneälyä ja kykyä ratkoa ongelmia tunteiden ja intuition pohjalta. Yhtä kaikki meillä on hyvin samanlainen "maanläheinen" huumorintaju ja se veti meidät aikoinaan yhteen.
Minulla on huomattavasti paremmat koulutodistukset kuin miehelläni, mutta olenko häntä älykkäämpi? Jaa-a. Enpä mene sanomaan. :)
Tarkoitatko sosiaalista, visuaalista vai matemaattista älyä?
Liian suuri ero on hankala juttu. Tietty älykkyyttä on monenlaista, mutta sellainen "hoksaamisnopeus" on ainakin sellainen asia, jossa toinen ei saisi tulla kovin suurella viiveellä perässä.
Minulle se on todella tärkeää. En yksinkertaisesti pystyisi elämään tyhmyrin kanssa. Mikään ei olisi minulle hirveämpää kuin tyhmä mies.
Parhaiten olen tullut toimeen miesten kanssa, jotka ovat olleet aika neroja - eli multitalentteja, jotka pystyvät mihin tahansa ja ovat päässeet opinnoissaan helpolla.
Onko 1 keskihajonnan ero vielä liian suuri?
Yhden keskihajonnan ero on jo todella merkittävä. Todennäköisesti pitäisin miestä liian tyhmänä itselleni tuossa tapauksessa. Kelpaamistapauksessa hänen täytyisi olla verbaalisesti todella nokkela kuitatakseen eron... ja sehän olisi todella vaikeaa, tyhmälle ei ole helppoa olla fiksu.
Summa summarum: yhden keskihajonnan ero on liian suuri.
kaikki miehet on olleet hieman "tyhmemmän puoleisia" jollain osa-alueella, vaikka muuten miehet olisivat jopa menestyneet työssä ja koulussa.
Nytkin mietin että miten antaisin kohteliaasti pakit muuten mukavalle tyypille....... Mies riippuu liikaa kiinni ja hänellä on suuriakin toiveita avoliitosta. Ei kiitos, raha-asioita en sotke. Tyypin rahankäyttö on vähintäänkin outoa. Koskaan en mene naimisiin enkä hanki lapsia, enkä elä velaksi!!!! Tahdon samanlaisen erakkosielun elämääni, joka on järkevä ja henkevä, rauhaa rakastava ihminen.
Meneepä vaikeaksi. Jos yhden keskihajonnan ero on jo liikaa, niin pitäisi löytää sellainen nainen, jolla on vähintään kahden keskihajonnan verran keskiarvon yläpuolella.
Ihan turha kai tällaisia on miettiä.
Sehän riippuu siitä, mihin tyydyt ja mitä parisuhteelta kaipaat. Jos sinua ei haittaa, että kumppani ei pysy nokkeluudessa perässäsi, niin mikäs siinä.
Itselleni miehen nokkeluus ja kyky yhdistellä asioita on todella tärkeää samanlaisen huumorintajun ja sujuvan kommunikoinnin löytymiseksi. Sen sijaan minua ei haittaa, jos mies on merkittävästi itseäni älykkäämpi - jos se vain hänelle sopisi. Hänen silmissäänhän minä voisin aivan hyvin olla dille. Tosin sellaista tilannetta ei ole vielä tullut vastaan.
Eihän sitä toki Mensan testiä keneltäkään vaadi. Älykkään ihmisen tunnistaa ilmankin.
Noh, älykyysosamäärästä en sano mitään, sillä se on yksipuolinen mittausväline. Yleisesti, jos ajatellaan älykkyyttä, niin en usko, että suhteesta voi tulla mitään, jos toinen pohdiskelee abstraktilla tasolla maailman moninaisuutta ja toinen näkee vaan ne tissit, perseet ja kaljatuopit.
Mitä hyvää naisen älykkyys tuo parisuhteeseen? Parempi, jos mies on se fiksumpi ja nainen ihailee eikä kyseenalaista. Älykkäiden naisten on vaikea löytää miestä. Kohtalainen äly vielä menettelee, mutta naisen liika viisaus tekee hänet turhan kriittiseksi. Uskon molempien voivan paremmin, jos nainen on se hatarampi aivotoiminnaltaan. Valitettavasti.
Älykkyysosamäärä mittaa vain muutamaa älykkyyden osa-aluetta, ja niissäkin harjoittelu parantaa tulosta nopeasti. Korkean ÄO:n ihmisillä voi olla esim. sosiaalinen äly ameeban tasoa. Samoin eivät välttämättä ole fiksuja käytännön jutuissa.
Mutta jos ei puhuta ÄO:sta vaan älykkyydestä, niin toivoisin että toinen osapuoli olisi sillä tavalla samanlainen kuin minä, että pystyisimme juttelemaan "samalla aaltopituudella". Sama taso analyyttisessa ajattelussa olisi hyvä. Jos toinen ei tajua minun juttujani tai minä toisen, niin alkaa äkkiä tuntua tylsältä.
Matematiikassa itse olen surkea, mutta toinen voi olla mitä vain, koska ei niitä taitoja suhde-elämässä tarvita. En sitten tiedä, että pitäisikö joku matikkanero minua luuserina vai tulisiko sille vain hyvä olo siitä, että on minua pätevämpi. Matemaattisilla ihmisillä on yleensä myös paljon parempi palkka kuin kielellisesti lahjakkailla, mutta en ole rahan perään.
Kielellisesti olen itse ihan fiksu, mikä on osittain varmaan synnynnäistä, mutta osittain johtuu paljosta lukemisesta. Jos joku vaikka täällä palstalla kirjoittaa hirveän huonosti, niin oletan sen johtuvan vähästä lukemisesta. Yleensä sellaiset ihmiset lukevat paljon, jotka ovat uteliaita tietämään kaikenlaista (myös ilman käytännön sovelluksia) ja ehkä vähän haaveilijoita, ja sellainen ihminen sopisi minulle paremmin kuin vähän lukeva. En oikein sovi yhteen yltiökäytännöllisten ja supertehokkaiden tyyppien kanssa, jotka eivät sen kummemmin pohdiskele asioita.
Minä en osaa tehdä asioita käsilläni enkä ole hyvä esimerkiksi lukemaan karttaa, eli ilmeisesti en ole motorisesti enkä avaruudellisesti älykäs. Jos toinen on niissä jutuissa hyvä, niin se on myönteistä, mutta en vaadi niitä toiselta. Sosiaalinen äly minulla on varmaankin keskitasoa huonompi, ja sitä älyä suhteessa oikeasti tarvittaisiin, joten on hyvä asia jos edes toiselta sitä löytyisi.
Miksi sanotaan naista, joka on menettänyt 85% alystään?
- Eronneeksi.
Ehei, oikea vastaus on:
- Mieheksi
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10113237