Kun tapasitte rakastettunne, niin kauanko ensihuuma kesti? Missä vaiheessa tuli arki kuvaan ja intohimo oli poissa?
Kauanko ensihuuma kesti?
Kertokaa!
8540
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Reilun 2v. päästä. Silloin muutettiin yhteen suurin suunnitelmin.. Kamalan harmi ja kyllä, välillä kaduttaa se yhteenmuutto. Se on nyt vaan siivoamista, ruokaostoksia, ruuanlaittoa, syömistä, telkkaria ja nukkumaan. KAIKKI "kihinä" on kadonnut.. Kyllä tämä turvallinen kotielämäkin on hyvää, mutta se intohimo, kipinät, odotus ..
Noin vuosi se taitaa olla max.itse luulin tätä jatkuvan piteempäänkin.Kaikkia asiota on pystytty jakamaan sekä tekemään yhdessä ,mut se tärkein ainakin mulle läheisyys puuttuu.Kanssakäyminen sängyssä tosi vaikeeta ,ei tahdo viitsiä enää mitään yrittääkkään vaikka mieli tekis.Ei kun uusia tuulia etsimään M 40
Meillä ensihuuma loppui 1. yhdyntään, joka muuten oli vasta hääyönä.
oliko se kuukauden sisällä siis hääyö?
" Parisuhteen rakastumisvaihe kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Se on aikaa, jolloin hormonitoíminta muuttuu. Rakastunut ei hallitse todellisuutta. Kuitenkin juuri tuona aikana moni tekee parisuhteen kannalta isoja päätöksiä.
"Rakastumisvaihe on pidemmän päälle valheellinen olotila, sillä silloin asiat eivät näyttäydy ihmiselle todellisessa valossa", psykologi Kari Kiianmaa toteaa.
Romanttinen kulttuuri on tehnt ihastumisesta ihannoidun ja tavoiteltavan olotilan. Se on koko viihdekulttuurin käyttövoima, joka ohjaa oikeiden ihmisten valintoja ja elämää.
Vastarakastuneen tulisikin tiedostaa, että rakastumisvaihe päättyy. Sen jälkeen on mahdollisuus kehittää suhdetta kestävään suuntaan.
Toivottavasti tämä ei ole argumentti biologisen käyttäytymisen puolesta. Tai muutenkaan pelkkään seksiin liittyvä pastetus.
Omat ensihuumat ovat kestäneet noin puolisen vuotta. Ehkä karvan verran pidempään, mutta yhteenmuutosta se kaikki aina tuntuu muuttuvan.
Mä sanoisin, että vaikka ensihuuma olisikin jokin hormonaalinen poikkeuma, se aivan yhtälailla mahdollistaa ottamaan enemmän riskejä miettimättä sen suuremmin negaation kautta. Toisin sanoen: sitä tuntee olevansa enemmän "elossa".
Kiianmaa tahtoo mun mielestä sanoa enemmänkin sitä, että riippuvuustila rakkaudesta on valheellinen olotila. Läheisriippuvaiset voivat ottaa aikalailla paskaa niskaansa ennemmin kuin hyväksyvät realiteetit ja päästävät irti peloista olla yksin itsensä kanssa.
"Se on koko viihdekulttuurin käyttövoima, joka ohjaa oikeiden ihmisten valintoja ja elämää."
Nimenomaan. Valintoja ja elämää. Onko sitä muka muuta todellista enää olemassa?
Toki tuo viimeinen kappale on jo pelkästään järkevästi sanottu.
Mielenkiintoista, että rakastumisvaiheen pituus riippuu siitä, asutaanko yhdessä, vai esim kaukosuhteessa:
"Rakastumisvaihe kestää maksimissaan kaksi vuotta, arviolta noin 400 yhdyntää, yhdessä asuen. Jos asutaan hyvin kaukana rakastuminen voi kestää vaikka koko elämän. Nyt kun pareilla on tapana tosi nopeasti muuttaa yhteen, rakastumisvaihe on yleensä enää 2-6 kuukauden mittainen. Rakastuminen ei mene ohi yhtaikaa; pariskunnasta toinen yleensä palaa nopeammin kiihkosta vakiintuneeseen vaiheeseen. Moni suhde loppuu siihen, kun rakastuminen menee ohi."
http://www.kuivuus.fi/laakariblogi/nuoruudesta-vaihdevuosiin-seksin-maara-vaihtelee/
Monessa tapuksessa saisikin mennä, saisi mennä koko ihminen pois. Palaisi edes jnkinlainen äly ja ymmärrys ja rauhoittaisi elämän, jotta sitten edes jatkuisi onnellisempana.