Ajattelin kerrankin katsastaa mitä tuolta treffi-puolelta löytyy ja mitä näenkään! Melkein kaikilla on vaatimuksena, että ei lapsia. Taisi jäädä mun kesäilot sitten viettämättä... tai no ainakin tältä viikolta ja netistä etsittynä :)
Mutta oikeesti, jos mietitte vaikka työpaikan suloisinta ja mukavinta työntekijää ja hänellä olisi lapsi, niin eikö todellakaan kelpaisi? Siis en tarkoita, että pidän itseäni tuollaisena, vaan sitä, että jos johonkuhun ihastuu...
Toivottavasti se on vaan niin, että etsimällä ei äitiä halua etsiä, mutta jos sellainen eteen tupsahtaa, niin sitten se ei olisi niin hirveetä?? Kertokaa.
Ja noin kolmekymppisiä kuvallisia ilmoituksia katselin.
Mutta oikeesti, jos mietitte vaikka työpaikan suloisinta ja mukavinta työntekijää ja hänellä olisi lapsi, niin eikö todellakaan kelpaisi? Siis en tarkoita, että pidän itseäni tuollaisena, vaan sitä, että jos johonkuhun ihastuu...
Toivottavasti se on vaan niin, että etsimällä ei äitiä halua etsiä, mutta jos sellainen eteen tupsahtaa, niin sitten se ei olisi niin hirveetä?? Kertokaa.
Ja noin kolmekymppisiä kuvallisia ilmoituksia katselin.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Katselit kolmekymppisiä KUVALLISIA ilmoituksia. Taidat itse olla hiukan pinnallinen kun ei kelpaa kuin komeat miehet. Et viitsi edes lukea lukea jos ei ole kuvaa esillä. Todella säälittävää.
Ei ihme et suomessa on miljoona sinkkua.
... että joku valittaa tästä. Jos on 200 ilmoitusta niin jotenkin niistä on valittava ne muutamat jotka jaksaa/ehtii lukea. Pahoittelen. Ja menepäs katsomaan, onko ne kuvalliset sitten pelkästään jotain malleja. Ei todellakaan.
Ja muutenkin, olen pinnallinen. Haluan tuntea fyysista vetovoimaa.
Ach!
>> Melkein kaikilla on vaatimuksena, että ei lapsia. > Taisi jäädä mun kesäilot sitten viettämättä... tai no ainakin tältä viikolta ja netistä etsittynä :) > Mutta oikeesti, jos mietitte vaikka työpaikan suloisinta ja mukavinta työntekijää ja hänellä olisi lapsi, niin eikö todellakaan kelpaisi? > Siis en tarkoita, että pidän itseäni tuollaisena, vaan sitä, että jos johonkuhun ihastuu... > Toivottavasti se on vaan niin, että etsimällä ei äitiä halua etsiä, mutta jos sellainen eteen tupsahtaa, niin sitten se ei olisi niin hirveetä?? Kertokaa. > Ja noin kolmekymppisiä kuvallisia ilmoituksia katselin.
Kiitos pitkästä vastauksesta. Nyt tiedän mitä mieltä sinä olet. Kiva. Sinä et muutenkaan pitäisi minusta. En kokeile kuvattomia, mutta kiitos vinkistä. Kas ravintolassa on miehiä ja niistä jopa näkee miltä ne näyttää.
Olen tapaillut lapsettomia ja lapsellisia naisia. Sanoisin että kyllä lasten kanssa aina toimeen tulee, riittää kun lasten kanssa on oma itsensä.
Vaan ne äidit ovatkin se ongelma. Kyllä naisten joilla on lapsi tulee vähän katsoa mihin sen riman asettaa. Ei sitä enää olla samoja ihmisiä kuin ennen lasten syntymää, velvollisuuksia on paljon enemmän. En väitä mitään, enkä yleistä. Naiset ovat myös erilaisia.
Neuvoisin kuitenkin katsomaan hiukan iäkkäämpiä miehiä. Heillä on yleensä jo omiakin lapsia ja sitä kautta avarampi katsantokanta.
Pitäisi katsella vanhempia miehiä. Mutta tuo riman asettaminen... ajattelisitko itse tosiaan noin jos sinulla olisi lapsi? Että täytyy tässä tyytyä vähän vähempäänkin. Kun kuitenkin kaikilla tuntemillani yhtä poikkeusta lukuun ottamatta on löytynyt hyvä suhde lapsista huolimatta. Miksi minä olisin sen huonompi ja tyytyisin vähempään?
Omalla kohdallani kyse ei ole pinnallisuudesta, nirsoudesta tms. Seurustelu, parisuhde ja mahdollinen jälkikasvu kiinnostavat perinteisen kaavan mukaan edettynä. Suhteet, joissa on meidän, teidän ja vielä naapurinkin lapsia kierrän kaukaa.
Kolmekymppisissä sinkkumiehissä(kin) on niitä, joille bilettäminen tai pintaliitäminen ei ole elämäntehtävä. Seurustelemattomuus voi taas olla yhden tai usean tekijän summa, kuten itselläni ujous. Vielä kun on sen verran "tyhmä" ettei osaa tulkita naisen eleitä, toistaiseksi on tyytyminen ankeaan poikamieselämään :o(
Eläminen yksinhuoltajan kanssa ei ainakaan tällä hetkellä kiinnosta. Yksi perustavaa laatua oleva syy on tunnesiteen puuttuminen naisen lapsiin. Toinen syy on omakohtaiset kokemukset: siskoni ovat edellisestä suhteesta. Edellä mainittu on ollut aikojen saatossa havaittavissa aina tietyissä tilanteissa, halusit sitä tai et.
Tähän mä en sitten osaakaan vastata enää mitään. Nuo syyt on ihan ok ja itsellä samoja kokemuksia. Hyvää jatkoa!
kelpaa, olettaen että on sellainen rautamimmi mikä pystyy pitämään ipanat kurissa ja herran nuhteessa, ja olemaan silti naisellinen nainen jolla on elämää jäljellä.
Ei se ihmistä pahenna, jos menee suhteet vituilleen, saati sitten se että on tullut lapsia edellisestä suhteesta, mutta se vaatii pitkää pinnaa kaikilta osapuolilta. Ja valitettavan monella imisellä tätä lahjaa ei ole.
Elämä yksin lapsen kanssa on vaikeaa. Ei sillä etteikö siitä selviäisi, mutta monesti se jättää jälkensä kyynisyytenä, katkeruutena ja yleisenä vitutuksena, ja mikään näistä ei ole omiaan houkuttelemaan uusia ihmissuhteita.
Jos pää kuitenkin pysyy kasassa vaikka on mennytkin aiemmin vituiksi, ja hyvää tahtoa riittää sekä saavalla että antavalla osapuolella, homma voi hyvinkin toimia. Tämä vain vaatii paljon enemmän kuin nykyajan pinnalliset kusimutterit keskimäärin ovat valmiita antamaan.
On niitä joo. Elämä on vaikeaa, aivan. Tämä palsta kiertää kehää, mutta toki maailmaan puhetta mahtuu. Kyllä, mitä kummallisimmat yhtälöt toteutuvat joskus, siihen asti elämä on vain haaveita, niiden toteuttamista ja ajoittain sakenevaa tihkuvitutusta.
No täällähän suorastan kukoistetaan eron jälkeen :) Kaikki on paljon helpompaa eron jälkeen, kun lapsi on puolet ajasta isällään. Pienintäkään katkeruuden ja vituksen häivää ei ole näkynyt tässä erossa. Ei kyllä mullakin sitten on vielä toivoa jos sinua kuuntelee :)
Jep, Toivoa on aina. Joskus jopa Reimaa tai Tahvoa! :D
Pidä itsesi ihmisenä!
Juuh, usko ja toivo on mulle ihan tuttuja, mutta reimaa ei ole koskaan ollut. Saati sitten tahvoa. Täytyy varmaan joskus yrittää hankkia sellaisiakin.
On kai tuo ihan normaalia.Jos vaikka hakee elinkumppania, niin ei kai sitä halua sellaista joka on pykinyt jollekin toiselle mukulan. Ei ensimmäiseksi tule mieleen ruveta toisten kersoja elättämään. Kyllä lapsi on niillä markkinoilla suuri este, eikä mikään ihme. On maailmassa viele naisia jotka eivät omaa eläviä todisteita omasta epäonnistumisestaan parisuhdemarkkinoilla.
Jos olenkin epäonnistunut parisuhdemarkkinoilla, niin ainakin olen onnistunut ihmissuhdemarkkinoilla. Olen monivuotisen avomieheni hyvä kaveri ja olen siitä iloinen.
ex-avomiehen
Suloinen ja mukava nainen kelpaa kyllä vaikka hänellä olisikin lapsi. Itsellänikin on. Kirjoitit minulle kannustavasti kun kyselin taannoin saman kaltaista asiaa...
Se on negatiivista jos nainen on näkyvästi rahan perässä ja etsii "elättäjää". Minä ainakin pidän itsenäisistä ja toimeentulevista naisista. Sellaisista joilla on asennetta, minullakin on.
..vaikka ei olisi rahan perässä juoksijakaan.
En kai ole sitten kovinkaan suloinen :DD
sillä tästä voi olla aloittajalle "apua".
Eli omalla kohdallani miehen lapset olivat jo lentämässä pesästä ja itsellä vielä alle kouluikäisiä, joten ymmärrettävästi miestä epäilytti jaksaisiko uutta kierrosta pienten kanssa. Surullista, eikö vaan :(
Muistankin sinut :) Silloin olin vielä sinisilmäinen ja naiivi (muutama viikko sitten). Turha itseluottamus on karissut sen jälkeen kuullessani eräältä tapaukselta, että vaikka olen ihana ihminen, hyvännäköinen, fiksu ja mukava, niin kelpaisin ainoastaan kaveriksi ja seksiseuraksi. Koska minulla on lapsi. Toivon vieläkin, että on joku toinenkin syy, jota minulle ei kerrota eikä vain tämä lapsiasia. Mutta oikeastaan nämä vastaukset kertovat totuuden.
Juu, toimeen tullaan ja itsenäisiä ollaan, mutta tuota asennetta minulta ei varmaankaan löydy.
Kiitos, kun vuorostasi kannustit minua!
Sä kaipaisit nyt pientä ravistelua. Asennekasvatusta ym. ;-)
Jos tosissaan rakastuu toiseen niin ei siinä lapsien läsnäolossa ole mitään haittaa. Jos ei todellista rakkautta löydy niin minä ainakin aion sitten olla mieluummin ilman kuin pidän jotain "perhekulissia" yllä.
Jos ihastut mieheen joka sanoo rakastavansa tai pitävänsä sinusta, mutta ei halua suhdetta kanssasi lapsesi takia niin... Hän ei todellakaan ole arvoisesi eikä tiedä rakkaudesta mitään.
Vai asennekasvatusta :) Kuulostaa hyvältä.. Mistä sellaista saisi?
Vastasin muuten puolituntia sitten samalla ajatuksella tähän ketjuun, mitä sanoit tuosta perhekulissista. En ollut huomannut vastaustasi. Mutta meillä onkin varmaan samankaltaisia kokemuksia ja puhumme syvällä rintaäänellä.
Ei se mies sentään rakastanut minua, onneksi. Tyhmä olin kun edes lähdin koko juttuun, tiesin hänen mielipiteen lapsista. Mutta pitää hakata päätä seinään, niin oppiikin joskus jotain :) Parempi näin, kun sitten suhteessa miehen kanssa, joka inhoaa lasta. Ei helppo tehtävä etsiä uusi suhde, niin että kai voi hyvin.
Enkä sano tätä mitenkään pahalla, mutta en voisi kuvitella itseäni yksinhuoltajan kanssa. Taidan tosin olla muutaman vuoden nuorempi kuin katsastamasi miehet.
Oma elämäntilanteeni on sellainen, että lasten aika on vasta paljon myöhemmin. Ei olisi reilua kenenkään kannalta, että jättäisin omat suunnitelmani nyt ja sitten vanhempana harmittelisin tekemättä jättämisiä.
Koskaan ei tietysti pidä sanoa "ei koskaan", mutta kyllä täytyisi todella upea nainen olla..
Kyllähän se niin on että jos miehellä on valittavana
a)kaunis ja mukava nainen jolla on lapsi
b)kaunis ja mukava nainen jolla ei ole lapsia
niin lienee turha sanoa kummman suurin osa valitsee?
Kellä miehillä on sitten vara valita naisensa ?
No niillä komeimmilla. Sanosin niin, että tuon yksinhuoltajuuden myötä sun olisi syytä tiputtaa kumppanin haussa fyysistä rimaa aikas paljon. Tietty jos oot aivan jumalattoman kaunis ja muodokas niin varmaan saat seuraa oli lapsia tai ei.
En todellakaan tiputa mitään fyysistä rimaa yhtään! Et sinä edes tiedä missä mun rima menee. Tai en mä kyllä tiedä oikeastaan itsekään. En haluaisi mitään komistusta, jonka perään kaikki katsovat. En pidä lainkaan miehistä, joista näkee, että he pitävät itseään upeana ilmestyksenä. Sellaiset tavallisen hyvännäköiset miehet kiinnittävät huomioni.
Mun elämä on liian lyhyt, että seurustelisin huvin vuoksi jonkun kanssa, joka mut huolii, mutta johon en itse ole rakastunut.
No minkäs näkosii tavallisen hyvännäköiset miehet on? Mainitsepa joku julkkis nimeltä joka ois tavallisen hyvännäköinen mies?
Että lapsesi myötä sinun markkina-arvo on laskenut.Ei se siitä mihinkään nouse,suurinosa ehdokkaista putoaa pois tilanteesi johdosta. Varmasti niitä löytyy jolle kelpaa sinunkinlainen tapaus, prosentti on vain pienempi. Ei olenkaan tarvitse sitä ihmetellä. Sinulla on mahdollisuutesi jo ollut,sehän näkyy jo siitä lapsesta.
>En todellakaan tiputa mitään fyysistä rimaa >yhtään!
Odota vuosi pari. Vaikeaahan sitä rimaa on pudottaa.
Yksi kaveri sanoi aina että se joka paljon valkkaa, nai vähän. Voiko siihen väittää vastaan?
>Mun elämä on liian lyhyt, että seurustelisin >huvin vuoksi jonkun kanssa, joka mut huolii, >mutta johon en itse ole rakastunut
Elämä on myös liian pitkä elettäväksi yksin.
Richtig!
- Adolf -
Ei meinaa tulla mieleen ketään julkkiksia... Kadulla sellaisia tarkoittamiani tulee vastaa joka päivä. Pari julkkista joista tykkään on Johannes Koskinen ja Madventuresista Riku. Nää on kyllä jo sieltä sexyimmästä päästä. Yritän miettiä sulle parempia vaihtoehtoja.
Täysin eri mieltä. Mieluummin yksin, niin on edes mahdollisuus löytää joku, jota kohtaan on todellisia tunteita.
Ja onhan minulla se lapsi, jonka kanssa halia ja pussailla. Ei pääse edes hellyyspula yllättämään :)
Noitten esimerkkien perusteella suomessa on pari..öö...miljoonaa tavallisen komeeta miestä.
Sori et haukuin sua pinnalliseks tuolla viestiketjun alussa. Suhteellisen matalallahan sun rimas on.
Sehän on sitten kiva jos rimani on matalalla... kai...
Mun mielestä mun rima ei välttämättä ole matalalla, mutta makuni on ehkä erilainen. Noi oli ainoot julkkikset, jotka jotenkin säväyttää... Mutta kieltämättä päivittäin tulee vastaan sellaisia, jotka "kelpuuttaisin" eli kai mä sitten aika helppo oon :)
Nyt täytyy jo kysyä mikäs sun oma "taso" on? Tavallisen hyvännäköinen?
Hankala arvioida oma taso :) Varmaankin parempi kuin tavallisen hyvännäköinen, mutta et sinä tykkäisi musta. Mun peppu ei ole iso ja pyöreä. Enkä ole tomera ja energinen :)
Etsi sellaisia miehiä, joilla on jo lapsia. Perheellisinä he ymmärtävät sinua ja toiveitasi. He eivät myöskään välttämättä halua enää lisää lapsia (mutta heidät saattaa olla helppo puhua ympäri, jos haluat yhteisen lapsen).
Jos etsisin aviomiestä katselisin varmasti erityisesti lapsellisia. Erostani ei kuitenkaan ole vuottakaan ja nyt olisin vaan halunnut tutustua johonkin, mailailla, tapailla tms. Ja kokea vaikka kuukauden kahden romanssin :)
Voi itku! Eiköhän se ole ihan jokaisen valittavissa, haluaako muijan kersa(oi)lla, vaiko ilman, eeks jeh? Jos jotakuta ei kiinnosta toisen miehen mukuloiden katseleminen, niin onkos se nyt sitten jotenki sinulta pois?
Äläs nyt hermostu. Tämä oli vaan hymy huulessa kirjoitettu viesti ajatuksella, että näinkös huonosti mulla nyt meneekin. Tarkoitus ei ole syytellä ketään tai tyrkyttää itseäni. Ei niin vakavaa...
Auringonsäteitä sinnekin :)