Pitempiä matkoja varten... Kertokaas miten käytännössä toimii
tuollaisen käsilaukkukokoisen generaattoriin (12V/8A) liittäminen sähköauton akustoon? Kuinka kytketään ja mitä tulee ottaa huomioon?
esim. http://www.hondapower.fi/mallisto/generaattorit/eu10i
tälläiseen
http://www.smart.fi/mallit-electric-drive/bf408e3f-8998-5bf8-b237-7f58fbb574f4
Ja lyhyempiä matkoja varten sitten pitäisi saada ladattua esim tälläinen vekotin auton akkuja käyttäen
http://www.yikebike.com/
invertteri vaan väliin vai ?
tuollaisen käsilaukkukokoisen generaattoriin (12V/8A) liittäminen sähköauton akustoon? Kuinka kytketään ja mitä tulee ottaa huomioon?
esim. http://www.hondapower.fi/mallisto/generaattorit/eu10i
tälläiseen
http://www.smart.fi/mallit-electric-drive/bf408e3f-8998-5bf8-b237-7f58fbb574f4
Ja lyhyempiä matkoja varten sitten pitäisi saada ladattua esim tälläinen vekotin auton akkuja käyttäen
http://www.yikebike.com/
invertteri vaan väliin vai ?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tuossa generaattorissa on 12V/8A ulosotto (josta saa siis n. 200W), mutta kyllä sen pääasiallinen lähtö on 230V 0.9 kW. Katso tekniset tiedot. Smartissa taas on 17.6 kWh akusto eli vajaan vuorokauden saat tyhjää akkua ladata (ja tankata generaattoria useamman kerran). Ulosottoa ei taida autossa olla eli pyörän lataus ei onnistu.
Osaatko sanoa mitä tuollainen pikku smartti tarvitsee energiaa PITÄÄKSEEN YLLÄ 80km/h maantienopeuden eli generaattorin mitoitus tuon suhteen. Eli akku ei tyhjenisi mutta ei juurikaan latautuisikaan ajettaessa matkanopeutta (generaattorin avustuksella).
Pitempien matkojen tarve todella vähissä, mutta jos tuolla myös nuo pidemmät matkat onnistuisi sähköautolla niin mikäs siinä. Tuon vuoksi voisin vaikka kolmen tunnin välein tankatakin tuon generaattorin
Mikähän volttijärjestelmä noissa tulevissa sähkösmarteissa mahtaa olla? Ulosoton pyörän lataukseen varmaan osaa tehdä jokainen auton sähköjärjestelmähuoltoja muutenkin työkseen tekevä?
Meneekö kutakuinkin näin E=1/2mv2
Smartin maks. paino 1000kg
v = 25ms = 90kmh
Laskinko oikein?
-> n. 3kW (90kmh)
n. 2,5kW (80kmh)
entäs kuinka paljon ilmanvastus ja vierintävastus vaikuttaa käytännön tulokseen?
Nuo 3kw generaattorit vaan alkaa olla jo liiian isokokoisia. Tuollaisen käsilaukkukokoisen nyt vielä voisi asentaa auton sisällekin väliaikaisesti pakokaasun ulosviennillä. Muuten tarvitaan jo jonkinmoinen "suksiboksiperäkärry", jossa kulkis sitten tuo isompi gene muut tavarat.
Ja katolle tuskin saa laittaa mitään tuon kokoisiin autoihin vai?
n. 2 kW käsilaukkugeneraattoreita kuitenkin löytyy (2,3kva=1,8kw)
https://www.karkkainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=10101&storeId=10551&productId=314351&langId=-11&parent_category_rn=19275&top_category=19274&selectedTopCategory=18937&selectedSecondLevel=19210&selectedThirdLevel=19274&categoryId=19275&searchMethod=
Kaksi hlö varusteineen gene menisi vielä tuohon 920kg painoon, ja jos nopeus olisi
a) 80kmh -> 2,2kW
b) 72kmh (20ms) -> 1,8kW
eli siinä ja siinä
Onko nää laskut nyt edes sinnepäin ;)
Ei mene noin. Energian yksikkö on joule, watti on tehon yksikkö. Smartin (1000 kg) liike-energia 90 km/h nopeudessa on reilut 300 kJ ja auto kiihtyy siihen teoriassa 100 kW teholla 3 sekunnissa, 10 kW teholla menee 30 s. Nopeus sinänsä ei kuluta yhtään energiaa, kiihdytyksen jälkeen koko teho menee vastuksiin ja kitkoihin, jotka tietysti riippuvat nopeudesta.
Veikkaisin Smartin kulkevan 90 km/h n. 10 kW teholla.
Niin, jos 90 km/h vaatii 10 kW niin kiihdytys tuolla teholla ei tietenkään mene 30 sekunnissa koska nopeuden kiihtyessä yhä suurempi osa tehosta kuluu vastuksin ja kiihdyttävä teho pienenee.
Minkäkokoinen sähkögeneraattori siis tarvittaisiin YLLÄPITÄMÄÄN 1000kg auto 80kmh tunnin nopeudessa?
Kiihdytyksiin tarvittavat piikit otettaisiin akustosta, mutta generaattori olisi mitoitettu siten että matkanopeudessa akku ei tyhjene ollenkaan, ehkä hieman jopa latautuisi.
ts. generaattori tuottaa sen verran mitä tasainen eteneminen 80kmh nopeudessa vaatii.
Ei kai tuo 10kW vaatimus voi pitää paikkansa 90 kmh nopeudelle?
Voiko olla noin suuri?
Yleensähän noissa sähköautoissa otetaan vaan akustoista puolet kapasiteetista eli akku on "tyhjä" kun siitä on käytetty 50% (perustuu kai akkukestävyyteen)
Eli 17,6kWh akustosta saadaan käyttöön n. 9 kWh.
Joten tuolla määrällä (10kwh/90kmh) auto ei liikkuisi edes tunnin vertaa 90kmh tasaisessa nopeudessa olettaen että kiihdytykseen ei ole mennyt yhtään energiaa!
No siellä luvataan 140 km toimintamatka, se on puolisentoista tuntia 90 km/h nopeudella eli 15 kWh jos tehontarve on 10 kW. Eiköhän se akun kapasiteetti tarkoita käytettävissä olevaa kapasiteettia.
"Yleensähän noissa sähköautoissa otetaan vaan akustoista puolet kapasiteetista"
Mistä tämän olet keksinyt, en ole moiseen yleistykseen ennen törmännyt.
Puolet on ilmeisesti liikaa, mutta täällä puhutaan esim. 60-70% "usable capacity"
http://www.edmunds.com/car-technology/electric-car-battery-basics-capacity-charging-and-range.html
Törmäsin tällaiseen laskelmaan
http://phors.locost7.info/phors06.htm
Tuolla corvettelle on laskettu tälläisia lukemia (ilmanvastus 0,3)
90km/h ylläpitämiseksi tehontarve 5,6kW
80kmh 4kW
70kmh 2,6kW
Salkkugeneraattorit taitavat kaikki olla 2kw tai vähemmän? Löytyykö 2,5 tai 3kw salkkugeneraattoreita? Voishan niitä laittaa kaksi, mutta mutta :)
Olen itse pelannut monenlaisten (pienten) akkujen kanssa ja mitannut niiden kapasiteetteja. Kokemukseni mukaan lyijyakusta (normaali auton akku) saadaan tunnissa 60% varauksesta ulos ja parissa tunnissa hieman enemmän koska niiden mittausstandardi on 20 tunnin purku. NiCd, NiMH sekä litiumakuista sen sijaan saadaan parissa tunnissa ulos se varaus joka kyljessä lukee.
Corvetelle on laskettu ainoastaan ilmanvastuksen kuluttama teho, tähän täytyy lisätä renkaiden vierintävastus, voimansiirron häviöt ym. jotta saadaan todellinen tehontarve. Onhan se lisäksi jonkun verran sutjakampi kuin Smart.
Ihan kiva laskelma, paitsi että lukemat ovat puolet liian pieniä, koska renkaiden vierintävastus on sivuutettu "vähempimerkityksellisenä".
Normi hlöautolla vierintävastus on kuitenkin merkittävin ajovastus alle 80 km/h nopeudella. Kahdeksassa kympissä puntit ovat tasan, molemmat vievät suunnilleen 5 kW, ja siitä ylöspäin ilmanvastus kasvaa rajusti.
Jos auto painaa vain 1000 kg, niin sitten vierintävastuksen vaatima teho on vajaat 4 kW. Pienen vierintävastuksen renkailla voisi tuostakin nipistää vähän. Smartin ilmanvastus ei taida olla paljoa pienempi kuin tavallisella autolla. Otsapintaahan on melkein yhtä paljon eikä korin lyhyys auta tässä lajissa. Eli ei taida paljoa alle 9 kW kuitenkaan tehontarve jäädä ja perusfyysikon arvio on ihan oikealla hehtaarilla.
Koska arvattavastikin seuraavaksi on odotettavissa kitinää "mutku jos ajetaan vaan 70 km/h", niin lasketaanpa tehontarve 8 km/h nopeudella.
Vierintävastus on suoraan verrannollinen ajonopeuteen, joten nopeuden tippuessa kymmenesosaan, tippuu vierintävastuksen tehontarve 0,5 kilowattiin.
Ilmanvastus on verrannollinen nopeuden kolmanteen potenssiin, joten vastusvoima on enää tuhannesosa alkuperäisestä; 0,005 kW.
Auton liikuttamiseen riittää siis 0,505 kW. Tai, no, vain tuhat kiloa painavalla autolla voisi riittää 0,405 tai jopa 0,355 kW.
Eli sen generaattorin voimin pääsisi mainiosti 8 km/h ja hyvässä lykyssä jopa 20 km/h. Muttei sen enempää
Ihan kivoja arvioita... Laitatko jotain linkkejä/lähteitä noihin vierintävastuksen arvioihisi...
Kai niistä akustoista voidaan saada irti vaikka kaikki joka kerta, mutta lienee tuo vajaakäyttö sitä varten että akuston elinikä pitenee tuolla tapaa. Litium-ioni akun täys syväpurkaus taitaa tehdä akuista entisiä heti ekan kerrran jälkeen?
Surkea laskelma:
Mistä saat nuo vierintävastuksen lukemasi? 1000 kg ~ 4kw
Joku laittoi muutama vuosi sitten kaavat & tyypilliset parametrien arvot yleistä autoilusta tms. palstalle, josta kopsasin ne talteen. Jostain oppikirjasta ovat, en vaan muista tarkempaa lähdettä.
Vierintävastuksen pitäisi normiautolla olla 15 % auton painosta ja kaikki fyssan tunneilla hereillä olleet muistavat, että paino massa eli yksikkönä on Newton. Siitä se lähtee... P=F*v ja sitä rataa.
Ainakin tulee suht realistisia arvoja. Aloittajalta on nimittäin jäänyt järkevyystarkastelut kokonaan tekemättä. Jos 1 kW riittäisi lennättämään autoa 80 km/h, niin sittenhän tyypillisellä 100 hv/reilun 70 kW moottorilla varustetun auton huippunopeus olisi >>300 km/h.
Siis 1,5 % auton painosta ... muuten tulee vähän turhan komeita lukemia.
Ja löytyipä pikaisella googletuksella saman asian puimista:
http://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t5513,100
Kannattaa muistaa myös, että kun asentaa sähköautoon kiinteästi tommosen generaattorin, niin käyttövoimavero putoaa kolmasosaan alkuperäisestä
87K: ???
Pelkkä sähköauto ilmeisesti kuuluu "dieselveron" piiriin. Mutta onko siis hybrideillä vai mikä tämä sitten olisi, vuosittainen vero kolmannes tuosta?
Mikähän lasketaan kiinteäksi asennukseksi? :)
Sähköautoilla on "dieselvero" 5,47€ vuodessa/100kg
bensakoneellisissa hybrideissä ei ole vero lainkaan
Autot joissa on sekä bensakone että sähkö, ja sitä voidaan ladata myös "tepselistä" on vero 1,82€ vuodessa/100kg
Ja kai kiinteäksi asennukseksi kelpaa katsastusmiehen hyväksymä asennus.
Tietenkin alunperin toi kohta on tarkoittanut ladattavia hybridejä, mutta miksei se tohonkin käyttöön kävisi.
Eli idea generaattori akut sähkömoottori on toimiva, ja vieläpä edullinen ratkaisu.
Sillä totuushan on se, että tulevaisuudessa kaikki laitteet tulee kulkemaan sähköllä, ja johan nytkin jo isot laivat menee eteenpäin sähkökoneilla, ongelma on vain se mistä sähköä saadaan, vastaus ei ole akku....
> johan nytkin jo isot laivat menee eteenpäin sähkökoneilla
Ehei. Dieselsähköistä vetoa käytetään vain "nurkkapyörityksessä", esim. jäänmurtajissa, joilla pitää pystyä helposti muuttamaan kulkusuuntaa.
Pitkää matkaa taittavissa rahtilaivoissa on hidaskäyntiset koneet & "kardaaniveto". Kas kun se on hyötysuhteeltaan ihan ylivoimainen.
Sama se on autoissakin. Ei pärjää sarjahybridi maantieajossa. Mekaanisessa voimansiirrossa häviöt ovat jotain 5-10 %.
Sähköisessä voimansiirrossa on esim. generaattorin hyötysuhde 90 % (vain ISOISSA vehkeissä päästään 95 % lukemiin), sitten taajuusmuuttaja/muu ohjauselektroniikka hukkaa muutaman prosentin ja sitten on taas moottori 90 % hyötysuhteineen + ehkä vaihteistokin, mikä taas hukkaa pari %. Koko ketjun hyötysuhde jääkin sitten alle 80 %.
Tietysti sarjahybridi on halvempi tehdä ja voi olla ensisijaisesti kaupunkikäyttöön tehtyyn autoon ihan fiksu ratkaisu .... mutta maantieajossa perinteistä tekniikkaa ei ihan helpolla syrjäytetä.
Jeps eli kyllä tuo pienikin smartti tarvitsi siis sen 8-9kW tasaisellakin 80kmh menolla, joten vasta joku 5-6kw generaattori antaisi edes mahdollisuuden matkustaa jotain 1000km luokkaa olevan matkan (3h ajoa, n. tunti taukoa jne).
Generaattorin koko vaan taitaa alkaa olla sitä luokkaa että mihin mahtuu? Kulutus tuossa kokoluokassa siinä 3L/h paikkeilla.
Salkkugeneraattorit (2kW) riittäis ilmeisesti ainoastaan tällaisen Twiken apuvoimaksi pitemmille matkoille: http://www.twike.com/ siis ilman polkemista ;)
Jos tarvii 9kW tasaiseen nopeuteen, niin miten sen voisi tuottaa 6kW generaattorilla? Minusta siihen tarvitaan 9kW generaattori.
Jos generaattorin teho on 9kW ja hyötysuhde 20%, niin se kuluttaa noin 4,5 lirtaa tunnissa, eli suunnilleen sen mitä pieni auto perinteisellä moottorilla (tai vähän enemmän) ja näinhän asian pitää ollakkin.
Tällaiseen sivustoon kerran törmäsin. Yllättävän pienillä tehoilla auto liikkuu tasanopeudella.
http://ecomodder.com/forum/tool-aero-rolling-resistance.php
Johtuisiko vaikka hulluista lähtöarvoista?
- auton paino kuljettajineen 840 kg
- otsa/poikkipinta-ala alle 2 m² (mitenkähän onnistuu 1,8 m leveillä nykyautoilla?)
- renkaiden vierintävastus kolmanneksen normaalia pienempi
Tehoa tarvitaan massan liikkeille saamiseen. Massan liikkeillä pitämiseen ei tarvita tehoa, tasainen liike on ikään kuin lepotila. Mutta liikkuvaan ajoneuvoon kohdistuu liikettä vastustavia voimia, kuten ilmanvastus ja renkaiden vierintävastus ja tietysti voimansiirron vastukset.
Jos autossa on polttoaineen hetkelliskulutus ajotietokoneesta, niin siitähän sitä voi vähän arvoida että mitä on tasaisen nopeuden kulutus. Sitä seuratessa huomaa samalla että kulutus ei ole tasaista, vaan vaihtelee hieman koko ajan, vauhti muuttuu ja tiessä on mäkiä.
Omassa autossani (diesel sitimaasturi] tasainen 80km/h vauhti tarkoittaa noin 5 litran kulutusta. Jos heitetään lonkalta että moottorin hyötysuhde on 25% ja litrassa on 10kWh energiaa, niin tuohan tarkoittaisi 12,5kW tehoa. Pitänee aika hyvin paikkansa, eli generaattorin pitäisi antaa vähintään tuon verran jotta autolla pystyy ajamaan tasaisella 80km/h. Ei taida ihan mahtua käsilaukkuun tuon kokoluokan agrekaatti?
Jos autossa olisi 20kW moottori, niin periaatteessa sillä siis jo pärjäisi. Eli se pystyisi lataamaan akkuihin sen mitä keskimäärin ajaessa kuluu.
Sen takia se Massa ei pärjää F1 starteissa, vaan kaikki painaa ohi, se on se massan hitaus.
Laskelmaa kannataa lähestyä niin, että lähtiessä akku on täysi 16 kWh 80km/h 160 km matka kestää 2h tällöin 2kw lisägeneraattori ehtii ladata akkua 2h aikana 4kw -> n 40 km tulee toimintamatkaan lisää ja tämä ajallisti n. 1/2 tuntia ajoaikaa lisää jona aikan tulee vielä 1kWh eli toiminta matka kasvaa n. 50 km ajettaessa 80 km/h.