Menin treffeille semmoinen 2,5viikkoa sitten miehen kanssa, jonka olen tuntenut jo vuosia, asumme eri paikkakunnilla ja kaveripiiri on eri ettei ole tullut muuten ikinä törmättyä tähän ihmiseen, kuin vaan jos sovitaan näkeminen.
Olemme käyneet 2v sitten miehen toiveesta myös treffeillä(tämä oli viimeinen kerta kun näin miehen ennen tätä hetkeä), mutta mies oli juuri eronnut naisen petettyä tätä, niin minulla kiinnostus oli todella varovaista ja treffit jäivät aikoinaan siihen yhteen kertaan, en halunnut alkaa siis laastariksi, joten jätin asian tylysti siihen. Mies oli todella kiinnostunut tuolloin, ja yhteydenpito on muutenkin ollut pääasiassa hänen aloitteesta senkin jälkeen. Olemme siis kuitenkin netissä jutelleet aina välillä tämänkin jälkeen vaikkemme ole nähneet.
Olimme nyt kuitenkin ennen uutta jälleentapaamista jutelleet netissä yli puolen vuoden ajan todella tiiviisti, melkeinpä joka päivä, milloin mistäkin, ja keskustelu muuttui romanttisemmaksi muutama viikko ennen tapaamista.
Aloin oikeasti odottaa hänen näkemistään, toisin kuin kaksi vuotta sitten. Annoin itselleni nyt luvan siihen. Ja kaikki meni todella putkeen, olimme ulkona keilaamassa, jonka jälkeen menimme meille, tein ruokaa, juttua riitti ja ainakin minun mielestä oli todella hauskaa, pusujakin vaihdoimme ensimmäistä kertaa, ja vasta myöhemmin sovittiin että jää mun luokse yöksi kun kotimatka oli niin pitkä..
tosi varovaisia oltiin aluksi ja yritettiinkin siinä saada unenpäästä kiinni ja "viattomasti" nukkua, mutta vetovoima sen aikaan sai ettemme pystyneet loppujenlopuksi pitämään näppejä erossa toisistamme. Eli harrastimme seksiä, ja nukuimme sylikkäin aamuun saakka ja vielä päiväkin kului sängyssä kuherrellessa ja jutellessa.
Mies lähti vasta seuraavana iltana takaisin kotiin, ja vaihdoimme pusut vielä ennen lähtöä, tekstailimme koko loppu illan ja pari päivää vielä sen jälkeen, tässä vaiheessa aloitteet olivat molemminpuolisia, eli mies ei yksin ottanut minuun yhteyttä, vaan minä myös häneen.
n. viikko tapaamisen jälkeen yhteydenotot harvenivat ja nyt ovat jääneet kokonaan pois.
Olen yrittänyt antaa tilaa ja koittanut myös olla pitämättä yhteyttä etten roikkuisi ja ahdistaisi miestä. Mutta se on tosi inhottavaa kun olen ehtinyt tässä ajassa ihastua jo hirmuisesti.
Mies on arkipäivät kiireinen, yliopistossa, ja itse olen töissä joten sen ymmärrän. Mutta viikonloput on molemmilla vapaat, ja tiedän sen että mies viettää sen ystäviensä kanssa.
Nyt siis kysyn mielipiteitä, olenko aivan vainoharhainen, vai onko tässä nyt mahdollisesti tapahtunut jotain?
Ensin ajattelin että olisiko se ollut se seksin harrastaminen, mutta aikuisia ihmisiä me tässä ollaan, molemmat sitä halusimme, olimme selvin päin, emmekä ole kuitenkaan täysin tuntemattomia toisillemme se oli erittäin hyvää.
Muistan kun erotessaan mies totesi pari vuotta sitten miten on kaivannut sitä aikaa ystäviensä kanssa mitä hän vietti sinkkuna ollessaan, eikä ollut edes tajunnut sitä seurustellessaan, (exä oli ymmärtääkseni aika avuton, ja niitä joilla ei ole seurustelun alkaessa mitään muuta elämää, minä olen aikalailla vastakohta tähän.)
olisko mahdollisuus että hän nyt luulee että tavoitteenani on pistää hänet häkkiin tulevaisuudessa, jos tapailu jatkuu ja kehittyy??
Olen tosiaankin tippunut kärryiltä ja tämä miettiminen ottaa päähän.
ELI TOSIAAN ULKOPUOLISEN NEUVOJA KAIPAAN.
Koska enää en erota realistista ajattelua haaveilusta, kun niin kovasti tykkään miehestä. :D
Niin, ja olemme molemmat 21-23v.
Olemme käyneet 2v sitten miehen toiveesta myös treffeillä(tämä oli viimeinen kerta kun näin miehen ennen tätä hetkeä), mutta mies oli juuri eronnut naisen petettyä tätä, niin minulla kiinnostus oli todella varovaista ja treffit jäivät aikoinaan siihen yhteen kertaan, en halunnut alkaa siis laastariksi, joten jätin asian tylysti siihen. Mies oli todella kiinnostunut tuolloin, ja yhteydenpito on muutenkin ollut pääasiassa hänen aloitteesta senkin jälkeen. Olemme siis kuitenkin netissä jutelleet aina välillä tämänkin jälkeen vaikkemme ole nähneet.
Olimme nyt kuitenkin ennen uutta jälleentapaamista jutelleet netissä yli puolen vuoden ajan todella tiiviisti, melkeinpä joka päivä, milloin mistäkin, ja keskustelu muuttui romanttisemmaksi muutama viikko ennen tapaamista.
Aloin oikeasti odottaa hänen näkemistään, toisin kuin kaksi vuotta sitten. Annoin itselleni nyt luvan siihen. Ja kaikki meni todella putkeen, olimme ulkona keilaamassa, jonka jälkeen menimme meille, tein ruokaa, juttua riitti ja ainakin minun mielestä oli todella hauskaa, pusujakin vaihdoimme ensimmäistä kertaa, ja vasta myöhemmin sovittiin että jää mun luokse yöksi kun kotimatka oli niin pitkä..
tosi varovaisia oltiin aluksi ja yritettiinkin siinä saada unenpäästä kiinni ja "viattomasti" nukkua, mutta vetovoima sen aikaan sai ettemme pystyneet loppujenlopuksi pitämään näppejä erossa toisistamme. Eli harrastimme seksiä, ja nukuimme sylikkäin aamuun saakka ja vielä päiväkin kului sängyssä kuherrellessa ja jutellessa.
Mies lähti vasta seuraavana iltana takaisin kotiin, ja vaihdoimme pusut vielä ennen lähtöä, tekstailimme koko loppu illan ja pari päivää vielä sen jälkeen, tässä vaiheessa aloitteet olivat molemminpuolisia, eli mies ei yksin ottanut minuun yhteyttä, vaan minä myös häneen.
n. viikko tapaamisen jälkeen yhteydenotot harvenivat ja nyt ovat jääneet kokonaan pois.
Olen yrittänyt antaa tilaa ja koittanut myös olla pitämättä yhteyttä etten roikkuisi ja ahdistaisi miestä. Mutta se on tosi inhottavaa kun olen ehtinyt tässä ajassa ihastua jo hirmuisesti.
Mies on arkipäivät kiireinen, yliopistossa, ja itse olen töissä joten sen ymmärrän. Mutta viikonloput on molemmilla vapaat, ja tiedän sen että mies viettää sen ystäviensä kanssa.
Nyt siis kysyn mielipiteitä, olenko aivan vainoharhainen, vai onko tässä nyt mahdollisesti tapahtunut jotain?
Ensin ajattelin että olisiko se ollut se seksin harrastaminen, mutta aikuisia ihmisiä me tässä ollaan, molemmat sitä halusimme, olimme selvin päin, emmekä ole kuitenkaan täysin tuntemattomia toisillemme se oli erittäin hyvää.
Muistan kun erotessaan mies totesi pari vuotta sitten miten on kaivannut sitä aikaa ystäviensä kanssa mitä hän vietti sinkkuna ollessaan, eikä ollut edes tajunnut sitä seurustellessaan, (exä oli ymmärtääkseni aika avuton, ja niitä joilla ei ole seurustelun alkaessa mitään muuta elämää, minä olen aikalailla vastakohta tähän.)
olisko mahdollisuus että hän nyt luulee että tavoitteenani on pistää hänet häkkiin tulevaisuudessa, jos tapailu jatkuu ja kehittyy??
Olen tosiaankin tippunut kärryiltä ja tämä miettiminen ottaa päähän.
ELI TOSIAAN ULKOPUOLISEN NEUVOJA KAIPAAN.
Koska enää en erota realistista ajattelua haaveilusta, kun niin kovasti tykkään miehestä. :D
Niin, ja olemme molemmat 21-23v.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.