olen elänyt kaukosuhteessa 3 vuotta, välimatkaa 800 km, näemme noin kerran kuussa. Rankkaa on ollut, mutta tunteet on tähän asti kantaneet. Olen opiskellut kuin hullu että pääsisimme muuttamaan yhteen kun valmistun. Mies ei kuitenkaan oikein meinaa saada ratkaisuja aikaa tapahtuuko tätä vai ei... Asiasta ei puhuta se vaan on, tulevaisuudesta ei puhuta sen oletetaan olevan ja tulevan jossain vaiheessa. Kaikki on niin vaikeaa ja epävarmaa, enkä tiedä olenko nyt sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa jaksan viettää päivät loppuelämäni ajan. Yhdessäollessamme emme tee mitään yhdessä, miehen aikaansaamattomuus väsyttää, hän kuin iso lapsi ja minä olen poikki... Mitä tekisin? Onko tässä järkeä? Ehtiikö pian 22 vuotia aloittaa alusta ja löytää uutta, oikeaa rakkautta?
muuttuuko lähisuhteeksi?
5
426
Vastaukset
Tottakai ehdit vielä, kun olet tosi nuori vielä. Sulla on vielä elämä edessä. Kyllä tapaat parempia miehiä, olen varma. Tuon nykyisen kanssa ei kannata olla, jos on vaikeaa ja ei ole hyvä olla. Katse eteenpäin ja silmät auki vaan! Voimia kovasti! =)
- ihmemenoo
"Ehtiikö pian 22 vuotia aloittaa alusta ja löytää uutta, oikeaa rakkautta?"
On olemassa ihmisiä, jotka eivät vielä tuohon (tai useampaankaan) ikävuoteen mennessä ole ikinä löytänyt oikeaa rakkautta, saatika edes sitä ensimmäistä väärää rakkautta..
Nainen, realismia kehiin. - lareli
22 -vuotiaana ei todellakaan ole liian myöhäistä!! Minusta sinun ei kannata tuhlata aikaasi sellaiseen suhteeseen, joka ei tunnu toimivan! Olin itse 5 vuotta sinkkuna ja kerkesin tuhlata energiaani ihan turhiin miehiin, pidin kiinni miehistä, jotka eivät selvästikään olleet kiinnostuneita jakamaaan elämäänsä minun kanssani. Olen nyt siis 25-vuotias.
Sen sijaan että mietit pääsi puhki haluaako miehesi tulevaisuuden kanssasi ja teet paljon enemmän töitä sen eteen kuin hän, sinun kannattaisi keskittyä itseesi ja miettiä mitä sinä itse elämältäsi oikeasti haluat. Luota minuun että kohtaat vielä todella hyvän miehen, eikä sitten enää tarvi miettiä toimiiko vai ei ja haluaako hän samaa kuin sinä vai ei. Ehkä se vie aikaa, mutta vieköön, kyllä se sitten on kaiken sen odottamisen arvoista :)
Minulla ei ainakaan ole epäilystäkään oman mieheni suhteen ja mekin olemme etäsuhteessa, välimatkaa on n. 700 km - Tytt85.
Ketterästi ehtii. Ite olin just tuon 22 kun tapasin tän aviomieheni. Eikä sillon ees ollu semmosta oloa, että vielä olis ollu pakko löytää joku.:)
Minun mielestäsi sinun pitäisi suunnistaa toiseen suuntaan.. nimimerkillä kokemusta löytyy. Itse elelin myös kaukosuhteessa ja tapailimme 2-3 kertaa kuussa. Hän ei halunnut muuttaa kanssani yhteen (asui vielä vanhempien luona,vaikka oli aikuinen mies). Tein parhaan päätöksen,että jätin hänet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?
Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko991556Kerran oltiin mekin kahdestaan
Saanko sanoa, että minua kyllä vähän huvitti jälkeenpäin? Olit kuin vapiseva jänis ketun vieressä valmis loikkimaan paik131246- 2341243
Persut yritti estää somalinaista väittelemästä lääketieteen tohtoriksi
Yrittivät saada hänet lähihoitajakouluun, vaikka pärjäsi hyvin koulussa. Nyt hän on yliopistossa väitellyt lääketieteen2701122Jos nainen harrastaa seksiä
Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi1791003- 1411000
Pihlaja-puulle
Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos15999Oikeasti, voitais mennä kahville
ja jutella niin kuin normi-ihmiset. Kyllä toivon sitä. En pelkää kohdata enkä istua sun kanssa samassa pöydässä. Miten o81999Yritin keväällä unohtaa sinut nainen
mutta siinä kävi niin, että ikävä tuli korkoineen takaisin. Niin että mikä taikavoima sinulla on minuun, sitä joutuu mie33842- 74839