Haluan sanoa tämän...vaikka olit alkoholisti ja omasta mielestäsi huono isä, kuitenkin olit minulle isä, josta olin ylpeä.Vaikka en käynytkään luonasi kuin täyttäessäsi täysiä vuosia, vaikka en tuonut lapsenlapsiasi nähtäväksesi, vaikka monesti pyysitkin, syynä ei ollut "sairautesi" vaan ex-vaimo, joka katsoi omat vanhempansa ylempiarvoisemmaksi kuin sinut.Kun aina olimme exän vanhempien luona, tunsin pahaa oloa...piston sydämessäni, ja tunnen nytkin kun on jo myöhäistä.Mulle tuli kuolemaasi edeltävänä päivänä tunne, että lähdemme seuraavana viikonloppuna lasten kanssa käymään luonasi, vain minä ja pojat.Mutta taas olin myöhässä, niinkuin kaikessa muussakin mitä olen elämässäni tehnyt.Kun et tullut häihini, ymmärsin että häpesit itseäsi, mutta olisit saanut tulla vaikka humalassa, en olisi hävennyt vaan ylpeänä esitellyt sinut muille.Sinä ajattelit aina muita ja muiden parasta, enemmän kuin itseäsi.Siitä olin onnellinen, että sait lopulta itsellesi "sielunkumppanin" joka myös ikävöi sinua kuten minä.Mulla on tällähetkellä vaikeaa, kuten oli sullakin eläessäsi, mutta sain sinulta kuitenkin hyvät eväät selviytymiseen.Kiitos kaikesta mitä olit minulle.
Kirje Isälle...
10
433
Vastaukset
- voimia sinulle
Kauniisti kirjoitettu. Kyllä isäsi sisimmässään sinut omsti ja kapasi, mutta suomalainen mies, on niin sisimpänsä vanki.
- Kiitos...
tuosta.Kirjoitan tänne kun mulle sanottiin että se auttaa, kun saa sisältään pois sen
mikä jäi aikanaan sanomatta.Eniten harmittaa se että isäni oli minusta ylpeä, ja sanoikin sen usein, ja minä en sitten koskaan saanut sanoa sitä hänelle.Hän oli hyvä ja ajatteli meitä lapsia eniten elämässään, kuten minä itsekin tällähetkellä.Muistan kun olin nuori, eikä perheemme raha-asiat ollut mallillaan, niin siitä huolimatta isäni halusi että meillä lapsilla pitää olla paremmin kuin muitten lapsilla, saimme sen mitä muillakin oli, mopot yms.vaikkemme olisi itse halunneet, kun tiesimme taloutemme tilan.Koulukaverinikin luulivat meitä joksikin lottovoittajiksi, kun meillä oli materiaalisesti parempaa kuin toisilla...vaan isä osti aina sen, vaikka koko tili olisi mennyt tai sitten osamaksulla.Tällä kaikella hän halusi korvata sairautensa aiheuttaman murheen.Kyllähän sitä murhetta myös olikin, kun juostiin naapuriin pakoon perheriitaa, siihen asti kun poliisit tulivat aina isää hakemaan.Mutta enemmän on kuitenkin niitä hyviä muistoja.Aika kultaa muistot.
- Keissa
Kunnioitat isääsi. Hän pakeni varmaan alkoholiin omia elämisen tuskiaan niin kuin monet tekevät ja sitten tuo aine alkoi hallita ja orjuuttaa häntä. Monet ovat saaneet rauhan ja lohdun kun ovat käyneet poismenneen haudalla pitämässä.
- 12 + 4
En voi mitään sille, että näen aina punaista kun aloittajan kaltaiset ihmiset kieriskelevät syyllisyydentunteissaan sitten, kun isä tai äiti on jo haudassa. Mikä mies oikein olet - kanna vastuu päätöksistäsi miehen.
Ei se isäsi vika ollut, että valitsit vaimosi huonosti. Oletko tosiaan sellainen lapatossu miltä vaikutat? Olisit käynyt yksin isää katsomassa ja edes joskus ottanut mukaan lapsetkin, että vaari olisi edes nähnyt lapsenlapsensa.
Suotta yrität selitellä omaa saamattomuuttasi ja mennä vaimon selän taakse. Ar-r-r-r-rgh!
Minulla oli juuri tuollainen työtoveri. Kertoili usein, ettei ole ollut juopon ja pahansisuisen isänsä kanssa missään tekemisissä vuosikymmeniin. Vaan ans´olla kun juoppo isä sitten kuukahti, niin työtoveri parkui ääneen murhettaan, romahti totaalisesti.
Syyllisyydentunne ja aito suru pitäisi osata erottaa toisistaan.- vain ihminen
Tunteita ei voi lokeroida - aloittaja saattaa tuntea sekä syyllisyyttä että surua. Haluasin myös muistuttaa että ihmisiä on erilaisia ja toisaalta on hyvä, että aloittaja käy tunteensa läpi myöhään kuin ei milloinkaan. Hän ei muutenkaan voi enää vaikuttaa menneeseen.
- 12+4:lle
syy tähän saamattomuuteen on lähinnä se, että kyllä mies haluaa säilyttää kotirauhan, jos pitää valita jommasta kummasta se parempi vaihtoehto.Se mitä en tuossa aloituksessani kertonut, oli se että isäni kuoli yllättävänkin nuorena.Hän oli sairastunut ja oli sanonut avopuolisolleen ettei meille lapsille saa kertoa mitään, ettemme huolestuisi...eikä sitten kertonutkaan.
- kaipaus on suuri
12+4:lle kirjoitti:
syy tähän saamattomuuteen on lähinnä se, että kyllä mies haluaa säilyttää kotirauhan, jos pitää valita jommasta kummasta se parempi vaihtoehto.Se mitä en tuossa aloituksessani kertonut, oli se että isäni kuoli yllättävänkin nuorena.Hän oli sairastunut ja oli sanonut avopuolisolleen ettei meille lapsille saa kertoa mitään, ettemme huolestuisi...eikä sitten kertonutkaan.
Menetin itse myös isäni vähän aikaa sitten. Sydämessä on tyhjä kolo, isälle pystyin puhumaan kaikista asioista eikä hän koskaan hyljännyt minua. Haluaisin sanoa Hänelle kuinka paljon häntä rakastan ja kaipaan. Voimia Sinulle, elämässä vaan tekee kaikki ihmiset joskus virheitä, mutta on paljon hyviä muistoja ja hetkiä. Elämään kuuluu hyviä ja huonoja asioita, kaikki ei vaan aina ole täydellistä.
- jk
vai niin
- JonesHenry
Sanon tämän sinulle suoraan kaveri;
Koska olet valkoinen, sinulla aina lähtökohtaisesti on isä ja miehen roolimalli. Afrikkalaisilla adolapsilla semmoista ei ole, eikä tottapuhuen Afrikkalaisilla näin ylipäätänsäkään. Miten käy kun ei ole isää pitämässä huolta? Annas kun selvennän;
http://www.guardian.co.uk/world/2009/nov/09/child-sexual-assault-epidemic-zimbabwe
http://www.iol.co.za/news/politics/easy-adoption-makes-sa-a-baby-supermarket-1.62804
Tommoista se on. Mnun äitiäni hieman "painostettiin" avioliittoon ja itse adoptiopäätäksen teki hänen raiskauksensa jälkeen kansamme suuri ja rakas johtaja Mengitsu ensimmäinen;
http://www.youtube.com/watch?v=4oWotBxzUoc
http://www.occidentaldissent.com/2012/02/13/black-history-month-2012-mengistu-haile-mariam-famine-red-terror
Tuo on tyypillinen Afrikkalaisen tarina. Saisit kiittää Jumalaa jokapäivä siitä, että sinulle sentään on isä jota surra. Suurimmalla osalle mustista miehistä mitään semmoista "isää" ei ole ikinä ollutkaan!
Mistä ne mustat miehet sitten tulee? Voin kertoa mutta en tiedä haluatko sinä tietää;
http://edition.cnn.com/2011/11/24/world/africa/democratic-congo-rape/index.html - alkoholistin lapsi
Minulla myös oli alkoholisti vanhempi, äiti. Isä myös juo mutta ei niin pahasti kuin äiti, joka kuoli alhoholin aiheuttamiin sairauksiin. Olen elänyt aikuiselämäni siinä ahdistuksessa minkä alkoholistin läheinen yleensä kokee. Puhuin hyvällä, pahalla ja kaikella mahdollisella tavalla mikä olisi koskettanut äitini sisintä mutta mikään ei auta, jos ihminen itse ei apua halua eikä siinä silloin auta lapset, lapsenlapset tai muu mikä yleensä on ihmisille tärkeää. Tiesin jo pitkän aikaa etukäteen, että äitini elämä ei voi jatkua sillä tavalla pitkään ja kerroin sitä myös läheisilleni. Jotenkin sitten, kun hän kuoli, en ollut yllättynyt, vain surullinen mutta tiesin, että se elämä mitä hän viime vuosina eli ei ollut itselleenkään enää elämisen arvoista vaan ehkä helpotus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1191170
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait89874Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede18699- 77697
Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat276665- 88653
- 107604
- 27537
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.49533Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.
Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet107477