Nyt minulle riittää! Osaisiko joku kertoa mistä tämä johtuu tai no tiedänhän minä osittain mistä tämä johtuu mutta mitä minun pitäisi tehdä? Olen nähnyt painajaisia niin kauan kuin muistan eli siis jostain 4-5 v asti ja nyt siis olen 20v. Unet ovat joskus todella ahdistavia, ja siis niiin näen joka yö painajaisia usein myös yön aikana näen 1-3 eri painajaista ja aamulla muistan kaiken mitä unissa tapahtui. Unet ovat todella todellisia vaikka niihin sisältyy paljon lentämistä mitä en pysty lopettamaan, tappamista, kiduttamista, muuta epätodellista. Herään joka yö noin 3 kertaa ja joka kerta olen hien peitossa, alan itkeä tai menen jonkinlaiseen shokkiin ja tajunnantajuni hämärtyy en erota mikä on totta ja ei. Pelkään kaikkea. Nyt en ole kuukauden aikana nukkunut yhtään yötä enää kunnolla vaan valvon kaikki yöt ja aina kun nukahdan niin painajaiset tulevat takaisin.
Olenko sekoamassa?
Dsirpaa
15414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jatkan vielä kirjoitustani tänne, eli siis olen pienestä lapsesta asti kasannut leluja sänkyni eteen ettei pahat unet tulisi luokseni, nytkin minä nukun valot päällä ja telkkari on päällä. Kuvittelen kaikkea kamalaa, että joku tulee asuntooni joko parvekkeen kautta tai sitte ulko-ovesta. Minulla on kyllä hyvä turvalukko ja ei 3 kerroksen parvekkeelle pitäisi pystyä kiipeämään. Kuulen erilaisia ääniä ja näen pimeässä kaikkea mitä kuvittelen että asunnossani olisi. Olen saanut myös useasti unihalvauksia. Muistan jo pienenä kun näin painajaisia joissa esim. pikkuveljeni silmät puhkesivat ja niihin laitettiin lankarullat, avasin huoneeni kaapin ja isäni kaverit olivat siellä kännissä ja kun kysyin missä isä on he sanoivat että hän on kuollut. No sitten voisin kertoa tämän viikon unia eli siis näin unta että tapoin miehen, löin häntä puukolla silmään,sydämeen, ja ympäri kehoa. lopulta iskin hänet käsistä lattiaan kiinni ja veri vain lenti. Sen lisäksi olin talossa jossa vain tipuin rappusia ales ja niistä ei koskaan tullut loppua. Olen myös räjäyttänyt bensa-aseman ja lähtenyt lentoon enkä pääse ales. Unissani ei ole mitään järkeä. Enkä pysty enään selittämään uniani millään joka päiväisellä stressillä vaikka sitä minulla kyllä on olen ollut masentunut viisi vuotta mutta en syö lääkkeitä, voisiko taustalla siis olla jo jotain vakavampaa tautia esim kaksisuuntainen mielialahäiriö ynms?
Pelkään siis kaikkea todellista ja epätodellista. Minusta tuntuu että sekoan ihan kohta jos en saa selville ja näitä painajaisia loppumaan. Olen syönyt vuoden verran ketipinor 100mg x 4 yössä mutta ei siitä ole ollut apua. Olen kyllä nukahtanut mutta painajaiset ja heräily jatkui normaalisti. Lopetin käytön noin 2kk sitten. Kärsin myös ahdistushäiriöistä esim. julkiset paikat, bussissa matkustaminen ovat mahdottomia minulle varsinkin yksin. Tuntuu että pelot ja harhakuvitelmat ja ajatukset hallitsevat elämääni jo nyt niin paljon että en suoriudu päivittäisistä toiminnoista esim .suihkussa käyntikin pelottaa tai se että menen rappukäytävään kun en tiedä kuka siellä on. En käy tällä hetkellä töissä, opiskelin kaksi vuotta mutta ahdistus ja pelot saivat minut senkin lopettamaan. Jos jollain olisi vinkkejä tai kokemusta niin olisin todella kiitollinen vastauksista, alan olemaan jo todella epätoivoinen ja pelkään oikeasti joutuvani hoitoon tai että minulla diagnosoidaan jotain vakavaa.
Ja nyt on sitten turha kirjoittaa mitään että onko tämä 24 nyt sitten oikea paikka tulla itkemään haluaisin neuvoa esim. minkälaiselle lääkärille olisi hyvä mennä tai onko mitään tukiryhmiä missä olisi muita samanlaisia " sekoja" mutta tietenkin ensinhän on selvitettävä mikä minua vaivaa, vaikka diagnoosi ei helpota yhtään enempää elämääni. Ai niin nukun nykyään leipäveitsi vieressäni jotta osaisin suojella itseäni kun pahat tulevat. tarkistan asuntoni ennen kuin käyn nukkumaan. Asun koirani kanssa joten minulla ei senkään puolesta pitäisi pelätä koska koira kyllä ilmoittaa asiattomista vieraista jos niitä havaitsisi asunnossani. En pysty menemään töihin tai opiskelemaan koska en nuku ja vaikka nukun aamulla oloni on yhtä väsynyt tai no väsyneempi kuin nukkumaan mentäessä. Nukkumisesta on tullut minulle ns. pakkopullaa, eli siis en halua edes nukkua enään. Pelkään huomista ja tulevaa todella paljon.
Niin ja vielä tätä loppumatonta tarinaa jatkaakseni olen pureskellut kynsiäni koko elämäni ajan. Mitähän muita tälläisiä " oireita " minulla olisi. No kauhuleffoja en voi enää katsoa koska sitten näen sellaisia unia että menee se pari päivää ennen kuin taas olen tässä maailmassa. Minusta on tullut kylmä ja tunteeton pelkojeni takia. Kun kuulen yhdenkin äänen nousen heti ylös ja olen valmiudessa jos joku tulee jostain. Elämässäni on kyllä tapahtunut paljon asioita jotka saattavat vaikuttaa uniini, esim. olen seurustellut narsistin/ skitsofreenikon kanssa yläasteella, kaverini on kuollut, olen asunut useassa hometalossa ja yleinen terveytenikään ei ole hyvä. Myös isäni alkoholinkäyttö silloin kun olin lapsi myös vaikuttaa uniini. Olen käyttänyt päihteitä myös paljon alkoholia,kannabista ja joskus myös erilaisia lääkevalmisteita. Mutta nyt elän selvillä vesillä. Avun hakeminen tuntuu vain niin vaikealta koska en usko että minua autetaan minulle korkeintaan määrätään aika parin viikon päähän ja sitten puhun tunnin psykiatrin kanssa ja se on siinä. Minulla on myös on ollut paljon itsetuhoisia ajatuksia koska elämisestä on tullut jo yhtä tuskaa kaikkien näiden " ongelmien " kanssa. Sanon nyt myös sen että muistan kun olin ala-asteella näin usein unia joissa joku toisti nimeäni niin että se kaikui pääni sisällä myös silloin kun olin hereillä. Näen itseni vuoden päästä lepositeissä ja rauhottavien lääkityksien alaisena jossain sairaalansängyssä. Lyhyesti ja ytimekkäästi ongelmani on liian suuri kirjoitettavaksi tänne palstalle! Kiitos jos joku vaivautuu tämän romaanin lukemaan ja vielä vastaamaan jotain asiallista! Kiitos :)
Ystävä hyvä, hae heti apua. Aloita terveysasemalta tai mieluummin jos olet opiskelija, oppilaitoksesi terveydenhuollosta, ylioppilaiden terveydenhoidosta tms. Mahdollisimman pian.
Varaa aika psykiatrilta, yksityiselle pääset nopeimmin.
KAikki johtuu tuosta mömmöstä, jota syöt uskomattoman suuren annoksen. Lopeta se heti, syö hyvin, ulkoile, ota LUONNONMUKISIA vitamiineja ja kaikki ravintoaineet monipuolisella ravinnolla.
Heti myöskin MAGNESIUMIA, koska se rauhoittaa hermostoa, ja mm. urheilijat syö sitä. Vakuaisaineita, esim kananmunaa tai lihaa heti paljon, koska suurin osa huonoista mielialoista johtuu valkuaisaineiden eli proteiinien puutostilasta.
Psykolokia on valelääketiedettä johon sinun ei kannata turvautua, ne vain lyövät mömmöjä ja siitä ei hyvä seuraa, kuten niin monen suomalaisen kohdlla on käynyt.
Tutustu Narcononin ja L. Ron Hubbardin tietoihin.
Aloittajahan ei syö mitään lääkkeitä!
OT; se on muuten psykologia, ei mikään psykolokia. Ja kuka nyt uskoisi huuhaa-Hubbardin juttuihin;))))
En ole syöynyt tuota " mömmöä" noin kolmeen kuukauteen. Ulkoilen hyvin ja syön terveellisesti myös. Otan myös jokapäivä vitamiineja ja magnesiumia joten niiden puutoksesta ei ole kyse. Syön myös lihaa melkein joka päivä ja proteiinia saan myös tarpeeksi.
Psykologin puheille tai lääkärin...
Moi ,olin 17 vuotias kun minulle tuli kanssa outoja kohtauksia olin sellaisessa työssä jossa jouduin käyttämään voimakkaita liima aineita ja eräänkerran liimatessani sain ensimmäisen kohtauksen pää pimeni juoksin ulos raittiiseen ilmaan pelkäsin tulevani hulluksi siitä seurasi samanlaisia kohtauksia milloin missäkin,olin jo epätoivoinen taidan tulla todella hulluksi.sitten käänsin sen pelon voimavaraksi ja ajttelin niin, että hulluna voikin olla ihan mukavaa jos tulen niin tulen en pistä yhtään vastaan ja kas kummaa kun rupesin niitä kohtauksia kaipaamaan ei niitä tullutkaan ja ne loppuivat kokonaan.Oli siihen kyllä toinenkin syy,sain työ kaveriksi entisen ateistin joka oli tullut uskoon hän kertoi siitä voimakkaasta kokemuksesta jonka hän koki siinä tilanteessa kun hän polvistui ensi kertaa rukoukseen ja tunnusti tarvitsevansa apua jumalalta johon ei ollut uskonut aiemmin ,siinä rukoillessaan hänen läpi meni voimakas sähkövirta ja hän alkoi puhumaan sellaista kieltä jota hän ei ymmärtänyt,Apost.kirjan toisesta luvusta selvisi ,että hän oli täyttynyt pyhällä hengellä ja hän puhui salaisuuksia Jumalan kanssa,muutos tässä miehessä oli niin voimakas että ihmettelin sitä kun hän jäi yksin tai luuli olevansa näin kun hän ylisti Jumalaa ja oli onnellisen näköinen ,minä halusin kokea jotain samanlaista ja eräänä iltana kun palasin selvinpäin jostain tilaisuudesta menin sänkyni viereen polvilleni ja rukoilin Jumalaa,jos olet olemassa niin ilmoita itsesi minulle, tahdon uskoi sinuun nousin vuoteelleni ja vedin peittoa ylleni niin samassa ilmestyi kirkas valopatsas sänkyni päätyyn ,pelästyi ensin,että mitä tämä on sitten muistin rukoukseni ilmesty minulle tahdon uskoa sinuun , miehen korkuinen valopatsas oli siinä jonkin aikaa ja sitten häipyi pois,myöhemmin kun luin raamattua niin sieltä selvisi syy näkemääni.Jumala on luvannut ilmestyä niille ,jotka häntä etsivät kokosydämestään,kolkuttakaa niin teille avataan on varmasti melkein kaikille tuttu paikka,joka jatkuu, etsikää niin te löydätte.Tulkaa minun luokseni te työtä tekevät ja raskautetut niin minä annan teille levon .Se on Jumalan pojan sana sinulle.Ystäväni ,etsi koko sydämestäsi Herraa,niin saat avun vaivaasi,minäkin haluan rukoilla puolestasi.Kantakaa toistenne kuormia niin täytätte Kristuksen lain.
kiitos tästä erilaisesta näkemyksestä, kuitenkaan en usko jumalaan tai mihinkään sellaiseen niin paljon että alkaisin apua pyytämään, jumala ynms. ovat minulle liian käsittämättömiä asioita joten parempi etten niihin ala uskoa tämän enempää :)
Kyllähän tuo vaikealta kuulostaa. Varmasti täyttä tuskaa. Jo se, ettei saa nukuttua tarpeeksi tekee elämästä helposti helvetin. Terveyskin rapautuu sen vuoksi.
Moni varmaan sanoisi, että ongelma on vain psykologinen, mutta tuota on ollut lapsesta lähtien? Mielestäni voisi olla mahdollista, että kehossa on jotain ongelmaa, ärsytystä, joka sitten tuottaa rauhatonta oloa, johtaen painajaisiin.
Itselläni ainakin tarvitsee vain hieman jotain tulehdusta olla, niin painajaisia tulee. Tietenkin jos valve-elämässä on jotain stressiä, traumoja, niin ne sitten vielä lisäävät/vahvistavat painajaisia.
Ja vaikuttaisi olevan vilkas/luova mielikuvitus, kun luo niin monenlaisia pelkoja ja ahdistavia unia.
Olet varmaan itse koettanut kaikki keinot jo läpi mitä voit? Ravinto, liikunta, rauhoittava musiikki, rentoutus, venyttely, hieronta, omien ahdistavien alitajunnallisten ajatusten ja tunteiden tutkiminen ja muokkaaminen yms.
Sitten kannattaisi suunnata terveyskeskukseen ongelmansa kanssa. Sieltä sitten ohjataan oikeaan paikkaan, jos tarvetta. Vaikka en kyllä usko, että jos ongelmat aiheutuvat jostain kehon ärsytystilasta, että sitä alettaisiin tutkimaan, vaan ohjataan psykologille. Mikä taas varmaan johtaa vain mielialalääkkeiden syömiseen loppuelämäksi.
Toivotan onnea ongelman selättämiseen, toivottavasti löytyy jostain apu!
Joo ihan pienestä asti olen nähnyt painajaisia muistan kun olin siis ihan lapsi ja kasasin kaikista leluista ynms. esteen sänkyni eteen jotta olisi turvallisempi olla. Minulla on todella vilkas mielikuvitus, uskon että se osaksi aiheuttaa painajaiset ynms. Olen kokeillut melkein kaikkea mitä itse pystyn asian eteen tekemään, olen ulkoillut enemmän ja elänyt terveellisemmin mutta ei tunnu auttavan. Joskus minulla on jaksoja kun nukun ihan hyvin mutta näen tietysti silti painajaisia ja joskus sitten valvon monia öitä ilman unta. Kyllähän tämä vaikuttaa terveyteeni aika lailla joka kantilta. En haluaisi syödä mielialalääkkeitä koko elämääni. Mutta niin no lääkäriin meno on hankalaa ja en sinne ole vieläkään saanut itseäni, koska nyt minulla on ollut ihan hyvä jakso ja olen noin 2 viikkoa nukkunut hyvin noin 7 tuntia yössä ja jaksanut muutenkin paremmin nyt sitten tuntuu että taas alkaa tämä "kamala" jakso ja pelot ynms. tulevat taas enemmän mieleeni ja ajatuksiini. Toivottavasti tämä tästä vielä joskus, eka askel olisi se lääkäriin meno mutta niin ku totesin hankalaahan se on sinne mennä ja sanoa lääkärille että musta tuntuu että olen tulossa hulluksi =D
Tai no en sanoisi että olen tulossa hulluksi, mutta näiden pelkojen ja ahdistuksen kanssa on vain todella hankala lähteä mihinkään terveyskeskukseen istumaan koska eivät kuulu niihin paikkoihin joissa minun olisi helppo olla. Myös se mitä se lääkäri/psykologi sitten minulle sanoo pelottaa minua. Koska en usko että sen diagnoosin kanssa on sitten yhtään helpompi elää ellei siihen sitten saada hoitoa joka auttaisi, olisihan se helpotus nukkua yksi yö ilman painajaisia, kun koskaan en niin ole nukkunut. Enkä haluaisi käydä enään yhtään elämässäni tapahtuneita asioita läpi kenenkään kanssa koska kun esim. mietin itse asioita mitä on tapahtunut seuravan yön unet ovat sitten entistä kamalampia. Olen alkanut epäillä voisiko minulla olla esim adhd joka joltain osin vaikuttaisi uniini koska minun on pakko liikkua tai puhua koko ajan. paikallaan olo on mahdotonta. Mutta no turha tässä on jaaritella ennen kun olen siellä lääkärissä käynyt.