Masennus/kortisoni

Nea

Hei!

Onko teillä kortisonin käyttäjät kokemusta sen vaikutuksesta mielialaan? Sain nimittäin juuri tietää, että kortisoni laskee serotoniini pitoisuutta aivoissa eli tässä taitaa löytyä syy alavireisyyteeni(kortisonia olen syönyt yli 10 vee, vaikkakin pientä annosta...) :(

Entä minkälaisia sivuvaikutuksia (luuston ja lihasten heikentymisen ohella) on seurannut? (Hirvittää jo pelkkä ajatus noista kaikista myrkyistä, joita joutuu napsimaan...)

50

42446

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Masis

      Kortisonilla pitäisi olla päinvastainen vaikutus kuin sinä arvelet. Kun kortisonilla alettiin hoitaa reumaa, ei tietty oikeaa annostusta. Niveloireet kyllä paranivat, mutta potilaat alkoivat hyppiä seinille. "Sopiva kortisoniannos pitää potilaat virkeinä ja liikkuvina", sanottiin eräässä kirjassa, jota luin vasta. Olen samaa mieltä. Mistä sait tietää, että kortisoni laskee Serotoniini-pitoisuutta?


      .

      • Nea

        Kuulin tuttavalta ja luin yliopiston apteekin tiedotteesta (masennuksesta, googleen hakusanaksi seratoniini kortisoni)...


      • mina vaan
        Nea kirjoitti:

        Kuulin tuttavalta ja luin yliopiston apteekin tiedotteesta (masennuksesta, googleen hakusanaksi seratoniini kortisoni)...

        makii oon syonny kortisonii 5mg/pva ja nyt on olu jo puol vuotta semmost alakuloisuutta ja siin laakeselosteessakin lukee et voi tulla psykologisia ongelmia...


      • matt4

        kyllä tiedän myös,että kortisoni laskee serotoniini tasoo! joudun itse syömään mielialalääkettä sen takii! mut se toimii niin


    • Weera

      Täytyy muistaa, että nivelreuma aiheuttaa samantapaisia mutta pahempia oireita kuin kortisoni. Lääkkeillä hidastetaan tuota prosessia hyvin tehokkaasti. Ennen vanhaan ihmiset tiesivät sairaudestaan hyvin vähän, joten he yhdistivät oireensa osin virheellisesti lääkkeisiin. Perimätietona me kaikki saamme sitten kuulla mm. kortisonin aiheuttamista tuhoista.

      • Katariina81

        Tahtoisin kommentoida kortisonin haittavaikutuksia omalta kohdaltani. Olen joutunut syömään kahden viikon kuuria ja seuraukset ovat tässä: turvotusta, jatkuvaa janon tunnetta ja vatsavaivoja. Kaikista pahinta on unettomuus: nukahtaminen on todella vaikeaa ja olen nukkunut vain muutaman tunnin yöunia. Miksiköhän lääkärit eivät viitsineet varoittaa, että tällaisiakin sivuvaikutuksia saattaa esiintyä? Kai kortisoni joillekin sopii, itse toivon, etten enää koskaan joudu syömään tätä helvetillistä lääkettä!


      • jaane
        Katariina81 kirjoitti:

        Tahtoisin kommentoida kortisonin haittavaikutuksia omalta kohdaltani. Olen joutunut syömään kahden viikon kuuria ja seuraukset ovat tässä: turvotusta, jatkuvaa janon tunnetta ja vatsavaivoja. Kaikista pahinta on unettomuus: nukahtaminen on todella vaikeaa ja olen nukkunut vain muutaman tunnin yöunia. Miksiköhän lääkärit eivät viitsineet varoittaa, että tällaisiakin sivuvaikutuksia saattaa esiintyä? Kai kortisoni joillekin sopii, itse toivon, etten enää koskaan joudu syömään tätä helvetillistä lääkettä!

        kortisoni on sekoittanut minut aina. nukun pahimmillani n. 3 tuntia kahdessa vuorokaudessa, että ei kamalan kivaa. Itse joudun syömään sitä pitkien päänsärkyjaksojen katkaisuun. Kaikenlaisia muitakin oireita on,kuten kielen arkuus ja kaikki tuntuu maistuvan suolaiselta ja totenkin samalta.Ei mikään mukava aine.


      • hele223
        jaane kirjoitti:

        kortisoni on sekoittanut minut aina. nukun pahimmillani n. 3 tuntia kahdessa vuorokaudessa, että ei kamalan kivaa. Itse joudun syömään sitä pitkien päänsärkyjaksojen katkaisuun. Kaikenlaisia muitakin oireita on,kuten kielen arkuus ja kaikki tuntuu maistuvan suolaiselta ja totenkin samalta.Ei mikään mukava aine.

        Olen syönyt kortisonia noin kuukauden ja unettomuus alkoi melkein ensimmäisestä tabletista. Annos on ainakin nyt alkuun 40 mg, toivottavasti päästään pian pienentämään sitä. Tämän hetken tietojen mukaan joudun käyttämään sitä n.1 1/2 - 2 v. Paino ei ole noussut, mutta kasvot ovat vähän pyöristyneet ja suussa on koko ajan suolainen maku. Tuo unettomuus on pahin vaiva, jos joskus nukkuu pari tuntia yhteen pötköön on jo tosi tyyytyväinen.


      • mat068
        Katariina81 kirjoitti:

        Tahtoisin kommentoida kortisonin haittavaikutuksia omalta kohdaltani. Olen joutunut syömään kahden viikon kuuria ja seuraukset ovat tässä: turvotusta, jatkuvaa janon tunnetta ja vatsavaivoja. Kaikista pahinta on unettomuus: nukahtaminen on todella vaikeaa ja olen nukkunut vain muutaman tunnin yöunia. Miksiköhän lääkärit eivät viitsineet varoittaa, että tällaisiakin sivuvaikutuksia saattaa esiintyä? Kai kortisoni joillekin sopii, itse toivon, etten enää koskaan joudu syömään tätä helvetillistä lääkettä!

        se on totta ,jotta unettomuut on! ittelläni on lisämunuaiset ollu sökö 25v. ainoa lääke on tää kortisoni! olen joutunut syömään sen lisäks illoin ja aamuin mielialalääket! se toimii ku siihen tottuu!


    • M1ku

      Morjens!
      Kyllä kortisoni mitä suuremmalla todennäköisyydellä laskee serotoniinitasoja, joka ilmenee juuri masentuneisuudella. Sekä miehillä aine laskee testosteronituotantoa eli tässä on itselläkin olo kuin pikkutytöllä. Mulle määrättiin kortisonia vieäpä pahoinvointiin, mutta taitaa jäädä ottamatta. Liian paljon sivareita vrt. hyviin vaikutuksiin.

      • kortisoni

        Hei, olen popsinut kortisonia jo 1 v 4 kk ilman taukoja ja toivon että vihdoinkin pääseen kokeilemaan elämää ilman sitä noin 6kk kuluttua jippii:).

        Ensimmäinen 4 kk meni 40 mg annoksella ja silloin oli kyllä aikamoiset kuukasvot ja paino pompsahti 10 kg, mutta sairaus hellitti joten tuntui toisarvoiselta kun muuten olo oli paras vuosikausiin.

        Tsemppiä vain kaikille "käyttäjille" ja toivottavasti lopputulos palkitsee vaivan.


    • Realisti

      Lähettäkää kysymyksenne Reuman asiantuntijapalstalle niin ei tarvitse arvuutella täällä joka kuukausi kortisonin vaikutuksia.

      • reumanainen

        Jos et satu tietämään, niin myös reumaa sairastavat ihmiset ovat erilaisia. Ei diagnoosi reuma tee meistä yhtä ja samaa olevaista.
        Siksipä myös lääkkeet vaikuttavat jokaiseen erilailla, toiselle sopii toiselle ei. Yksi saa näppylöitä, toinen ei.
        Joten mielestäni on aivan oikein kysyä täältäkin, sillä muiden kokemukset ovat ensiarvoisen tärkeitä ja huomioonotettavia.
        Jos lääkärit tietäisivät kaikki, ei reumapalstaakaa täällä tarvisisi olla.


    • äiskä

      Tämä on tärkeä aihe, ainakin meidän perheessä jossa 9v. reumatyttö joka käytti prednisolonia noin 8 vuoden ajan. Tänä aikana tuli monia sivuvaikutuksia kuten kuukasvoisuus, pituuskasvun loppuminen, lisämunuaisen lamaantuminen eli elimistön oman kortisonituotannon loppuminen, ihon ohentuminen ja arpien muodostuminen ja kaikkein rankimpana psyykkiset ongelmat ja unettomuus. Koko perheemme meinasi joutua hoitoon hänen raivoilujen ja agressioiden vuoksi. Hän oli selvästi masentunut ja itsetuhoinen...siis uhkaili esim. auton alle menemisellä. Tätä kesti useita vuosia.

      Yritimme hakea apua, mutta emme sitä saaneet. Reumalääkärit tukkivat tehokkaasti suumme käskemällä vertailla lääkkeen hyviä ja huonoja puolia aivan kuin me siihen olisimme maallikkoina pystyneet. Ainoastaan haitat näkyivät ja tuntuivat elämässämme mutta niitä ei noteerattu, tunnustettu kortisonista johtuviksi. Psykiatrikin alkoi penkoa meidän vanhempien lapsuutta ja etsiä syytä sieltä. Sieltäkään emme akuuttia apua saaneet.

      Apu tuli kun Prednisolon keväällä lopetettiin.
      Hetimmiten tyttö alkoi nukkua rauhallisesti ja nukahtamisongelmat olivat poissa. Hänen mielensä rauhoittui huomattavasti ja jatkuva syömisvimma oli poissa. Nyt elämämme on lähes luksusta entiseen verrattuna vaikka vuodet ovat varmasti jättäneet jälkensä lapsen minäkuvaan, itsetuntoon jne.

      Olen vihainen lääkäreille siitä etteivät he ottaneet asiaamme todesta (ainakin näin tuntui) ja mitätöivät kokemuksemme muka vetoamalla lääkkeen hyviin puoliin. Kun lääke sitten lopetettiin syyksi ilmoitettiin ettei siitä ole ollut lapselle mitään hyötyä!!!!!! Yes! Heidän mielestä ei varmaan haittaakaan.

      Teille jotka pidätte tätä keskustelua turhana haluan sanoa, ettei ammattilaiset ja heidän ohjeensa aina ole se ainut oikea totuus asioista. Täytyy olla kanavia joissa yksilöt voivat kertoa toisilleen kokemuksistaan ja saada tätä kautta apua ja tukea.
      Tuntuu myös, että kortisoni on niin kauan ollut se ainut tepsivä lääke etteivät lääkärit uskalla tunnustaa sen huonoja puolia. Prednisolon purkin tiedoissa kuitenkin lukeen sivuvaikutuksena mm psykoosi. Myös pienellä lääkeannoksella voi vuosien käytön jälkeen tulla vakavia ongelmia. Elimistön kortisonilama voi olla hengenvaarallinen. En ole kuullut, että tätä olisi tutkittu kovinkaan monelta (ainakaan lapselta) vaikka lääkitys olisi jatkunut pitkäänkin.

      Samoja vaikutuksia kuin tableteilla ja niveleen pistetyllä kortisonilla voi olla myös iriittiin käytetyllä kortisonitipalla.

      Astmalasten kohdalla tutkimusta hengitettävien kortisonilääkkeiden sivuvaikutuksista on tehty. Missä viipyvät reumaasairastavien tutkimuset?

      • Nea

        Kiitos hyvästä vastauksesta! Noita samoja sivuvaikutuksia olen itsellänikin huomannut... Viimeksi kun olin lääkärissä, kysyin kortisonin vaikutuksesta psyykkeeseen ja lääkäri totesi että vain todella suurella annostuksella olisi merkitystä mielialaan. Tod.näk. he tietävät tilanteen, mutteivät halua että tieto leviäisi potilaille - tutkimustiedot olisivat totisesti paikallaan...

        Minkälaista annostusta lapsenne käytti? Entä miten hän pääsi kortisonista noin monen vuoden käytön jälkeen eroon? Todella hieno asia ettei hänen enään tarvitse sitä käyttää! :)


      • NNa

        Yleistät ja yksinkertaistat asioita turhan paljon.

        Tietoa löytyy, kunhan vain viitsii hakea. Potilaan täytyy osoittaa halunsa tietää sivuvaikutuksista ja muistakin asioista kysymällä. Kortisoni on niin vanha ja yleinen lääke, että sen hyvät ja huonot puolet on tiedossa.

        Ei liity tähän juttuun, mutta suosittelen sinua tutustumaan Juhani Rekolan kirjaan "Sairas elämänsä keskellä". Kielellisesti paikoin vaikeaa luettavaa, mutta laittaa ajattelemaan asioita vähän syvemmin.

        Katkera ja kaunainen asenne lääkäreitä kohtaan on turhaa energian haaskausta. Täällä suurin osa porukasta yrittää luoda ja pitää yllä positiivista asennetta hoitoihin. Sen on oikein, kun suurin osa kyselijöistä on nuoria tai vähän aikaa sitten sairastuneita.

        Viestiketjun aloittaja puhui alakulosta. Se on kaukana masennuksesta, puhumattakaan muista psyykkisistä sairauksista, joiden puhkeamisessa myös kortisoni voi olla osatekijänä.

        http://www.laaketietokeskus.fi/showPage.php?page_id=58


      • äiskä
        Nea kirjoitti:

        Kiitos hyvästä vastauksesta! Noita samoja sivuvaikutuksia olen itsellänikin huomannut... Viimeksi kun olin lääkärissä, kysyin kortisonin vaikutuksesta psyykkeeseen ja lääkäri totesi että vain todella suurella annostuksella olisi merkitystä mielialaan. Tod.näk. he tietävät tilanteen, mutteivät halua että tieto leviäisi potilaille - tutkimustiedot olisivat totisesti paikallaan...

        Minkälaista annostusta lapsenne käytti? Entä miten hän pääsi kortisonista noin monen vuoden käytön jälkeen eroon? Todella hieno asia ettei hänen enään tarvitse sitä käyttää! :)

        Tyttäreni kortisoni annos oli 7,5 mg joka toinen päivä. Tämän lisäksi oli noin vuoden silmätippa iriittiin ja tietenkin myös nivelpistokset joita on ollut runsaasti. Alussa kuukausittain (noin 20 piikkiä) ja myöhemmin kolmen kk:n välein. Viimosen vuoden aikana on hoidettu enää nilkkoja. Näistä 1-3 piikistäkin tulee kunnon oireet eli unettomuutta, sydämen tykytystä, kuumotusta, kipua, ärtyneisyyttä, syömisvimmaa jne..... mutta ne menevät ohi kun lääke häviää elimistöstä.

        Irti prednisolonista päästiin kertaheitolla. Hänellä oli jo aiemmin todettu kortisonilama eli lisämunuaisen kuorikerros ei enää tuota luonnollista kortisonia joten siihen oli jo aloitettu korvaushoitona hydrocortison tablettina. Tätä hän ottaa vieläkin joka aamu (en muista nyt annosta...mutta se on joka tapauksessa pieni). Seuraavalla sairaalareissulla taas tutkitaan josko oma tuotanto olisi jo elpynyt.
        Nämä tutkimukset pitäisi aina tehdä ennen kuin lääkettä aletaan lopettelemaan.

        Lääkäriltä saamasi tieto että vain suurilla annoksilla olisi vaikutus mielialaan ei todellakaan pidä paikkaansa. Vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä ja myös pitkäaikaiskäytöllä on merkitystä. Oman tyttäreni kohdalla huomasin ensimmäiset psyykkiset oireet hänen ollessa 4 v. eli hoitojen aloittamisesta oli kulunut 2,5 vuotta. Nyt olemme todella onnellisia ettei lääkettä enää tarvii popsia ja elämä on palautunut suht normaaliin uomiinsa.


        Mainostampa tässä lastenreumatologien todella hyviä kansainvälisiä nettisivuja josta löytyy tietoa eri reumasairauksista ja lääkkeistä. Kannattaa käydä tutustumassa.

        http://www.printo.it/pediatric-rheumatology/pediatricrheumatology/index.asp?Lingua=Finlandia&Paese=Finland


      • äiskä
        NNa kirjoitti:

        Yleistät ja yksinkertaistat asioita turhan paljon.

        Tietoa löytyy, kunhan vain viitsii hakea. Potilaan täytyy osoittaa halunsa tietää sivuvaikutuksista ja muistakin asioista kysymällä. Kortisoni on niin vanha ja yleinen lääke, että sen hyvät ja huonot puolet on tiedossa.

        Ei liity tähän juttuun, mutta suosittelen sinua tutustumaan Juhani Rekolan kirjaan "Sairas elämänsä keskellä". Kielellisesti paikoin vaikeaa luettavaa, mutta laittaa ajattelemaan asioita vähän syvemmin.

        Katkera ja kaunainen asenne lääkäreitä kohtaan on turhaa energian haaskausta. Täällä suurin osa porukasta yrittää luoda ja pitää yllä positiivista asennetta hoitoihin. Sen on oikein, kun suurin osa kyselijöistä on nuoria tai vähän aikaa sitten sairastuneita.

        Viestiketjun aloittaja puhui alakulosta. Se on kaukana masennuksesta, puhumattakaan muista psyykkisistä sairauksista, joiden puhkeamisessa myös kortisoni voi olla osatekijänä.

        http://www.laaketietokeskus.fi/showPage.php?page_id=58

        En yleistä enkä yksinkertaista asioita. Päinvastoin halusin vain kertoa kokemuksista oman tyttäreni kohdalta ja painotin että vaikutukset ovat yksilöllisiä. Joillekin haittoja ilmaantuu toisille taas ei. Mielestäni yksinkertaistamista on jos ei tuoda tai sallita tuoda esille myös toisenlaisia näkökulmia asiasta. Mistä ihmeestä apua ja tukea saavat ne joilla asiat ei menekään niin kuin suurimmalla osalla?

        Minulla ei myöskään ole pula tiedosta eikä halusta sitä saada. Olen kysellyt ja lukenut, ja infoa saanutkin. Tutkimustietoa kortisonin haitoista on kyllä vaikea löytää. Onko sinulla vinkkejä ?
        Olen kysellyt asiantuntijalääkäreiltä ja saanut vastauksia, myös hyviä sellaisia, mutta pelkistä sanoista ei ole apu silloin kun hätä on suuri.

        En todellakaan ole kaunainen hoitaville lääkäreille ja hoitosuhde on hyvä ja luottamuksellinen. Olemme avoimesti voineet keskustella kaikista asioista ja rohkaisen tähän kaikkia muitakin. Mutta lääkäritkin ovat ilmoittaneet tietämyksensä rajallisuuden sillä monet kortisonin aiheuttamat ongelmat vaatisivat muiden erityislääkäreiden konsultaatiota kuten vaikka endogrinologin. Kaikkialla tätä ei ole saatavilla helposti.
        Jos hoidossa ei onnistuta tai töpeksitään niin tottakai potilaalla ja hänen läheisillään on oikeus negatiivisiin tunteisiin. Kyse on meidän tapauksessa sen suuruus luokan asiasta ettei sitä sitä heti ihan kevyesti pysty ohittamaan. Jospa vaikka joku oireista kärsivä nämä viestit luettuaan hoksaa ottaa asian puheeksi lääkärinsä kanssa eikä jää kärsimään yksikseen.

        Jos oma tai lapsen elimistö ja psyyke saadan sekaisin kemiallisilla aineilla ei siihen kuule auta asioiden ajatteleminen syvällisesti vaikka pakosta sitä tekeekin. Meillä ei ole ongelmaa sairauteen sopeutumisessa, kuten hienovaraisesti esität. 9 vuoden kokemusten jälkeen elämme ihan normaalia täysipainoista perhe-elämää jossa yksi tekiä on lapsen sairaus. Olemme saaneet myös paljon positiivisia kokemuksia, paljon uusia ystäviä ja oppineet sen ettei terveys ole itsestään selvyys. Osaamme iloita hyvistä hetkistä. Kokemukset ovat lähentäneet meitä. Vaikka tyttäremme ei suurella todennäköisyydella koskaan tästä taudista parane uskon vahvasti että hän hyvän hoidon ja kuntoutuksen ansiosta pärjää elämässään kuten muutkin ja olen siitä iloinen. Niveltulehdukset ei häntä tässä hidasta taikka haittaa. Suurin huoli viime vuosina on ollut että myös psyyke kestää kaiken ja nyt näyttää että senkin suhteen ollaan vahvoilla. Kiitos kortisonin lopettamisen.


      • Nea
        NNa kirjoitti:

        Yleistät ja yksinkertaistat asioita turhan paljon.

        Tietoa löytyy, kunhan vain viitsii hakea. Potilaan täytyy osoittaa halunsa tietää sivuvaikutuksista ja muistakin asioista kysymällä. Kortisoni on niin vanha ja yleinen lääke, että sen hyvät ja huonot puolet on tiedossa.

        Ei liity tähän juttuun, mutta suosittelen sinua tutustumaan Juhani Rekolan kirjaan "Sairas elämänsä keskellä". Kielellisesti paikoin vaikeaa luettavaa, mutta laittaa ajattelemaan asioita vähän syvemmin.

        Katkera ja kaunainen asenne lääkäreitä kohtaan on turhaa energian haaskausta. Täällä suurin osa porukasta yrittää luoda ja pitää yllä positiivista asennetta hoitoihin. Sen on oikein, kun suurin osa kyselijöistä on nuoria tai vähän aikaa sitten sairastuneita.

        Viestiketjun aloittaja puhui alakulosta. Se on kaukana masennuksesta, puhumattakaan muista psyykkisistä sairauksista, joiden puhkeamisessa myös kortisoni voi olla osatekijänä.

        http://www.laaketietokeskus.fi/showPage.php?page_id=58

        "äiskän" kirjoitus on asiallinen eikä mitenkään yleistävä/yksinkertaistava. Kukapa ei olisi jkv kaunainen lääkäreitä kohtaan (mitä kirjoittaja ei edes välttämättä ole) jos oman lapsen terveys on kyseessä ja lääkärin määräämästä lääkkeestä tulee tuollaiset sivuvaikutukset - joka sitten loppujen lopuksi kuitenkin jätettiin pois, koska lääkärit huomasivat ettei siitä ole mitään hyötyä! (ja vasta monen vuoden ja lukuisten vakavien sivuvaikutusten) jälkeen...

        On totta, että lääkkeiden sivuvaikutuksia usein kauhistellaan ja hyöty on usein haittaa suurempi, mutta on myös tapauksia (kuten "äiskän" lapsi) joissa haitat ovat huomattavasti suuremmat. Lääkäritkin ovat ihmisiä ja tekevät joskus inhimillisiä erehdyksiä, heidän sanansa ei aina ole se ainoa totuus.

        Mitä itseeni tulee niin kyseessä on masennus kuten otsikko sen kertoo. Mutta ehkä pääsen itsekin joku kaunis päivä eroon kortisonista ja sen myötä ehkä myös alakuloisuudestani (sitten ainakin selviäisi, onko kortisoni syy masennukseeni...)

        Hyvää jatkoa kaikille ja kiitokset vastauksista! :)


      • Jaa tutkimustuloksia
        Nea kirjoitti:

        Kiitos hyvästä vastauksesta! Noita samoja sivuvaikutuksia olen itsellänikin huomannut... Viimeksi kun olin lääkärissä, kysyin kortisonin vaikutuksesta psyykkeeseen ja lääkäri totesi että vain todella suurella annostuksella olisi merkitystä mielialaan. Tod.näk. he tietävät tilanteen, mutteivät halua että tieto leviäisi potilaille - tutkimustiedot olisivat totisesti paikallaan...

        Minkälaista annostusta lapsenne käytti? Entä miten hän pääsi kortisonista noin monen vuoden käytön jälkeen eroon? Todella hieno asia ettei hänen enään tarvitse sitä käyttää! :)

        Ohessa tutkimustuloksia.
        http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo95770&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero


    • kärsijä

      Minulla laukaisi pahan paniikkihäiriön.Tosin vasta nyt olen saanut tietää sen aiheutuneen kortisonin käytöstä. Lisäksi kaikki muut sivuoireet mitä vain kortisonin on mahdollista aiheuttaa olen kärsinyt (ja kärsin yhä): turvotus ja rasvan kerääntyminen vatsaan, kasvoihin, niskaan, yläselkään, ihon oheneminen, mustelmat, akne, masentuminen, univaikeudet, karvoituksen lisääntyminen jne.

      Kortisoni on helvetistä!!! Vihaan sitä lääkettä!

      • PREND

        Kulta pysäytti minun reumani joka alkoi 60 luvun alussa olen 1944 syntynyt .Mutta työelämässä oltuani ,ja ilman hoitoja 46 vuotta alkoi olla nivelet taas vähän turvoksissa. Noin 3 vuotta takaperin yritin päästä Heinolan remalle mutta en sinne pääsyt suoraan.Täytyi saada lähete 46 vuoden poissa olon jälkeen.Terveyskeskus nuori naislääkäri sanoi että reumalle Heinolaan täytyy varata aika .Lääkäri määräsi siksi aikaa PRENDISOLONIA jota en ollut ikinä syönyt määrä oli 20 mg päivässä .Sitä sain luvan syödä 14 vrk .Lopetettuani kuurin alkoikin todelliset taistelut .Nivelet alkoivat turvota todella paljon nekin jotka eivät ennen olleet turvoksissa,olin todella vaikeuksissa.SAIN neuvon että ala syödä PRENDISOLONIA KAUHISTUIN koska tämä juuri minussa aiheutti isommat tulehdukset.Kun sitten pääsin reumalle ja pyysin kultahoidon aloitusta sanoi mies tohtori että meillä on paremmat lääkkeet.Sain Trexania ja PRENDISOLONIA ja kovat ruokahalut Prendisolonista.Annos oli kyllä pieni .Nyt olen taistellut itseni eroon prendisolonista.Olen nyt aika hyvässä kunnossa.Kuitenkin pyysin kultaa mutta sitä ei annettu kun virtsassa on valkuaista.Minun kohdallani pidän kultahoitoa hyvänä 46 vuotta suhteellisen hyvässä kunnossa .t,RAIMO NYT TURVAAN JEESUKSEEN.


    • hannaelina57

      Olen syönyt kortisonia nyt reilun vuoden ja sivuvaikutukset eivät paljon naurata. Painoa on tullut lisää eikä alene millään vaikka kuinka yrittäisi syödä vähän. Koska sairastan Crohnin tautia, niin en pysty läheskään aina syömään raakoja vihanneksia enkä hedelmiä ja marjoja.
      Kasvoni ovat kuukasvot ja turvotusta on jatkuvasti.Olen yrittänyt vähentää annosta ja saan solusalpaajaa lisäksi , mutta kokonaan en varmaan pääse koskaan kortisonista. Nivelkivut ovat solusalpaajan myötä vähentyneet ,mutta vatsa on levoton. Tämä kaikki jo laskee mielialaa ja voin kuvitella , miten paljon se tekee vähän nuoremalla iällä. Toivon ,että joku pian keksii yhtä hyvin tehoavan ,mutta vähemmän elimistöä sotkevan lääkkeen.

      • oireet

        Olen saanut kortisonia suuria annoksia suoneen ja nyt puolen vuoden ajan olen syönyt 20mg päivässä tablettina. Painoa on tullut 20 kiloa vuoden aikana. Pidän nutriksen ruokapäiväkirjaa ja harrastan liikuntaa. Vaikka syön terveellisesti ja riittävän vähän, paino vain nousee. Lisäksi en pysty saamaan unta ilman rauhoittavia lääkkeitä. Mielialat heittelevät rajusti ja usein olen masentunut ja alakuloinen.

        Kaikki oireet alkoivat muutama viikko kortisonin aloittamisen jälkeen. Sairauteni on parannettavissa, mutta joudun vielä syömään pitkään kortisonia. Valitettavasti.


      • vxy

        Itse olen syönyt kolme kuukautta kortisonia annoksella 16 mg / päivä ja ihmetellyt unettomuutta ja masennusta, kuukasvot on pientä noihin mielialaoireisiin verrattuna. Helpottavaa kuulla, että muillakin on samoja kokemuksia kortisonin vaikutuksista mielialaan. Nyt kun kortisonin purku on menossa olen huomannut ahdistuksen ja masennusoireilun väistyvän hiljalleen ja ns. normaali mieliala alkaa tulla takaisin. Toivottavasti ei koskaan enää tarvitse syödä kortisonia isompia annoksia, yhtä helvettiä se on!


      • ---------------------------...
        vxy kirjoitti:

        Itse olen syönyt kolme kuukautta kortisonia annoksella 16 mg / päivä ja ihmetellyt unettomuutta ja masennusta, kuukasvot on pientä noihin mielialaoireisiin verrattuna. Helpottavaa kuulla, että muillakin on samoja kokemuksia kortisonin vaikutuksista mielialaan. Nyt kun kortisonin purku on menossa olen huomannut ahdistuksen ja masennusoireilun väistyvän hiljalleen ja ns. normaali mieliala alkaa tulla takaisin. Toivottavasti ei koskaan enää tarvitse syödä kortisonia isompia annoksia, yhtä helvettiä se on!

        Söin 20mg noin 1 1/2kk ja oloni oli erittäin energinen muttta samalla koin olevani jotenkin semmosessa "kestokrapulassa" nyt kun on purku menos (2,5mg per viikko) olen huomannut jotta mielialani on jotenkin alakuloinen nykyinen annos on siis 10mg... kai ne normaalit ajatukset yms...sitten tästä palautuu pikku hiljaa...:)


    • Nimetön

      Hei,

      muutama vuosi meni onnellisesti ettei tyttäreni tarvinnut käyttää kortisonia tablettimuotoisena. Tänä aikana aiemmin keskustelussa (nm. äiskä)kuvaamiani oireita ei ole ollut. Tyttö on hoikka, kapeakasvoinen ja mieleltään normaali teinityttö. Viime kesänä reuma pahentui ja nyt joulukuussa kortisoni jouduttiin aloittamaan uudelleen. Univaikeudet ilmaantuivat heti, samoin itkuherkkyys ja turvotus. Kun nyt tiedostamme mahdolliset vaikutukset myös mielialaan/ riskin masennukseen osamme suhtautua tilanteeseen eri tavoin kuin aiemmin. Tuolloin emme tienneet haittavaikutuksista ja tilanne otti koko perheestä ylivallan. Hartain toiveeni on että reumalääkitys saadaa pian kohdalleen ja kortisoni voidaan lopettaa mahdollisimman pian.

      nim.merk Äiskä

    • MÖRDE

      Joo ,mä menen pitkin seniä, kun kortsikka oli
      60 mg ja siitä sit vähän vähältä lasketaan.
      Sairaus Crohnin tauti ja sen mukanaan tuomat silmän värikalvontulehdukset
      Nyt sain lääkäriltä rauhoittavia lääkkeitä
      Opamox ja sydämen tykytykseen Propral nimistä
      lääkettä.Niillä pärjään, mutta jatkuva hikoilu vielä riesana.Kortsikka tehonnut hyvin ,mutta
      sivuvaukutukset ihan hirveitä.Tuntuu että tekis
      mieli kuristaa jokainen vastaantulija eli
      hermot on ihan riekaleina,lisäksi ahdistus ja
      mielialan vaihtelut, että silleen

      • Kortisoni mörkö

        Sairastuin Trombosytopeniaan ja siihen sain hoitona parit verihiutalesiirrota, immunoglubuliinia ja kortisonikuurin.

        Trombosyytit saatiin 4:stä 122:n parissa viikossa ja itse trombosytopenia sai nähtävästi tyrmäystappion.

        Kortisoni annos oli aluksi 80mg päivä, sitten se nostettiin 120mg päivä ja nyt taas 80mg päivä.

        Minulla on erinomaiset unenlahjat, joten uni ei ole kärsinyt. Itse asiassa herään hyvin virkeänä aamuisin toisin kuin ennen kortisonia.

        Seuraavat oireet olen kuitenkin havainnut:

        Säikky olo, hikoiluherkkyys, ihon kutina, jatkuva jano ja karmea ruokahalu, lepopulssi noin 100 ja sängyssä maatessakin 75 (eli noin 20 normaalia ylempi) lievä verenpaineen nousu, huimaus, ajoittain ylivirkeys joka vaihtelee totaalisen flegmaattisuuden kanssa, keskittymisvaikeudet, raskas askel (tuntuu kuin kantaisin 30kg:n rinkkaa selässä), paineen tunne silmissä. Painoa ei ole tullut lisää ainakaan ensimmäisen kolmen viikon aikana vaikka ruokaa olen taatusti syönyt enemmäin kuin ennen.

        Nyt on ensimmäinen työpäivä kolmen viikon sairasloman jälkeen. Vähän tuntuu vaikealta, mutta ei mahdottomalta.

        Vielä en tiedä kauan joudun syömään kortisnonia, mutta trombosytopenian (ITP) kanssa ei parane leikkiä, joten syön kuurini kiltisti loppuun, vaikka naama alkaa näyttää teinipojan näppyläkokoelmalta tehokkaasta kasvovesien ja hoitorasvojen käytöstä huolimatta.


    • niveltulehus

      Moikka!

      Sairastuin niveltulehdukseen n. 6 viikkoa sitten. Oon saanu kortisonia pistoksina (molemmat polvet x 2, molemmat ranteet, molemmat nilkat, molemmille puolille alaselkää) ja sen lisäks oon syönt kortisonia eka 20 mg ja siitä sitten pudottanu hiljalleen 7,5 mg.

      Vaikken ole käyttänyt pitkään kortisonia, voin kertoa omasta kokemuksestani, että se sekoittaa mielialat ihan täysin. En ole käyttänyt muita lääkkeitä enkä ole koskaan ollut näin alakuloinen, joten luulen sen johtuvan kortisonista. Kortisonin aloituksen ja pistoksien jälkeen ahdistun tosi paljon ja saan itkukohtauksia, joiden aikana parun kuin pieni lapsi. Onneksi ne menevät ohi, mutta olo niiden aikana ei ole kovin ihana.

      Muita saamiani sivuvaikutuksia ovat ruokahalun lisääntyminen (koko ajan tekee mieli ruokaa, varsinkin kun ei edes kipujen takia pääse juuri liikkumaan minnekään), hikoileminen ja turvotus. Nukkuminen ei ole tuottanut ongelmia, päin vastoin. Nukun kuin tukki ja usein vielä päiväunia.

      Olen nyt sairaslomalla, mutta tarkoituksenani ois palata opiskelemaan mahdollisimman pian. Lääkärit myös tutkivat mahdollista reumaa, mutta diagnoosin saamiseen kulunee kauan.

      Halusin kirjoittaa tänne sen takia, että ihmiset ymmärtäisivät jokaisen tapauksen olevan erilainen. Toisille lääkkeet esim. kortisoni aiheuttaa nopeastikin sivuvaikutuksia, toisille ei ollenkaan. Mutta mielestäni on väärin, että sanotaan, ettet voi tuntea noin, koska minä tunnen niin.

      Itse etsin paljonkin tietoa kortisonista ja sen sivuvaikutuksista, mutta huonolla tuloksella. Tällainen keskustelu ja "kuulumisien vaihto" on ainakin minulle todella tervetullutta.

      • x

        Moi,

        vielä ei tyttäreni kortisonilääkitystä ole purettu ja pieni annos mennyt jo parisen vuotta. Nyt odotellaan verikoetuloksia, josko elimistö pystyisi itse kortisolin tuotantoon ja kortisoni voitais jättää pois. Sairauden puolesta se nyt vihdoinkin on mahdollista. Tyttö on viime aikoina ollut oikeen hyperaktiivinen, aivanku pyryharakka, niinku meillä päin ruukataan sanua ;) Unta ei tarvii kuin muutaman tunnin ja silti aamulla oikeen pomppaa sängystä. Vaikeinta murkkuikäselle on kova hikoilu. Onneksi apteekin tuotteet auttaneet joten kuten siihen.
        Voimia kaikille kortisonin kans taisteleville !

        nim.merkki äiskä


      • stilli
        x kirjoitti:

        Moi,

        vielä ei tyttäreni kortisonilääkitystä ole purettu ja pieni annos mennyt jo parisen vuotta. Nyt odotellaan verikoetuloksia, josko elimistö pystyisi itse kortisolin tuotantoon ja kortisoni voitais jättää pois. Sairauden puolesta se nyt vihdoinkin on mahdollista. Tyttö on viime aikoina ollut oikeen hyperaktiivinen, aivanku pyryharakka, niinku meillä päin ruukataan sanua ;) Unta ei tarvii kuin muutaman tunnin ja silti aamulla oikeen pomppaa sängystä. Vaikeinta murkkuikäselle on kova hikoilu. Onneksi apteekin tuotteet auttaneet joten kuten siihen.
        Voimia kaikille kortisonin kans taisteleville !

        nim.merkki äiskä

        Hei äiskä. Jos olet kiin. reuman luonnonmukaisesta hoidosta perehdy ant.oksidanttiklinikan Rauli Mäkelän ajatuksiin. On kirjoittanut mm. kirjan reuman luonnonmukaisesta hoidosta. Hänen kokemustensa mukaan taustalla voi olla esim vilja, hiiva tai maitoallergia. Omien kokemusteni peruusteella yhdyn hänen ajatuksiinsa vaikka en hänen hoidossaan olekaan pitkän välimatkan vuoksi.
        Itse olen löytänyt avun ruokavaliosta. Olen superallergikko. Ruoka aiheuttaa niveltulehdukseni. Nyt olen puolen vuoden sisään laskenut kortisonin 15mgsta 7,5mgaan. Olen hyötynyt myös antioksidanttihoidosta. Vitamiinit selvästi katkaissevat tulehduskierteen. Toivoisin voivani parantua kokonaan... se jää nähtäväksi .Mutta suunta on oikea. Inhoan itsekin kortisonia .


      • Ei ongelmia kortison
        stilli kirjoitti:

        Hei äiskä. Jos olet kiin. reuman luonnonmukaisesta hoidosta perehdy ant.oksidanttiklinikan Rauli Mäkelän ajatuksiin. On kirjoittanut mm. kirjan reuman luonnonmukaisesta hoidosta. Hänen kokemustensa mukaan taustalla voi olla esim vilja, hiiva tai maitoallergia. Omien kokemusteni peruusteella yhdyn hänen ajatuksiinsa vaikka en hänen hoidossaan olekaan pitkän välimatkan vuoksi.
        Itse olen löytänyt avun ruokavaliosta. Olen superallergikko. Ruoka aiheuttaa niveltulehdukseni. Nyt olen puolen vuoden sisään laskenut kortisonin 15mgsta 7,5mgaan. Olen hyötynyt myös antioksidanttihoidosta. Vitamiinit selvästi katkaissevat tulehduskierteen. Toivoisin voivani parantua kokonaan... se jää nähtäväksi .Mutta suunta on oikea. Inhoan itsekin kortisonia .

        5mg päivässä Kortsoni on hormooni ja yleensä hormoni vajeesta kärsivät ovat rauhattomia on univaikeuksia. Eli ihmisen hormoni tasapaino täytyis saada kohdalleen. Kuinka moni lääkäri tutkii nämä???
        Aika harva jos sitä ei tajua pyytää. Itselläni oli n.6 vuotta aivan omituisia huonovointisuuden tuntoja jatkuvasta ja lääkärit tutki kaiken eikä mitään löytynyt. Sitten eräs reumalääkäri kysyi , että onko ollut huonoja oloja? Niitän on ollu niin lääkäri käski ottaa kortisoni tapletista pienen nokareen ehkä 1mm x 1mm kanttiinsa palasen. Kokeilin annoin sen tabun palasen liueta suussa niinkuin nitro otetaan ja sehän tepsi heti.
        Toinen asia laita vatsa ja suoliston bagteerit kuntoon syömällä jugurtteja ja piimää. Masennukseen tepsii proteini ruokia lisäämällä. Nämä kaikki on tutkittuja ja hyväksi havaittuja.


      • korkea kortisoli
        Ei ongelmia kortison kirjoitti:

        5mg päivässä Kortsoni on hormooni ja yleensä hormoni vajeesta kärsivät ovat rauhattomia on univaikeuksia. Eli ihmisen hormoni tasapaino täytyis saada kohdalleen. Kuinka moni lääkäri tutkii nämä???
        Aika harva jos sitä ei tajua pyytää. Itselläni oli n.6 vuotta aivan omituisia huonovointisuuden tuntoja jatkuvasta ja lääkärit tutki kaiken eikä mitään löytynyt. Sitten eräs reumalääkäri kysyi , että onko ollut huonoja oloja? Niitän on ollu niin lääkäri käski ottaa kortisoni tapletista pienen nokareen ehkä 1mm x 1mm kanttiinsa palasen. Kokeilin annoin sen tabun palasen liueta suussa niinkuin nitro otetaan ja sehän tepsi heti.
        Toinen asia laita vatsa ja suoliston bagteerit kuntoon syömällä jugurtteja ja piimää. Masennukseen tepsii proteini ruokia lisäämällä. Nämä kaikki on tutkittuja ja hyväksi havaittuja.

        Minulla taasen on liika kortisolintuotanto luontaisesti. Tuntuu, että reumapalsta on ainoa Suomi24:llä, jossa on keskustelua kortisolista.
        Vuorokauden testissä aamu- ja aamupäiväpitoisuudet olivat aivan ylärajalla, mutta iltapäivällä jo huomattavasti yli viiterajan (2,73), mutta yksikään sisätautien lääkäri ei ole reagoinut näkemäänsä kaavioon.

        Onko jollain täällä ollut liian korkea kortisoli? Cushingin syndroomasta karvoitus sopii oireisiini, muuta en ole havainnut.


      • minulla myös
        korkea kortisoli kirjoitti:

        Minulla taasen on liika kortisolintuotanto luontaisesti. Tuntuu, että reumapalsta on ainoa Suomi24:llä, jossa on keskustelua kortisolista.
        Vuorokauden testissä aamu- ja aamupäiväpitoisuudet olivat aivan ylärajalla, mutta iltapäivällä jo huomattavasti yli viiterajan (2,73), mutta yksikään sisätautien lääkäri ei ole reagoinut näkemäänsä kaavioon.

        Onko jollain täällä ollut liian korkea kortisoli? Cushingin syndroomasta karvoitus sopii oireisiini, muuta en ole havainnut.

        Minullakin on ollut jo pitkään kortisoli korkealla, eikä aiheuttajaa ole saatu selville. Onko sinun korkeaan kortisoliin jo löytynyt syy?


      • Ei vielä tietoa
        minulla myös kirjoitti:

        Minullakin on ollut jo pitkään kortisoli korkealla, eikä aiheuttajaa ole saatu selville. Onko sinun korkeaan kortisoliin jo löytynyt syy?

        Genova Diagnostics mainitsee kortisolia kohottaviksi tekijöiksi kotisivuillaan:

        "adrenaliinin ylituotanto, stressi, kova työ/harjoittelu, raskaus, tupakointi, depressio, alkoholismi, lihavuus, hypoglykemia, glukokortikoidien käyttö ja Cushingin syndrooma"

        Nuo ovat vain vaihtoehtoja, mutta mikään niistä ei näytä olevan minulla tähänastisissa tutkimuksissa.


    • Aila I

      Minä oltin kortisonia tabletteina ensin, sitten hengitettävänä ja hajuaistini on kadonnut. En haista kuin hieman vain kaikkein vahvimpia hajuja, esim. juuri avatun kahvipaketin hajua en tunnista tai ilmanraikastinta ! Voin vain olettaa tämän johtuvan kortisonista koska muita kuin sitä ja Ventolinea olen nyt käyttänyt. Onko joku muu huomannut samaa ?

    • reukkis

      Sairastan masennusta ja sidekudossairautta (reumaperäinen)-
      Lääkärin mukaan (neurologi) pitkään käytetty KOrtisoni lääkitys saataa aiheuttaa masennusta. Kyseli annokset ja ajat.....

    • Bambuselkä

      14 vuotta syöty nyt kortisonia, eri mittaisia kuureja. Kortisoni ei todellakaan aiheuta masennusta vaan ennemminkin poistaa sitä. Se lienee totta, että kortisoni laskee kehon omaa serotoniinipitoisuutta, mutta vastapainoksi se korvaa itse lääkkeen kautta saman tuntemuksen.
      Isoilla annoksilla tulee todella pahoja impusioita ja agressiivisia puuskia ärsytettynä. Lisäksi sydämen tykytystä, ylivireisyyttä ja unettomuutta.

      Masennusta esiintyy ainoastaan kun kortisonikuuri lopetetaan.

      Masennusta aiheuttaa krooninen tulehdus kehossa, ihan kemiallisesti. Laittakaa esim. googleen "tulehdus masennus" tai inflammation depression".

      Itse sain todella hyvän avun tulehduksen aiheuttamaan masennukseen ja väsymykseen SSRI-lääkkeestä. Sen minulle määrää ihan normaalisti reumalääkäri, muiden lääkkeiden ohella. Sitä ei hävetä ollenkaan syödä, kun tietää masennuksen tulevan tulehduksesta, eikä päässä ole ns. vikaa.

    • RA

      Aloitin Prednisolonin käytön kolmisen vuotta sitten. Sivuvaikutuksina on ollut mielialojen vaihtelu, näppyläinen iho (vaihtelee), hikoilu, hajuaistin muuttuminen, näkö huonontunut, hampaitten vihlonta (ei johdu vetäytyneistä ikenistä vaan alkaa yllättäen ja vihloo kaikkia kerralla), univaikeudet, painonnousu, häränniska ja kuukasvot, yleinen turvotus, peräsuolen kipuilu. Pää on välillä aivan tukkoinen ja sohvalla tekisi mieli makoilla. Ei ole enää samoja mielenkiinnon kohteita kun ennen eikä varsinkaan mitään uusia. Hyvä kun saa tavan askareet hoidettua. Ainoa positiivinen puoli on että ei ole niin paljon kipuja enää. Otan tabletit jo illalla koska aamulla otettuna vaikutus alkaa vasta puolen päivän jälkeen. Reumatologin mielestä ok koska annostus on niin pieni, 7,5mg.

    • rerpe

      Kortisoni pahensi paniikkihäiriötäni ja jouduin SSRI-mössöön tarttumaan. Kai toi serotoniinitaso pääs laskee.

    • TR

      Minulle kortisoni toi yliaktiivisen tilan jossa oloni tuntui virkeältä. Puolen vuoden jälkeen kun annoksia vähitellen pienenettiin alkoi mielialan vaihtelut . Alussa sain tehohoidossa ns. pulssihoitoja jossa määrät olivat tosi suuria ja siitä vähitellen 100 mg kahden vuoden jälkeen annokseni on 7,5 mg.

    • fatic

      Itse kärsin fatiikista(itsepintainen uupumus) ja sen myötä masennuksesta. Masennuslääkkeillä ei ole tilanteeseen apua. Olen kuitenkin riippuvainen niistä. Käyttöä jo 20 vuotta. Pieni annos(alle 20 mg)hydrokortisonia kyypakkauksesta otettuna lieventää uupumustani ja masennustani. Jos jätän annoksen väliin niin alaselän kivut ja uupumus tulee lähes tulkoon heti. On muuten hydrokortisonia käytetty lääkeresistentin masennuksen hoitoonkin pienellä annoksella. Lisämunuaisten uupumus sivuilla on tarkemmin selvitetty kortisonihoidon taustaa. Olen siinä tilanteessa ettei lääkärit kykene auttamaan niin on itselääkintää harrastettava Terv. cfs/fatiikkipotilas

    • 15+13

      Kyypakkauksen tabletti sisältää kortisolia (=hydrokortisoni) ei kortisonia (=kortikosteroidi), josta yleisin Prednisolon sisältää em. ryhmään kuuluvaa glukokortikoidia.

      Taitaa tulla aika kalliiksi ostaa kyypakkauksia masennukseen ??

      • fatic

        kolme päivää hydrokortisonia ja taukoa kolme- neljä päivää. Nyt siirryn prednisoniin samalla pulssilla. Siis 5-7,5 mg prednisonia yhteensä. Taukoja aina kolme neljä päivää. Ongelma on ettei lääkärit suostu kirjoittamaan minulle sitä, eli joudun käyttämään sitä lapseni reseptillä. Olen kuntoutustuella eikä itsepintaiseen uupumukseen ole muut auttaneet. Masennuslääkkeitä syön ilman vastetta. Töihin ei ole mitään asiaa ellen saa oireisiini hoitoa.


    • spp2

      Heippa! Osaisiko joku sanoa, kuinka kauan esim. tuota hikoilua kestää kortisonin lopettamisen jälkeen? Olen syönyt reumaepäilyn takia joulukuusta lähtien (pienenevällä annoksella, välissä nostettiin), nyt määrä on 5 mg päivässä ja toukokuun alusta alkaen 2,5 mg päivässä. Sitten toivottavasti loppuu. Olen aina ollut liikunnallinen, mutta nyt en ole juossut kuukausiin polvivaivojen takia...olen käynyt salilla ja spinningissä, ja etenkin spinnissä nolottaa joskus kun hikoilen aivan järkyttävästi. Siis hiki vaan roiskuaa, karseeta :D. Rauhoittuuko tuo hikoilu kun lääkkeen ottaminen loppuu, vai miten? Kiva jos joku jaksaa vastailla. :)

      • PredniPois?

        Hei, "spp2"!
        Oon myös taas miettimässä Prednisolonin vähittäistä lopettamista. Oon "yrittäny" vähentää/lopettaa ehkä pari kertaa aikasemmin ja just toi HIKOILU on ihan älyttömän runsasta!! Akne tahtoo tulla kans heti mulle, ku vähennän koritisonia, vaikka mulla on 5 mg/vrk ollu nyt vajaan vuoden. Ettei sen suurempi annos mullakaan, nivelreumaan. Oon aatellu taas yrittää rohkaista mieleni ja yrittää vähentää ja ehkä jopa lopettaa kyseisen lääkkeen... Voin yrittää kirjotella tälle palstalle, miten homma etenee. Ois kiva sultakin kuulla välillä, miten on menny, ootko saanu lopetettua ja mitä oireita on matkan varrella, jos on jotain. Tsemppiä ja hyvää kevättä kaikille!!! (:


      • spp2
        PredniPois? kirjoitti:

        Hei, "spp2"!
        Oon myös taas miettimässä Prednisolonin vähittäistä lopettamista. Oon "yrittäny" vähentää/lopettaa ehkä pari kertaa aikasemmin ja just toi HIKOILU on ihan älyttömän runsasta!! Akne tahtoo tulla kans heti mulle, ku vähennän koritisonia, vaikka mulla on 5 mg/vrk ollu nyt vajaan vuoden. Ettei sen suurempi annos mullakaan, nivelreumaan. Oon aatellu taas yrittää rohkaista mieleni ja yrittää vähentää ja ehkä jopa lopettaa kyseisen lääkkeen... Voin yrittää kirjotella tälle palstalle, miten homma etenee. Ois kiva sultakin kuulla välillä, miten on menny, ootko saanu lopetettua ja mitä oireita on matkan varrella, jos on jotain. Tsemppiä ja hyvää kevättä kaikille!!! (:

        En huomannut tuossa mainita että kortisonin lisäksi napostelen myös Salazopyriniä. Se lisättiin lääkitykseen kun oireet vaan jatkuivat. Toivoisin tosiaan että tuosta Prednisolonista pääsisi pian eroon, mutta hiukan epätoivoiselta tuntuu...niskaa ja polvia kivistää päivittäin. Lääkäri sanoi että ota buranaa kuureina, mutta en koe siitäkään olevan apua. Noh, katselen tässä tilannetta ja tarkoitus kyllä olisi lopettaa tuo kortisonin vetäminen mahdollisimman pian...inha lääke!


    • Pontt1

      Puoltoista vuotta olen kortisoonia syönyt. Alkuannos 70 mg/vrk mistä vähitellen pudotettu 5 mg/vrk. Tauti pysyi hyvin hallinnassa.
      Alussa sivuoireina oli kovaa yöhikoilua sekä nukahtamisvaikeuksista. Puhumattakaan mahtavasta ruokahalusta. Painoakin tuli lisää tosi kivasti...
      Annostusta pienentäessä ensin katosi yöhikoilu ja univaikeudet. Ruokahalu palautui pikkuhiljaa normaaliksi ja nykyisin ollut jo jonkunaikaa ruokahaluttomuutta. Ei vain tee mitään mieli.

      Nyt sairauteni antoi jälleen kuulua itsestään -> kortisooni annoksen nosto. Jo parissa päivässä oli aivan selkeästi havaittavissa kipujen väheneminen sekä kuumeen pysyminen aisoissa. Mutta olo on ollut nyt parina päivänä kovin itkuherkkä sekä suoraan sanottuna on vituttanu. Kaikki pienimmätkin asiat tuntuvat ärsyttävän. Tuntuu, että päässä alkaa pikkuhiljaa vippaan.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta tosi tosi paljon

      Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska
      Ikävä
      51
      3527
    2. Mikä sai sut ihastumaan

      Mitä tapahtui?
      Ikävä
      157
      2143
    3. Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli
      Sinkut
      206
      1845
    4. Mitä tehdä asialle?

      Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill
      Sinkut
      134
      1756
    5. 80
      1175
    6. Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?

      Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä
      Maailman menoa
      320
      1136
    7. Hyvää heinäkuuta

      Hyvää huomenta ihanaa. 🦗🌾☔🤗🌻❤️
      Ikävä
      234
      1104
    8. Ethän syytä itseäsi

      siitä miten asia menivät. Mä en antanut sulle tilaisuutta.
      Ikävä
      132
      1031
    9. Olen pahoillani mies

      Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari
      Ikävä
      52
      949
    10. Olet mies varmasti peto

      Makkarin puolella. 🤤
      Ikävä
      73
      919
    Aihe