pakko kirjottaa johonkin, en saa kellekään puhutuksi..ei vaan viitsi vaivata ihmisiä. kahden kuukauden takainen ero sattuu joka hetki vieläkin, niin ettei saa syötyä eikä nukuttua kunnolla. oksentanut ruuat ja satuttanut itseäni jo parikin kertaa, ihan vaan että sisällä oleva möykky on hetkeksi lievittynyt. ei vaan tule helpotusta mistään tähän oloon. Itkeminen ei lopu ja tuntuu ettei elämässäni ole mitään järkeä. lainaan mielelläni ilmaisua: en halua kuolla mutten jaksa elääkään. mulla oli elämääni tarkoitus, mielestäni olen täyttänyt sen nyt ja voin lopettaa tän joka päiväisen taistelun
en toivu
en
2189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet lääkärille menon tarpeessa.
Se, että koit päättyneen suhteen olevan elämäsi tarkoitus, oli kaunis ajatus mutta osoittautui vääräksi.
Toiset ihmiset ovat sitä varten, että heitä vaivataan kun on tarvis. Usko vanhaa tätiä. Olet nyt järkytyksestä pois raiteiltasi, mutta elämä on sinullekin vasta edessäpäin kunhan tulet taas henkisesti "tajuihisi". Olet joko vakavasti masentunut tai lievässä psykoosissa jutuistasi päätellen.
Miksi te erositte?