Laatikainen Lääkärilehdessä

Keskeytän kirjoituslakkoni ja kirjoitan vielä nimimerkillä Liana poikkeuksellisesti tämän artikkelin takia, koska pidän tätä yhtenä merkkipylväänä suomalaisesssa tiedotuksessa. Lääkärilehti lienee hyvin luettu julkaisu lääkärien keskuudessa ja nyt Laatikainen on kirjoittanut siihen artikkelin, jonka luulisi menevän jokaisen lääkärinkin tajuntaan. Laatikainen tarkastelee kriittisesti tehtyjä meta-analyysejä rasvoista.

Artikkeli on luettavissa ilmaiseksi vain määräajan. Lue linkistä!

http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto13_3.pdf

"Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita?"

Lainaan muutamia pätkiä:

"Viimeisen kolmen vuoden aikana on julkaistu
kolme prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvaa
meta-analyysiä (1,2,3). Näissä kaikissa
on havaittu sama yksiselitteinen tulos. Tyydyttyneen
rasvan saannilla ei ole itsenäistä vaikutusta
sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen.
Toisaalta on voitu osoittaa, että transrasvan
saanti on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien
riskitekijä (1). Suomessa transrasvan ja tyydyttyneen
rasvan välille on alettu rakentaa pesäeroa
vasta viime aikoina (4)."

"Suomessa lähes huomiotta on jäänyt se tosiasia,
että hiilihydraateilla on myös itsenäisiä
vaikutuksia klassisiin sydän- ja verisuonisairauksien
riskitekijöihin. Esimerkiksi Käypä hoito
-suosituksessa ei ole mainittu, että 10 E %:n
hiilihydraattien vaihtaminen rasvaan (n. 50 g
hiilihydraattia n. 20 g:aan rasvaa) lisää veren
HDL-kolesterolipitoisuutta n. 10 % eli saman
verran kuin alkoholi tai aktiivinen liikunta
(21,22). Liika hiilihydraattien osuus ruokavaliossa,
eli liian vähärasvainen ruokavalio, vähentää
veren HDL-kolesterolipitoisuutta. Mensink
ym. toteavatkin syöttötutkimuksien meta-analyysissään,
että hiilihydraateilla on haitallisempi
vaikutus kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin
suhteeseen kuin millään rasvalla, edes
voilla (17)."

"Lisäksi on huomioitava, että aikuistyypin diabeetikoita
koskevassa meta-analyysissä oraalisen
sokerirasituksen jälkeiset sokeri- ja insuliiniarvot
olivat alempana vähähiilihydraattisen
ruokavalion noudattajilla, samoin kuin paastoinsuliini
(27). Itse asiassa Kodaman metaanalyysissä
vähähiilihydraattinen ruokavalio ei
hävinnyt vähärasvaiselle laihdutusruokavaliolle
millään mittarilla."

lähde Suomen Lääkärilehti 13/2012
Reijo Laatikainen: Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille
perusteita?
0189
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Liana kirjoitti:

Keskeytän kirjoituslakkoni ja kirjoitan vielä nimimerkillä Liana poikkeuksellisesti tämän artikkelin takia, koska pidän tätä yhtenä merkkipylväänä suomalaisesssa tiedotuksessa. Lääkärilehti lienee hyvin luettu julkaisu lääkärien keskuudessa ja nyt Laatikainen on kirjoittanut siihen artikkelin, jonka luulisi menevän jokaisen lääkärinkin tajuntaan. Laatikainen tarkastelee kriittisesti tehtyjä meta-analyysejä rasvoista.

Artikkeli on luettavissa ilmaiseksi vain määräajan. Lue linkistä!

http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto13_3.pdf

"Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita?"

Lainaan muutamia pätkiä:

"Viimeisen kolmen vuoden aikana on julkaistu
kolme prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvaa
meta-analyysiä (1,2,3). Näissä kaikissa
on havaittu sama yksiselitteinen tulos. Tyydyttyneen
rasvan saannilla ei ole itsenäistä vaikutusta
sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen.
Toisaalta on voitu osoittaa, että transrasvan
saanti on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien
riskitekijä (1). Suomessa transrasvan ja tyydyttyneen
rasvan välille on alettu rakentaa pesäeroa
vasta viime aikoina (4)."

"Suomessa lähes huomiotta on jäänyt se tosiasia,
että hiilihydraateilla on myös itsenäisiä
vaikutuksia klassisiin sydän- ja verisuonisairauksien
riskitekijöihin. Esimerkiksi Käypä hoito
-suosituksessa ei ole mainittu, että 10 E %:n
hiilihydraattien vaihtaminen rasvaan (n. 50 g
hiilihydraattia n. 20 g:aan rasvaa) lisää veren
HDL-kolesterolipitoisuutta n. 10 % eli saman
verran kuin alkoholi tai aktiivinen liikunta
(21,22). Liika hiilihydraattien osuus ruokavaliossa,
eli liian vähärasvainen ruokavalio, vähentää
veren HDL-kolesterolipitoisuutta. Mensink
ym. toteavatkin syöttötutkimuksien meta-analyysissään,
että hiilihydraateilla on haitallisempi
vaikutus kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin
suhteeseen kuin millään rasvalla, edes
voilla (17)."

"Lisäksi on huomioitava, että aikuistyypin diabeetikoita
koskevassa meta-analyysissä oraalisen
sokerirasituksen jälkeiset sokeri- ja insuliiniarvot
olivat alempana vähähiilihydraattisen
ruokavalion noudattajilla, samoin kuin paastoinsuliini
(27). Itse asiassa Kodaman metaanalyysissä
vähähiilihydraattinen ruokavalio ei
hävinnyt vähärasvaiselle laihdutusruokavaliolle
millään mittarilla."

lähde Suomen Lääkärilehti 13/2012
Reijo Laatikainen: Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille
perusteita?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu