Onko kehuttu koskaan kauniiksi tai komeaksi

No eipä sitä kenelläkään ole pokkaa ollut suoraan tulla sanomaan, joskus sivukorvalla jotain söpön tapaista muijien suusta kuullut mutta tuskin tarkoittivat meikäläistä.

Siksipä vieläkin pätee jotkut yläasteaikaiset kiusaajien huutelut joiden perusteella näytän varmasti edelleenkin vastenmieliseltä kaikkien silmään.

Jatkuvasti ja joka paikassa. Oikeastaan kaikkialla muualla kuin kotona miesystävältäni. Hän ei vain osaa sitä sanoa, vaikka tiedän hänen pitävän minua kauniina.

Tiedän tosin, miltä tuntuu olla rumana pidetty peruskoulun ajoilta ja miten pojat reagoivat silloin. Siksi(kin) en koskaan lähde treffeille tai ala seurustella liian ulkonäkökeskeisen miehen kanssa. Kauneus on katoavaista, persoona ei niinkään.

On tietysti.

On kehuttu monesti kasvoja, hampaita, hymyä, hiuksia mutta komeaksi ei ole sanottu.

t. single m23

On sanottu hyvännäköiseksi. Olen mies.

Jotain yksittäisiä ominaisuuksia on kehuttu useampaankin otteeseen, mutta komeaksi muistaakseni vain kerran. Joku nuori tyttö ihastui minuun hetkessä totaalisesti ja piti hakea baarin henkilökuntaa heittämään tyttö pihalle. Ei tainnut olla edes ihan täysi-ikäinen.

Sinkkuna ollessani tavan takaa, mikä mua katsomalla todistaa sen että kaikkia naisia kehutaan kauniiksi.

On. Useampi tuttava ja kavereiden äipät muunmuassa. En vaan itse tahdo uskoa, että olisin mitenkään erityinen.

Ei koskaan...

Never...

On. Silti olen sinkku. Kaunis sinkku.

Kyllä on, mut aika harvon niitä kommentteja yleensä edes tulee kun en käy juuri missään.

Oon sellasessa harrastuksessa jossa on aika suuret suhdanne erot naisten-miesten lukumäärissä, minulle miehenä eduksi.
Varmaan johtunee siitä että välillä tulee naisilta kommentteja/kehuja siinä piirissä, kun ei ole oikeastaan vertauskohteita...

Yhdesti eräs n. 70-v rouvashenkilö sanoi minua komeaksi, mutta tuo ei paljoa lohduta kun oman ikänluokan naisille (nyt 25-30v) olen aina ollut näkymätöntä ilmaa ja joskus suoraan sanottukin että olen ruma. Vissiin kasvot on mulla niin kamalat kun kehon rakenteelta olen kuitenkin hoikka ja urheilullinen.

On. Kauniiksi tai hyvännäköiseksi on sanottu, ei nyt ehkä tuhansia mutta satoja kertoja- ikääkin on kyllä jo 37. Kehuja tulee miehiltä ja naisilta, nuorilta ja vanhoilta.

Sydäntä kieltämättä lämmitti eniten kerran, kun olin kaupassa ja taisin kiittää kassaa jostain, niin joku mummeli tokaisi perässäni, että on se ihanata kun noin kauniilla "nuorella" (hah haa) naisella on vielä käytöstavatkin ;D.

Juu. 2009 mua sanottiin komeaksi ja 2011 & 2012 mulle on sanottu, että mulla on treenattu kroppa. Tosin tuo vuonna 2009 kehunut nainen on nykyään kaverini.

Kaksi juttua on jäänyt eniten mieleen.

1. Istuin sedulassa tyhjällä sohvalla kun paikalle tuli aika iso joukko lähinnä vaaleita naisia. Kaksi näistä naisista (jotka olivat ihan nättejä ja istuivat lähimpänä) kehuivat miehekkyyttäni ja ulkonäköäni ja myös tarjosivat nuuskaa. Sillä hetkellä vain olin aika sulkeutunut ja aluksi melkein töykeä näitä naisia kohtaan. Lopulta jäin yksin yhden naisen kanssa joka vielä alkoi psykoanalysoimaan kuviteltua kovaa menneisyyttäni (sikäli tottakin) ja kehumaan komeaksi. Sitten nainen sanoi menevänsä tanssimaan ja kysyi odottaisinko. Tietysti kruunasin tilaisuuden sanomalla että menen katsomaan kaveriani joka oli keski-ikäinen minua nuorempien naisten metsästäjä ja oharien tekijä.

2. Olin baarissa ja paikalle tuli sekalainen naisseurue. Yksi vanha koulututtu joka tunnisti minut ja väitti että puolet tytöistä olivat ihastuneita minuun yläasteella. Olin epäuskoinen. Hänen kaverinsa myös vihjaili että haluaisi antaa minulle seksiä ellei olisi varattu. Eihän tuossa mitään varsinaista ulkonäön kehumista ollut mutta silti.

On sitten muitakin juttuja mutta nuo ovat lähinnä jääneet LIVE-elämästä mieleen.

No eipä miehet mua juurikaan kauniiksi kehu. Mitä nyt joku rapajuoppo pultsari on joskus kommentoinut kaverilleen, että hyvännäkönen mimmi.

On kehuttu komeaksi. Ei nyt varmaan kahta sataa, mutta ainakin yli 100 kertaa. Myönnän näyttäväni joskus ihan komealta. Suurimman osan ajasta tunnen kuitenkin olevani melko ruma.

Aika useinkin kehutaan kauniiksi. Niin miehet kuin naisetkin. No,negatiivisiakin kommentteja toki kuulee myös, mutta enpä ole onneksi niin ulkonäkökekeinen että välittäisin.

Toisinaan alkaa jo ärsyttää, kun kuulee jokaisen miehen suusta, kuinka kaunis olen. Jotenkin koko kehu kadottaa merkityksensä ja tuntuu, että miehet hokevat sitä monille monille naisille. Tekee mieli sanoa "no, etpä oo ensimmäinen joka kehuu, mutta empä nyt niin tiedä". Kuulostipas itserakkaalta:D. No, vastaus kysymykseen on kuitenkin: kyllä, kehutaan kauniiksi useinkin.

Satoja kertoja on sanottu komeaksi, aina on tuntunut hyvältä. Sekä naiset että miehet ovat kehuneet. Hetero olen ja niin kehujatkin ovat olleet, jostain syystä vaan miehetkin sanoo toisilleen tuollaista kun ne on tarpeeksi kännissä. Itsekin yritän kehua silloin kun siihen on hyvä tilaisuus. Joku aika sitten joku nainen baarissa kysyi että miltä tuntuu olla niin hyvän näköinen että saa kaikki naiset jotka haluaa :) Silmiä, katsetta ja itsevarmuutta on kehuttu. Itsevarma olen kyllä ollut lapsesta saakka. Parhaimmalta on tuntunut se kun aika monikin on sanonut mua vaikutusvaltaiseksi, sellaiseksi kun tulen huoneeseen niin kaikki huomaa sen vaikka en sanoisi tai tekisi mitään ihmeellistä. Tuon olen kuullut eri versioina kymmeniä kertoja, miehiltä sekä naisilta. Karismaattiseksi on sanottu usein.

Mielestäni silloin kun tuntee itsensä komeaksi ja itsevarmaksi niin silloin on sitä. Jos taas olo on epävarma niin sitten ei näytä komealtakaan ja karisma on poissa.

Ei ole sitten tarkoitus kehuskella noilla asioilla, kirjoitin vaan asioita joita on ollut mukava kuulla. On mua haukuttukin maasta taivaaseen ;D

On. Mutta osaan toki erottaa kohteliaisuudet todeksi tarkoitetuista kommenteista.

On sanottu "kauniiksi",esim muutama päivä sitten mies piti kaupan ovea auki ja kehui "kauniiksi naiseksi".
On myös tullut päinvastaista esim kerran humalainen mies kadulla tarttui kiinni ja kysyi:"kuvitteletko olevasi kaunis?" olin paniikissa kiinnitarttumisesta enkä saanut sanaa suustani. Mies kertoi, ettei "ulkonäköni titenkään ole oma syyni, vaan isäni kiveksistä löytyy syy". Ymmärsin, että hän tarkoitti mun olevan ruma. Olen aina pitänytkin itseäni keskimääräistä rumempana naisena, en ole koskaan kuvitellut olevani kaunis. Ymmärrän, että jotkut miehet käyttävät sitä kehumista "kohteliaisuuttaan" tai saadakseen piparia.

Ei ole kehuttu koskaan, mutta toisaalta rumaksikaan ei varsinaisesti ole haukuttu, jos nyt jotakin positiivista haluaa hakea.

Ei kauniiksi, koska sitä en ole..Mutta kyl tässä vuoden aikana on sanottu söpöksi ja nätiksi..Mainittakoon, että olen jo ylittänyt 40 v. rajapyykin eli olen kurppa.

Mut joskus olen kyl huomannut katseesta et ehkä tuo ajattelee niin...

Eipä ole, ainoa kuka koskaan on kehunut, on äitini. :D Se on jo aika surkuhupaisaa!

Rumaksi sen sijaan on haukuttu useinkin, varsinkin silloin joskus nuorena. Nykyäänkin joskus joku jotain sanoo.

Tottahan se on, ei minua ole kauneudella siunattu. En silti ymmärrä miesten halua loukata, antaisivat minun olla.

Satoja kertoja, mutta tuskin tuhatta tietooni tullutta. En ole niin laskenut.
En äkkiseltään keksi sellaista ruumiinosaa, joka olisi jäänyt paitsi. No ehkä varpaat.

Eipä ole ei. Ainoastaan jotkut naispuoleiset kaverit ja vanhemmat naiset ovat komeaksi kehuneet. Oman ikäiset sinkkunaiset ovat ainoastaan haukkuneet rumaksi läskiksi.

mummo sanoi joskus kuusivuotiaana, että tytöllä on paksu letti, mikä ei sekään nyt enää ole tavallista paksumpi. Toinen mummo sanoi joskus, et on komee nainen. mitä lie sekin tarkotti. Varmaan kokoa.
Että onhan mua kehuttukin joskus.
Kerran joku kehui peppua, mut se luultavasti oli tarkotus loukata huumorin varjolla.
Mut oikeasti jos joku kehuis joskus kauniiksi, mä olisin varma, et se on jotakin kohta vailla, koska en ole kaunis.
Korkeintaan kauniisti sanottuna aivan perustavallinen ja jos perustavallinen on nätti, niin sanotaanko, että korkeintaan sitten sukupuolen erottaa.
Sellaset kolkytä vuotta vanhemmat miehet kehuu nätiksi tytöksi. Mut ei koskaan kukaan vastakkainen sukupuoli ole kehunut ja parempi niin, mä olisin kyllä karvat pystyssä, että mitä nyt, jos joku sellasen räikeyden tekis joskus. Se on niin selkeen provosoivaa tai tarkotushakusta huomioiden mun ulkonäön.

Huikein juttu olis, jos joku kehuis luonnetta tai jos kehuis vaikka mukavaksi ihmiseksi tai jotakin vastaavaa, mikä oikeasti lämmittäisi mieltä.

anytime, anywhere

Kroppaa monesti, naamaa ei ikinä kukaan, pari kertaa kuullut kyllä sanottavan rumaksi. Kateeksi käy kyllä niitä joita kehutaan komeaksi, nostaa varmaan mukavasti itsetuntoa/varmuutta. Jos ei saa ikinä hyvää palautetta niin on vähän eri juttu.

Yeap, niiin usein, että jos en olisi kasvatettu näin p-n vaatimattomaksi, niin pissi olisi kiehunut päässä jo pitkään.

Kroppaa ja naamaa on kaikki kehunut kenen kanssa olen tapaillut/seurustellut useasti siis. Sama juttu yhdenillan-jutuissa (tyyliin aamulla jne)

Juuri muutama kymmenen minuuttia sitten olin lähikaupan kassajonossa, jossa edelläni oleva kundi kehui kassatyttöä silmäniloksi. Tyttö punastui somasti, mutta sai kysyttyä napakasti 'Miten niin?' Kundi totesi ykskantaan tytön olevan aito eli maalaamaton ja rei'ittämätön. Voisin miltei odottaa tapahtumalle jatkoa!

Yks tytöntyllerö sano tälle pojanpallerolle baariehtoon tiimoilta, jotta soot niin ristuksen ruma että vaikutat suorastaan komeelta. Sama ihminen on ollu kiinteistössä sen lausahduksen tiimoilta 22 vuotta. Kaikenmoista:)

Entisessä suhteessa narsistinen ex laittoi mut niin maanrakoon että nyt kun mua kehutaan söpöksi, tähtisilmäksi , hymyhuuleksi mahtavan mukavaksi ihmiseksi ym .. NIin itse kritiikki niin kova että en meinaa uskoo näitä kommentteita, kyseenalastan ne omassa mielessäni.. Jo kans 40 ....

Olen saanut ulkonäöstäni kehuja jopa tuntemattomilta suomalaisilta miehiltä keskellä katua - suomimiehet kun harvoin kehtaavat sellaista sanoa noin vain. Parhaiten on jäänyt mieleen eräs mies, joka huudahti ohitseen kävellessäni että "jumalauta kun on kaunis nainen" :D En itse ole erityisen tyytyväinen ulkonäkööni mutta toki kehut piristävät. Kaikkein eniten miellyttävät tämmöiset spontaanit kehut tuntemattomilta, on paljon hauskempaa kuulla kehu esimerkiksi kaupungilla kävellessä kuin vaikkapa baarissa, jossa miehet varmaan kehuvat jokaista naista. Oma poikaystäväni myös pitää minua oikein kauniina ja onneksi myös sanoo sen.

On.

on kehuttu, oikeasti kauniiksi, omaan kuulemma ihanan hymyn
ja uskomattoman hyvän vartalon. Kehut ovat tulleet molemmilta
sekä miehiltä ja naisilta. Ja tälläinen pakkaus on edelleen
sinkkuna...???

On kehuttu komeaksi useaan kertaan jopa ärsyttävyyteen asti. Itseni mielestä olen ihan tavallisen näköinen ja muutenkin aivan tavallinen tallukka. En tiedä mitä muut sitten meikäläisessä näkevät.

Naisilta tulleista kehuista mainittakoon: voiko joku olla noin kaunis, luulin että jumala astui sisään, mikset mene mister finland kisaan, bvoisit olla ammattilainen,......mutta homoilta ne vasta kovimmat kehut ovat tulleet. Naiset eivät ole samalla tavoin käyneet käsiksi kuin homomiehet. Kehut 20 - 30 vuotta sitten, nykyisin saa olla rauhassa. Painovoima on tehnyt tehtävänsä.

On kehuttu, en musta että komeaksi, mutta ainakin ihanaksi, soöpksi hottikseksi ;) Onkohan se nyt miehelle meriitti?

Naiset ovat kehuneet ulkonäköäni, vaikka pidän itseäni aivan tavallisen näköisenä. Jos menen jonnekin, niin hetken päästä vedän puoleeni naisia kuin kärpäspaperi.

Italialainen naisystäväni kehuu minua jatkuvasti, joka päivä. En ole mielestäni "bellissima" mutta kieltämättä on mukava kuulla kehuja. Ja tottakai kerron hänelle joka päivä kuinka kaunis hän on ja kuinka nautin hänen seurastaan. En kertoisi jos en tarkoittaisi... Hän on ihana!!!

On ja jatkuvasti kehutaan enne suhdetta ja suhteessa niin että kukka nousee hattuun :))DD

On kehuttu kasvoja, vartaloa ja hiuksia- so what?

Miehet, jotka ensimmäisenä ovat kehumassa ulkonäköä eivät ole tyyppiäni.

Työn puolesta kehuja kuulee tämän tästä, ei siviilissä ;(

siis kuka??? tuossahan on kaikki jotka voi kehua da daaaa

Me ihmiset olemme vielä niin hirveän pinnallisia. Ehkä vielä joskus ihmiskunta painottaa muitakin arvoja kuin ulkonäköä. Siihen on vielä matkaa, kuitenkin.

Yksi juttu jää huomioimatta.Kauneus ja "rumuus" on katsojan silmissä!Vanha sanonta toinen tykkää äitistä toinen tyttärestä.Olemmehan yksilöitä edelleen.

Ei. Lähinnä päinvastoin.

Ketäpä ei olisi joskus kehuttu.

Huomattavasti vanhempien ihmisten kehut kannattaa jättää omaan arvoonsa eli huomiotta - ne eivät yleensä ole realistisia.

Koko ala-aste ja yläaste kiusattiin, sitten jotain tapahtui ja nykyisin kuulee niitä kehujakin. On se mukava kuulla että on kaunis, jos on vaikka laittautunut jonnekin lähtöä varten.

naisten toimesta, joita pidän tyhminä : (

Sinkkuna ollessa ei ole kehuttu mutta parisuhteessa ollessa on kehuttu, sekä oma mies että vieraat miehet - mutta vain muutaman kerran ja toinen oli kännissä (kaikki näyttää hyvälle kännissä). :( On mua kehuttu nuoren näköiseksi ja lapsen kasvoiseksi joten kaipa ne voisi ottaa kehuina myös? :D

On kehuttu. Se on silti jännä. Tiedän olevani siis oikeasti kaunis, silti silloin tällöin tulee vastaan niitä ihmisiä, jotka kehuvat ulkonäköä vain saadakseen jotain. Toki ulkonäkökin on usein myös mausta kiinni. Kyllä sen erottaa, kun toinen oikeasti tarkoittaa sanomisiaan, eikä vain puhu lämpimikseen tai sinua lämmitelläkseen. Eikä kyllä minuun ole tuo ulkonäön imartelu ole koskaan lämmittänyt. Jos toinen sanoo hauskaksi, älykkääksi, mukavaksi jne, se iskee huomattavasti paremmin (olettaen, että toinen on tosissaan ja on kyennyt asian jostain toteamaan). Ja tietty on eri asia, että kuka kehuu. On ihan sama, jos joku ventovieras ihminen pitää minua kauniina ja sanoo sen. Toisaalta jos tapailemani mies sanoo minua kauniiksi, niin siitä sitten saattaa jopa punastua..

Jossain vaiheessa aika useastikin, nyt harvemmin. Oisko iän tullessa rupsahtanut ;-). Vanhemmilta miehiltä kuulee enemmän kehuja.
Ala ja yläasteella pojat haukkuin rumaksi ja siitä jäi huono itsetunto. Joka on kyllä noussut niistä ajoista, mutta on vieläkin aika huono. Kehut on ihan kivoja, mutta toistaalta niistä tulee vaivaantuneeksi.

Oma mies on kehunut valitettavasti aika harvoin. En itsekään kyllä huomaa kehua kumppaniani tarpeeksi usein.

Ärsyttävintä on ollut kun eräs ex-kehui paria ystävääni kauniiksi. Jotka kyllä ovatkin tosi kauniita. Ja ylisti myös ex-tyttöystävään "Miss Maailmaksi" ja näytti kuvaa. Eron jälkeen soittelikin tälle toiselle kaverilleni! Pässi...

On kehuttu nätiksi, kauniiksi, jopa hotiksi. Ihan kiva jos tykkäävät, mutta itse en anna juuri arvoa ulkoiselle kauneudelle. Sisäinen kauneus on se jolla on merkitystä. En ihastu ulkonäköön, olen tavannut monia komeita miehiä mutta en ole tuntenut vetoa yhteenkään. Sen sijaan olen ihastunut pariin mieheen, jotka eivät ole mitään mr. maailmoja. On ihan sama vaikka olisit Brad Pitt, jos väliltä ei löydy kemiaa.
Jos ihminen on kaunis/komea mutta sisältä löytyy pelkkää kuraa, alkaa ulkokuorikin näyttää rumalta.

Yläasteella en ollut niitä luokan näteimpiä tyttöjä, mutta pikkuhiljaa olen alkanut kaunistumaan. Olen melko persoonallisen näköinen, mutta on minua kehuttu monesti kauniiksi, etenkin baarissa. Tosin niistä kehuista en niinkään ota tosissani. Jos laitan itseni kuntoon (meikkaan, laitan hiukset ja kivat vaatteet) pidän itseäni jopa kauniina. Normaalisti ilman meikkiä kotona laittamattomana on kuitenkin ruma olo.

On kehuttu. Fyysinen habitukseni ei ole kaikkien makuun, mutta ihan tarpeeksi saan positiivistakin palautetta. Onhan se kieltämättä mukavaa. Omasta mielestäni olen paljon miehekkäämpi nyt päälle kolmekymppisenä kuin 20-v jolppina. Raamejakin kun on tullut lisää niistä ajoista.

Kehutaan usein ja naiset pörrää ympärillä jatkuvasti. Saan myös parempaa palvelua liikkeissä ym. On hyödyllistä olla komea.

On joitakin kertoja kehuttua silmiä ja hymyä. Ne taitavatkin olla parhaat osa-alueeni, muuten ei paljon kehuttavaa ole.

On kehuttu useasti kauniiksi, olen siis nainen.

Monta kertaa.. :)

Mutta joskus kehuminen tuo paineita näyttää aina hyvältä.

Kyllä on kapakassa, ja hetken-kulutta on pyydetty tarjoamaan juotavaa.

On, itseassiassa harvinaisenkin usein. Silti en pidä itseäni mitenkään ainutlatuisena, vaikka omasta mielestäni kauniilta naisiilta niitä ns. palaviilta tuntuvia katseita sillontällöin saankin. Se on kyllä ihana tunne, mutta siihen se tyssääkin.

Oma tunto ei vain salli astua pidemmälle.
Jokin lääke tähänkin voisi olla, mutta tuskin tässä mitkään rohdot, tahi edes pelastusarmeijjakaan lopulta auttaisi. Se on ilmeisesti vain niin syvällä.

Ehkä kaiken takana on vain tämä pitkään kestänyt kokemattomuus ja samalla korostunut tunne siitä, ettei kukaan enää voisi huolia? Kamala yhtälö, ja saa tuntumaan kaiken niin lopulliselta. Sama se toisaalta.
On tässä ennenkin yksin pärjätty.

Ihmeitä siis todella pitäisi tapahtua, että tämä muuri murtuisi ja muuttuisin ujosta rohkeammaksi.

Ehkä seurustelu ei vain ole juttuni? Mene, tiedä, mutta vaikealta se tuntuu, mutta samalla niin haluttavalta. Omituista taas.

On helvetin rumaksi :D Mut iha sama mulle, mää tiedostan asian niin asia on mun kohdalta käsitelty, jos jollekkin tulee parempi mieli siitä et saa haukkua minua rumaksi niin siitä vaan sitten :D Vanhuus ei tule yksin, rumuus senkun lisääntyy, rumasta tulee entistä rumempi ym ym.

Många gånger. "Sitähän ollaan ihan ihmisen näköisiä ajankohtaan nähden"

Suunnillee jatkuvasti ku tuol kaupungilla menee, joku mies tulee kehuu kuinka upee ja kaunis mä olen. Ihan mukavaahan se on ku joskushan sitä vanhuus ja rumuus kuitenki tulee ni sit voi muistella sitä ku oli vielä nuori kaunis ja hyvännäköinen

Ikinä sanottu komeaksi. Vituttaa...

Viimeksi komeaksi sanottu 8 vuotta sitten kun olin 16 vuotias. Tyttö oli kännissä.

Mieleen on jäänyt koulussa tapaus, kun kaksi poikaa katseli minua. Toinen kysyi toiselta ulkonäöstäni ja vastaus oli, että olen kuulemma ihan ok, mutta liian hiljainen. Toisaalta olin tyytyväinen tuohon vastaukseen, mutta siinä myöskin korostuí taas hiljaisuuteni. Silloin teki kyllä mieli juosta huutaen portaita alas ja näyttää, että kyllä minustakin ääntä lähtee :) Olen vaan ollut väärässä koulussa ja olen edelleen. Täällä ei oikein ole "sopivaa" seuraa ja en pysty olemaan oma itseni. Harmi, että ne vähäisetkin koulukaverit ovat vaihtaneet muuhun kouluun :( Silloin, kun olin vielä sosiaalisempi koulussa monet pojat katselivat minua kiinnostuneena. Sitä mukaa, kun kaverit lähtivät ja jäin aika yksin, heidänkin mielenkiintonsa hupeni. Ärsyttävää, aina toivoisi, että vieressä olisi joku jonka kanssa voisi nauraa, samalla sitä antaisi itsestään paremman kuvan, eikä näyttäisi tylsältä. Ja minulla ei ole mitään hiljaisia ja ujoja vastaan, itsekin kuulun paremminkin siihen ryhmään, asiat vaan tuppaavat vaan olemaan niin, että hiljaiset ihmiset eivät herätä kiinnostusta, eikä siinä sitten ulkonäkö auta. Mutta täytyy kyllä sanoa, että minusta hiljaiset ja ujot ovat monesti tosi hyviä kavereita, kun ensin vähän tutustutaan :)

on kehuttu mut sehän on katsojan silmässä. ite oon omaa namaani kyllästyny kauan sitten..näytän miltä näytän, kukaa ei kuitenka kelpuuta.

Kyllä vain. Minulla on suomalaiseksi naiseksi tosi kaunis vartalo, sellainen pitkänhuiskea tiimalasi ja kasvotkin aika kivat, tosin nyt alkavat jo vuodet painaa ;)

Olen liian komea, tytöt eivät uskalla puhua minulle. Muuten olisi kyllä varmasti kehuttu. Baarissa en käy, siellä olisi tullut varmasti satoja kännikehuja.

Kyllä on. Olen 25-vuotias mies, ja kroppakin on kuosissa usean vuoden kamppailu- ja punttiharrastuksen takia ja olen saanut lahjaksi komeat kasvot. Harmi vaan että kiusaannun todella paljon enkä välittäisi kuulla näitä kehuja. Vietän aikaa mieluiten yksin ja menen usein bissellekkin yksin, ja se on todella ikävää kun ei saa rauhassa olla, heti tulee joku (usein vielä humalainen) tyttö/nainen iskemään. Haluaisin olla kiltti, mutta välillä on pakko olla töykeä. En vaan jaksa jutella ihmisille.

Toinen juttu on se että olen myös homojen mieleen ja niiltä saa kuulla kommentteja ja iskuyrityksiä todella usein :/ ja monet miespuoliset kaverini usein kännissä alkavat selittämään että "helvetti mä oon kateellinen sulle, sä saisit kenet tahansa".

Ei se oo siitä seksistä kiinni, ainakaan mun onnellisuutta ei määrittele yhden illan jutut, joita en edes harrasta. Löytäis vaan sen sielunkumppanin...

Kuitenkin, en vaihtaisi kasvojanipoiskaan.

Huoh. Anteeksi avautumiseni.

Siis jos ei perhettä jne lasketa, en muista moista ihmettä tapahtuneen kertaakaan. Sen sijaan painosta saa kyllä kuulla sieltä sun täältä jne.

Kerran tullut kommenttia ulkonäöstä, jonka otin kehuna, muttei sanottu komeaksi tmv.

Kerran baarissa homo yritti iskeä ja sanoi mun olevan aivan nuoren William Hurtin näköinen. Vai oliko se sittenkbään kehu, kele!

Useasti ihmiset ovat sanoneet komeaksi, miellan itseni enemman varmaan sinne kauniin/sopon miehen/pojan puolelle, omaan babyfacen, mut lienee komeus parahtaa kayntiin tossa 40-v kieppeilla jolloin....nyt saan teinia helposti, mut tos 40-v 20-30 jne...tulee ovista ja ikkunoista. Jos siis olisin sinkku tuolloin mita tosin epailen. Jooh...mut sanoisin itseni olevan kylla tyttojen mieleen, kokemusta on. Mut sanoisin kylla etta kylla mun larvissa jotakin rumaakin varmasti loytyy, riippuu niin paljon ihmisesta, subjektiivista.

Teinina pojat/kaverit kutsuivat homonaamaksi jne...mut otin sen vain kehuna, tiesin etta ovat vaan kateellisia, noh..toki tyttoja oli, ei mee napit tasan tassa maailmassa, olen onnekas.Mun vanhemmat on aika hyvannakoisia,nuorekkaita, geenit on hyvat, ainakin ulkoisesti :) Mut kaikille luusereille ja rumille ni koittakaa parjaa ja tehkaa parjaanne ni loydatte tosi rakkauden, sillon sen taytyy olla sita jos teidan kans rupee olee, itsekin toivoisin loytavani sen joku paiva eika vaan tata seilailemista ja naiivia palloilemista. Pitas varmaa aikuistuu ensin, mut sita odotellen...parjaillaan

No ei komea -sanaa ole käyttänyt kukaan paitsi yksi tyttöystävä, niitähän ei laskettu... söpöksi ehkä pari kertaa, mutta se alle kolmekymppisenä. Parhaat spontaanit kommentit tuntemattomilta mitä itsestäni kuullut on "sä et ole varmaan koskaan tehnyt oikeita töitä" (keski-ikäinen mies ruotsinlaivalla), "sä olet varmaan joku elokuvaohjaaja" (nainen baarissa) ja "toi on varmaan joku rikas" (pari nuorta tyttöä joiden ohi kävelin).

Mikään noista ei tietenkään pitänyt paikkaansa, joten olisi nyt edes kehuttu komeaksi tai jotain :D

Oon saanu silloin tällöin kehuja, ja sellaisia tekstejä että olis ihastunu tost vaan meikäläiseen. Silmät alkanu pyörii päässä että onko jotain taka-ajatuksii esittävällä henkilöllä joka sanoo sellaista mulle päin näköö... Sinkku että avioliittoni aikana kyseisiä miehiä löytyny...

On kehuttu.

On sanottu komeaksi, söpöksi, mukavaksi, kivaksi, fiksuksi jne.

Olen 45v. mies :)

Minun näkköö on kehuttu aina, ainakkii tukkoo. (Onko sijala tukka?)

"Onko ulkonäköäsi koskaan kehuttu?"

Ei ole. Mutta rumaksi on sanottu.

Ulkonäköäni on kehuttu. Kyllä. Muut kuin edellämainitut. Katsojan silmässä on kauneus.

Ei kai aikohin. Joku nainen luuli kuulemma noin 4-kymppiseksi, vaikka olen 52v. Otin sen kohteliaisuutena.

Mitä väliä sillä oikeastaan, jos on tai ei. Oikeimman vastauksen saa, kun menee peilistä katsomaan. Makujakin on niin erilaisia.

Mikä tää aloittajan pointti on?
Jokainen vastaa on tai ei - vai?
Joo, on kehuttu.

Ei ole.
Ei edes ne vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat eikä poikaystävistä yksikään ei koskaan. Siksipä itsetuntoa ei ole tässä asiassa ja pidän itseäni rumana naisena.

Kerron hieman 'ulkonäköongelmasta.' Minua on nuorempana ehkä kehuttu. Muistan useasti eri ihmisten, naisten tai miestenkin sanoneen kauniita ja positiivisia kommentteja ulkonäöstäni. Jopa sukulaisteni, jotka ei kehu yleensä tällaisia turhia juttuja. Sitten tapahtui monia asioita. Itsetuntoni oli täysin nolla. Syitä oli monia, pääosin psyykkisiä. Näin itsessäni pelkkiä virheitä. Vastapäätä istuvalla hlöllä oli tusina kauniimpaa luonteenpiirrettä ja kaikkea muutakin mitä ei ollut minulla. Sulkeuduin itseeni. Sen jälkeen vaikeudet olivatkin kasvava jokaipäiväinen vyyhti, Aloin vaivihkaa ulkoistamaan kaiken sisäisen tuskan eli minun kohdalla siirsin sen ulkonäkökielteisyydeksi itsessäni. Urheilin ja vieläkin teen sitä. Laihduin ja huomasin kasvoni! Joissa ei ollut mitään vikaa. Minä siitä huolimatta kävin plastiikkakirurgilla konsultaatioissa. Olen teettänyt oikeasti pieniä 'korjauksia.' Tilanne oli n. 7 vuotta sellainen etten voinut tavata miestäni kuin pimeällä. Tuska sisälläni oli kammottava. Mies on melko komea. mutta sekään ei auttanut minua tajuamaan tilaani. Nyt olen keski-iässä ja näytän aivan kekiveroihmiseltä, ehkä paremmaltakin. Nyt olen rennompi. mutten ole sinut ulkonäön kanssa siltikään. Minulle kehittyi pakonomainen tarve nähdä peilissä jotai muuta kuin olin. Se oli harhaista ja vaikeaa tajuta. Kun uskalsin sanoa sanan ruma, tarkoitin itseäni, ihmiset katsoivat ymmällään, mitä tuo nainen hourailee. Psykiatri totesi minulle, että olen paremman näköinen kuin useimmat kadulla kävelevät ihmiset. Se lämmitti ja lohdutti hetken. Miksi kerroin tästä on siksi, koska ihmiset eivät ajattele kuinka puhuvat ja haukkuvat suoraan muiden ulkonäköä. Ihmiset myös vaativat omalta itseltä sairastuttavan paljon ulkonäön osalta. Haluiaisin itse kehittyä niin paljon, että välttäisin takertumasta omiin ulkonäöllisiin seikkoihin enää, koska minut se on vienyt itseinhon ja lähes tuhon pisteeseen. Kauneus ei ole ulkopuolella ihmisessä. Sen tahdon opetella hyväksymään ja tajuamaan. Se ei ole keinotekoisesti leikattu tms, ei hyvien geenien tulos. Joku voi pitää kirjoitustani naiivina tai höpöjuttuna. Se voi olla helvetillinen piina, kun ei ole tasapainoa ja vajoaa omaan tuskaiseen negatiiviseen kuvaan itsestä. Ulkonäkö on jokaisen oma asia, kun puhutaan siitä kuka on kaunis tai ruma. Itse en ole ikinä arvioinut ihmistä ulkonäön perusteella. Olen ollut kohtuuton ja julma itseäni kohtaan. Vieläkin itse olen epävarma oman ulkonäön suhteen. Minua liikunta ja urheilu on auttanut valtavasti. Monissa asioissa. Säälin nuoria ihmisiä, jotka koettavat paikata puuttuvaa itsetuntoa vaatteilla, ylenmääräisellä huoltamisella. Se tuottaa kilpailutilanteen nuorten välille, joka luo pelkkää pahaa oloa. Itse sen olen kokenut. Suvaitsevuus on hieno sana. Se on niin vaikeaa toteuttaa. Tervettä elämää jokaiselle. joka tuntee pahaa mieltä ulkonäön kanssa.

On kehuttu kauniiksi ja mm. söpöksi,vaikka en omasta mielestäni kaunis tai söpö olekaan.

Yläasteella olin ruma ankanpoikanen. 21-vuotiaana minusta tuli suuren luokan kaunotar. Nyt lähempänä 30. ikävuotta elopainoa on tullut lisää ja olen taas tavis. Näin se on mennyt.

Hyvin usein.

Helvetin usein! Baarissa klo 03.00 ja sitten taksijonossa kanssa. :(

Baarissa nyt kehutaan melkeinpä ketä tahansa, ellei muistuta quasimodoa. Humalassa ihmiset näyttävät kauniimmalta kuin mitä ovatkaan, tämä on muuten tieteellisesti todistettu. Baareissa myöskin on plajon pillun vonkaajia. Lähes minkätahansa näköistä naista ylistettään milloin, jumalattareksi, kaunottareksi, hottikseksi jne. Tätä ovelaa kikkaa moni mies käyttää saadakseen seksiä. Ei suinkaan välttämättä kehu siksi että tarkoittaisi mitä sanoo. Siksi on vaikea tietää mitkä baarissa saadut kehut onvipittömiä ja mitkä ei.

Kaverini tyttöystävä kerran kehui minun ja veljeni silmiä (ollaan kaksosia, ei kuitenkaan identtisiä) :D Minun turpavärkkiä ja kroppaa (177cm 65kg) on haukuttu tyyliin: "ei tolla naamalla", ja "kasvata lihaa luitten ympärille ja mene salille". Harvoin kuulen komeuden ylistyksiä.
Ala-asteella vaihdoin koulua ja yllätyksekseni kaikki ikäluokkani tytöt olivat minusta kiinnostuneita. Tosin kehuja ei tullut silloinkaan. Tämä kiinnostus heidän keskuudessaan loppui kuitenkin minun aikaiseen murrosikään, jonka vuoksi ajelin naamaani jo 12 vuotiaana ja babyface oli historiaa.
Ulkonäöstäni en siis osaa sanoa mitään (en tiedä olenko komea/hyvännäköinen), minkä huomaan epävarmuudessani.
Ihmettelen kuitenkin suuresti suosiotani vanhempien naisten seurassa (28-40v)
Oma ikäluokkani harvoin katsookaan minuun päin. Feedbäkkiä on tosin tullut ainakin äänestäni, jota on kehuttu seksikkääksi, mutta se nyt ei liity ulkonäköön mitenkään.

On monesti kehuttu söpöksi, suloiseksi, komeaksi ja kauniskasvoiseksi.
Harmi vaan, että naiset tuntuu arvostavan enemmän miehekkyyttä ulkonäössä. :(

On kehuttu ja hyvin, hyvin usein. Missä sitten liikunkin, joku lähestyy minua ja kertoo minulle kuinka kaunis olen. Täytyy vain myöntää, että olen niin tottunut siihen, etten oikein noteeraa asia sen kummemmin, kiitän vain ohimennen kohteliaisuudesta. Joskus saa kuulla todella hulluja ehdotuksia, yksi mies lähestyi minua tanssiravintolassa kerta toisensa jälkeen, ja ehdotti, että meistä pitäisi tulla pari, koska minä olen niin kaunis ja hän niin hyvännäköinen. Yes, niinhän se menee.
Ei meinannut millään uskoa, että sai pakit.
Myös täysin vieraan naiset ovat sanonut minua kauniiksi, vaatekaupan myyjät ym

up