Stefan Wallinin mukaan hänen luopumisellaan RKP:n johtajuudesta ei ole mitään tekemistä Dragsvik-kiistan kanssa. Tähän voi uskoa siinä kuin puolustusministerin taannoiseen väitteeseen siitä, että Tammisaaren varuskunta säilytetään vain sotilaallisista syistä.
Kaikkia varuskuntia joudutaan pohtimaan uudelleen jo ensi vaalikaudella. Koko puolustuspolitiikkaa on tällöin valmisteltava koettua demokraattisemmin. Kaikkea ei pidä kääriä jännittävän "sotasalaisuuden" vaippaan. Varuskunnissa on punnittava strategisten seikkojen ohella muun muassa peruskorjausten tarvetta ja harjoitusalueiden läheisyyttä, mutta myös kieli- ja aluepolitiikkaa. Oma varuskunta on rakas myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.
Suomenruotsalaisuudelle Dragsvik-kiistasta tuli rasite. Se voi tulla vastaan varuskuntaratkaisujen ohella vaikkapa koulujen kielenopetuksessa. Eikä vain perussuomalaisten suunnalta.
Suomenruotsalaiset tahot puhuvat "kieli-ilmaston kärjistymisestä". RKP tekee näin aina vaalien lähestyessä. Epäilemättä primitiivisiä möläyksiä on silti päässyt ainakin aiempaa helpommin julkisuuteen. Tietenkin internetissä.
Kauhistelun rinnalla suomenruotsalaisten kannattaisi pohtia asennoitumistaan suomenkielisiin. Wallin tuomitsi jopa sanan "kielipolitiikka". Hufvudstadsbladetissakin se myönnettiin asialliseksi termiksi. Kesällä 2013 tulee kuluneeksi 150 vuotta kielipolitiikan ydinratkaisusta eli Snellmanin kieliasetuksesta. Vasta se teki suomen Suomessa tasa-arvoiseksi.
Itsetutkiskelu kannattaisikin alkaa historiakuvasta. Suomenruotsalaiset soimaavat yhä 1930-lukua, jolloin Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Urho Kekkonen kumppaneineen ajoi aitosuomalaisuutta.
Suomenkielisten valtaosa on ajat sitten tunnustanut entisajan liioittelut. Suomenruotsalaiset jakavat sen sijaan edelleen Freudenthal-mitaleja johtavan rasistinsa kunniaksi.
"Itäruotsalaisen" opin mukaan suomenkieliset ovat alempaa rotua. Vielä äsken Paul Lillrank väitti, etteivät he ole luoneet koskaan mitään. Kuitenkin Suomen ainoa "täysi" tiedenobelisti A.I. Virtanen oli suomenkielistä sukua. Ja joutui hankkimaan maatilansa Sipoosta bulvaanin avulla.
Ruotsin kieli on tärkeä osa Suomen kansallista perintöä. Se säilyy parhaiten, kun siilipuolustuksesta ja syyttelystä siirrytään ennakkoluulottomaan keskusteluun ja yhteistyöhön.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012033115397927_pk.shtml
Iltalehden pääkirjoitus 31.3.2012
verkko kiristyy
0
<50
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mietitikö nainen koskaan
Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.1151659Olisi hauska tietää
Koska huomasit pitäväsi minusta? Itse taisin ihastua sinuun heti silloin kun tavattiin ensimmäistä kertaa. Miehelle, jon611076Marin on ehkä maailman kaunein "Nelikymppinen"
Marinin julkaisu on saanut yli 68 500 tykkäystä. Postauksen kommenttikentässä ylistetään paljon Marinin kauneutta, jota1411007- 96870
En kelpaa sinulle
Varattuna - olen sinulle ongelma. Eroaminen vuoksesi voi olla turhaa, sillä me ei puhuta, kun olen varattu ja kumpikin v74867Vernu Vasunta
On mahotonta miten marjanpoimijoita on kohdeltu! Eikö paremmalla kohtelulla olisi saanut paremman tuloksen?22842Minun on vaan päästettävä irti
Toiveesta. Satutan vain itseäni😥😔. Toivon sinulle pelkkää hyvää, eläthän elämäsi parasta aikaa, mutta en halua enää k36812Kertoisit jo
Rakastatko minua vai olenko käsittänyt väärin onko tämä vaan ystävyyttä tai kaveruutta? En haluaisi enää nolata itseäni42739Taidat vanhempi nainen
Haluta sen tien itsellesi. juokse vaan karkuun ! Pahentaa vaan asiaa.Pitäs toimia ihan toisin päin60735En koskaan saanut asiattomia kuvia!
Silloin kun olin vielä nuori, kukaan mies ei koskaan lähettänyt minulle asiattomia kuvia itsestään. Jos tiedätte mitä ta156701