Ystäväni tapa jolla hän kasvattaa lastaan on mielestäni käsittämätön ja tämä on vaikuttanut haluuni tavata tätä kyseistä ystävää. En kuitenkaan tiedä onko järkevää pistää välejä poikki vaan sen takia ettei kaveri osaa minun mielestäni kasvattaa lapsestaan yhteiskuntakelpoista ihmistä, mutta toisaalta tuntuu ettei ole mun asia läheteä neuvomaan äitiä miten lapsi tulisi kasvattaa (etenkin kun itselläni ei jälkikasvua ole). Olisiko korrektia esim pyytää tapaamiset ilman lasta? Julkisella paikalla nimittäin hävettää kun jos mennään vaikka kahville tahi syömään lapsi saa seistä tuolilla ja istahtaa vaikka pöydälle eikä äiti komenna mitenkään (Haloo, julkisella paikalla vois ees yrittää!). Samaa se on tosin kotonakin, 4v skidi saa nousta pöydälle, hypätä siitä alas, keskeyttää aikuisten puhe koko ajan ynnä muuta sotkea paikkoja. Äiti vaan siivoaa hiljaa perässä eikä ojenna mitenkään. Lasten pitää saada olla lapsia tottakai mutta tietyistä asioista pitäisi voida lasta kieltää etenkin julkisilla paikoilla. Miten lapsi ikinä oppii oikean ja väärän jos sitä kotona opeteta? En tarkota että lapselle pitäis naama punasena huutaa mutta ainakin nätisti vois kehottaa lasta olemaan nousematta siihen tuolille seisomaan tai ettei sitä märkää vesiväriä pidä siihen lattialle pudottaa..
En ole lastenvihaaja mutta tollanen kasvatustyyli menee yli mun ymmärryksen. Siis, voinko pyytää näkemään tätä kaveria ilman lasta vai häpeenkö vaan silmät päästäni ja oon hiljaa??
En ole lastenvihaaja mutta tollanen kasvatustyyli menee yli mun ymmärryksen. Siis, voinko pyytää näkemään tätä kaveria ilman lasta vai häpeenkö vaan silmät päästäni ja oon hiljaa??
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.