Moottorin ominaisuuksia kuvaavat suureet teho, vääntö, voima ja kierrokset.
Mielestäni teholla ei ole paljonkaan merkitystä käytännössä. Pääasia on kun kun koneessa on voimaa, vääntöä ja runsaasti kierroksia.
Mielestäni teholla ei ole paljonkaan merkitystä käytännössä. Pääasia on kun kun koneessa on voimaa, vääntöä ja runsaasti kierroksia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
moottorissa on siis peräti neljä ominaisuutta: teho, vääntö, voima ja kierrokset.
Nämä eivät tietenkään liity mitenkään toisiinsa joten riittää että koneessa on hirveesti vääntöä ja paljon kierroksia mutta tehoa ei tartte olla ollenkaan.
peruskoulu 15 vuotiseksi. kiitos :)
Totta. Emännän kauppakassia jossa on 1.2 litrainen moottori ja autoani jossa on 2.0 litrainen turbo-moottori ei erota toisistaan ainakaan ajossa. Ihan samanlaisia ovat ne kulkemaan...
;)
"Nämä eivät tietenkään liity mitenkään toisiinsa joten riittää että koneessa on hirveesti vääntöä ja paljon kierroksia mutta tehoa ei tartte olla ollenkaan."
Korjaisin virkkeen muotoon:
"Nämä eivät tietenkään liity mitenkään toisiinsa joten riittää, että koneessa on hirveesti vääntöä TAI paljon kierroksia, mutta tehoa ei tartte olla ollenkaan."
Jolloin teho saattaa jäädä olemattoman pieneksi.
Kierrosnopeus*vääntö=teho.
Ei moottorilla ole merkitystä, kunhan auto kulkee hyvin.
Vääntömomentti x kierrosluku = Teho
vääntöä
http://www.sontalaatikko.net/jump.php?715
Moottorin HUIPPUteholla ei ole normaaliajossa paljoakaan merkitystä.
Moottorin tehoarvona ilmoitetaan aina sen suurin teho, jonka moottori antaa lähellä suurinta käyntinopeuttaan (vierastan sanaa "kierrosluku").
Moottorin vääntömomenttiarvona ilmoitetaan sen suurin vääntömomentti. Moottori tuottaa sen oleellisesti suurimman tehon käyntinopeutta alempana, käyntinopeuden ollessa esim. 50-75 % suurimman tehon käyntinopeudesta.
Nykyaikaisen perheauton moottorin suurin käyntinopeus ("huippukierrokset") on luokkaa 6000 1/min. Normaalissa liikenteessä moottoria ei juuri koskaan kiusata noihin lukemiin saakka, vaan liikutaan tyypillisesti alueella 2000-4000 1/min.
Tärkeää on, että moottori tuottaa mahdollisimman korkean ja tasaisen vääntömomentin juuri noilla käytännössä käytettävillä käyntinopeuksilla.
Huipputeho ja -momentti korreloivat kuitenkin usein toistensa kanssa siten, että suuren huipputehon tuottava moottori tuottaa myös suuren vääntömomentin osakäyntinopeuksilla. Näin ainakin tavallisissa perheauton käyttömoottoreissa; kilpakoneet ovat asia erikseen.
Ja siitä ei pääse mihinkään, että kun on rutkasti vääntöä ja kierroksia, niin silloin löytyy tehoakin, haluttiinpa sitä tai ei! Tämä on fysikaalis-matemaattinen totuus.
:•)
Paljon vääntöä pienellä käyntinopeudella =nykydiesel (ahdettu-suoraruisku). Tehoa ei ole aivan bensakoneisten malliin, mutta vääntöä jopa lähes puolet enemmän =käytännön ajossa voiman tunne on läsnä.
Ei se koneen kierrätys sitä tehoa/voimaa/vääntöä luo rajattomiin, esim. em. dieseliä ei kannata kierrättää suurimman tehon käyntinopeuteen asti oikeastaan koskaan koska vääntö hiipuu jo aikaisemmin.
"Paljon vääntöä pienellä käyntinopeudella =nykydiesel (ahdettu-suoraruisku). Tehoa ei ole aivan bensakoneisten malliin, mutta vääntöä jopa lähes puolet enemmän."
Vääntöä puolet enemmän kuin pienessä, vapaastihengittävässä bensiinimoottorissa, mutta niin on hintaakin. Vertaapa hinnaltaan ja tekniikaltaan vastaavia bensa- ja dieselmoottoreita - ja yllätyt.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000003916739
Oletetaanpa, että meillä on kaksi ulkonaisesti samanlaista keskikokoista perheautoa. Autossa A on 2 litran nelosmoottori, nimellisteho 100 kW (136 hv), autossa B on 3 litran kuutonen, nimellisteho 150 kW (204 hv). Kuutosen suurempi paino on kompensoitu panemalla autoon A vastaava määrä ylimääräistä kuormaa.
Ajetaan näillä kahdella autolla rinnakkain tasaisella nopeudella motarin kahta kaistaa (rinnakkain siksi, ettei toinen pääse peesaamaan toisen "imussa"). Millainen teho otetaan moottorista tapauksessa A ja millainen tapauksessa B?
Vastaus: aivan sama teho! Eikä tuo teho ole lähelläkään edes pienemmän nimellistehoa, vaan ehkä luokkaa 20-25 kW nopeuden ollessa suomalaista 100-120 km/h. Siis vain viidesosa-neljäsosa pienemmän moottorin ilmoitetusta tehosta! Tuolla hetkellä ei todellakaan ole merkitystä, onko moottorin nimellisteho 100 vai 150 kW. Isompi moottori vain kuluttaa polttoainetta himpun verran enemmän, koska sen sisäinen kitka on suurempi ja hyötysuhde tällä osateholla huonompi.
Painetaan sitten kummassakin autossa talla pohjaan. Kolmelitrainen alkaa kiihtyä selvästi nopeammin. Sen moottori alkaa kehittää tuntuvasti suurempaa tehoa heti siitä hetkestä alkaen, kun kaasu painettiin pohjaan. Kiihdytysvaiheen alussa tuo teho voisi olla karkeasti puolet kummankin moottorin nimellistehosta (siis A = 50 kW ja B = 75 kW), vaikka kaasu on aivan pohjaan painettuna. Kiihdytystä jatkettaessa teho kasvaa koko ajan, vaikka kiihtyvyys alkaa laantua liikevastuksen kasvamisen myötä. Jos tie on esteetön eikä tutkapartioita ole näköpiirissä, hyytyy auto A pian nopeuden 200 km/h jälkeen, mutta auto B jatkaa kiihtymistään vielä jonnekin 230 km/h tietämiin. VASTA TÄÄLLÄ noiden autojen täydet nimellistehot 100 kW ja 150 kW ovat käytössä ja täyttä totta!
Huipputeholla ei ole suomalaisessa liikenteessä käyttöä juuri missään autossa. Tuskin kukaan kierrättää moottoria viimeisilleen edes "täyskaasukiihdytyksissä", niin että moottorin täyttä nimellistehoa hyödynnettäisiin edes hetkellisesti.
Hetkellinen teho on moottorin pyörimisnopeuden ja vääntömomentin tulo. Se vaihtelee vastamomentin mukaan – satasta tasaisella ajettaessa se voi olla tosiaankin vain 20 % moottorin täydestä nimellistehosta, mutta vastamäessä samalla nopeudella jo 40-50 %.
Vääntömomentilla ("väännöllä"/"voimalla") on normaaleissa liikennetilanteissa enemmän merkitystä kuin moottorin nimellisteholla. Toisaalta: tietty vääntö tietyllä pyörimisnopeudella merkitsee aina tiettyä tehoa. Tietyllä pyörimisnopeudella voimakas ja vääntävä moottori on siis myös tehokas moottori, vaikka ei oltaisi lähelläkään moottorin ilmoitettua nimellistehoa.
"Tuskin kukaan kierrättää moottoria viimeisilleen edes "täyskaasukiihdytyksissä", niin että moottorin täyttä nimellistehoa hyödynnettäisiin edes hetkellisesti."
Ohitustilanteissa minä kierrätän niin pitkälle kun kone antaa myöten. Heti kun kiihtyvyys alkaa hiipua, niin vauhdilla isompaa vaihdetta. Autonanihan oli nelivaihteinen 1.3 teinicorolla.
Toivoisin täyden kiihtyvyyden kiihdytyksien yleistymistä, sillä ohitettavana olo on turvallisempaa, mikäli ohittaja ei jää rinnalle maleksimaan. Kuitenkin mielessä pitäen, että ylinopeussakoilta ohitustilanne ei pelasta.
No piru on!
Jos on kaksi samanlaista autoa toisessa on 100hv ja toisessa 150hv.
On tuo 150hv huomattavasti parempi kiihtymään ja tuota tehoa ja kiihtyvyyttä se antaa jo 80km/h vauhdilla paljon enemmän ja saavutetaan mm. selkeästi parempi ohituskiihtyvyys = se on myös turvallisuutta.
Ja mielummin kyllä ajan 200hv 2.5 litrasella kuin 200hv 5.5 litrasella!
Jos autojen nimellistehot ovat 100 hv ja 150 hv, niin tuo 150 hv:n värkki ON KÄYTÄNNÖSSÄKIN vääntävämpi, kiihtyvämpi ja nautinnollisempi ajaa. Tästä en toki lähtisi kinaamaan.
Yritin vain sanoa sen, että tasaista satasta ajettaessa molemmat ovat yhtä tehokkaita, toisessa on vain tehoreserviä enemmän.
Olen omistanut muinoin kuplafolkkarin, nimellisteho 34 hv. Kun ajoin sillä urku auki, näytti mittari jotain 120 km/h.
Nykyisen autoni nimellisteho on 132 hv. Kun ajan sillä 120:n mittarinopeutta, ei moottori kehitä tuota 132 hv:aa vaan kenties alle 30 hv (auto on painavampi kuin Kupla, mutta painolla ei ole tasaisella nopeudella paljoakaan merkitystä – ilmanvastus ratkaisee ja nykyautojen ilmanvastuskerroin on aivan eri luokkaa kuin Kuplassa).
Autooni olisi ollut tarjolla myös n. 200 hv:n moottori. Sydämeni olisi sellaisen kenties halunnutkin, mutta järki ja kukkaro eivät. Pysyn liikenteen tahdissa ihan riittävän hyvin kesyllä kaksilitraisellakin ja ohitan selvästi useammin kuin tulen ohitetuksi. Kuutoskone olisi kivempi käskettävä, mutta se näkyisi valitettavasti myös bensalaskuissa liiaksi.
Ja tasaista sataakahtakymppiä ajettaessa EI SEKÄÄN olisi 200 hv:n kone vaan vaatimattomasti nuo samat pyöreät 30 pollea! Teho vaihtelee rajusti kaasupolkimen asennon, moottorin pyörimisnopeuden ja kulkuvastuksen mukaan. Täysi nimellisteho ei ole arkiliikenteessä käytössä juuri koskaan, tuskin silloinkaan.